AJANKOHTAISTA SOSIAALITYÖN KEHITTÄMISESSÄ

Transkriptio

1 AJANKOHTAISTA SOSIAALITYÖN KEHITTÄMISESSÄ kehittämissuunnittelija Anne Saarijärvi Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

2 Uusi pääsääntöisesti voimaan tuleva sosiaalihuoltolaki siirtää painopisteen: Yleisiin palveluihin erityispalvelujen sijasta Palvelutarpeen arviointiin Ennaltaehkäisyyn Hyvinvoinnin edistämiseen Sosiaaliseen kuntoutukseen Rakenteelliseen sosiaalityöhön Monialaiseen yhteistyöhön 2

3 Sosiaalityöllä tarkoitetaan uuden sosiaalihuoltolain 15 määritelmän mukaisesti tavoitteellista asiakas- ja asiantuntijatyötä, jossa rakennetaan yksilön, perheen tai yhteisön tarpeita vastaava sosiaalisen tuen ja palvelujen kokonaisuus, sovitetaan se yhteen muiden toimijoiden tarjoaman tuen kanssa sekä ohjataan ja seurataan sen toteutumista ja vaikuttavuutta Sosiaalityö on luonteeltaan muutosta tukevaa työtä, jonka tavoitteena on yhdessä yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen kanssa lieventää elämäntilanteen vaikeuksia, vahvistaa yksilöiden ja perheiden omia toimintaedellytyksiä ja osallisuutta sekä edistää yhteisöjen sosiaalista eheyttä Uudessa laissa korostetaan monialaisen yhteistyön merkitystä! 3

4

5 Uusi sosiaalihuoltolaki 7 korostaa myös rakenteellisen sosiaalityön merkitystä: Rakenteellisella sosiaalityöllä on huolehdittava sosiaalista hyvinvointia ja sosiaalisia ongelmia koskevan tiedon välittymisestä ja sosiaalihuollon asiantuntemuksen hyödyntämisestä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaalityöllä ja kunnan muilla hyvinvointipäätöksillä vaikutetaan kauaskantoisesti yhteiskuntamme sosiaaliseen ja taloudelliseen kestävyyteen 5

6 ENTÄPÄ, jos ASIAKKAIDEN OSALLISUUS OMISSA ASIOISSA JA KEHITTÄMISTYÖSSÄ NOSTETTAISIIN KESKIÖÖN? KEHITETTÄISIIN YHDESSÄ AKTIVOIVIA JA KUNTOUTTAVIA MENETELMIÄ? KESKITYTTÄISIINKIN YHÄ PAREMMIN PALVELUPROSESSIEN JA YHTEISTYÖN VAHVISTAMISEEN ERI TOIMIJOIDEN VÄLILLÄ? NOSTETTAISIIN YHDESSÄ ESIIN NIITÄ VAIKEITA JA TOISINAAN VARSIN KOHTUUTTOMIA TILANTEITA, JOTKA ASIAKKUUDEN TAUSTALLA VAIKUTTAVAT? 6

7 MENEILLÄÄN ALUEELLISESSA KEHITTÄMISTYÖSSÄ (HANKKEET PÄÄTTYVÄT 10/2015): SOS II -SOSIAALISESTI OSALLISEKSI SOSIAALITYÖLLÄ -hankkeen kehittämistyön tavoitteena on Väli-Suomen alueella aikuissosiaalityön asiakkaiden osallisuuden vahvistuminen heidän omissa palveluprosesseissaan ja palveluiden kehittämisessä yhdessä ammattilaisten kanssa. hankkeessa kannustetaan ammattilaisia kehittämistyöhön, oman työn tutkimiseen ja aikuissosiaalityön ajankohtaisten ilmiöiden esiin tuomiseen. LasSE -lastensuojelutarpeen selvityksen kehittäminen Väli-Suomessa -hankkeessa vahvistetaan lasten kohtaamista ja kuulemista lastensuojeluprosessin yhteydessä kirkastetaan monialaisen yhteistyöverkoston roolia ja toimintatapoja sekä selkiytetään sosiaalityön sisäisiä menettelytapoja kehitetään ja arvioidaan asiakasperheiden osallisuutta lastensuojelutarpeen selvitysprosessissa 7

8 PAREMPI ARKI toiminnallista sote -integraatiota tukeva uusi Kaste -hanke käynnistymässä Väli-Suomen alueella vuosille Tavoitteena: Käytössä yhteiset yhteisasiakkuuden kriteerit ja toimintamalli paljon palveluja käyttävien asiakkaiden tunnistamiseen Käytössä asiakaslähtöinen sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoja palvelusuunnitelma Käytössä yhteistyön toimintamalli sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden välillä Toimiva yhteinen palveluohjaus (sote-integraatio, kunnat ja kolmas sektori) 8

9 Kuten jo edellä todettiin, uusi sosiaalihuoltolaki 7 korostaa myös rakenteellisen sosiaalityön merkitystä: Rakenteellisella sosiaalityöllä on huolehdittava sosiaalista hyvinvointia ja sosiaalisia ongelmia koskevan tiedon välittymisestä ja sosiaalihuollon asiantuntemuksen hyödyntämisestä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Rakenteellista sosiaalityötä kehitetään parhaillaan myös EP:llä Kaste hankkeissa (SOS II hanke, LasSE-hanke) SONet BOTNIA -yhteistyössä: - sosiaalityöntekijä vaikuttajana ja kirjoittajana (lehti-, blogikirjoitukset) - lapsiperhepalvelujen monialainen verkosto ( kirjeitä päättäjille - toiminta) 9

10 Nuorten ääni esiin: ETELÄPOHJALAISTEN NUORTEN NÄKEMYKSIÄ JA KOKEMUKSIA HYVINVOINNISTA SEKÄ HYVINVOINTIPALVELUISTA Nuorten kokemustiedon case -jatkona Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan hyvinvointibarometri 2012 tutkimuksen asiantuntijanäkemyksille -luettavissa EP:n hyvinvointikatsaus verkkojulkaisussa 10

11 Nuorten ääni esiin hyvinvoinnin kokemus case toiminnan kautta SONet BOTNIAn on mukana kehittämässä kumppaneidensa kanssa alueellista hyvinvointitiedontuotantoa ja aloitteestamme toteutettiin 2014 kokemuscase - kartoitus, koska nuorten hyvinvoinnista haluttiin lisätietoa nimenomaan kokemusnäkökulman kautta. Nuorten kokemustietoa hyvinvoinnista kartoittivat Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat osana tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan liittyvää TKIharjoitteluaan, jonka puitteissa opiskelijat tekivät haastattelut. Haastattelut (24) toteutettiin ja niitä myös taustoitettiin muutamalla vuoden 2012 hyvinvointibarometritutkimuksesta valitulla kysymyksellä sekä eri väestöryhmien hyvinvointia kuvaavalla koostekuviolla. Opiskelijat suorittivat nuorten /nuorten aikuisten haastattelut Etelä-Pohjanmaalla kesällä 2014.Haastattelut tehtiin opiskelijoiden harjoitustyönä pääasiassa yksilö -, mutta myös pari- tai ryhmähaastatteluina heidän valitsemissaan paikoissa. Haastatellut asuivat maakuntakeskuksessa, keskikokoisessa taajamassa ja haja-asutusalueella. Tästä aineistosta SeAMK:n Päivi Rinne ja SONet BOTNIAn Anne Saarijärvi ovat kirjoittaneet artikkelin Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 verkkojulkaisuun dokumentoitujen haastatteluiden pohjalta. Artikkelissa on haluttu nostaa mahdollisimman paljon esille nuorten ääntä ja nuorten vastaajien tapaa puhua hyvinvoinnista, nuorten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä sekä hyvinvointipalveluita koskevista kokemuksista ja mielipiteistä.

12 Jalkautuvaa työtä ja kiireetöntä kohtaamista Koulun merkitys korostuu laajasti nuoret tavoittavana instituutiona, laajaalaisena kasvattajana ja sen roolia myös ohjaavana tahona korostetaan, mutta opettajien tulisi olla vielä nykyistä kiinnostuneempia opiskelijoiden asioista. Kouluihin tarvitaan lisää koulupsykologeja, kuraattoreita ja mm. erilaisia välituntiopettajia, joiden toimintaa seuraavassa kuvataan: Mun mielestä kouluun niitä.. että toi on vähä masentuneen näkönen ( ) ei sais heittää läppää, mut kuitenkin vähän sillai ( ) nuoret ei ehkä aluks ees ymmärrä, että niistä välitetään. (N1,24v) Haastatteluissa nousee esiin nuorisotoimen palvelujen - nuorisotilojen ja erityisnuorisotyön tärkeys: (etsivää) nuorisotyötä tulisi kehittää nuorten ongelmien tunnistamiseksi ja hyvinvoinnin edistämisen tukemiseksi. Myös erilaisten matalan kynnyksen palvelujen (esim. tukikaveripalvelu) kehittämistä suositellaan nuorten syrjäytymistä vähentämään. Mutta toisaalta haastatteluissa pohditaan myös, onko kunnilla ja muilla halua ja mahdollisuuksia säästöpaineiden myllerryksessä rahoittaa tällaisia palveluja? se (sossun) työympäristö on sellanen, niinku kaikis työpaikois, ett panostetaan tehokkuuteen. Ja mahdollisimman monta tapausta pitäis saada päivässä käsiteltyä. Että vois sanoo, että jos sais enemmän työväkee sinne, niin ei tarttis niin kiireellä kattoa. Niin sais katottua ja mietittyä paremmin niin ne vois auttaa sitä ihmistä. (M 20v)

13 Hyvinvointia on ihmissuhteiden ja opiskelun sujuminen Nuorten yksinäisyys huolettaa vastaajia. Kokemus ulkopuolisuudesta ja porukkaan kuulumattomuudesta koetaan hyvinvoinnin uhkatekijänä. Kyky avoimuuteen ja sosiaalisuuteen edistää hyvinvointia, mutta siihen liittyy eroja nuorten kesken. Toiset on avoimempia, toiset ovat sulkeutuvia. Niin että ne, jotka jää toisten jalkoihin niin ne sitte jää. Niitten pitäis siä koulussaki saada ne panostamaan siihen yhteistyöhön ja yhteisymmärrykseen. (M 24v) Hyvinvointia vaarantavat myös päihteet, rahanpuute ja huoli työstä. Ihmiset koko ajan korkeasti kouluttautuu, niin tulee paljon korkeakoulutettuja ja on hirveän vähän duunareita. Sitten tulee paljon työttömyyttä. Olisi paljon nuoria jotka tekisi sitä työtä mutta toisaalta tulee paljon työttömiä. On niin paljon korkeakoulutettuja ei oo perusduunareita enää niin paljon, sen takia työpaikkoja ei ole niin paljon nuorilla. (M 24v) Myös kulutusyhteiskunta luo paineita pärjäämiselle ja raha tuottaa ongelmia: Pikavippi pitäis poistaa kokonaan Suomesta tai ylipäätänsä pitäis kokonaan poistaa. (M 22v)

14 Ammattilaisilta toivotaan henkilökohtaista palvelua ja monipuolisia matalan kynnyksen paikkoja Neuvoa ihan arkipäiväisissä asioissa. Ohjata paremmin, eikä itse pitää itsestään selvinä kaikkia asioita. Kaikki ei tiedä tai osaa. Ja pitäis puuttua paljon paremmin tilanteisiin. (N 20v) Sellasia palveluja, missä ollaan oikeasti kiinnostuneita ja niihin on helppo mennä (N 16v) Ehdotuksena on myös, että nuoria tulee kasvattaa rajoihin ja vastuullisuuteen, jolloin estetään paremmin mm. päihdekäyttö ja koulukeskeytykset. Mutta toisaalta nähdään tarve myös ammattilaisten tarjoamille tukipalveluille: silloin, kun lähiyhteisön apu ei riitä ammattilaisten tulee räätälöidä myös tehostettua tukea. Myös terveyspalvelujen ja terveystarkastuksien määrää tulisi lisätä! Kaiken kaikkiaan ammattilaisilta toivotaan enemmän opastusta (esim. Kela ja TE - toimisto) ja palvelut tulisi kehittää nykyistä toimivimmiksi, yhtenäisemmiksi ja selkeimmiksi kokonaisuuksiksi. Lisäksi nuorten näkemysten mukaan palvelujen saatavuudesta tulisi tiedottaa paljon nykyistä näkyvämmin ja selkeämmin. aputoimistojen ja palvelutukikohtien olemassaolo kunnasta tai kaupunginosasta riippumatta! Henkilökohtaisia tapaamisia: haja-asutusalueilla myös sähköiset ehkä

15 Sähköistä palvelua - kyllä ja ei! Osa pitää sähköistä asiointia ja muita verkkopalveluja varsin toimivina ja arvelee, että ne eivät varmastikaan nuorille tuota ongelmia. Joidenkin näkemysten mukaan käyttö voi kuitenkin olla vaikeaa myös tälle kohderyhmälle, mutta toisaalta esimerkiksi tiettyjen terveyspalvelujen osalta sähköisten palvelujen nähdään joskus jopa madaltavan kynnystä avun hakemiseen: on hyvä, että on sähköisesti helposti saatavissa, pystyy hoitamaan nopeasti ja jää turhat paperihommat pois (---) varmaan sähköistyy enemmänkin, kun nettejä alkaa olla niin hyvin saatavilla ja julkisiakin verkkoja niin on helppo sitten käyttää niitä palveluja (M 23 v) Muutamilla vastaajilla oli kokemuksia myös verkon kautta saatavista terapiapalveluista, mutta mm. ryhmäistuntojen etäisyys robottiäänineen koettiin häiritseväksi, koska esimerkiksi toisten ilmeiden ja eleiden tulkinta vaikeutuu ruudun kautta asioitaessa. Useammassa vastauksessa face to face -kontaktia arvostetaan: Parempi silti naamatusten, ettet sä kirjota koneella ja siellä on joku, joka vastaa sit jotakin. (N1, 24v)

16 Osa nuorista suhtautui sähköisiin palveluihin suurella varauksella: Vähemmän sähköisiä palveluita. Helpompi asioida kasvotusten ja saa asiat paremmin hoidettua. Ja jos esimerkiksi sähköisessä asioinnissa jää jokin lomake toimittamatta alkaa koko rumba alusta. (M 29 v) Oli palvelu mikä tahansa ja sitte sitä käytettävyyttä, ett ois helppo käyttää, ettei kaikki ois siä netis.vaik toisaalta seki on ihan hyvä tällaselle pienelle paikkakunnalle. Mut itte mua ärsyttää kaikki nettitouhut, kun mieluummin, kysyis ihmiseltä, jos on epäselvää, kun kattois koneelta.(m 22 v) Käyttöä tulee ohjeistaa selkeästi arkikielellä ja mahdollistaa tarvittaessa palvelunkäyttäjille reaaliaikainen tekninen tuki sekä mahdollisuus verkkopalvelua täydentävään asiantuntijaneuvontaan. Pääosa haastateltavista korostaa sitä, että kaikkia palveluja ei voida siirtää sähköiseen muotoon. 16

17 Nuorten terveiset hyvinvointia tukevien palvelujen kehittäjille syksyllä 2014: Neuvoa ihan arkipäiväisissä asioissa. Ohjata paremmin, eikä itse pitää itsestään selvinä kaikkia asioita. Kaikki ei tiedä tai osaa. Ja pitäis puuttua paljon paremmin tilanteisiin. (N 20) Sellasia palveluja, missä ollaan oikeasti kiinnostuneita ja mihin on helppo mennä. (N17) Pitäis olla jokin sellanen aputoimisto! (M 21) 17

18 Sosiaalityötä kehitettäessä pohdittavaksi: Onko tilaa retorisen asiakaslähtöisyyden sijasta kumppanuuden kautta tulevalle vaikuttavalle ja ammatillisten tavoitteiden kautta tehokkaalle sosiaalityölle? Muutokseen pyrkivä sosiaalityö tulee ymmärtää moniulotteisesti, asiakkaan kanssa tehtävän muutostyön ohella on muutettava samalla yhteiskunnan systeemien toimimattomuutta yhdessä asiakkaan kanssa! (Kati Närhi ) 18

19 Näillä nuorten kokemusasiantuntijoiden ja muiden sosiaalityön kehittäjien eväillä on hyvä jatkaa hyvinvointia edistävien sekä sen vajeita korjaavien palvelujen kehittämistä yhdessä alueellamme! KIITOS vielä kerran myös Pohjanmaa hankkeelle uraauurtavasta työskentelystä! 19