|
|
- Vilho Hovinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2
3
4
5
6
7
8 Liite 1 AJANKOHTAISTA VESIENHOIDOSSA POP ELY yhteistyöryhmä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Anne Laine, ympäristövastuualue
9 Liite 1 Valtakunnalliset työryhmät käynnistyneet Vesienhoidon koordinaatioryhmä Kunnostustyöryhmä Meristrategiatyöryhmä Merenhoidon lainsäädäntö vielä vahvistamatta ja organisointi auki (osaksi lakia vesienhoidosta) Tulvariskityöryhmä Lainsäädäntö tullut voimaan kesällä (kytkentä vesienhoitoon) VHS tietoryhmä: toimenpiteiden toteutumisen seurantajärjestelmä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Anne Laine
10 Toteutusohjelmatyön alustava aikataulu 2010 Liite 1 Kansliapäällikkökokous > luonnos kommentointikierrokselle Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Asiakirjan valmistelu (hankeryhmä) Luonnos Valmis Alueelliset yhteistyöryhmät Alustava kannanotto Luonnoksen käsittely Valtakunnalliset neuvottelut YM:n sisäinen Neuvottelut ministeriöiden ja sidosryhmien kanssa Työryhmät Luonnoksen käsittely Sidosryhmätilaisuudet Valmistelutyö Sidosryhmätyö ELY-keskusten toimitettava saatu palaute jäsenneltynä YM:öön viimeistään
11 Toteutusohjelmasta Liite 1 Valtioneuvoston edellyttämä asiakirja: vastuut, rahoitus, aikataulutus (priorisointi) Kaikki keskeiset ministeriöt osallistuneet valmisteluun Sidosryhmätilaisuudet, mm. sidosryhmäseminaari Palaute pyydetty ELYjen yhteistyöryhmiltä ja vesienhoitoalueiden ohjausryhmiltä Keskitetty palaute YM:öön ELYiltä kirjalliset kommentit mennessä Anne Laineelle Palautteen huomioon ottaminen ja viimeistely
12 Liite 1 Toteutusohjelmasta Toteutusohjelman hyväksyntämenettely vielä auki (Talouspoliittinen ministerivaliokunta / Valtioneuvosto) Vesienhoidon toteutuksesta yhteistyössä ministeriöiden kesken valmistellaan seuraavaan hallitusohjelmaan virkkeet; samoin budjetin kehysneuvotteluihin lisärahoituksen saaminen vesienhoidolle
13 Liite 1 Ääntä vedestä - SLL Kuinka kansalaisten kuuleminen on Suomessa toteutunut EU:n vesipuitedirektiivin toimeenpanossa? Selvitykset kartoittavat kansalaisten osallistumista ja yhteistyöryhmien alkutaivalta. Selvityksen toinen osa "Ääntä vedestä II. Kansalaisten osallistuminen vesienhoidon suunnittelussa" on valmistunut Alueselvitys Pohjois-Pohjanmaa (YTR alkutaival) toivotaan keskustelua ja yhdessä tekemistä edunvalvonnasta yhteistyöhön vesien hyvä tila on kaikkien etu
14 Liite 1 POP ELYn sektorityöryhmät Maatalous Metsätalous Vesistökunnostukset? jos pienvesistrategia laaditaan maakunnittain 7
15 POHJOIS-POHJANMAAN MAATALOUDEN YMPÄRISTÖRYHMÄ Liite kokouksessaan ympäristöryhmä päätti vesienhoidon yhteistyöryhmän kokouksessa ehdotetun mukaisesti toimia vesienhoidon yhteistyöryhmän alatyöryhmänä vesienhoidon toteutuksen edistämisessä. Ryhmän jäsenet 2010: MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), Ruukki Vanhempi tutkija Erkki Joki-Tokola, pj. (2010) Pohjois-Pohjanmaan liitto Ympäristöpäällikkö Tuomas Kallio (Ismo Karhun sij alkaen) Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Luonnonvarayksikkö Lehtori Kaija Karhunen Tyrnävän kunta Johtava maaseutuasiamies Ari Kauppi MTK-Pohjois-Suomi Toiminnanjohtaja Timo Lehtiniemi ProAgria Oulu Kasvinviljelyvastaava Risto Jokela Yara Suomi Oulu Aluemyyntipäällikkö Kalle piirainen Valio, Rovaniemi Tuotantoasiantuntija Pekka Petäjäsuvanto Oulun seudun ympäristövirasto Ympäristötarkastaja Eila Öljymäki Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiantuntija Johanna Helkimo Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Biologi Pekka Hynninen, siht. (2010)
16 Liite 3 POHJOIS-POHJANMAAN METSÄTALOUDEN VESIENHOITORYHMÄ Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa Ympäristöasiantuntija Irmeli Ruokanen Metsähallitus, Pohjanmaa Aluepäällikkö Hannu Lehtonen Metsäntutkimuslaitos (Metla) Asiakaspäällikkö Eero Kubin Metsänomistajien liitto, Pohjois-Suomi Aluejohtaja Pekka Saikkonen Suomen ympäristökeskus (Syke), Oulu (metsätalouden vesiensuojelututkimus) Erikoistutkija Kaisa Heikkinen Oulun seudun ympäristötoimi Ympäristötarkastaja Hannu Salmi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Biologi Pekka Hynninen
17 Liite 4 Maatalous Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu
18 Pohjois-Pohjanmaan maatalouden Liite 4 ympäristöryhmä Erkki Joki-Tokola Pekka Hynninen Eila Öljymäki Pekka Petäjäsuvanto Kalle Piirainen Ari Kauppi Johanna Helkimo Kaija Karhunen Riina Rahkila Risto Jokela Timo Lehtiniemi Pohjois-Pohjanmaan liiton edustaja
19 3.3.1 Maatalouden ravinnekuormituksen Liite 4 vähentäminen Toteutetaan valtakunnallinen tilakohtainen vesiensuojeluneuvonta osana maatalouden tukijärjestelmää. Pilottihankkeilla kehitetään edelleen erilaisiin tilatyyppeihin ja maaperäolosuhteisiin soveltuvia vesiensuojeluratkaisuja. Lannan ja muun biopohjaisen massan hyötykäytön edistäminen kuormituksen vähentämiseksi
20 Toteutetaan valtakunnallinen tilakohtainen vesiensuojeluneuvonta osana maatalouden tukijärjestelmää. Liite 4 Vastuutaho: MMM, YM Yhteistyötahot: Tuottaja- ja neuvontajärjestö Aikataulu: 2014-
21 Toteutetaan valtakunnallinen tilakohtainen vesiensuojeluneuvonta osana maatalouden tukijärjestelmää. Liite 4 Koska ohjelman mukaan neuvonta aloitetaan 2014, niin toimenpiteitä esitetään uuteen ympäristötukiohjelmaan Joukkoluentoja ei koettu oikein hyväksi tavaksi Kannatettiin enemmän tiloilla suoritettavaa neuvontaa Seurantaa pidettiin tärkeänä asiana eli tilalla tulisi käydä useamman kerran
22 Toteutetaan valtakunnallinen tilakohtainen vesiensuojeluneuvonta osana maatalouden tukijärjestelmää. Liite 4 Vesienhoidon toteutusohjelma luonnoksessa esitetään, että kohdennetaan neuvontaa erityisesti karjatiloille, erikoiskasvitiloille ja hevostiloille Maatalouden ympäristöryhmässä tuli esille samanlaisia ajatuksia Jos käydään kaikilla tiloilla, niin resusseja pitää olla hyvin paljon Neuvonnan ongelmana on, että vaikka sitä on ilmaiseksi tarjolla, niin sitä ei tilata. Neuvonta pitää lähes aina myydä tilalle
23 Toteutetaan valtakunnallinen tilakohtainen vesiensuojeluneuvonta osana maatalouden tukijärjestelmää. Liite 4 Keskustelussa tulin esille, että uudessa ympäristötukijärjestelmässä voisi olla sellainen lisätoimenpide, jossa käydään neuvojan kanssa läpi tilan ympäristöasioita Tällaisella toimenpiteellä tulisi olla riittävän hyvä tuki, jotta tilat valitsisivat sitä riittävästi Ongelmana koettiin se, että hyvässä kunnossa olevat tilat valitsevat näitä toimenpiteitä, mutta eivät ne tilat jotka niitä eniten tarvitsisivat
24 Toteutetaan valtakunnallinen tilakohtainen vesiensuojeluneuvonta osana maatalouden tukijärjestelmää. Liite 4 Eräs ajatus oli, että tilojen tulisi suorittaa jonkinlainen ympäristöpassi(kuten Artturipassi) Tällaisen passin voisi suorittaa mm. netissä ja se olisi nimenomaan opastava Ennen passin suoritusta voisi olla koulutusta ympäristöasioista
25 Pilottihankkeilla kehitetään edelleen erilaisiin tilatyyppeihin ja maaperäolosuhteisiin soveltuvia vesiensuojeluratkaisuja Liite 4 Vastuutaho: MMM, YM Yhteistyötahot: Tuottajajärjestöt, tutkimuslaitokset Aikataulu: 2011-
26 Liite 4 Pilottihankkeet MTT-ruukki hakee ympäristönsuojeluun liittyviä hankkeita Seuraavassa ajatuksia hankkeista Pintavalunta on ratkaisevaa. Tutkitaan pintalevityksen ja multauksen vaikutuksia Syyslevitys pitäisi tehdä mielellään kasvustoon Karjanlannan levitysmäärät ja levitysajat Karjanlannan kokonaistypen käyttäytyminen(lannoitusohjeissa käytetään vain liukoista typpeä)
27 Liite 4 Pilottihankkeet Kuivikelantaa ei ole tutkittu 40 vuoteen Sitä tulee mm. kylmäpihatoista ja hevosilta
28 Lannan ja muun biopohjaisen massan hyötykäytön edistäminen kuormituksen vähentämiseksi Liite 4 Vastuutahot: MMM, YM Yhteistyötahot: Tuottajajärjestöt Aikataulu: 2011
29 Lannan ja muun biopohjaisen massan hyötykäytön edistäminen Liite 4 Asiasta oli paljon keskustelua, mutta vähän villoja Energia saadaan lietelannan kuiva-aineesta ja sitä on lietteessä vain 6 % Biokaasulaitosten tulee olla niin isoja, ettei yhden tilan tuotanto riitä Biokaasulaitoksen kautta kierrätetyn lannan ravinnemäärät ei muutu, mutta muuttuvat nopeammin liukenevaan muotoon Karjanlannan hajuhaitat vähenevät
30 Lannan ja muun biopohjaisen massan hyötykäytön edistäminen Liite 4 Maatilalle sopivissa biokaasulaitteissa on kuulemma kehittämistä Joitakin hankkeita on vireillä Haapavedellä järjestetään Janne Vuorenmaan tilalla tutustuminen biokaasun tuotantoon ja iltapäivällä luennoidaan biokaasuun liittyvistä asioista
31 Liite 4 Rahoitus Valtioneuvosto antoi vesienhoitosuunnitelman hyväksymispäätöksen yhteydessä lausuman, jossa todettiin mm. Vesienhoitosuunnitelmien maatalouden lisätoimenpiteiden kustannukset on otettava huomioon ympäristötuen tulevan ohjelmakauden rahoituksen mitoituksessa
32 Kiitoksia Liite 4
33 Irmeli Ruokanen ja Virpi Kuutti Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Liite 5 Metsätalouden puheenvuoro Vesienhoidon toteutusohjelman luonnoksesta Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmässä Metsätalouden osalta vesienhoidon toteutusohjelmassa todetaan, että Mikäli metsätalouden toimenpidemäärät (hakkuut, ojitukset jne.) kasvavat metsätalouden tavoitteiden mukaisesti, tarvitaan lisätoimenpiteitä kuormituksen lisääntymisen estämiseksi. Myös metsätalouden kuormittamilla alueilla tarvitaan nykyistä tehokkaampia vesiensuojelutoimenpiteitä vesien tilan parantamiseksi. Edellä mainittua kohtaa tulisi täsmentää. Nimittäin ojitusmäärät tuskin kasvavat tulevina vuosina, sillä esimerkiksi yksityismetsien metsänparannusrahoitukseen ei näytä olevan tulossa lisävaroja ja hakkuutavoitteiden kasvaminenkaan pysyvästi ei ole varmalla pohjalla. Lisäksi mitä tarkoitetaan metsätalouden kuormittamilla alueilla, sillä lähes jokaisen vesistön varressa harrastetaan metsätaloutta enemmän tai vähemmän. Metsätalouden osalta vesienhoidon lisätoimenpiteet ovat pääosin kannatettavia ja hyviä, mutta seuraavat esitykset huolettavat realistisuuden näkökulmasta. 1) Valuma-aluetason vesiensuojelusuunnittelun lisäämisen ajatus ohjelmassa on sinällään ihan hyvä asia. Hyvä on myös ajatus huolehtia vesiensuojeluun liittyvien luonnonhoitohankkeiden rahoituksesta. Luonnonhoitohankevarat ovat nykytiedon mukaan kuitenkin melko pienet tulevina vuosina ja lisäksi niitä käytetään enenevässä määrin myös valtakunnallisen vapaaehtoisen suojelun METSO-ohjelman rahoittamiseen. Ei ole mitään varmaa siitä, että varoja on riittävästi valuma-alueittaiseen suunnitteluun. Ohjelmaan tulisikin vielä selkeämmin kirjata se, että valuma-alueittaista suunnittelua toteutetaan vain hankerahoituksella tai muulla erityisrahoituksella. Tämä siksi, että ei tulisi sellaisia tilanteita missä jollakin valuma-alueella ojituksia tai hakkuita tekevä toimija joutuisi tulevaisuudessa tekemään omilla varoilla valuma-alueittaista vesiensuojelusuunnittelua. Tällä halutaan turvata jatkossakin taloudellisesti tarkoituksenmukainen metsätalouden harjoittaminen. Lisäksi tämä turvaisi myös parhaiten metsäalan eri toimijoiden tasapuolisen kohtelun. 2) Esitys valtakunnallisesta metsätalouden toimenpiteiden laadunvarmistus- ja omavalvontamallista on kannatettava. Mallista herää kuitenkin epäilys, että mahtaisikohan se toteutua tasapuolisesti kaikilla toiminnanharjoittajilla, koska se olisi vapaaehtoista ja aiheuttaisi lisäkustannuksia toiminnanharjoittajille. Erityisen kannatettava ajatus vesienhoidon toteutusohjelmassa on esitys vesiensuojeluohjeiston uusimisesta ja sen kouluttamisesta toiminnanharjoittajille, urakoitsijoille ja metsänomistajille. Lisätoimenpiteiden rahoitus tulee olla järjestetty omalla
34 Liite 5 määrärahallaan, joka ei ole pois nykyisistä työlajeista. Ihmetyttääkin se, miksi valtioneuvosto ei vesienhoitosuunnitelman hyväksymispäätöksen yhteydessä antamassaan lausumassa antanut metsätaloudelle mitään lupausta lisätoimenpiteiden rahoituksesta, kuten se antoi maatalouden osalta.
35 Liite 6 Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Kunnostus, säännöstely ja vesirakentaminen 1 Yhteistyöryhmä Oulu
36 Nykykäytäntö vs. lisätoimet Liite 6 Nykykäytäntö tarkoittaa niitä toimia, jotka olisivat toteutuneet ilman VHS:a suunnitelma., luvat (ja rahat) olemassa Velvoitteet Voimassa oleva lainsäädäntö (esim. hajajätevesiasetus) Raja osin tulkinnanvarainen 2
37 Kunnostusten määrä, koko Suomi; Liite 6 Toimenpiteet: Nykyk. Kaikki Nykyk. % Suuret rehev. (ha) *) Pienet rehev. (kohde) Merenlahdet (kohde) Virtavedet (vesim Kalatiet (kpl) Pienvedet (kohde) Valuma-alueet (kpl) *) Säännöstelyn keh. (kpl) Natura-alueet (ha) Muut (kohde) *) Lähes kokonaan lisärahoituksen varassa
38 4 Kunnostustoimien rahantarve I:llä hoitokaudella Toimenpiteet yhteensä Lisätoimet Suuret rehevät järvet M Pienet rehevät järvet Merenlahdet 0,6 0,6 Virtavedet 10 5 Kalatiet yms Pienvedet 6 5 Valuma-alueet 0,2 0,2 Säännöstelyn keh. 9 7 Natura-alueet 2,2 1,3 Muut 3,9 2,9 Yhteensä M Liite 6
39 Liite 6 Oulujoen-Iijoen VHA:n tilanne Nykykäytäntö: Lisätoimet: Suunnitelma/selvitys kpli Toteutus kpl Eurot
40 Kunnostustoimien rahantarve Oulujoen-Iijoen VHA:lla (ml. Kainuu) Nykykäytäntö Lisätoimet Suuret rehevät järvet 0,31 1,14 M Pienet rehevät järvet 1,6 1,12 Virtavedet 0,75 0,72 Kalatiet yms. 2,03 0,96 Pienvedet 0,54 1,415 Valuma-alueet 0,02 0,150 Säännöstelyn keh. 0 0,155 Muut 0,32 0,05 Yhteensä 5,57 5,77 M Liite 6 6
41 Esim. Suuret rehevät järvet VHA:lla Liite 6 Nyky Lisä Soiviojärvi 0 0,008 Osmanki 0 0,02 Tyräjärvi 0 0,035 Oijärvi 0 0,13 Iso Vatjusjärvi 0 0,439 Pyhäjärvi Junttiselkä 0,353 0 Komujärvi 0,037 0,253 Reisjärvi 0 0,088 Vuohtajärvi 0 0,199 7
42 Esim 2. Kalankulkua helpottavat toimet VHA4:lla Nyky Lisä Siikajoen yo 0 0,005 Iijoen ao 0,7 0 Piipsanjoki 0 0,01 Iijoen ao 0 0,5 Oulujoen y ja ko 1,2 0 Siikajoen ao 0 0,07 Lamujoki 0 0,3 Pyhäjoen a ja ko 0 0,08 Pyhäjoen a ja ko 0,12 0 Liite 6 8
43 Yhteenveto KRS-sektorin rahoituksesta Liite 6 *Kunnostuksiin ja säännöstelyn kehittämiseen käytettiin ennen VHS:ää 8-9 M /v, josta ekologista tilaa parantaviin toimiin kului 3-4 M /v (=nykykäytäntö). *Rahantarve hoitokaudella ( ) 85 M, josta nykykäytännön mukaiset toimet 25 M ja lisätoimet 60 M *Nykykäytännön mukaista rahoitusta vapautuu hoitokauden lopulla > lisärahantarve 50 M (?), josta valtion osuus 35 M eli 5,8M /v. 9
44 10 Liite 6 Ympäristöministeriön nimeämän KRS-tiimi esityksiä -Valtion ulkopuolinen rahoitus pyritään pitämään nykyisellä noin 30 %:n tasolla (50%:ia ei pidetty realistisena ainakaan I:llä kaudella, tarkastelu tehty toimenpiteittäin). -Koska kunnostusten tarve ja kokonaiskustannukset kasvavat merkittävästi > ulkopuolisen rahoituksen kasvattava yli kaksinkertaiseksi nykytasoon verrattuna. -Tavoite on erittäin haastava ja vaatii uusia toimintamalleja yksityisen ja julkisen rahoituksen yhdistämiseksi. -Rahoituksen esitettyä suurempi kasvattaminen johtaisi osaavien resurssien puutteeseen.
45 Tavanomaista suurempaa valtion osallistumista vaativia kohteita: Liite 6 -Valtio on tukenut /toteuttanut merkittävissä määrin ongelman aiheuttanutta toimenpidettä (aiheuttaja maksaa -periaate). - Jos esim. rehevöitymisestä kärsivissä kohteissa kunnostuskustannuksia ei voida yleensä siirtää haitan aiheuttajille. - Kohteet, joissa virkistyskäyttöpaine ja ranta-asutus ovat melko vähäisiä. Tämän seurauksena kuntien maksuhalukkuus on vähäinen ja ranta-asukkaita ei ole 11
46 Koko VHS:n rahoitus Suomessa Liite 6 *Huom! Isot rahat tarvitaan maatalous- ja yhdyskuntasektoreille (25-35 kertainen summa KRS-sektoriin verrattuna) VHS: kokonaiskustannukset Suomessa M /v *Maatalous 487 M /v *Yhdyskunnat 664 M /v *Haja- ja loma-asutus 245 M /v *KRS 18 M /v -Yhdyskuntien jätevesihuollossa nykykäytännön mukainen rahoitus 98%, maataloudessakin 66 %, (tosin hankalasti uudelleen kohdennettavissa?), KRS 62 % 12
47 HUOM! Liite 6 -Ilman merkittävää valtion lisärahoitusta mm. vesien kunnostamiseen hyvää ekologista tilaa ei saavuta läheskään kaikissa vesissä Ministeriöt miettivät nykyrahoityuksen uudelleen suuntaamista, pieni lisäpotti vielä toiveissa 2011 alkaen -ELYjen rooli kunnostuksissa on pienenemässä: varma osallistuminen vain valtion vesirakenteisiin ja säännöstelyihin liittyviin töihin Avustusten osuus kasvaa Neuvontaa ja asiantuntija-apua annetaan Säätiöt, yhdistykset, kunnat toimijoiksi 13
48 YM:n toteutusohjelman alustavia ohjauskeinopainotuksia Liite 6 - Turvataan olemassa oleva rahoitus ja otetaan käyttöön uusia rahoitusinstrumentteja ja toimintamalleja -Julkisen rahoituksen ja yksityisen rahan joustava käyttö Valtio ja kunnat voivat vastata ihmisten lisääntyvään haluun panostaa omaan elinympäristöönsä -Vesistöjen kunnostus- ja pienvesien ennallistamisstrategiat Ekologista tilaa parantavien ja muiden toimien yhdistäminen ja priorisointi -Säännöstelyn kehittäminen kattavasti mukana 14
49 KRS-sektorin toimilla ei yksinään päästä pitkälle -Maatalouden, metsätalouden ja muun hajakuormituksen vähentäminen kunnostuksia keskeisempi asia Liite 6 -Samoin hajajätevesiasetuksen toteutuminen ja jätevesiasiat laajemminkin 15
50 Jatko Liite 6 Lisärahantarve ei lopu ensimmäisen hoitokauden jäkeen, mm. kalateiden ja pienvesien osalta kustannukset nousevat seuraavilla hoitokausilla. 16
51 POPELY/Marjaana Eerola Alustus Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokouksessa Liite 7 VESIENHOIDON TOTEUTUSOHJELMA , luonnos Turvetuotanto Suomen turvetuotantopinta-ala on noin ha ja uutta pinta-alaa on arvioitu tarvittavan noin ha vuoteen 2020 mennessä. Uusia lupahakemuksia on käsiteltävänä tällä hetkellä ennätysmäärä aluehallintovirastoissa. Turvetuotannon vesiensuojelun tehostaminen tapahtuu pääosin nykykäytännön mukaisilla toimilla. Ympäristönsuojelulaki edellyttää luvanvaraisilta toiminnoilta parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja parhaan käytännön periaatteen soveltamista. Vesiensuojelutoimien tarve ratkaistaan tapauskohtaisesti lupakäsittelyn yhteydessä. Vesienhoitosuunnitelmissa turvetuotannon lisätoimenpiteiksi on esitetty ainoastaan kemiallisen käsittelyn lisäämistä 1100 hehtaarille. Vastuu turvetuotantoalueiden vesiensuojelutoimenpiteiden toteutuksesta on toiminnanharjoittajilla. Turvetuotannon ohjauskeinoista keskeisintä on sijainninohjaus. Turvetuotanto ohjataan ojitetuille tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille alueille niin, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa vesien tilalle, pohjavesille ja luonnon monimuotoisuudelle. Sijainninohjaus otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa, lupakäsittelyssä, lausunnoissa ja neuvonnassa. Myös turvetuottajien pitäisi ottaa sijainninohjaus huomioon maanhankinnoissaan. Lisäksi turvetuotannon vaikutuksia vähennetään valuma-aluekohtaisella suunnittelulla. Kansallista suo- ja turvemaiden strategiaa valmistellaan laajana yhteistyönä ja sen on määrä valmistua tammikuussa 2011 (työ on saanut jatkoaikaa). Strategian linjaukset otetaan soveltuvin osin huomioon maankäytön suunnittelussa, lupakäsittelyssä, lausunnoissa ja neuvonnassa. Vesienhoitosuunnitelmissa on esitetty ohjauskeinoiksi myös uusien, erityisesti ympärivuoden toimivien vesiensuojelumenetelmien kehittämistä, jossa päävastuu on turvetuottajalla. Käynnissä onkin jo useita hankkeita. TUKOS tutkii ojitetun pintavalutuskentän toiminnan kehittämistä ja TuVeKe turvetuotannon vesistökuormituksen ennakointia ja hallintamenetelmiä. Kasvillisuuskenttien toimintaa ja tehoa selvitetään TASO-hankkeessa.
52 POPELY/Marjaana Eerola Kalankasvatus Liite 7 Kalankasvatus on keskittynyt lounaisille merialueille. Vuonna 2008 kalanviljelylaitoksia oli toiminnassa noin 500 ja niistä ruokakalatoimintaa oli noin 200:lla ja poikastuotantoa noin 100:lla laitoksella. Luonnon ravintolammikkoviljelijöitä oli yhteensä 220. Kalankasvatuksen vesiensuojelutoimet ovat pääosin nykykäytännön mukaisia ja niiden tarve ratkaistaan tapauskohtaisesti ympäristölupamenettelyn yhteydessä noudattaen parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja parhaan käytännön periaatteita. Kalankasvatuksen lisätoimenpiteiksi on ensisijaisesti ehdotettu sijainninohjausta ja siihen liittyvää suunnittelua. Vastuu kalankasvatuksen vesiensuojelutoimenpiteiden toteutuksesta on toiminnanharjoittajilla. Kalankasvattajat voivat saada harkinnanvaraista EU-tukea uusien laitosten rakentamiseen tai vanhojen laitosten perusparantamiseen Euroopan kalatalousrahastosta (EKTR). Kalankasvatuksen keskeisiä ohjauskeinoja ovat kalarehujen, ruokintamenetelmien ja vesiensuojelua edistävän laitostekniikan kehittäminen ja näiden käyttöön oton edistäminen. Tärkeä rooli vesiensuojelun edistämisessä on myös kansallisella vesiviljelyohjelmalla. Kansalliseen vesiviljelyohjelmaan 2015 sisältyy sijainninohjaussuunnitelmien laatiminen. ELY-keskusten organisoimana vuoden loppuun mennessä valmistuu karttapohjainen esitys sijainninohjauksesta. Kansallisen vesiviljelyohjelman ja vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanon yhteensovittamisesta vastaavat maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö. Ympäristöministeriö käynnistää syksyllä 2010 myös kalankasvatuksen ympäristösuojeluohjeen päivitystyön. Matalafosforisen kuivarehun ja Itämeren kalasta tehdyn kuivarehun käytön edistämisessä päävastuu on kalankasvattajilla. Kalarehujen ja vesiensuojelutekniikan kehittämisessä päävastuu on maa- ja metsätalousministeriöllä yhteistyössä RKTL:n, yliopistojen, kalankasvattajien ja rehujen osalta myös rehuteollisuuden kanssa. Vesiensuojelua voidaan tehostaa myös muuttamalla maa-allaslaitoksia keinoallaslaitoksiksi ja ottamalla käyttöön kiertovesilaitoksia. Vesiensuojelua edistävien toimenpiteiden käyttöönoton edistämisessä viranomaisten lausunnoilla ja ympäristölupapäätöksillä on keskeinen merkitys.
53 Liite 8 Vesienhoidon toteutusohjelma Pohjavedet POP ELY, Maria Ekholm-Peltonen, ympäristönsuojeluyksikkö
54 Liite 8 Lisätoimenpiteet hoitokaudelle Investointikustannukset yhteensä lähes 10 milj. Pohjois-Pohjanmaalla Lisätoimenpiteiden priorisointi - suojelusuunnitelmat - PIMA-kohteet - Pohjavesialueiden hydrogeologiset tutkimukset POP ELY, Maria Ekholm-Peltonen, ympäristönsuojeluyksikkö
55 Esitettyjen pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien toteutuminen Liite 8 Toimenpideohjelmassa esitetyt Toimeenpano 2010 Esitetyt 2011 Laatiminen 24 7 (3) 3 (2) Päivittäminen 16 2 (2) 7 (6) Toimenpide-ehdotusten toteuttaminen 16 POP ELY, Maria Ekholm-Peltonen, ympäristönsuojeluyksikkö
56 Liite 8 Ohjauskeinojen edistäminen/kehittäminen Lainsäädännön muutokset Muu ohjeistus Valtion lisärahoitus Valtakunnallinen toteutusohjelma korostaa erillishankkeiden toteuttamista EU- ja aluekehitysrahoituksella (useamman kunnan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma, POSKIhanke) POP ELY, Maria Ekholm-Peltonen, ympäristönsuojeluyksikkö
57 Liite 8 Vastuutahot Toiminnanharjoittajat Kunnat Valtio Toimeenpanon edistäminen ELY-keskusten tehtävä. Työjaos/-ryhmä toteutusohjelmaa laatimaan. POP ELY, Maria Ekholm-Peltonen, ympäristönsuojeluyksikkö
58 TOIMENPITEIDEN TOTEUTUMISEN Liite 9 SEURANTA Valtioneuvoston päätös 2009: vesienhoidon toimenpiteiden seurantajärjestelmä tulee valmistella mennessä Tavoitteena kehittää ympäristöhallinnon HERTTAtietojärjestelmään ja OIVA-palveluun osio, jonka avulla voidaan seurata ja raportoida vesienhoitosuunnitelmissa esitettyjen toimien ja ohjauskeinojen toteutumista
59 Tarvittavat tiedot Liite 9 Toimenpiteen nimi Vastuutaho/Toteuttajataho Toteutusajankohta Toteuttamisen kustannukset Rahoitus Muut tiedot? VEMU Raportoinnit ja koosteet TEOLLISUUS YMP.HALLINTO TIKE VVY Lähtötiedot
60 Toimenpiteiden toteutumisen seuranta Liite 9 Alustava kartoitus tietolähteistä: Esimerkkinä maatalous Toimenpide Yksikkö Tietolähde Lisätieto Kasvipeitteisyys ha Peltolohkorekisteri TIKE tiedot yhteensovitetaan SYKEssä 2-3 vuoden välein ja siirretään VEMUun Kosteikot kpl Peltolohkorekisteri TIKE tiedot yhteensovitetaan SYKEssä 2-3 vuoden välein ja siirretään VEMUun Koulutus ja neuvonta kpl/a Tuottajajärjestöt, excel-taulukko Kerätään x vuoden välein, ELYkeskus syöttää VEMUun Lannan jatkokäsittelyn tehostaminen t lantaa/a Peltolohkorekisteri TIKE tiedot yhteensovitetaan SYKEssä 2-3 vuoden välein ja siirretään VEMUun Ravinnepäästöjen hallinta ha Peltolohkorekisteri TIKE tiedot yhteensovitetaan SYKEssä 2-3 vuoden välein ja siirretään VEMUun Ravinnepäästöjen tehostettu hallinta ha Peltolohkorekisteri Suojavyöhykkeet ha Peltolohkorekisteri Säätösalaojitus ha Peltolohkorekisteri Pohjavesialueiden peltoviljelyn toimet ha Peltolohkorekisteri
61 Rajauksia ja haasteita Liite 9 Nykykäytännön mukaiset toimenpiteet ja lisätoimenpiteet, jotka kohdistuvat hyvää huonommassa tilassa oleviin vesiin tai vesiin, joiden hyvä tila on vaarassa huonontua (TPO) Ei sisällä sellaisia toimia joita ei ole vesienhoitosuunnitelmissa tai toimenpideohjelmissa. Joidenkin toimenpiteiden seuranta erikseen nykykäytäntönä ja lisätoimina on hankalaa. Tiedot eivät aina reaaliaikaisia.
62 Aikataulu Liite 9 Seurantajärjestelmän kehittämistä koskevat sektorimuistiot YTR-jäsenille kommenteille joulukuussa 2010, kommentit mennessä Toivotaan keinoja ja ehdotuksia tietojen keräämisen helpottamiseksi eri sektoreilta Keväällä 2011 esitellään järjestelmä YTR kokouksissa, kommentit mennessä Toimenpiteiden seurantajärjestelmän kuvaus mennessä, tietohallintasovellus mennessä Tiedon keruu ja tallennus väliraporttia varten 2012 Toimenpidetietojen raportointi EU:lle Päivitys ja yhteenveto toimenpiteiden seurannasta 2015
63 Kysymykset YT-ryhmän jäsenilleliite 9 Valmius tukea tiedon keruuta ja kehittää omia rekistereitä tiedon keruun helpottamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi (esim. valuma-alueen nro)? Monelta sektorilta toteutuneiden kustannustietojen saaminen on hankalaa. ovatko toimenpide-ehdotusten kustannusten arvioinnissa käytetyt yksikkökustannukset olleet oikeansuuntaisia ja hyväksyttäviä? onko joitain käytettyjä yksikkökustannuksia syytä korjata?
64 Alueelliset toteutusohjelmat YM Liite 10 Alueellisia toimia tarkennetaan valtakunnallisen toteutusohjelman pohjalta. Yhteistyönä tehtävän valmistelun pohjalta ELY - keskukset sopivat alueellisten toimijoiden kanssa eri tahojen vastuista, toteutuksen aikatauluista ja rahoituksen järjestämisestä syyskuun 2011 loppuun mennessä. Vesienhoitoa edistetään valtakunnallisella toteutusohjelmalla ja alueellisella toteutuksen organisoinnilla.
65 Vesienhoitosuunnitelmien toteutukseen tarvittavien lisätoimenpiteiden (pois lukien T&K tarpeiden) kokonaisrahoitustarve ja arvio julkisen sektorin osuudesta sekä siitä vastaavat ministeriöt. Liite 10 Sektori Lisätoimenpiteet (1000 /vuosi) Arvio valtion osuudesta (1000 /vuosi) sekä vastuutahot Yhdyskunnat YM, (MMM) Haja- ja loma-asutus YM Maatalous, julkiset osittain nykyistä tukea MMM uudelleen kohdentamalla Maatalous, toiminnanharjoittajat Metsätalous MMM Vesistöjen kunnostus, säännöstely YM, MMM ja rakentaminen Pintavesien seuranta * YM Pohjaveden suojelusuunnitelmat, YM, MMM, LVM seuranta ja tutkimus Liikenne LVM Maa-ainesten otto YM Pilaantuneet alueet YM Teollisuus Kalankasvatus Turvetuotanto 400 Turkistuotanto 300 Maaperän happamuuden torjunta osittain nykyistä tukea uudelleen kohdentamalla MMM YHTEENSÄ (pyöristetty) Yhteensä ilman maataloutta ja maaperän happamuutta
66 Toteutuksen linjauksia - valtio Liite 10 Eri hallinnonalat kohdistavat omalla toimialallaan käytettävissä olevien talousarvioiden ja valtiontalouden kehysten puitteissa rahoitusta julkisen hallinnon vastuulla oleviin vesienhoitotoimien kustannuksiin. Toteutuksessa tulee priorisoida toimia, joilla saadaan panostukseen nähden suurin hyöty. Rahoituksessa hyödynnetään eri tukijärjestelmiä sekä kansainvälistä rahoitusta. Rahoitusvajeen kattamiseksi selvitetään uusia innovatiivisia rahoitusmalleja.
67 POP ELYn toteutusohjelma ehdotus valmistelun järjestämiseksi Liite 10 Mahdollisimman kevyt versio Aikataulun nopeuttaminen >> kevät 2011 Maa- ja metsätalous: työryhmät valmistelevat Muut sektorit: POP ELY valmistelee pohjapaperit Tutustumisaikaa varataan riittävästi Pienryhmäkäsittelyt kevään YTR-kokouksessa? YTR: sekä jäsenet että varajäsenet? Muita tahoja mukaan, mm. kunnat, mahd. rahoittajat vastaavat ym? Muita ehdotuksia toteutusohjelman laatimiseksi?
Vesienhoidon toteutusohjelma. Ympäristöministeriö LAP ELY
Vesienhoidon toteutusohjelma Ympäristöministeriö LAP ELY Vesienhoidon toteutusohjelma Vesienhoitosuunnitelmat hyväksyttiin valtioneuvostossa vuonna 2009. Vesienhoidon tavoitteiden konkretisoimiseksi valtioneuvosto
LisätiedotVesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola
Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna
LisätiedotVesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Lappeenranta. Taina Ihaksi
Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 21.10.2014 Lappeenranta Taina Ihaksi Yleistä vesienhoidosta VPD (2000/60/EY) ja laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) Suunnittelu tehdään vesienhoitoalueittain
LisätiedotOvatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen
Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Johtava asiantuntija Antton Keto Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät
LisätiedotVesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013
Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013 Uudenmaan ELY-keskus / Antti Mäntykoski Toteutustilanne Valtakunnallinen toteutusohjelma SY 8/2011 (VNpp 17.2.2011)
LisätiedotYleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere
Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere14.5.2016 Sami Moilanen/Pirkanmaan ELY-keskus Vesientilan kartoitus, vesienhoito ja kunnostustarpeet
LisätiedotTilaisuuden avaus, vesienhoito ja valuma-aluesuunnittelu
Tilaisuuden avaus, vesienhoito ja valuma-aluesuunnittelu Valuma-aluetason suunnittelun koulutus 14.11.2012 Ansa Selänne ja Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Turvetuotannon
LisätiedotToimenpiteiden toteutumisen edistyminen, poimintoja Pohjois-Pohjanmaalta. Maatalous, metsätalous, kunnostukset
Toimenpiteiden toteutumisen edistyminen, poimintoja Pohjois-Pohjanmaalta Maatalous, metsätalous, kunnostukset 1 Maatalouden toimenpiteet Ympäristösitoumuksia 89 % peltoalasta hieman laskua edellisestä
LisätiedotVesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013
Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013 Uudenmaan ELY-keskus / Antti Mäntykoski Toteutusohjelma Valtakunnallinen toteutusohjelma SY 8/2011 (VNpp 17.2.2011)
LisätiedotVesienhoito ja maatalous
Vesienhoito ja maatalous Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena 9.6.2014, Pori Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tilan yksikkö Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen
LisätiedotVesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012
Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 14.2.2012 1 Vesienhoidon tavoitteet Vesienhoidon tavoitteena on suojella, parantaa
LisätiedotYleistä vesienhoidon suunnittelusta. Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus
Yleistä vesienhoidon suunnittelusta Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus Vesienhoidon järjestäminen yleisaikataulu Vesipuitedirektiivin kansallinen toimeenpano Kansalliset
LisätiedotKarvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus)
Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Isojärvi Seura ry:n vuosikokous 25.3.2015 Pori Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen
LisätiedotVesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia
Vesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia Varsinais-Suomen ELY-keskus Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat, Sanna Kipinä-Salokannel 26.1.2010 1 Vesienhoidon
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella
Vesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella 27.3.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet Kuormitus: Vemala-mallilla arvioitu, kattaa vuodet 2006-2011, noin 537 t/a fosforia ja 14480
LisätiedotVesienhoidon kuulemispalaute
Vesienhoidon kuulemispalaute Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue Anna Bonde Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 26.5.2015 Kuulemispalaute, yhteenveto Vesienhoidon
LisätiedotMihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus
Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Tavoitteet ja toimenpiteet on tunnistettu Maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen kolmanneksella
LisätiedotAjankohtaista vesienhoidosta
Ajankohtaista vesienhoidosta Olli Madekivi Pirkanmaan ELY-keskus Maatalouden vesiensuojelun neuvottelupäivät 19. -20.1.2016 21.1.2016 Esityksen sisältö vesienhoitosuunnitelmat päivitetty ja hyväksytty
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Aurajoen-Paimionjoen osaalueella
Vesienhoidon toimenpiteet Aurajoen-Paimionjoen osaalueella 10.4.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet (Aurajoki-Paimionjoki) Kokonaisfosfori (168 t/a) Kokonaistyppi (2 149 t/a) Maatalous
LisätiedotVESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021
VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista tietoa
LisätiedotVesienhoito hallinnonuudistuksessa. Hämeen vesienhoidon yhteistyöryhmä Harri Mäkelä Hämeen ELY-keskus
Vesienhoito hallinnonuudistuksessa Hämeen vesienhoidon yhteistyöryhmä 23.5.2018 Harri Mäkelä Hämeen ELY-keskus 1 2 14 000 htv Kanta-Hämeen ja Päijät- Hämeen vuosibudjetit yhteensä noin 1 200 000 000 euroa
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Eurajoki-Lapinjoki valuma-alueella
Vesienhoidon toimenpiteet Eurajoki-Lapinjoki valuma-alueella 28.4.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet Eurajoki-Lapinjoki Kokonaisfosfori 68 t/a Kokonaistyppi 1780 t/a Maatalous Metsätalous
LisätiedotVesienhoidon TPO Teollisuus
Vesienhoidon TPO Teollisuus Sidosryhmäseminaari 5.3.2014 Juha Lahtela 5.3.2014 Nykykäytäntö Ympäristönsuojelulainsäädännön mukaisesti ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat toiminnot tarvitsevat ympäristöluvan
LisätiedotKatsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan
Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan Ähtävänjokirahasto 20v 29.8.2013 Vincent Westberg Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Saaristomeren osa-alueella
Vesienhoidon toimenpiteet Saaristomeren osa-alueella 15.4.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet Kuormitus: Vemala-mallilla arvioitu, kattaa vuodet 2006-2011, noin 290 t / a Kuormitusvähenemätavoitteet
LisätiedotToimenpiteiden suunnittelu Sektorikohtaisten toimenpiteiden päivityksen tilannekatsaus. Sini Olin, Suomen ympäristökeskus
Toimenpiteiden suunnittelu Sektorikohtaisten toimenpiteiden päivityksen tilannekatsaus Sini Olin, Suomen ympäristökeskus Vesienhoidon suunnittelun vaiheet Toimenpiteiden suunnittelun aikataulu Vesienhoidon
LisätiedotPäivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry. Pro Saaristomeri-ohjelmakokous
Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry Pro Saaristomeri-ohjelmakokous 16.1.2012 Saaristomeren suurin ravinnekuormittajia Noin 60 000 kg P/v Maatalous 80 % Luonnonhuuhtouma 13 % Asutus
LisätiedotVesienhoidon suunnittelu 2016-2021
Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Maaseutuverkoston tiedotuskierros Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 7.8.2014 Sisältö Vesienhoidon tavoitteet ja aikataulu Vesien tila Länsi-Suomessa
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Kokemäenjoen alaosan - Loimijoen osa-alueella
Vesienhoidon toimenpiteet Kokemäenjoen alaosan - Loimijoen osa-alueella 20.3.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet (Kokemäenjoen alaosa Loimijoki) Kokonaisfosfori (281 t/a) Kokonaistyppi
LisätiedotLIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus
LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus Aikataulu 2012 2013 2014 2015 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 Työohjelman ja keskeisten kysymysten suunnittelu Kuuleminen keskeisistä kysymyksistä ja työohjelmasta
LisätiedotUudenmaan vedet kuntoon ELY-keskuksen myöntämät avustukset
Uudenmaan vedet kuntoon ELY-keskuksen myöntämät avustukset Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus, 7.2.2017 Vesien tilan parantamiseen liittyvät avustukset ELY-keskus voi myöntää ympäristöministeriön hallinnonalan
LisätiedotAjankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv
Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv 14.01.2019 1 Ajankohtaista 2019 Toimenpiteiden seuranta ja toteutuksen arviointi 2016-2018
LisätiedotTyöryhmän tapaaminen
Työryhmän tapaaminen 25.1.2019 Aikataulu: klo 9:00-11:30 Virittäytyminen klo 9:00 9:20 Työryhmä mikä se on? 9:20-9:25 Vesienhoidon tehostamisohjelman mahdollisuudet klo 9:25-9:45 Vesienhoidon 3. kausi,
LisätiedotValtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Virtavesien kunnostus Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Nykytilaa Suomessa tehty paljon entiset uittoväylät pääkohde
LisätiedotRavinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla
Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla Hannele Nyroos Tuumasta toimeen Itämeren tilan parantamiseksi - merenhoidon sidosryhmätilaisuus 2.3.2015 Rake-sali,
LisätiedotVesiensuojelun tehostamisohjelma suunnitelmista toimintaan
Vesiensuojelun tehostamisohjelma 2019 2021 suunnitelmista toimintaan Höytiäisen tulevaisuus yhteinen asia 23.11.2018 Polvijärvi, Huhmari Ylijohtaja Ari Niiranen Periaatteet ja painopisteet Lähtökohtana
LisätiedotMaa-ainesten ottaminen ja vesienhoidon suunnittelu
Maa-ainesten ottaminen ja vesienhoidon suunnittelu Satakunnan maa-ainesseminaari 9.2.2010 Maria Mäkinen pohjavesiasiantuntija maria.k.makinen@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen ELY, ympäristö- ja luonnonvarat
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund
Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta Mats Nylund Maanviljelyn vesiensuojelun tulevaisuudennäkymät Suomalaiseen maanviljelyyn kohdistuu sekä kansallisia
LisätiedotPirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous
Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 20.9.2017 21.9.2017 Esityslista 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Vesienhoidon 3. kauden aikataulu 4. Pohjavesien keskeiset kysymykset ja
LisätiedotMaa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet
Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous
LisätiedotTurvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun kehittäminen, TASO-hanke
Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun, TASO-hanke Loppuseminaari 11.11.2013 Jyväskylä Maarit Loiskekoski TASO-hanke Kolmevuotinen valtakunnallinen kehittämishanke Rahoittajina ympäristöministeriö,
LisätiedotVesiensuojeluun kohdistuvat odotukset. Sari Janhunen Ympäristöpäällikkö Vihdin kunta
Vesiensuojeluun kohdistuvat odotukset Sari Janhunen Ympäristöpäällikkö Vihdin kunta Vihdin vesistöpäivä 10.11.2018 Vesiensuojelu & odotukset Valtakunnallinen ohjaus Kunnan rooli Strategia ja visio vesienhoitoon
LisätiedotRyhmätyöt. Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen ja vesienhoidon suunnittelu
Ryhmätyöt Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen ja vesienhoidon suunnittelu 1 Suunnittelussa ELYn apuna oli alatyöryhmiä Toimenpiteiden toteutus yhteinen asia, useita vastuutahoja miten yhteistyöryhmä
LisätiedotEhdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21
Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Tornionjoen lohi- ja vesiparlamentti 11.-12-11.2014 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Kuuleminen meneillään Kuuleminen VHS-
LisätiedotVesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa. Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011
Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011 Vesistöjen tila Suomessa Hyvää heikommassa tilassa Kolmannes luokitelluista järvistä Puolet jokivesistä Yli puolet rannikkovesien
LisätiedotVesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet
Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet Vesien kunnostusstrategian (YM 2013) visio Vesienhoitosuunnitelmissa mainittuja kunnostuksia toteutetaan monitavoitteisesti niin, että joissa, järvissä
LisätiedotAjankohtaista YM:ssä Sonja Pyykkönen
Ajankohtaista YM:ssä 12.2.2019 Sonja Pyykkönen Sisältö Ravinteiden kierrätyksen ja vesien- ja merenhoidon kärkihankkeet Vesiensuojelun tehostamisohjelma Vesienhoitosuunnitelmien ja toimenpideohjelmien
LisätiedotELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt
ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt VESIENHOIDON VAPAAEHTOINEN JÄRJESTÄYTYMINEN POHJOIS- POHJANMAALLA 4.2.2014 Oulu Heikki Aronpää, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Vesienhoidon tavoitteena vesien
LisätiedotVesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue KOOSTE KUULEMISPALAUTTEEN VERKKAVASTAUKSISTA LOKAKUU 2018 KOOSTE VERKKOKYSELYN VASTAUKSISTA
LisätiedotVesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus. Hämeen ELY-keskus
Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus Hämeen ELY-keskus Vesienhoitosuunnitelmat 2016-2021 Hyväksytty valtioneuvostossa 3.12.2015 Astuivat voimaan 2016 ja ohjaavat vesienhoidon toteutusta Löytyvät osoitteesta
LisätiedotMetsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija
Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)
LisätiedotKemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka
Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari 13.2.2017, Liminka Irmeli Ruokanen Kemeran oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015) 4 (rahoituksen saajat), 21 (luonnonhoitohanketyypit,
LisätiedotTornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2016-21
Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2016-21 Tornionjoen vesiparlamentti 3.- 4.11.2015 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Vesienhoidon yhteistyökuviot Pohjois-Kalotilla Finnmarkin maakuntaliitto
LisätiedotVesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus
Vesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus harkinnanvaraiset valtionavustukset ja muut rahoituslähteet 25.4.2018 Kunnostusrahojen myöntöperusteet VN asetuksesta Valtioneuvoston asetus 714/2015 Asetuksessa
LisätiedotVeden vuoro Vesiensuojelun tehostamisohjelma Tarja Haaranen, ohjelmapäällikkö, YM Vaikuta vesiin päivät
Veden vuoro Vesiensuojelun tehostamisohjelma 2019-2023 Tarja Haaranen, ohjelmapäällikkö, YM Vaikuta vesiin päivät 27.-28.8.2019 Nyt on veden vuoro Suurten vesialueiden maana kannamme suurta vastuuta vesistä.
LisätiedotVesien- ja merenhoito maakuntien tehtäväksi Miten lainsäädäntö muuttuu?
Vesien- ja merenhoito maakuntien tehtäväksi Miten lainsäädäntö muuttuu? Hallitussihteeri Sara Viljanen Vaikuta vesiin päivät 2017 5.9.2017, Turku ALUEHALLINTOUUDISTUS VESIEN- JA MERENHOIDOSSA / LAINSÄÄDÄNTÖ
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus
LisätiedotTyötä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke
Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)
LisätiedotAjankohtainen tilanne haitallisten aineiden tarkkailusta
Ajankohtainen tilanne haitallisten aineiden tarkkailusta - alustus teemaan, kehityssuuntia Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liiton koulutuspäivät 22.11.2018, Ikaalinen Ari Kangas Ympäristöministeriö Vesienhoito
LisätiedotVesistöjen kunnostusstrategian esittely
Vesistöjen kunnostusstrategian esittely Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaariin 26.1.2012 klo 10.00-16.30 SYKE Hannele Nyroos Ympäristöministeriö Vesien ekologinen tila ja tavoitetilat
LisätiedotNosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen kärkihankerahoituksella Jenni Jäänheimo, YM,
Nosta rahat pintaan Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen kärkihankerahoituksella Jenni Jäänheimo, YM, 2.2.2017 Suomesta kestävän bio- ja kiertotalouden edelläkävijä Cleantech Biotalous Kiertotalous
LisätiedotMaatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia
Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia tarkasteluja Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesien tilan yksikkö Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuspäivät Tampere
LisätiedotMerialuesuunnittelun lainsäädäntö
Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Ajankohtaista merialuesuunnittelussa Ympäristöministeriön Pankkisali 11.11.2016 Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Merialuesuunnitteludirektiivi 2014/89/EU Edistää merialueiden
LisätiedotJoroisten vesienhoito
Joroisten vesienhoito VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA Joroisten toimintaryhmän kokous 4/2013, Joroisten kunnanvirasto 4.12.2013 alkaen klo 9.15 Vesienhoidon suunnittelu Lokakuun alussa julkistettu
LisätiedotValtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö
Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen 2016-2018 Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö Vesien ja merenhoitoa tukevat kärkihankkeet YM/ yhteistyö YM/ELY koordinaatio Hakuyhteistyö
LisätiedotUUDENMAAN VESIENSUOJELUN, - HOIDON JA -KUNNOSTUKSEN ASIANTUNTIJAVERKOSTO EHDOTUS UUDENMAAN VESISTÖKUNNOSTUSVERKOSTA
Maakuntauudistusta Uudellamaalla valmisteleville tahoille Viite: Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n kirje 15.1.2018 (liitteenä) ESITYS 18.1.2018 UUDENMAAN VESIENSUOJELUN, - HOIDON JA -KUNNOSTUKSEN
LisätiedotVesienhoidon toimeenpano Lapin yksityismetsissä Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous Rovaniemi
Vesienhoidon toimeenpano Lapin yksityismetsissä Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 8.2.2017 Rovaniemi Irmeli Ruokanen Kemijoen/Tornionjoen vesienhoitoalueen metsätalouden vesienhoidon toimenpiteet
LisätiedotMeripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia
Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin
LisätiedotNosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen Jenni Jäänheimo, YM,
Nosta rahat pintaan Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen Jenni Jäänheimo, YM, 5.9.2017 Rahaa on. Sinun hankkeesi rahoitus: Järvi, joki, merenlahti, peltolohko Ympäristöministeriön kärkihankerahoitus
LisätiedotEtelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021
Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021 Kuuleminen 1.10.2014-31.3.2015 Juho Kotanen, ESAELY 7.11.2014 Yleistä vesienhoidosta Taustalla vesipuitedirektiivi (VPD, 2000/60/EY) ja
LisätiedotSisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015
Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 SISÄVESI LIFE IP SISÄVESI LIFE IP Metsähallituksen koordinoima valtakunnallinen EUrahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on parantaa Suomen sisävesien tilaa ja sovittaa
LisätiedotVaaralliset aineet kenen vastuulla?
Vaaralliset aineet kenen vastuulla? Jaakko Mannio, Ville Junttila /KTK VH-MH toimenpiteiden suunnittelun neuvottelupäivä YM 14.5.2019 Työn yksityiskohtaiset tavoitteet Varmistetaan vesienhoidon toisella
LisätiedotVYYHTI -verkoston 5. tapaaminen
Kuva Arto Iwendorff VYYHTI -verkoston 5. tapaaminen 8.11.2018 Kuva Arto Iwendorff VYYHTI II pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa, hallinnoija ProAgria Oulu ry Toteutusaika 2016-2018 Kustannusarvio
LisätiedotVYYHTI II -hanke. Maarit Satomaa ja Riina Rahkila ProAgria Oulu/ Oulun maa- ja kotitalousnaiset
VYYHTI II -hanke Maarit Satomaa ja Riina Rahkila ProAgria Oulu/ Oulun maa- ja kotitalousnaiset 19.09.2017 VESISTÖT JA YMPÄRISTÖ YHDESSÄ HYVÄÄN TILAAN Piipsjärvi VYYHTI II hankkeen pilottialueena VESISTÖT
LisätiedotMetsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija
Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö Kitka-Muha-hankkeen seminaari 16.12.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija KEMERA-rahoituksen oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden
LisätiedotRavinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset
Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset 1 Mihin kuormitusarviot perustuvat SYKEn hydrologinen malli (SYKE_WSFS) & kuormitusmalli (VEMALA) Fosforin ja typen kuormituksen syntyminen maa-alueilta
LisätiedotYhteistyöryhmän toiminta vesienhoidon suunnittelussa
Yhteistyöryhmän toiminta vesienhoidon suunnittelussa Jari Pasanen 10.6.2010 1 Yhteistyöryhmä (laki vesienhoidon järjestämisestä 14 ) Vesienhoidosta annetun lain mukaan yhteistyöryhmä osallistuu vesienhoitosuunnitelman
LisätiedotVesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet. Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Vesistökunnostusverkoston seminaari 2016 Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus/Visa Niittyniemi 1 Kunnostustoiminnan
LisätiedotSuomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Kemera -työryhmän kuuleminen Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä
Suomen metsäkeskus k JULKISET PALVELUT Kemera -työryhmän kuuleminen 4.12.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Luonnonhoito ja Kemera 2015 Kuulemisen sisältö Luonnonhoidon tarpeet, keinot
LisätiedotVESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021
VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista
LisätiedotVesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen
Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen VYYHTI-hankkeen seminaari 19.11.2014 Lappajärvi Liisa Maria Rautio Vesistöpäällikkö Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Vesitalousstrategian (2011) päämäärät Valuma-alueilla
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:
LisätiedotTurvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa
Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla
LisätiedotVesi- ja luonnonvaratalouden tehtävät Pohjois-Pohjanmaan maakunnan suunnittelu/tr4. Timo Yrjänä
Vesi- ja luonnonvaratalouden tehtävät Pohjois-Pohjanmaan maakunnan suunnittelu/tr4 Timo Yrjänä 16.11.2016 Organisointi ja ohjaus Vesitalous, vesihuolto ja pohjavesitehtäviä, vesien- ja merenhoitoa, ympäristötiedon
LisätiedotKalatalousavustukset. Vedet kuntoon Keski-Suomessa tilaisuus Mari Nykänen Pohjois-Savon ELY-keskus/Järvi-Suomen kalatalouspalvelut
Kalatalousavustukset Vedet kuntoon Keski-Suomessa tilaisuus 29.5.2017 Mari Nykänen Pohjois-Savon ELY-keskus/Järvi-Suomen kalatalouspalvelut ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen hallinnoimat määrärahat,
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteiden toteutuminen
Vesienhoidon toimenpiteiden toteutuminen Vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 22.11.2012 Ansa Selänne KESELY Toimenpiteiden toteutuksen seuranta on ohjeistettu Toimenpiteiden seurannan järjestäminen on
LisätiedotVesivarojen hallinta ja vesihuolto
Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vs. johtaja, yli-insinööri Hannu Wirola Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seuranta seminaari, 31.1.2013 5.2.2013 Tavoitteena vesivarojen
LisätiedotVesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia
Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoituksen järjestymiseksi Paikallinen aktiivisuus ja sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää! Kuka toimii hakijana? Jos konkreettisia
LisätiedotUutena toimintatapana Ikaalisten reitin vesienhoidon neuvottelukunta. Anne Mäkynen
Uutena toimintatapana Ikaalisten reitin vesienhoidon neuvottelukunta Anne Mäkynen 28.11.2018 Hankkeen taustaa ja esittelyä Hankkeen toiminta-alueena Ikaalisten reitin vesistöalue Alue on Pirkanmaa pienoiskoossa
LisätiedotKansallinen suo- ja turvemaiden strategia turvealan kannalta
Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia turvealan kannalta Suoseuran seminaari suo- ja turvemaiden strategiasta Säätytalolla 23.3.2011 Hannu Salo, Turveteollisuusliitto ry Turve-energiaa tarvitaan Strategia
LisätiedotKunnostusojitusten vesiensuojelun suunnittelu valuma-aluetasolla
Kunnostusojitusten vesiensuojelun suunnittelu valuma-aluetasolla TASO-hankkeen kunnostusojituspäivä Jyväskylä 16.4.2013 Timo Hiltunen Vesienhoito metsätaloudessa 2010-2015, 2/2 Lisätoimenpiteet (täydentävät)
LisätiedotMiten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.
Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta
LisätiedotVarsinais-Suomen ELY-keskus
Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesiyksikkö Nykytoiminnan kuvaus VARELY Vesiyksikkö / Mirja Koskinen 14022017 VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Ympäristö ja luonnonvarat-vastuualue johtaja Risto Timonen Alueiden
LisätiedotMaakunta- ja aluehallintouudistus vesi- ja ympäristöasioiden osalta
Maakunta- ja aluehallintouudistus vesi- ja ympäristöasioiden osalta Maakuntaliitot -maankäytön suunnittelu -aluekehitys Maakunnat (18 kpl) Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Aluehallintovirastot
LisätiedotVesien tila ja vesiluvat
Vesien tila ja vesiluvat 23.1.2012 Pohjois-Karjalan Karjalan ELY-keskus Paula Mononen Aarne Wahlgren Pohjois-Karjalan ELY-keskus 22.1.2013 1 Vesienhoidon suunnittelu Suomessa Vesienhoidon tavoitteena on
LisätiedotKESKI-SUOMEN ELY KESKUKSEN VESIENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS
Muistio 1 (5) Keski-Suomi 22.7..2011 KESKI-SUOMEN ELY KESKUKSEN VESIENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika 14.4.2011 klo 12.00 15.10 Paikka Läsnä Keski-Suomen ELY -keskus, Cygnaeuksenkatu 1, Metso-kabinetti
LisätiedotPertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus. Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/
Pertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/2017 8.11.2017 Vesienhoidon suunnittelun aikataulu 2016-2021, 3. suunnittelukierros vuosille 2022-2017 11/2017 Ominaispiirteet
LisätiedotPienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT
Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 31/ (8) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 31/2012 1 (8) 389 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto vesienhoidon suunnittelun työohjelmasta, aikataulusta, ympäristövaikutusten arvioimisesta sekä Kymijoen-Suomenlahden
LisätiedotVesienhoidon rahoituslähteet. Helena Haakana Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi
Vesienhoidon rahoituslähteet Helena Haakana Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi 24.4.2018 Pohjois-Karjalan ELY-keskus (Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue /
Lisätiedot