Kesäyön. uni. Pe Tampere-talo

Transkriptio

1 Kesäyön Pe uni Tampere-talo

2 Perjantai klo 19 Tampere-talon Iso sali Kesäyön uni Musiikkia, tanssia ja puheteatteria Tampere-talon 25-vuotisjuhlaesitys Käsikirjoitus ja ohjaus Marika Vapaavuori Koreografia Anniina Kumpuniemi Lavastus Marjatta Kuivasto Puvustus ja naamiointi Jonna Lindström, Hengari Pukujen valmistus Silja Kaarne, Kaisu Luomajärvi, Karoliina Ruottinen, Elina Vättö Päähineet Laura Lipiäinen Kampaajat Tiia Ahvenjärvi, Mariia Kukkula Valosuunnittelu Jussi Kamunen Tarpeisto Sanna Koskinen Titania, keijujen kuningatar Elina Jakowleva Oberon, keijujen kuningas Antti Seppänen Hermia, päivänsankari Jannastiina Hakala Helena, Hermian paras ystävätär Anna-Elisa Hannula Puck, Hermian pikkuveli Hannes Mikkelsson Lysander, Hermian salainen rakastettu Ville Oinonen Demetrius, Helenan rakkauden kohde Markus Lappalainen Felix Mendelssohn ( ) Kesäyön unelma, osia Jean Sibelius ( ) Myrsky, osia Tampere Filharmonia Musiikinjohto Erkki Lasonpalo Tampere Cappella Kuoron valmennus Markus Yli-Jokipii Sopraano Roosa Kemppilä, Nelli Nyman, Veera Aaltonen Altto Johanna Kalmari, Jessi Palovaara Tenori Jasper Leppänen, Johannes Rannankari, Petteri Loukio Basso Julius Martikainen, Lauri Solin Kesäyön unen tuotanto Tampere Filharmonia Yhteistyössä: Tampere-talo ja Tanssiteatteri MD Kiitokset Tampereen Teatteri Nina Hanhisuo Esitys päättyy noin klo

3 I kohtaus: Alkusoitto Alkusoitto II kohtaus: Piknik viisi katkelmaa Sibelius: Myrsky-musiikki, Alkusoitto lyhennelmä III kohtaus: Kosinta kaksi katkelmaa XIII kohtaus: Tuulten kuoro Sibelius: Myrsky-musiikki, Tuulten kuoro XIV kohtaus: Oberonin taika Sibelius: Myrsky-musiikki, Tammi XV kohtaus: Helena tulee yllätetyksi Sibelius: Myrsky-musiikki, Interlude lyhennelmä XVI kohtaus: Hermia herää Sibelius: Myrsky-musiikki, Sateenkaari IV kohtaus: Roolitus Scherzo XVII kohtaus: Puck ja Titania Sibelius: Myrsky-musiikki, Intermezzo Sibelius: Myrsky-musiikki, Melodraama V kohtaus: Muuri Allegro vivace lyhennelmä XVIII kohtaus: Ristiriitoja Allegro appassionato lyhennelmä VI kohtaus: Ystävättäret uskoutuvat IX kohtaus: Myrsky Sibelius: Myrsky-musiikki, Prospero VII kohtaus: Täysikuu Sibelius: Myrsky-musiikki, Berceuse VIII kohtaus: Titania ja Oberon riitelevät Sibelius: Myrsky-musiikki, Alkusoitto XX kohtaus: Kukkien tanssi Sibelius: Myrsky-musiikki, Elonkorjaaja XI kohtaus: Taikakukka Sibelius: Myrsky-musiikki, Tammi XXI kohtaus: Titania ja Oberon Sibelius: II Myrsky-orkesterisarja, Lied II Sibelius: Myrsky-musiikki, Nymfien tanssi (Najadien tanssi) X kohtaus: Rakkauden kerjuulla kaksi katkelmaa XXII kohtaus: Juhlat ja finaali Häämarssi Finaali XI kohtaus: Titania käy levolle Sibelius: Myrsky-musiikki, Miranda XII kohtaus: Hermia ja Lysander käyvät nukkumaan Nocturno VÄLIAIKA

4 TAMPERE FILHARMONIAN ILLAN KOKOONPANO Konserttimestari Anton Chausovskii (vuorotteleva 1. konserttimestari) I viulu Maria Itkonen (3. konserttimestari) Tatevik Ayazyan Raimo Hannikainen Siri Heinonen Lotta Laaksonen Jaakko Nordman István Szalay Vitali Torkkeli Hong You Riikka Alakärppä Kaisa Hiilivirta II viulu Kimmo Tullila* Heidi Kuula** Riitta Hallila Antti Hannikainen Heikki Hannikainen Leena Jaakkola Elina Kilpinen Kristine Lilientale- Birzniece Eeva-Liisa Suuronen Sanna Tullila Alttoviulu Mikhail Slobodjaniuk (sooloaltisti) György Balázs* Kimmo Kivivuori*** Heili Hannikainen Anne Korhonen Taavi Nachtigall Elisabete Sorokina Anni Tiainen-Hammo Sello Joona Pulkkinen (soolosellisti) Panu Saari*** Reinis Birznieks Maija Juuti Elina Sipilä Virpi Välimäki Kontrabasso Petri Mäkiharju** Joni Armio*** Pentti Huhtinen Juha Kleemola Heikki Lehtinen Huilu Pekka Rankka** Seppo Planman Oboe Eva Neuszerova* Heikki Pöyhönen*** Klarinetti Jarmo Hyväkkö* Reetta Näätänen Andreas Heino Fagotti Aleksei Dmitriev* Yuan Dai Käyrätorvi Ismo Ponkala* Jouni Suuronen** Timo Ruskeepää Jaakko Välimäki Trumpetti Alessandro Chiavetta** Sami Siikala*** Tapio Kilpinen Pasuuna Antti Hirvonen* Mikhail Kapustin*** Olavi Hostikka Tuuba Harri Miettunen* Patarummut Tiina Laukkanen* Péter Fodor*** Lyömäsoittimet Jyri Kurri* Tuomo Oravakangas*** Harppu Liisa Viitanen *äänenjohtaja **vuorotteleva äänenjohtaja ***varaäänenjohtaja Marika Vapaavuori on valmistunut teatteritaiteen maisteriksi Teatterikorkeakoulusta Hän on ohjannut menestysnäytelmiä muun muassa Tampereen Teatteriin, Tampereen Työväen Teatteriin, Helsingin ja Turun kaupunginteatteriin, Pyynikin ja Turun kesäteattereihin sekä Ahaa Teatteriin. Vapaavuori on käsikirjoittanut näytelmiä, sketsiviihdettä ja draamaa sekä suunnitellut, käsikirjoittanut ja ohjannut useita suurtapahtumia ja tv-konsertteja. Vapaavuori on työskennellyt myös musiikin parissa, ja hänet tunnetaan monimuotoisesta yhteistyöstään Juice Leskisen, Remu Aaltosen, Dave Lindholmin, Jouni Kaipaisen ja Hannu Linnun kanssa. Tampere Filharmonian parissa hänet muistetaan erityisesti vuoden 2013 Itsenäisyysjuhlakonsertista ja Taikakivet-produktiosta. Erkki Lasonpalo on opiskellut orkesterinjohtoa muun muassa Jorma Panulan ja Leif Segerstamin johdolla. Kapellimestaridiplomin hän suoritti Sibelius- Akatemiassa keväällä 2012 erinomaisin arvosanoin. Lasonpalo on vieraillut muun muassa Turun, Helsingin, Lahden ja Jyväskylän kaupunginorkestereissa, Tapiola Sinfonietassa, Lapin ja Keski-Pohjanmaan Kamariorkestereissa ja Suomen Kansallisoopperassa. Vuodesta 2014 hän on toiminut Heinäveden Musiikkipäivien taiteellisena johtajana ja syksyllä 2015 hän aloittaa Kemin kaupunginorkesterin pääkapellimestarina. Lasonpalo soittaa myös viulua ja on toinen viulisti Postiglione jousikvartetissa, joka voitti kesällä 2009 kansainvälisen Night and Sun -jousikvartettikilpailun. Anniina Kumpuniemi on tamperelainen tanssija ja koreografi. Hän on valmistunut tanssitaiteen maisteriksi Teatterikorkeakoulusta vuonna 2005 ja opiskellut tanssia myös ulkomailla muun muassa

5 Amsterdamissa, Kööpenhaminassa ja Pariisissa. Kumpuniemi on toiminnanjohtaja tamperelaisessa Tanssiteatteri MD:ssä, jossa on toiminut tanssija-koreografina vuodesta 1997 lähtien. Tanssijana Kumpuniemi on esiintynyt MD:n tuotantojen lisäksi muun muassa Tampereen Oopperassa ja Tampereen Työväen Teatterissa. Koreografina hän on työskennellyt MD:n ohella muun muassa Tampereen Komediateatterissa ja Tampereen konservatoriossa. Kumpuniemi on ollut perustamassa Sisä- Suomen tanssin aluekeskusta ja Tanssivirtaa Tampereella -nykytanssifestivaalia. Jannastiina Hakala on tamperelainen freelance-näyttelijä. Hän on työskennellyt muun muassa Tampereen Teatterissa, Teatteri 2000:ssa, Tanssiteatteri MD:ssä, Tampereen Työväen Teatterissa, Pyynikin kesäteatterissa ja YLE TV2:ssa, joista ensin mainitussa pisimpään sekä kiinnityksellä että vierailijana näyttelijänä ja tanssijana. Hänen tärkeimpiin töihinsä lukeutuvat Hiiriä ja Ihmisiä (Curleyn vaimo), Nummisuutarit (Kreeta) ja Punahilkka (nimirooli). Hakala on kirjoittanut kaksi näytelmää: Katastrofin äärellä (2015) ja Sadut solmussa ja jotakin kummaa (2004). Hän on valmistunut myös tanssinopettajaksi (AMK, 2005). Anna-Elisa Hannula opiskelee viimeistä vuotta näyttelijäksi Tampereen yliopistossa Nätyllä ja on valmistunut muusikoksi Tampereen ammattikorkeakoulun teatterimusiikkilinjalta. Opiskelijaproduktioiden lisäksi Hannula on näytellyt muun muassa Pyynikin ja Maarianvaaran kesäteattereissa. Tänä syksynä hänet voi nähdä Tampereen Työväen Teatterin Desirée-musikaalissa sekä YouTubessa julkaistavassa Who s your honey -videoblogissa. Elina Jakowleva on tanssija-koreografi ja Tanssiteatteri Danscon ja Tanssiteatteri MD:n perustajajäsen. MD:n lisäksi hän on työskennellyt muun muassa Törnävän ja Pyynikin kesäteattereissa, Vaasan kaupunginteatterissa, Tampereen Komediateatterissa, Tampereen Työväen Teatterissa ja Tampereen Teatterissa. Tampere-taloon Jakowleva on tehnyt koreografiat Viimeiset kiusaukset -oopperaan (2004) sekä musikaaleihin Annie (2012) ja The Sound of Music (2010). Ohjauksesta hän on vastannut muun muassa musikaaleissa Moulin Rouge (2004, MD), Road (2009, MD) ja Levottomat jalat (2013, Laajavuoren kesäteatteri). Markus Lappalainen on Turusta kotoisin oleva näyttelijä. Hän opiskelee Tampereen yliopiston Nätyllä ja valmistuu Lappalainen on työskennellyt sekä teatterilavoilla että kameran edessä. Nätyn Yliopistoteatterin lisäksi hän on näytellyt muun muassa Linnateatterissa ja Turun Kesäteatterissa Vartiovuorella sekä esiintynyt tv-sarjoissa ja lyhytelokuvissa. Sujuvasanaiselta näyttelijältä käyvät myös tanssi ja laulu. Lappalainen on koulutus- ja ohjelmapalveluja tuottavan EduArt-työosuuskunnan perustajajäsen. Hannes Mikkelsson opiskelee Tampereen yliopistossa Nätyllä ja valmistuu teatteritaiteen maisteriksi keväällä Lahdesta kotoisin oleva näyttelijä on työskennellyt entisessä kotikaupungissaan muun muassa Teatteri Vanhassa Jukossa. Hän kuuluu keväällä 2013 perustettuun Meriteatteri-ryhmään, joka on nuorista teatterialan ammattilaisista koostuva, kiertävä ryhmäteatteri. Meriteatterin lisäksi Mikkelsson on näytellyt muun muassa Jalostamo-kollektiivissa ja Turun Kesäteatterissa Vartiovuorella sekä Maikkarin Nymfit-sarjassa ja YLEn Ihan Sama -nuortensarjassa. Vapaa-aikaansa hän sijoittaa mieluiten bänditoimintaan oman yhtyeensä kanssa.

6 Kesäyön uni -kuvat Harri Hinkka

7 Ville Oinonen on tamperelainen tanssitaiteilija. Valmistuttuaan Kuopion Musiikkija Tanssiakatemiasta tanssinopettajaksi vuonna 2006 Oinonen on toiminut tanssijana niin freelancerina kuin kiinnitykselläkin Suomessa ja ulkomailla. Pääasiassa Oinonen on esiintynyt nykytanssin ja tanssiteatterin parissa, mutta myös muutamissa oopperoissa ja musikaaleissa. Vuonna 2013 Oinonen työskenteli osin Valtion tanssitaidetoimikunnan puolivuotisen taiteilija-apurahan turvin. Tällä hetkellä hän tanssii Tanssiteatteri MD:n riveissä. Antti Seppänen on opiskellut tanssia muun muassa Turun taideakatemiassa ja Teatterikorkeakoulussa. Esiintymiskokemusta hänelle on karttunut maailmalta, viime aikoina Saksassa, Israelissa, Japanissa ja Yhdysvalloissa. Hän on esiintynyt muun muassa Jorma Uotisen, Mia Malviniemen, Mikiko Kawamuran ja Yuval Pickin teoksissa. Tanssijan työn lisäksi Seppänen on näytellyt muutamissa kotimaisissa produtioissa, joista mainittavimpia lienevät Mästaren och Margarit (Erik Pöysti), 3 Sisarta (Cris af Enehielm) ja Como Fué (Q-teatteri). Hän kuuluu Pand Taiteilijat rauhan puolesta -järjestöön. Vuonna 2014 Seppänen sai Suomen Kulttuurirahastolta taiteilija-apurahan. Tampere Cappella on Suomen uusin ammattilaislaulajien kamarikuoro. Kuoro aloitti toimintansa keväällä 2015 Ensikonsertillaan sekä Arvo Pärtin Passiolla violetiksi valaistussa Kalevan kirkossa. Tampere Cappella syntyy osaksi Pirkanmaan vireää kuorokulttuuria. Kuoro on mukana Pirkanmaan kuorokeskus -hankekokonaisuudessa ja tekee yhteistyötä TAMK Musiikin koulutuksen ja Tampereen konservatorion kanssa, jotka toimivat uusien ammattilaislaulajien ja kuoronjohtajien kouluttajina. Tampere Cappellan taiteellisena johtajana toimii Markus Yli-Jokipii. Kuoron perus- vahvuus on noin 20 laulajaa, josta Kesäyön uni -produktiossa esiintyy 10 laulajan ensemble. Lisätietoa kuorosta ja konserteista löydät sivuilta tamperecappella.fi. Tampere Filharmonia on 97 muusikon vahvuudellaan ainoa täysmittainen sinfoniaorkesteri pääkaupungin ulkopuolella. Orkesteri perustettiin vuonna 1930 ja kunnallistettiin Vuonna 2002 Tampereen kaupunginorkesteri otti käyttöönsä uuden nimen, Tampere Filharmonian. Orkesterin ylikapellimestarina ja taiteellisena johtajana on syksystä 2013 lähtien toiminut Santtu-Matias Rouvali. Tampere Filharmonian kotilava on Tampere-talon yli 1800-paikkaisessa Isossa salissa. Konsertti- ja kongressikeskuksen valmistuminen 25 vuotta sitten olikin merkittävä askel orkesterin kehityksessä: uudet tilat ja suuri konserttisali mahdollistivat orkesterin kasvamisen ja toivat lisää yleisöä. Sinfoniakonserttien lisäksi Filharmonia osallistuu Tampere-talon baletti- ja oopperaproduktioihin ja soittaa Faunien iltapäivä -kamarimusiikkisarjan konsertteja Pienessä salissa. Kaupungin henkeä sykkivä orkesteri synnyttää vanavedessään myös paljon uusia kokoonpanoja, jotka rikastuttavat seudun kulttuurielämää. Tampere-talon virallisia avajaisia vietettiin lähes päivälleen 25 vuotta sitten. Juhlavana vihkiäispäivänä Tamperetalossa vieraili presidentti Mauno Koivisto ja esiintyi muun muassa musiikkikomiikan legenda Victor Borge yhdessä silloisen Tampereen kaupunginorkesterin kanssa. Siitä lähtien talo on toiminut kaikenkokoisten konserttien, kongressien ja tapahtumien näyttämönä yli kuudelle miljoonalle vieraalle. #Tamperetalo

8 Esityksen käsikirjoittajan ja ohjaajan Marika Vapaavuoren terveiset yleisölle Katso ympärillesi. Pysähdy. Luonto hengittää kanssasi samaan tahtiin. Ajatus tarttua Kesäyön unen teemoihin ja varioida niitä Tampere-talon 25-vuotisjuhlapäivänä syntyi lämpimien ja pimeiden syysöiden ainutlaatuisen tunnelman innoittamana. Kupliva kepeys, romanttiset sekaannukset ja satumaisuus muodostuivat triangeliksi, jota kohti lähdin työssäni etenemään. Tampere Filharmonian Kesäyön uni ammentaa keskeiset teemansa Shakespearen Kesäyön unelma -näytelmästä. Tarina on uusi, ja sen tapahtumat käynnistyvät, kun viisi nuorta kokoontuu metsään yölliselle piknikille juhlimaan Hermia-neidon 25-vuotissyntymäpäivää. Päivänsankarin pikkuveli Puck on kutsunut vieraat merkillisin pukeutumisohjein, koska illan ohjelma on harjoitella nuorukaisen itsensä kirjoittama näytelmä. Luontoa hallitsevat jumalat eivät kuitenkaan pidä moisesta pilkanteosta ja Keijujen kuninkaan Oberonin hallussa oleva taikakukka sekoittaa yön aikana rakkauskuviot perinpohjaisesti. Kesäyön uni on satu, jossa Felix Mendelssohnin Kesäyön unelma -musiikki ilmaisee nuorten ajatusmaailmaa, ja luonto puhuu Jean Sibeliuksen Myrskyn kielellä. Tampere Filharmoniaa johtaa Erkki Lasonpalo ja Anniina Kumpuniemen koreografia kuljettaa tanssein tarinaa, joka sijoittuu Marjatta Kuivaston lavastamaan taikametsään. Tämänkaltaista klassisen musiikin, nykytanssin ja päälaelleen kiepautetun näytelmän yhdistelmää ei ole aikaisemmin tehty. Päätin kokeilla, vaikka haasteet olivat ennalta odotettavissa. Mielestäni taiteen periaate vaatii riskiä ja uskallusta kulkea kohti tuntematonta. Ajatus unesta, jossa kaikki on mahdollista, kertaluontoista ja hetkeen sidottua, sopi mielestäni Tampere-talon juhlaesitykseksi, sillä juuri hetken ainutlaatuisuus on esittävän taiteen sydän. Esitys on romanttinen ja ilkikurinenkin satu, mutta samalla se on ylistys luonnolle ja rakkaudelle. Tarinan ydinviesti kehottaa meitä olemaan lempeitä itsellemme ja toisillemme. Marika Vapaavuori Kesäyön uni William Shakespearen ( ) näytelmät ovat herättäneet kiinnostusta säveltäjien keskuudessa jo useiden vuosisatojen ajan. Englantilaiskirjailijan näytelmiin pureutuivat aikanaan myös tämän illan säveltäjänimet Felix Mendelssohn ( ) ja Jean Sibelius ( ). Mendelssohn innostui Kesäyön unelmasta, Sibeliusta kiehtoi väkeväluontoisempi Myrsky. Tänä iltana säveltäjien Shakespeare-tulkinnat kohtaavat toisensa ennen kokemattomalla tavalla. Nuori Mendelssohn oli paitsi innokas ja suunnattoman lahjakas muusikko myös kirjallisuuden kyltymätön suurkuluttaja. Filosofin poikana Mendelssohn sai jo ko-

9 tonaan haalia lukuisia hienoja kirjallisia kokemuksia kirjojen sivuilta on epäilemättä peräisin osa saksalaissäveltäjän draamantajusta. Toisaalta hän oli myös uupumaton matkustelija, joka kirjoitti paljon musiikkia puhuttelevien maisemien ja uskomattomien luonnonilmiöiden inspiroimana. Mendelssohn kirjoitti lyhyeksi jääneen elämänsä aikana paljon näyttämömusiikkia, josta esitettäväksi säilyi valitettavan vähän; suuri osa varhaisromantikon näyttämömusiikista lepää teillä tietämättömillä. Shakespearen Kesäyön unelma -näytelmään Mendelssohn tarttui ensimmäistä kertaa jo teini-iässä vuonna Kesäyön unelma on luonnonoikkuja ja ihastusta tulviva komedia, joka sijoittuu Antiikin Kreikkaan. Tarinan keskiössä ovat onnellista liittoa havittelevat nuoret, joiden tielle ympäröivät ihmiset ja satumainen luonto asettavat esteitä. Mystiikkaa huokuvan näytelmän innoittamana seitsemäntoistavuotias säveltäjälupaus kirjoitti alkusoiton, jota soitetaan edelleen konserttisaleissa ympäri maailman. Kun Mendelssohn pureutui nuorta lempeä kuplivaan Kesäyön unelmaan uudelleen 1840-luvun alkupuolella, ei hän ollut itse enää aivan nuori. Varhaisiän innostus oli vaihtunut yli 30-vuotiaan säveltäjän kiireeseen ja jokseenkin vakiintuneeseen maailmanmaineeseen. Kesäyön unelmasta Mendelssohn onnistui löytämään herkät, luonnon ihmeellisyyttä ja nuorta lempeä hehkuvat sävyt niin teini-iässä kuin aikuisiälläkin. Hän tavoitti sen tunnelman, jonka näytelmäkirjallisuuden lyömätön sankari oli aikanaan luonut, ja täydensi sitä edelleen omilla ja omaa aikaansa soivilla mielikuvilla. Vaikka Shakespearen vakavaluontoinen Romeo ja Julia onkin draaman historian keskiössä, on nuoren rakkauden kuunnelluin tunnusmusiikki peräisin nimenomaan Mendelssohnin Kesäyön unelma -musiikista. Saksalaissäveltäjän häämarssi soi tänäkin vuonna lukuisissa nuorten parien ja hymyilevien sukulaisten täyttämissä kirkoissa. Eikä ihme, onnistuihan Mendelssohn ymmärtämään nuorta sydäntä aina uudelleen ja uudelleen. Sibeliukselle näyttämö oli intohimo, joka läpäisee hänen säveltäjäntyönsä alusta loppuun onhan tänä vuonna satoja kertoja ympäri maatamme soiva Finlandiakin alun perin osa kuvaelmamusiikkia. Viimeisenä taidonnäytteenä tähän rakastamaansa lajiin Sibelius kirjoitti musiikkia Shakespearen kiehtovaan Myrskyyn. Juuri tätä ponnistusta on pidetty hänen näyttämömusiikkituotantonsa kruununa. Kirjoittaessaan Myrsky-musiikkia vuonna 1920 Sibelius oli jo kuudenkymmenen vuoden iässä. Hän sävelsi kauniita tunnelmakuvia solisteille, kuorolle ja orkesterille ja nostatti musiikillaan tarinaan kuuluvan myrskyn, joka soi hurjana suuren kokoonpanon voimin. Myöhemmin Sibelius muokkasi Myrsky-musiikista vielä kaksi orkesterisarjaa. Sibelius eli Myrsky-musiikkia kirjoittaessaan 1920-luvulla hyvin erilaisessa maailmassa kuin Mendelssohn paneutuessaan Kesäyön unelmaan vuonna Sibelius oli pari vuotta ennen Myrsky-musiikkia viimeistellyt viimeiseksi jääneen seitsemännen sinfoniansa ja muutoinkin saattanut keskeisimmän tuotantonsa valmiiksi. Hän kirjoitti kokemuksen syvällä rintaäänellä, hänen kynänsä taipui kauniisiin tunnelmakuviin ja yhtälailla tuimana tuivertavaan

10 myrskytuuleen. Mendelssohn puolestaan oli Kesäyön unelma -musiikkia säveltäessään uransa huipulla, eli hektistä säveltäjän ja kapellimestarin elämää matkustellen taukoamatta. Tarinat, joihin säveltäjät sävelensä kirjoittivat, ovat niin ikään keskenään hyvin erilaisia. Myrsky-näytelmä on Shakespearen myöhäisempää tuotantoa, aivan kuten sen musiikki oli Sibeliukselle. Näytelmä sykkii murskaavia petoksia ja taikuutta. Kaiken pohjalla kytee ajatus ihmisen pienuudesta. Kesäyön uni puolestaan on hieman nuoremman Shakespearen satumaista komediaa, luonnon ihmettelyä ja yhteen kietoutuvia rakkaustarinoita. Mendelssohnin säveltämä musiikki noudattelee samaa kaavaa: musiikki on keveydessään lumoavaa. Tänään kahden erilaisen säveltäjän kahdella eri vuosisadalla kirjoittamat Shakespeare-musiikit kuroutuvat sopuisaksi kokonaisuudeksi yhdessä nykytanssin ja puheteatterin kanssa. Tampere-talon 25-vuotiaaseen Isoon saliin nousee mystinen taikametsä, joka johdattaa yleisön ainutlaatuiseen seikkailuun. Illan kapellimestari Erkki Lasonpalo on innoissaan kokonaisuudesta. Se tästä just tekee hauskan ja haastavan, että pitää löytää nopeasti eri tyyli soittaa, kun vaihdetaan Mendelssohnista Sibeliukseen ja takaisin, hän luonnehtii. Kun tätä juttua suunniteltiin, todettiin jo aivan alussa, ettei Mendelssohnin Kesäyön unelma yksinään riitä. Sitten päädyttiin 150-vuotisjuhlankin kunniaksi Sibeliukseen. Mietin ensin, että mitähän ihmettä. Ymmärsin lopulta kuitenkin, että niillä on molemmilla omat toimivat roolinsa. Silloin ajattelin, että vautsi, tästä tulee hienoa, Lasonpalo kertoo. Tyyliero on tässä se juttu. Mendelssohnia voisi soittaa melkein vaikka barokkisoittimilla. Se on niin lähellä Haydnia ja Mozartia, ei ollenkaan sellaista romanttista meininkiä, niin kuin taas Sibelius on. Molemmilla sävelkielillä on oma merkittävä paikkansa näytelmässä: Tavalliset ihmiset ja niiden murheet on Mendelssohn. Sibelius on luonto ja jumalten välien selvittely, kaikki se niiden ihmisten ympärillä, Lasonpalo kuvailee. Hän jatkaa vielä kokonaisuudesta: Draamahan kulkee oikeastaan Mendelssohnin mukana, Sibeliuksella väritetään. Ja se toimii tässä tosi hyvin, Sibelius kuvaa luontoa niin osuvasti. Se on sitä Sibeliuksen ominta. Se musiikki kertoo, miltä kuutamo kuulostaa! Maija Leino PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANI ORKESTERIA TUKEE Käsiohjelma Maija Leino ja Viliina Tolvanen

11