Tutkimusaineistoprojektin loppuraportti / 32
|
|
- Noora Ahonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 / 32 Tutkimusaineistoprojektin Jyrki Koivuniemi, Mikko Kukkola, Pauli Leppänen,
2 2 / 32 Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä Johdanto Tavoite Tietovarannot Tieto tiedostoista tietokantaan Projektiorganisaatio tiedonhallinnan tilanne Metlassa ja muissa valtion (tutkimus)organisaatioissa 2009 alusta Työskentelykulttuurin kehittäminen Yleiset tietokantaratkaisut Muuttuja- ja koodistoratkaisu Tuonti- ja vientiaineistot Osaprojektit Tietohallinto Tehtävät Tietoarkkitehtuuri Tietovarannot ja pilottiaineistojen tietokantaistaminen Mallinnus Tiedon löydettävyyden parantaminen metatieto-osaprojekti Tehtävät Metatietoformaatti Aineistokäsite ja -kartoitus Asiasanastoista ontologioihin Sanastotyö Metsägenetiikan aineiston hakupalvelupilotti Koerekisteri Tehtävät ja tavoitteet Koerekisterin hankinta Metsägenetiikan ja Metsänjalostuksen kanta Tehtävät Tekniset ratkaisut ja kehitystyö Tietosisältö Käytettävyys Jatkotehtävät MaaPuu kanta; tiedostojen hallinnasta tietojen hallintaan Tehtävät ja tavoitteet Tulokset Tietosisältö ja tekniset ratkaisut Tietokannan yhteydessä toimivat sovellukset Käytettävyys Jatkotehtävät Suo -aineistot Tehtävät ja tavoitteet Tietosisältö ja kantamuunnokset Jatkotehtävät ja käytettävyys Viestintä Tulosten käyttömahdollisuudet Jatkosuunnitelmat; Tutkimusaineistoprojektista TAISTOON Lähteet Kiitokset Liitteet... 32
3 3 / 32 1 TIIVISTELMÄ Tutkimusaineistoprojektissa ( ) suunnitellaan ja toteutetaan tutkimusaineistojen säilyvyyttä turvaavia ja käytettävyyttä parantavia ratkaisuja, jotka vastaavat Metlan tutkijoiden sekä asiakkaiden tarpeita. Tarpeet ja niiden toteutustavat on määritelty konsulttityönä, josta on kirjoitettu toukokuussa 2010 (Akselin et al. 2010). Projektin rinnalla on laadittu yhteistä aineistopolitiikkaa, joka on kehittynyt Lynet organisaatioiden yhteiseksi linjaukseksi. Lynet aineistopolitiikassa määritellään suuntaviivat tiedon säilyttämiselle sekä hakuratkaisujen kehittämiselle. Projektin tavoitteet ja tulokset tukevat EU lainsäädäntöä sekä valtionhallinnon päämääriä tutkimustiedon ylläpidosta, teknisistä ratkaisuista sekä tiedon saatavuudesta (CSC 2010, Borg & Kuula 2007, EU 2007): EU direktiivit (2007/2/EY, 2003/4/EY, 2003/98/EC) julkisen tiedon saatavuuden parantamisesta liittyen luonnonvara-/tilasto-/paikkatietoon. Julkishallinnon tietovarantojen saatavuuden ja käytön edistäminen -työryhmän (VM125:02/2007) tavoitteet. "JUHTA" Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan (VM007:00/2010) tavoitteet. VALTASA hanke Valtionhallinnon yhteinen arkkitehtuuri. Tietohallintolaki esitys, joka edistää mm. yhteentoimivuutta, yhteisten palvelujen käyttöä ja julkisen hallinnon arkkitehtuurien suunnitelmallista kehittämistä valtion hallinnossa (tavoitteena, että laki astuu voimaan ). Edellä mainittuihin linjauksiin pohjautuen Metlassa on lähdetty kehittämään yhteistä tietoarkkitehtuuria sekä työskentelykulttuuria aineisto- ja tietokantatyössä, yhteisiä työskentelymenetelmiä ja työkaluja, tutkimusaineiston dokumentaatiota sekä suunnittelemaan aineistojen säilytys-, ylläpito- ja hakuratkaisuja. Tavoitteena on vähentää päällekkäistä aineistotyötä toteuttamalla yhteisiä tietovarantoja ja roolittamalla sekä kouluttamalla aineistojen sekä kantojen ylläpitohenkilöstöä. Kuten valtion tietohallintojohtaja Yrjö Benson totesi Lynetin aineistopolitiikkaseminaarissa SYKEn tiloissa; jatkossa tavoitteena on, että tietoa ylläpidetään yhdessä paikassa ja tiedon monipuolista käyttöä varten rakennetaan tietovarantojen välisiä rajapintoja. Metla tason toimenpiteinä on tehty: Työskentelyprosessien kehitystyö (Kappale 5) Tietoarkkitehtuuri (Kappale 7.1, Akselin et. al 2010) Aineistojen mallinnustyökalun ja dokumentointiohjeet (Kappale 7.1, Liite 1) Yksittäiskantojen ajantasaistaminen => muunto MySQL kantaan (Kappale 7.1, Taulukko 1) Aineistojen metatietoformaatin laatiminen (Kappale 7.2, Liite 2) Aineistojen kartoitus (Kappale 7.2, Liite 3) Käsitekartat tutkimuksesta, tutkimusaiheesta ja aineistosta (Kappale 7.2, Liite 4a,b,c) Muuttujien yhdenmukaistaminen ja muuttuja-/koodistokannan suunnittelu (Kappale 6.1, Liite 5)
4 4 / 32 Tuontiaineistojen keskitetty hallintaratkaisu (Kappale 6.2) Koerekisterin ajantasaistus (Kappale 7.3) Pilotoinnilla on voitu toteuttaa ja kehittää yksittäisiä tietovarantoratkaisuja käytännössä jopa käyttöönottovaiheeseen. Tämä on tuottanut tietoa sopivista työskentelytavoista, - menetelmistä, tietovarantojen aineistovirroista sekä rakenteista. Pilottikannat on rakennettu tai muunnettu aiemmista kantaratkaisuista MySQL kannaksi. Pilottikantoja voidaan jatkossa laajentaa koskemaan muita keskeisiä Metlan aineistoja. Aineistovarannoille kehitetyissä tietokantaratkaisuissa on tunnistettu Metlan tietoarkkitehtuuri ja tietovarantojen välille on suunniteltu tai rakennettu sopivia rajapintoja, sekä tarpeen mukaan huomioitu Metlan rajapinnat ulkopuolisiin tietovarantoihin. Sanastotyöhön pohjautuva ontologiaan perustuva aineistojen hakuratkaisu on kehitteillä ja hakupilotti Metsägenetiikan ja metsänjalostuksen kantaan on tekeillä. Pilotti ratkaisuina on toteutettu: Metsägenetiikan ja Metsänjalostuksen (Mgen/Mjal) kanta (Kappale 7.4, Liite 6) MaaPuu kanta (Kappale 7.5, Liite 7 ja 8) Suoaineistojen saattaminen tietokantaan (Kappale 7.6, Liite 9) Tutkimusaineistojen hakupilotti Mgen/Mjal -kantaan (Kappale 7.2) Edellä mainitut tehtävät (Metla tason tehtävät tai pilottiratkaisut) tähtäävät 1) Metlan keskeisten tietovarantojen toteuttamiseen, 2) tutkimusaineistojen hakuratkaisujen toteuttamiseen ja 3) laitostason yleisten kehitystarpeiden toteuttamiseen. Oheisessa tiekartassa (Kuva 1) eritellään näihin päämääriin tähtäävät tehtävät ja niiden toteutusajankohdat. Nyt => 2015 TUTKIMUSAINEISTO pr. =>TAISTO Tieto Oyj: arkkitehtuurimäärittely Arkkitehtuurin jatkokehitys Aineiston mallinnus (Visual Architect) Koerekisteri MaaPuu -pilotti METLAN KESKEISET TIETOVARANNOT Mgen/Mjal -kanta Muut tietovarantoratkaisut Muuttuja- ja koodistokanta Tuontiaineistokanta (mm. kuntarajat) Vientiaineistokanta (luovutetut aineistot) Metatiedon tallennus Aineistokartoitus TIEDONHAKURATKAISUT Sanastotyö Hakupilotti Hakuratkaisut Aineistopolitiikka Metlan palvelukartta LAITOSTASON RATKAISUT Työskentelyprosessit: Apal jne. TAISTO -nettisivut Kuva 1. Projektin tiekartta : Metlan keskeiset tietovarannot (vihreä), Tiedonhakuratkaisut (oranssi) ja laitostason ratkaisut (sininen).
5 5 / 32 Projekti on toteutettu projektipäällikön koordinoimana, hyödyntäen projektijohtajan ja ohjausryhmän näkemyksiä. Projektin suunnittelevana ja toteuttavana yksikkönä on toiminut projektin ydinryhmä, jonka jäsenet on roolitettu hoitamaan omia osaamisalueitaan. Laajennetun projektiryhmän tapaamisissa puolivuosittain on seurattu välitavoitteiden toteutumista ja tiedotettu jatkotoimenpiteistä. Projektin tuloksista on tiedotettu sekä sisäisesti että Metlan sidosryhmien suuntaan mm. Lynet -organisaatiot. 2 JOHDANTO 2.1 TAVOITE Tutkimusaineistoprojektin tavoitteena on tutkimusaineistojen elinkaaren turvaaminen sekä aineistojen nykyistä parempi saatavuus, mikä on olennainen edellytys julkisrahoitteisen tutkimuksen tehokkaalle ja taloudelliselle toteuttamiselle, vahvojen innovaatioketjujen luonnille sekä tulokselliselle kansainväliselle yhteistyölle. Lähtökohtana, Metlassa on ollut yksittäisille aineistokokonaisuuksille tai tutkimusryhmille omia tietokanta- tai muita tietovarantoratkaisuja, jotka eivät keskustele keskenään ja joihin liittyvä ymmärtämys, osaaminen sekä ylläpito on ollut erittäin henkilösidonnaista. Näin ollen tiedon tai tietokannan elinkaari on usein jäänyt lyhyeksi ja aineiston uusiokäyttö heikoksi. Parannamme projektissa Metlan tutkimusaineistojen elinkaarta eli säilyvyyttä (tallennus, tarkastus, dokumentointi, muuttujien yhdenmukaistus, tietovarantojen kehitys, tietoarkkitehtuuri, tutkimusaineiston ylläpito) ja käytettävyyttä (sanastotyö, hakuratkaisut) sekä kehitämme työskentelyprosesseja aineistojen hallinnassa (Kuva 2). Yhteinen tietoarkkitehtuuri, yhteiset tietovarannot, hakutoiminnot, toimintatavat ja pelisäännöt aineistojen hallinnassa jäntevöittävät aineisto- ja tutkimustyötä, vähentävät henkilösidonnaisuutta ja tehostavat toimintaa. Työmme perustuu Tieto Oyj:n tietoarkkitehtuurisuunnitelmaan (Akselin et al. 2010) sekä tietokantapilotteihin (kappale 7). Aineistojen hakuratkaisut perustuvat ontologiaan, mikä mahdollistaa semanttiset haut aineistoihimme. Edellä mainittuja ratkaisuja on kehitetty omissa työryhmissä sekä osaprojekteissa. Tämän ohella tietovarantoja on käyttövaiheeseen saakka tietokantapiloteissa.
6 6 / 32 Palveluratkaisut, aineistopolitiikka Raakadata arkistoon Haku: käyttöliittymät tilastot, tulokset aineistot tms. Aineisto-/tietopalvelut -asiakkaat, sidosryhmät- alku Aineiston hankinta -kenttähenkilöstö yms.- Vanha aineisto Tiedon tuottaminen -tutkijat- Uusi työskentelykulttuuri! Tietovarantojen kehitys/ ylläpito -data managerit- Tietokannat dokumentointi tieto saataville Yhteiset toimintatavat Haku: käyttöliittymät aineistohaut Tiedon haku, käyttö / uudelleen käyttö -tutkijat, data managerit- Haku: raportointityökalut laskenta kannan tarkastelu yms Kuva 2. Tiedon elinkaari turvataan tallentamalla aineisto yhteisesti sovittuihin tietovarantoihin ja rakentamalla aineistojen hakuratkaisuja. Elinkaaren hallinta perustuu organisaatiotason palveluratkaisuihin ja aineistopolitiikkaan. Datamanagerit hoitavat aineiston keruu- ja ylläpitotehtäviä (Aineistopalvelut: aineistotyö/-ylläpito ja tekninen toteutus, Sipan tietohallinto: vaativat tekniset ratkaisut). Tutkijat sekä asiakkaat yms. sidosryhmät hyödyntävät kerättyä aineistoa. Elinkaarimallia voidaan hyödyntää päätöksenteon apuvälineenä aineiston keruun sekä ylläpidon suunnittelussa. 2.2 TIETOVARANNOT Tutkimusaineistotietokannat käsittävät sekä A) tutkimusaineistoa/-dataa sisältävät tietokannat ja muut tietovarannot, että B) näihin liittyvät muut tutkimustietoa kuvailevat tai niiden hallinnollista tai sijaintitietoa sisältävät tietokannat: mm. koerekisteri, metatietokannat (valmisteilla), muuttuja- ja koodistotietokanta (valmisteilla), ostettujen yhteisten tuontiaineistojen tietokanta; kuten säädata, kuntarajatieto tms. Tällä hetkellä tutkimusaineisto/-data sijaitsee tietokantojen ohella erilaisissa muissa tietovarannoissa, kuten tiedostomuotoisena verkkolevyillä. Tutkimustyössä tietoa jalostetaan näissä rakenteissa erilaisten laskenta- ja analyysityökalujen avulla. Tiedon säilytysratkaisut ovat näin ollen myös tutkimuksen aktiivisia työkaluja. Tietokantaratkaisuja kehitetään ja toteutetaan parhaillaan, jolloin lisääntyvässä määrin aiemmin tiedostomuotoista tietoa voidaan viedä tiedoksi kantarakenteisiin. Osa tutkimuksen tiedosta säilyy kuitenkin perustellusti edelleen tiedostomuotoisena verkkolevyllä: mm. kartat, suuret paikkatietoa sisältävät tiedostot tai tiedostoryhmät.
7 7 / TIETO TIEDOSTOISTA TIETOKANTAAN Tieto on informaatiota, joka voi olla vahvasti tiedostosidonnaista (mm. asiakirjat, kuvat, kartat) tai se on dataa, jota tutkimuskäytössä irrotetaan tiedostoista ja kootaan kunkin tutkimusasettelun mukaisiksi kokonaisuuksiksi ja jonka perusteella voidaan laskea uusia johdettuja muuttujia kulloisenkin tarpeen mukaan erilaisilla analyysityökaluilla. Perinteisesti tietoa on säilytetty tiedostomuodossa. Tutkimusaineiston tieto koostuu useista datatiedostoista ja dataa kuvaavista oheistiedostoista. Aineistokohtaiset tiedostomäärät riippuvat aineiston laajuudesta ja mittaustoistojen määrästä. Tiedoston kuvaaminen ei vielä edistä aineistokokonaisuuden säilyvyyttä ja käytettävyyttä. Näin ollen aineistokokonaisuudet kuvataan seuraavasti: 1) sanallisesti, yleensä melko laajastikin (sis. esim. kuvaukset metsikön käsittelyistä tai muista toimenpiteistä jne.), jotta aineiston kerääjän ja/tai haltijan tietämys aineistosta ja siihen liittyvästä kuvailevasta oheistiedosta säilyy sekä siirtyy muille aineiston käyttäjille (kappale 7.1, Liite 1). 2) sopivin, metatiedoin: lyhyt yleiskuvaus, jolla tunnistetaan aineiston olemassa olo ja omistaja( (kappale 7.2) 3) aineistokokonaisuuden sisältämät yksittäiset käsitteet ja tiedot kuvataan tietokantaan tallentamisen yhteydessä (kappale 7.1). Tällöin tieto myös harmonisoidaan mittayksiköiden, esitystapojen, koodistojen, nimistöjen jne. suhteen, mikä on edellytys tietojen haulle ja yhdistelylle yksittäisten tutkimusten aineistoa muodostettaessa (kappale 7.2). Tietokannoissa tieto on tiedostovapaata; tieto on irrotettu tiedostoista ja se on sijoitettu tietokantaan tietotauluihin. Tiedon hakijan ei tarvitse tietää missä tieto sijaitsee. Hakija määrittelee käyttöliittymän kautta, minkälaisen datakokonaisuuden hän kulloinkin tarvitsee. Data voidaan toimittaa ohjelmallisesti suoraan laskenta- tai analyysityökaluun, jolloin vältytään ylimääräisiltä manuaalisilta välivaiheilta analysoitavan aineiston käsittelyssä. 3 PROJEKTIORGANISAATIO Tutkimusaineistoprojekti toimii Tiedonhallinnan kokonaisjärjestelmä hankkeen osana (Kuva 3). Hanketta on vetänyt palvelujohtaja Kristiina Borg. Hankkeen toimintaa ohjaa ohjausryhmä, puheenjohtajanaan ylijohtaja Hannu Raitio. Projektin johtajana on toiminut tutkimusjohtaja Pasi Puttonen. Projektia koordinoi, suunnittelee, ohjaa ja seuraa sekä resursseista huolehtii projektipäällikkö Anu Kantola. Projektipäällikkö toimii ydinryhmän puheenjohtajana ja koollekutsujana. Ydinryhmässä on jäseniä projektin eri toimintaryhmistä ja jokaisella jäsenellä on oma roolinsa. Ydinryhmän tehtävänä on huolehtia projektin yleisten suunnitelmien ja tavoitteiden yhteensovittamisesta sekä tarpeen mukaan käytäntöön saattamisesta. Ydinryhmä koostuu osittain osaprojektien vetäjistä sekä osittain tiedon hallinnan asiantuntijoista. Ydinryhmä kokoontuu noin kahdesti kuukaudessa. Osaprojektien vetäjät, ydinryhmän jäsenet sekä projektin seurantajäsenet (Seppo Jokinen, Ulla Järvinen, Marjatta Kantola, Marja-Leena Piiroinen, Leena Paavilainen, Mirja Vuopio) kokoontuvat
8 8 / 32 puolivuosittain laajennetun projektiryhmän kokoukseen, jossa päivitetään osaprojektien edistyminen sekä sen seuraavat tavoitteet. Hankkeen johto Puttonen Ohjausryhmä Puheenjohtaja Hannu Raitio Ydinryhmä Tehtävä A Projektipäällikkö Anu Kantola Tietohallinto Tehtävä B Kurttio Koerekisteri Tehtävä C Koivuniemi MaaPuu Tehtävä D Ilvesniemi Suoaineistot Tehtävä E Hökkä Mgen/Mjal Tehtävä F Haapanen Metatieto Tehtävä G Mikkola Viestintä Tehtävä H Vuopio Kuva 3. Projektiorganisaatio Yhteiset projektiryhmät/työryhmät Tehtävä I Projektiorganisaation jäsenet ja tehtävät (osaprojektien vetäjät mainitaan ensimmäisenä): A. Ydinryhmä Anu Kantola: projektin koordinointi, ydinryhmän pj., tietoarkkitehtuuri, aineistot Jukka Pöntinen: tietovarakonsultti, tiedon siirto, tietoarkkitehtuuri Pauli Leppänen: tietomallinnus, tietoarkkitehtuuri Eero Mikkola: metatieto, sanastot Hannu Salminen: tutkija/tiedon käyttäjä (tammikuu 2010 lähtien) Olavi Kurttio: tietohallinto, hankinta (lokakuu 2010 saakka) Jouni Torkkel: tietohallinto, hankinta (marraskuu 2010 lähtien) Jyrki Koivuniemi: koerekisteri (marraskuu 2010 saakka) Jorma Nykänen: koerekisteri (marraskuu 2010 lähtien) B. Tietohallinto: Olavi Kurttio: tietohallinto, hankinta (lokakuu 2010 saakka) Jouni Torkkel: tietohallinto, hankinta (marraskuu 2010 lähtien) Jukka Pöntinen: tietovarakonsultti, tiedon siirto, tietoarkkitehtuuri Pauli Leppänen: tietomallinnus, tietoarkkitehtuuri (lokakuu 2010 lähtien) C. Koerekisteri: Jyrki Koivuniemi: tietosisältö ja toiminnallisuus (vetäjä: marraskuu 2010 saakka) Anu Kantola: koordinointi, tietoarkkitehtuuri (vetäjä: marraskuu 2010 lähtien) Jorma Nykänen: tietojärjestelmä, paikkatieto, tietoarkkitehtuuri Sointu Virkkala: koerekisterin tietojen käytännön ylläpito Jouni Torkkel: tietohallinto, koerekisterin hankinta Pauli Leppänen: tietoarkkitehtuuri, tietomallinnus Jukka Pöntinen: tietovarakonsultti, tiedon siirto
9 9 / 32 D. MaaPuu -tietokanta: Hannu Ilvesniemi: maantutkimuksen aineistot, tiedon käyttäjän tarpeet Anu Kantola: resurssien hankinta, edistymisen aikataulutus ja seuranta, tiedotus, osaprojektien yhteensovittaminen, käytännön järjestelyt, aineistotyötä, tietoarkkitehtuuri Jukka Pöntinen: tietovarakonsultti, tiedon siirto, Raporttityökalujen suunnittelu, palvelinratkaisut, sovellusohjelmien ja tietokannan välisten rajapintojen suunnittelu ja ohjelmointi, tietoarkkitehtuuri Mikko Kukkola: tutkimusaineiston yleistuntemus, sovellusohjelmien tuntemus ja ohjelmointi, osin tietokannan rakenteen suunnittelu Pasi Aatsinki: tietokannan rakenteen suunnittelu (tietomallinnus) aineiston rakenteen pohjalta, tietokannan ylläpito ja dokumentointi Merja Arola: tutkimusaineiston, sen käsittelyn ja sovellusohjelmien tuntemus sekä tietokannan rakenteen suunnittelu Pauli Leppänen: tietokannan rakenteen suunnittelua, tietokannan dokumentoinnin kehittäminen (Visual ARCHITECT -ohjelma) Jaakko Heinonen: koealojen peruslaskentaohjelmiston (KPL) kehittäminen tietokannan hyödyntämistä ajatellen Leena Mäenpää: juuriaineiston valmistelu tietokantaa varten sekä osallistumista juuriaineistoa vastaavan tietokantarakenteen suunniteluun E. Suoaineistot: Hannu Hökkä: suontutkimuksen aineistot, tiedon käyttäjän tarpeet Merja Arola: datan tallennus ja valmistelu, tietojen siirto, tietokannan rakenne, Sinka -aineistot Markku Tamminen: kannan tietomalli ja rakenne, Suokasvu -aineistot Inkeri Suopanki: datan tallennus ja valmistelu, kannan rakenne, Suokasvu -aineistot Jukka Pöntinen : tietovarakonsultti, tiedon siirto Pauli Leppänen: tietovarakonsultti, tiedon siirto, mallinnus F. Metsägenetiikan ja Metsänjalostuksen (Mgen/Mjal) kanta: Matti Haapanen: Mgen/Mjal aineistot, tiedon käyttäjän tarpeet Arto Aalto: tietokannan kehitystyö, sovelluskehitys Leena Yrjänä: metsägeneettisen rekisterin vastuuhenkilö, metsägenetiikan aineistot Anna-Maija Kokkonen: tietokannan kehitystyö, metsänjalostuksen aineistot Marja-Leena Annala: tietokannan kehitystyö (6/2009 asti) G. Metatieto, tutkimusaineistojen löydettävyys: Eero Mikkola: metatieto- ja ontologia-asiantuntija, semanttinen haku, käsitemallinnus, sanastotyö Juha Hautakangas: tekniset ratkaisut; ontologia ja semanttinen haku Jarmo Saarikko: sanastotyö, käsite- ja ontologia-asiantuntija Tapio Huttunen: muuttujien yhdenmukaistus, aineistotyön ja aineistojen tuntija Pauli Leppänen: aineistokartoitus Jukka Pöntinen: aineistokartoituslomake Metatietotyöryhmä: Eero Mikkola, Tapio Huttunen, Anu Kantola, Heimo Karppinen, Jyrki Koivuniemi, Soili Kojola, Mikko Kukkola, Marja-Leena Päätalo, Inkeri Suopanki, Markku Tamminen, Leena Yrjänä H. Viestintä: Mirja Vuopio: Tiedotus, viestintä Anu Kantola: Tiedotus, wiki sivuen ylläpito I. Yhteiset työryhmät, osallistujia eri osaprojekteista tai niiden ulkopuolelta mm: Muuttujatyöryhmä: Tapio Huttunen (muuttujatyö), Jorma Nykänen (kantaratkaisu) Tuontiaineistotyöryhmä: Jorma Nykänen (kantaratkaisu)
10 10 / 32 Projektityössä on hyödynnetty eri prosessien/työryhmien henkilöstöä: tutkijat, sisäisen palvelun (sipa) tietohallinto, aineistopalvelut (apal), menetelmäpalvelut. Projektin tehtäviin on kuulunut työmäärältään suurimpina aineistotyöhön/-mallinnukseen sekä tietokantoihin tai tutkimusaineistojen metatietoon ja niiden löydettävyyteen liittyvät kehittämistehtävät. Myös erilaiset yhteiset työryhmät sekä viestintään liittyvät tehtävät muodostavat työmäärältään oman oleellisen kokonaisuutensa. 4 TIEDONHALLINNAN TILANNE METLASSA JA MUISSA VALTION (TUTKIMUS)ORGANISAATIOISSA 2009 ALUSTA Projektin päämääränä oli heti alussa tutkimustietovarantojen tarkoituksenmukainen kehittäminen tutkimuksen tarpeisiin. Tämä tarkoittaa tutkimusaineistojen säilyvyyden ja käytettävyyden parantamista sekä yhteisten työskentelytapojen kuvaamista ja kohdentamista aineistotyössä. Projektin aluksi projektipäällikkö selvitti Metlan tutkimusaineistojen keruun, hallinnan ja käytön nykytilanteen sekä näihin liittyvät kehitystarpeet. Selvitys perustui Metlan tutkimusjohtajan Pasi Puttosen, projektin ohjausryhmän jäsenten (ohjausryhmäkokoukset), tutkijoiden (mm. Mikko Kukkola, Kari T. Korhonen, Mari Rusanen, Marja-Leena Päätalo, Heimo Karppinen) aineistotyötä tekevien henkilöiden (mm. Leena Yrjänä, Pasi Aatsinki, Merja Arola) sekä tiedonhallinnan asiantuntijoiden (mm. Olavi Kurttio, Jukka Pöntinen, Pauli Leppänen) kanssa käytyihin keskusteluihin ja heidän näkemyksiinsä. Yleiskuvan perusteella projektipäällikkö laati projektisuunnitelman tavoitteineen ja aikataulutuksineen, muodosti projektiorganisaation sekä roolitti projektiryhmän jäsenet. Projektisuunnitelma hyväksyttiin ohjausryhmän kokouksessa Edellä mainittuja keskusteluja on käyty läpi projektin keston Metlan eri asiantuntijoiden kanssa ja huomioitu heidän näkemyksensä projektin tavoitteiden, toimintatapojen ja toteuttamisen suhteen. Ensimmäinen tehtävä projektilla oli tarkemman tilannekuvauksen saaminen Metlan aineistoista, tietovarannoista ja näiden kehitystarpeista. Koska kyseinen kartoitus oli keskeinen projektin laadukkaalle toteuttamiselle, haluttiin sen suorittajaksi ulkopuolinen, sitoutumaton asiantuntijaryhmä. Hankintatoimenpiteiden myötä Tieto Oyj (Lasse Akselin ja Heini Holopainen) valikoitui erittäin kokeneena palvelutarjoajana tietoarkkitehtuuriselvityksen toteuttajaksi. Kyseiseen selvitykseen pohjautuen laadittiin projektin jatkotoimenpidesuunnitelma sekä tämän toteuttamiseksi kaksi rahoitushakemusta (Life+ instrumentti ja TTS rahoitushakemus). Life+ rahoitushakemuksessa on mukana RKTL ja SYKE, joiden asiantuntijoiden kanssa käytyjen keskusteluiden perusteella pystyttiin omaa jatkotoimintasuunnitelmaa kehittämään edelleen. Arvokasta tietoa tiedonhallinnan kehittämisestä haluttiin saada myös muiden valtion tutkimustai tiedonvälitysorganisaatioiden tiedonhallintaratkaisuihin/-apuvälineisiin tutustumisesta. Näin ollen projekti tutustui lukuisiin rinnakkaisorganisaatioihin läpi projektin keston:
11 11 / 32 Ilmatieteenlaitos (joulukuu 2008) Stuk, Säteilyturvakeskus (toukokuu 2009) Kansallisarkisto (toukokuu 2009) Tilastokeskus (syyskuu 2009) GTK, Geodeettinen tutkimuskeskus (helmikuu 2010) MMM/Tike, Maa- ja metsätalousministeriön Tietopalvelukeskus; tietomallinnustyökaluihin tutustuminen (maaliskuu 2010) Tapio, luonnonvaratietojärjestelmä (toukokuu 2010) RKTL, tutkimuspäällikkö Mika Kurkilahden vierailu (kesäkuu 2010) Syke, paikkatietoryhmä (heinäkuu 2010) MMM/Tike, Maa- ja metsätalousministeriön Tietopalvelukeskus; palvelutarjontaan tutustuminen (syyskuu 2010) Yhteenvetona näistä vierailuista voisi todeta, että tiedonhallintaa on kehitetty tutkimusorganisaatioiden eri yksiköissä hyvinkin pitkälle, mutta läpi organisaation yltävää tietoarkkitehtuuriin perustuvaa kehitysratkaisua ei ole tehty. Tutkimusaineiston metatietojärjestelmä on muutamassa organisaatiossa organisaatiotason ratkaisuna käytössä (GTK ja Tapio), mutta molemmat perustuvat ns. avainsanahakuun, ei nykyaikaiseen ontologianpohjaiseen ratkaisuun, jossa käsitteiden välisten yhteyksien perusteella voidaan tarjota hakijalle kohdennetusti halutunlainen aineistovalikoima käyttöön. GTK ja Stuk ovatkin olleet kiinnostuneita kuulemaan lisää tämän osalta Metlan projektityöstä. Kaiken kaikkiaan valtionhallinnon IT kehitystyö on viimeaikoina panostanut useissa hankkeissaan julkishallinnon tietovarantojen tietoarkkitehtuurin kehittämiseen (VN; IT yksikkö 2010). Tutustumiskäyntien lisäksi projektipäällikkö on osallistunut Metlan ulkopuolisiin tilaisuuksiin tai seminaareihin, jotka liittyvät tutkimusaineiston säilyvyyden ja saatavuuden parantamiseen: Lynet aineistopolitiikkaseminaari, SYKE, Tutkimuksen tietoaineistot asiantuntijapaneeli: Kuinka edistää tietoaineistojen saatavuutta ja hyödyntämistä, Lynet yhteenliittymä, HY, Seminaari tutkimushankkeita suunnitteleville: Tutkimusaineistojen tiedonhallinta kokemuksia ja ohjeita, HY, Tutkimuksen tietoaineistojen infrastruktuurit Suomessa, HY, IASSIST / IFDO: Mobile Data and the Life Cycle, Tampere Hall, Tampere Tietokanta- / ja rekisterimuotoisen tietojen sähköiseen pitkäaikaissäilyttämiseen liittyvät haasteet, Kansallisarkisto TYÖSKENTELYKULTTUURIN KEHITTÄMINEN Metlan työskentelykulttuuri on ohjannut siihen, että yksittäiset tutkimusryhmät ja -hankkeet ovat kehittäneet omia tapojaan tiedonhallintaan. Tämä on saattanut olla tehokkainta ryhmän tai hankkeen näkökulmasta, mutta kulttuuri ei ole edistänyt tiedon hallintaa Metlassa kokonaisuudessaan parhaalla mahdollisella tavalla. Aiemmin tutkimusaineistoja on kerätty ja
12 12 / 32 hallittu omissa pienissä ryhmissä, jolloin tietämys aineistoista on ollut yhden tai muutaman henkilön varassa. Koska tietämys aineistoista on ollut rajallisen ryhmän tiedossa, on aineistojen hyödyntäminen laajasti sekä niiden uusiokäyttö ollut rajallista. Myös päällekkäistä aineiston hankintaa ja ylläpitoa on tehty. Jotta sähköisessä muodossa oleva data, jalostettu tieto ja aineistot saadaan kaikkien tietoa tarvitsevien saataville, on lähdetty kehittämään ja toteuttamaan yhteisiä työtapoja, - menetelmiä ja -välineitä. Työskentelykulttuuria on lähdetty muuttamaan asteittain siten, että Metlan tietopääoma on tehokkaasti koko organisaation ja sen sidosryhmien käytössä tarpeen mukaan. Aineistopalvelun (apal) prosessi on keskeinen tutkimusaineistojen keruun, säilyttämisen, dokumentoinnin ja tietokantatyön saralla. Vuoden 2010 aikana on yhdessä prosessin johtajan Martti Varmolan kanssa mietitty prosessin työskentelytapojen käytännön kehittämistä, toiminnan kannalta järkevissä ryhmissä. Työtä jatketaan vuoden 2011 alusta. Jatkossa tutkimusaineistojen elinkaaren aikana eri prosessit vastaavat oman roolinsa perusteella tehtävistään (Kuva 4). Suunnitelman mukaan valmiin tietovarantoratkaisun ylläpitotehtäviä hoitaa pääasiassa apal -prosessin henkilöstö yhteistyössä menetelmäpalveluiden sekä Sipan tietohallinnon asiantuntijoiden kanssa. Apal henkilöstä vastaa aineistotyöstä ja -ylläpidosta sekä teknisistä ratkaisuista painottuen henkilön tehtävänkuvan mukaan. Sipan tietohallinnon henkilöt vastaavat vaativasta teknisestä toteutuksesta. Tiedon käyttäjät, analysoijat, menetelmäpalveluiden asiantuntijat ja tutkimuksen asiantuntijat ovat avainasemassa käyttäjinä/asiakkaina teknisten ratkaisujen ja työskentelyprosessien jatkokehittämisessä. Apal Aineiston keruu, raakaversioiden arkistointi Aineiston kuvaus/tarkastus Tietohallinto Menetelmäpalvelut Tutkimus Tietokantojen kehitystyö Tietokantojen sisällön ylläpito Tietokantojen tekninen ylläpito Kuva4. Prosessit/palvelut ja niiden tehtävät karkeasti. Aineiston keruu, kuvaus ja tarkastus (Apal), Tietokantojen kehitystyö (Tietohallinto), Tietokantojen sisällön ylläpito (Apal), Tietokantojen tekninen ylläpito (Tietohallinto). Työtä tehdään yhteistyössä Menetelmäpalveluiden ja tutkimuksen kanssa. Myös näistä prosesseista/palveluista voi osallistua henkilöstöä edellä mainittujen tehtävien hoitoon tarpeen mukaan.
13 13 / 32 Henkilöstölle on järjestetty erityisesti käsite- ja tietomallinnuskoulutusta, opastusta tietokantaja tietomallinnusvälineiden käytössä sekä ontologiakoulutusta. Koulutukseen on osallistunut henkilöstöä tutkimuksesta, aineisto- ja menetelmäpalveluista sekä tietohallinnosta. Projekti on tarjonnut Metlan henkilöstölle seuraavanlaista koulutusta: Ontologiakoulutus, Sanastokeskus TSK ry, MySQL graafinen työkalu ja tietokantakyselyt, projektin sisäinen koulutus, Tiedon mallintaminen ja katsaus ohjelmistokehitykseen, Tieturi, Tiedonhallinta ja mallinnus -Visual Paradigm työkalu, Cerion Solutions Oy, Käsite- ja tietomallinnuskurssi, Tieto Oyj, ja YLEISET TIETOKANTARATKAISUT 6.1 MUUTTUJA- JA KOODISTORATKAISU Projekti haki muuttujien yhdenmukaistustehtäviä varten sisäisellä haulla aineistotuntijaa. Tehtäviin valittiin aineistopalveluprosessin tiimivetäjä Tapio Huttunen. Alkuselvitystyön perusteella todettiin, että työn pohjaksi valitaan Metlan sisäinen ohjeistus maastoaineiston keruulle, VMI maastotyöopas, KPL laskentaohjeet, Koerekisterimuuttujat, MaaPuu kannan muuttujat, Inka/Tinka/Sinka aineistojen muuttujat, Suokasvu aineiston muuttujat (Heinonen 1994, Metsikkökokeiden 1987, VMI 9 maastotyöohjeet 1997). Metsägenetiikan ja metsänjalostuksen muuttujat olivat suurelta osin muuhun mittausaineistoon verrattuna niin erilaisia, että näitä ei perusaineistoksi otettu mukaan. Muuttujien nimeämisessä hyödynnetään JHS standardia sekä Metsätietostandardin sanastotyöryhmän suosituksia (JHS standartdi, Metsätitetostandardi Mittayksiköiden osalta suositellaan käytettäväsi SI järjestelmää siltä osin, kun se on mahdollista. Muuttujat on ryhmitelty omiin ryhmiinsä (mm. havaintokohteet, kasvupaikkaa kuvaavat muuttujat) ja muuttujasynonyymit on niputettu yhteen. Muuttujasynonyymeille on laadittu yhteinen kuvaus sekä tehty yhteinen nimiehdotus, tietokantanimiehdotus ja lyhenne-ehdotus. Näisä nimiehdotuksista on keskusteltu yhteisesti Tapio Huttusen vetämissä muuttuja workshopeissa, joita on pidetty noin 5 kappaletta projektin kuluessa. Ensimmäiseen workshopiin kutsuttiin yleisesti kaikki Metlan halukkaat työntekijät, toiseen aineistopalvelun jäsenet ja muihin on kutsuttu projektiryhmien jäseniä. Workshopit ovat kuitenkin tiedottaneet toiminnan edistymisestä kaikille metlalaisille avoimilla projektin wiki sivuilla ( jossa muuttujat ovat myös nähtävillä/kommentoitavana. Muuttujien lisäksi Metlassa käytetään erilaisia koodistoja kuvaamaan esimerkiksi puulajeja, kasvupaikkoja, maalajeja jne. Koodistoja käytetään sen mukaan, mitä aineistokokonaisuutta kerätään ja miten tarkkaa luokkien erottelua eri tutkimusasettelut vaativat. Koodistoja ei tutkimuksen vaatimusten vuoksi voi eikä tarvitse yhdenmukaistaa. Muuttujat (yhdenmukaistustyöryhmän suosittelemat muuttujat sekä niiden synonyymit) ja Metlassa käytössä olevat koodistot koostetaan yhteiseen tietokantaan, jonka toteuttaa Jorma Nykänen yhteistyössä Tapio Huttusen ja muiden asiantuntijoiden kanssa (Liite 5).
14 14 / TUONTI- JA VIENTIAINEISTOT Metla hankkii ja saa laitoksen ulkopuolella tuotettua dataa käyttöönsä. Esimerkkinä vaikkapa Ilmatieteenlaitoksen säädata tai kuntaraja-aineistot. Samoja aineistoja on osittain ostettu Metlaan useita kertoja, koska tietämystä aineistojen aiemmasta hankinnasta ei ole ollut. Aineistoja on lisäksi osin ylläpidetty päällekkäin. Näille tuontiaineistoille on toteutettu tai ollaan toteuttamassa yhteistä, keskitettyä ratkaisua. Säädatalle on rakennettu yhteinen hakulinkki, josta kaikki halukkaat voivat hyödyntää aineistoa. Kuntaraja, metsäkeskusraja, EU pienalueraja-aineistot sekä näiden historiatiedot on kerätty eri lähteistä (mm. Maanmittauslaitos, Tilastokeskus, Väestökeskus) niin ikään yhteiseen tietovarantoon, jota hallitaan paikkatieto-ohjelmalla, mutta myös numeerisesti. Näitä varantoja voidaan ylläpitää yhden vastuuhenkilön voimin, mikä helpottaa muun henkilöstön työtaakkaa. Metla tuottaa asiantuntijaorganisaationa valtavat määrät tietoa, jota välitetään sen sidosryhmille ja laajemmin yhteiskunnan tarpeisiin sekä erityyppisiin tutkimustarpeisiin tutkimusyhteistyötilanteissa. Metlassa ylläpidetään ns. luovutettujen aineistojen rekisteriä eri tutkimussuunnissa/-ryhmissä (mm. VMI:n rekisteri). Jatkossa näille vientiaineistoille on tarkoitus suunnitella yhteinen tietokanta, jossa kuvataan luovutettu aineisto oheistietoineen. Kantaa ylläpitää kunkin tutkimussuunnan/-ryhmän tietojen ylläpitovastaava. 7 OSAPROJEKTIT Jokainen osaprojekti esittelee tehtävänsä, saavutuksensa sekä jatkotavoitteensa ohessa. Osaprojektin kuvauksista ovat huolehtineet osaprojektien vetäjät työryhmineen (kts. Osaprojektit kappaleessa 3).
15 15 / TIETOHALLINTO Tehtävät Tietohallinnon rooli projektissa on tietoarkkitehtuurin kuvaaminen ja kehittäminen Metlassa sekä tietotyön kehittäminen ja työvälinehankintojen koordinointi. Keskeisimmät asiat, joihin Tietohallinto on osallistunut projektin aikana olivat konsulttiavun hankkiminen tietoarkkitehtuurikuvausta varten, tietovarantojen kehitystyö sekä tietomallinnus. Tietomallit ja niiden perusteella toteutetut tietovarannot ovat pohja näiden päälle rakennetuille tiedonhakuratkaisuille (Kuva 5) (Kaila 1998, Saarenmaa et al. 1990). Tietohallinnolla on keskeinen rooli projektin ydinryhmässä, joka koordinoi koko projektin toimintaa. Tietomallit Tietovarannot Aineisto- ja tietovirrat organisaatioiden sisällä ja niiden välillä Kuva 5. Tietoarkkitehtuuri, tietovarannot ja aineistojen sekä tiedon virta läpi tietovarantojen Tietoarkkitehtuuri Selkeimpänä ensimmäisenä tavoitteena oli tietoarkkitehtuurikuvauksen laatiminen, pohjaksi tietovarantojen ja tiedon hakuratkaisujen kehittämiselle. Tavoitteena oli, että arkkitehtuurin tulee olla hallittavissa oleva kokonaisuus ja että sen tulee tukea Metlan toiminnallisten tavoitteiden toteutumista (Hay 1995). Tavoitteena on tietovarantojen hyödyn maksimointi käytännön tutkimustyössä. Tätä tavoitetta varten hankittiin Metlan ulkopuolinen, riippumaton asiantuntijaryhmä arvioimaan tietoarkkitehtuurin nykytilaa ja kehittämistarpeita tietovarantojen, tiedon haun ja työskentelykulttuurin kehityksen osalta. Tietohallinnon osaprojekti huolehti konsultointipalvelun hankinnasta ja kilpailutuksesta keväällä Tieto Oyj:n konsulttipalvelu saatiin käyttöön syksyllä Konsulttityö alkoi erilaisten tutkimushankkeiden/-ryhmien, aineiston omistajaryhmien, tietovarantoryhmien ja tietohallinnon haastattelulla (ns. 360 o kartoitus). Kartoituksen pohjalta konsultit laativat kuvauksen Metlan tutkimustiedon hallinnan ja arkkitehtuurin nykytilasta, kouluttivat henkilöstöä sekä laativat loppuraportin, jossa eriteltiin tehdyt toimenpiteet ja kuvattiin tarvittavat jatkotoimenpiteet aikataulutuksineen, jotta tavoitteet saavutetaan. Jatkotoimet näkyvät tiekartassa (Kuva 1). Tiedon hallinnan tavoitetila vuoteen 2015 mennessä on tiivistetty seuraavasti (Akselin et al. 2010): Metlan sisäinen tiedon hallinta on järjestetty tukemaan tiedon jakamista Metla tarjoaa aktiivisesti tietoa sisäisille ja ulkoisille asiakkailleen Metla vastaa tehokkaasti yhteiskunnan tieto- ja palvelutarpeisiin
16 16 / Tietovarannot ja pilottiaineistojen tietokantaistaminen Valtionhallinnon arkkitehtuuriperiaatteiden mukaisesti tietokantatyökaluksi valittiin avoimen lähdekoodin (MySQL) kantatyökalu (VN; IT yksikkö 2010), jolla luodut tietokannat sijaitsevat Metlan palvelimilla (Taulukko 1). Tietokannat ovat joko valmiita ylläpitokantoja tai jatkokehitettäviä kantoja, jotka palvelevat tietokantojen kehitystyössä. Lisäksi osa tietokannoista on muunnettuja eli konvertoituja muista vanhoista tietokantaratkaisuista (esim. Ingres tai Paradox). MySQL kantojen tietosisältö on jo nyt erittäin kattava ja tietomassaltaan suuri. Projektin toimesta on pilottiaineistojen/-kantojen ohella viety muitakin Metlan keskeisiä tietoaineistoja MySQL muotoon (Taulukko 1). Taulukko 1. Tutkimusdataan liittyvät MySQL -tietokannat 'yleispalvelimilla'. Tutkimusaineistoprojektin toimesta tietokantaistettu tietovaranto on merkitty tähdellä (*). Lähde: Jukka Pöntinen. Palvelin Tietokanta Tauluja kannassa Muuttujia kannassa haara *Mgen/Mjal haara *Mgen/Mjal haara *Mgen/Mjal haara *MaaPuu -kanta haara *Sinka -aineistot haara *Inka -aineistot haara *Suokasvu -aineisto 9 91 haara *Biosoil, suokasvu, VMI 3,8,9: kasvillisuuskartoitus haara *Säädata haara *Keko -kanta haara Kuva-arkisto haara Metsätilastot: hakkuuaineistot haara Mela haara Treebreedex www Fenologia www Masi -kanta (marja- ja sienisato) 9 91 www Metsätilastot www Metsätilastot www Metsätilastollinen tietopalvelu www Noltfox www Sirex (metsätuhojen tunnistuspalvelu) 9 42 www Tiedotekanta 4 40 www Metsätilastopalvelu kantaa Mikäli tietoaineisto sisältää paikkatietoaineistoa, jota käsitellään Esrin tuotteilla, tarvitaan kyseisten paikkatietotuotteiden kanssa yhteensopiva tietokantaratkaisu. Metlan
17 17 / 32 asiantuntijatyöryhmä (Jorma Nykänen, Jouni Torkkel, Kai Mäkisara, Jukka Pöntinen, Pauli Leppänen, Juha Hautakangas, Arto Aalto) sopi, että jatkossa siirrytään ainakin paikkatietoaineiston osalta käyttämään PostgreSQL kantaratkaisua. Keskeisessä asemassa projektissa on pilottiaineistojen käsittely. Tässä työssä saadaan käytännön kokemusta ongelmista, mitkä on ratkaistava, kun halutaan parantaa tietojen käytettävyyttä ylipäätään ja tietoaineistojen yhteiskäyttöä. Uusien oivallusten testaaminen ja uusien työtapojen löytäminen voi tapahtua vain tämän käytännön työn kautta aikana työ MaaPuu aineiston kanssa jatkuu. Lisäksi mallinnus- ja tietokantaosaamista sovelletaan muihin aineistoihin kuten Suokasvu. Pilottiprojekteissa saatua kokemusta kerätään ohjeisiin ja pyritään jakamaan työpajoissa aineistojen kanssa työskenteleville. Jatkossa kannattaa kehittää prosessinäkökulmaa tietoaineistojen käsittelyssä. Koko tiedon käsittelyketjua primääridatasta laskenta-aineistoon pyritään automatisoimaan virhealttiiden manuaalisten käsittelyvaiheiden vähentämiseksi Mallinnus Työn tavoitteena oli käsite- ja tietomallinnuksen osaamisen parantaminen Metlassa. Tämä aloitettiin Tieto Oyj:n ja Tieturi Oyj:n vetämillä koulutustapahtumilla Koulutustapahtumia oli neljä, minkä jälkeen on kokoonnuttu työpajoihin jatkamaan työskentelyä. Lisäksi tehtävän toteuttamiseksi hankittiin Database Visual Architect mallinnustyökalu. Jatkossa mallinnusosaamisen kehittämistä ja tietomallinnuksen yhdenmukaistamista tehdään työpajoissa. Tietohallinto tekee tietoaineistojen dokumentaatioeli kuvausohjeet. Ohjeiden ensimmäinen versio valmistuu 2010 loppuun mennessä (Liite 1). Mallinnustyökalua ja alustavaa ohjeistusta on käytetty pilottikantojen tietosisällön kuvauksessa (Liitteet 6, 7, 9) 7.2 TIEDON LÖYDETTÄVYYDEN PARANTAMINEN METATIETO-OSAPROJEKTI Tehtävät Yhtenäiset sanastot, koneluettavat ontologiat ja metatietojen systemaattinen kuvaaminen ovat keinoja tutkimusaineistojen löydettävyyden parantamiseen. Tutkimusaineistoprojektin Metatieto osaprojektissa perehdyttiin aluksi olemassa oleviin metatietoformaatteihin ja keinoihin parantaa tutkimusaineistojen löydettävyyttä, minkä jälkeen projektissa päätettiin ryhtyä toteuttamaan ontologiaan perustuvaa metsägenetiikan tutkimusaineiston pilottia, jonka avulla testataan ja etsitään toimivia käytäntöjä aineistojen löydettävyyden parantamiseksi Metlassa Metatietoformaatti Metatietojen kuvaaminen on aineistojen hallinnan sekä tiedon hakemisen ja koostamisen kulmakivi. Metatiedoilla tarkoitetaan tiedon ymmärrettävyyttä lisääviä, kuvailevia tietoja ts. tietoa tiedosta. Metatietojen kuvaamisen tulee perustua yhdessä sovittuihin sanastoihin. Sanastojen yhtenäistäminen tarkoittaa käytännössä sitä, että jokin yhteisö harmonisoi jonkin
18 18 / 32 kohdealueen käsitteet ja sopii käsitteitä edustavista termeistä. Harmonisoidut sanastot, muuttujat ja käsitteet ovat edellytys luotettavalle tietojen löytymiselle ja yhdistämiselle. Metatietojen kuvaaminen on ollut Metlassa melko satunnaista eikä ole perustunut yhtenäisiin käytäntöihin ja kuvauspohjiin. Tutkimusaineistoprojektiin kuuluvassa Metatiedon osaprojektissa suunniteltiin metatietojen kuvauspohjaa. Vuoden 2009 aikana tutkimusaineistoprojektin metatietoryhmä tutustui olemassa oleviin metatietoformaatteihin, minkä perusteella se valmisteli Metlan tutkimusaineistoille sopivan formaatin (Liite 2). Formaatissa on aineiston yleistiedot, aikaviite sekä aineiston rakenteen, laadun, paikkatiedon, muuttujien, saatavuuden ja itse metatietojen kuvausta yhteensä 36 elementtiä. Sovitun formaatin elementit perustuvat Data Documentation Initiative (DDI) -, Federal Geographic Data Committee (FGDC) ja Ecological Metadata Language (EML) formaatteihin sekä JHS suosituksiin (Federal Geographic Data Committee 2000). Suurin osa metatiedoista on jo olemassa Metlan koerekisterissä tai aineistotietokannoissa, mutta nykyisissä järjestelmissä tätä metatietoa ei hyödynnetä Aineistokäsite ja -kartoitus Aineistokokonaisuus on keskeinen käsite Metlan aineistojen hallinnan ja jakamisen kannalta. Aineistokokonaisuudesta ei ole kuitenkaan ollut olemassa yhtä kaikkien samoin ymmärtämää määritelmää, mikä on aiheuttanut epäselvyyttä käsitteestä puhuttaessa. Tarkkaa kuvaa ei ole myöskään siitä, mitä ja millaisia aineistoja Metlassa on olemassa. Metatiedon osaprojekti toteutti keväällä 2010 aineistokartoituksen ensimmäisen vaiheen, jonka tavoitteena oli selvittää, mitkä ovat Metlan keskeisimmät aineistot, miten niitä hallitaan ja miten ne on kuvattu tällä hetkellä. Kartoituksen tavoitteena oli myös turvata aineistot ja niiden hallintaan liittyvät resurssit, kun projektin jatkosuunnitelmia tehdään. Ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin sähköisessä muodossa olevat tutkimusaineistot. Aineistojen kartoituksessa päädyttiin käyttämään seuraavaa yhdeksää keskeistä metatietoelementtiä, jotta kuvaaminen oli riittävän kevyttä, ja näin kartoitukseen saatiin osallistuman mahdollisimman monia tutkimusryhmiä: Aineiston nimi Tekijät (henkilöt) Sisällönkuvaus, tiivistelmä (enintään 150 sanaa) Asiasanat Tieteenala Kohdealue Ajallinen kattavuus Aineiston sijainti ja formaatti Yhteystiedot Kevään 2010 aikana aineistokartoituslomakkeen kautta tutkimusryhmät tallensivat 91 aineiston kuvaukset (Liite 3). Kyselyn aikana useilta tutkimusryhmiltä tuli viesti, että he eivät ehdi täyttää lomaketta tai heidän aineistojen kuvaukset löytyvät koerekisterin kautta. Aineistokartoituksen kautta saatujen kuvausten lisäksi ainakin
19 19 / 32 Rovaniemen ja Muhoksen yksiköissä on keskitetyt aineistorekisterit, joidenka kuvailutietoa ei tässä vaiheessa tallennettu erikseen. Kartoituksen tuloksia ollaan hyödyntämässä aineistokokonaisuuksien analysoinnissa. Aineistokartoitus on ensiarvoisen tärkeä jo siksi, että siten saadaan käsitys aineistojen laadusta ja sijainnista. Kartoitus on välttämätön myös aineistojen hallinnan jatkotoimenpiteiden suunnittelussa. Kartoituksella on myös yhteiskunnallista merkitystä, sillä vuosien ja vuosikymmenten aikana kerätty tutkimusaineisto on osa kansallisomaisuutta, jonka säilyvyys on turvattava. On olemassa merkittävä riski, että piilossa olevien ja dokumentoimattomien aineistojen myötä katoaa suuri määrä ns. hiljaista tietoa tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden siirtyessä eläkkeelle Asiasanastoista ontologioihin Samaan aikaan metatietoformaatin valmistelun ja tutkimusaineistokartoituksen kanssa projektissa tutustuttiin muiden organisaatioiden metatietoratkaisuihin esim. STUK:n, Tilastokeskuksen ja GTK:n. Tässä vaiheessa osaprojektissa mietittiin Metlan mahdollisia metodeja ja työkaluja aineistojen löydettävyyden parantamiseksi. Kun olemassa oleviin metatietoratkaisuihin tutustuttiin, tuli niissä esille, että erilliset metatietopalvelut ovat työläitä ylläpitää vaatien aina jonkin määrän ylimääräistä työtä. Lisäksi niiden hyödynnettävyys ei käytännössä ole kovin korkea, koska palvelun käyttäjän eli tiedon hakijan pitää tuntea hyvin käytettävät asiasanat ja tiedon rakenne, jotta haluttu tieto löytyy. Sanastoja onkin perinteisesti laadittu ihmisten, erityisesti tiedon indeksoijan tarpeita silmällä pitäen. Tällöin termien semantiikan kuvaus on voitu jättää osittain ihmisen tulkinnan varaan. Yhä enenevässä määrin sanastoja käyttävät kuitenkin tietokonesovellukset. Uusi tärkeä sovellusalue on mm. semanttinen web ja web-palvelut. Koska tietokoneelta puuttuu ihmisen piilotietämys ja tulkintakyky, täytyy termien merkitys määritellä sanastoissa aiempaa täsmällisemmin ontologioina. Tiedon löydettävyyden perusehtoja ovat: Tieto on tallennettu siten, että se voidaan saavuttaa hakuvälineillä Tieto on kuvattu siten, että se löytyy luotettavasti käyttäjän antamilla hakukriteereillä Tieto on sellaisessa muodossa, että tiedon hyödyntäjä voi ottaa sen käyttöönsä Jotta tiedon löydettävyyden ehdot täyttyisivät paremmin kuin perinteisissä metatietopalveluissa osaprojektissa perehdyttiin asiasanaston ontologisointiin, jossa on kysymys siitä, että ihmiselle tarkoitetun sanaston käsitteistö ja suhdeverkosto täsmennetään sellaiseksi, että tietokone pystyy sitä hyödyntämään aiempaa paremmin. Esimerkki semanttisen webin ontologioiden mahdollisuuksista Suomessa on kansainvälisesti ja kotimaassa palkittu MuseoSuomi -järjestelmä (Hyvönen et al. 2005). Siinä eri museoiden tietosisällöt voitiin yhdistää sisällöllisesti seitsemän yhteisen ontologian avulla yhdeksi virtuaaliseksi kokoelmaksi: käyttäjä löytää yhden luukun takaa eri museoiden aineistot saumattomasti toisiinsa liitettyinä.
20 20 / Sanastotyö Metlan sanastotyö on aloitettu. Muuttujien harmonisointi on aloitettu (ks. luku 6.1), käsitemalleja on kuvattu osana tietoarkkitehtuurin kehittämistä ja ontologian kuvaamista on suunniteltu TSK Sanastokeskuksen ja Viikin AFO-ryhmän kanssa. Karkean tason käsitemallin (käsitekarttojen) suunnittelussa sekä aineistokokonaisuuksien hahmottamisessa hyödynnettiin professorikokouksessa ( ) järjestetyn työpajatyöskentelyn tuloksia. Projektissa on kuvattu seuraavat käsitekartat, joita kehitetään edelleen, kun eri aineistojen käsitteitä käydään läpi ja samalla luodaan Metlan ontologiaa: Metlan karkean tason käsitemalli (Liite 4a) Metla Tutkimusaihe käsitekartta (Liite 4b) Metla Aineisto käsitekartta (Liite 4c) Karkean tason käsitekartan tehtävä on kiinnittää yleisimmät ylimmän tason käsitteet, niistä käytettävät termit ja käsitteiden väliset suhteet. Käsitekartat auttavat ihmisten välistä kommunikointia Metlan käsitteistä keskustellessa. Käsitekartat luovat myös lähtötason, josta voidaan edetä tarkemman tason käsitemallien kuvaamiseen, ja niitä hyödynnetään Metlan ontologiaa luotaessa. Metlan sanastojen kehittämisessä tulee ottaa huomioon koko metsäsektorin intressiyhteisö. Resurssien tehokas hyödyntäminen ja tietojen ja järjestelmien yhteen toimivuus edellyttävät, että lähitulevaisuudessa sanastojen määrittelyyn osallistuvat myös Metlan keskeiset sidosryhmät. Maa- ja metsätalousministeriön onkin käynnistänyt standardointityön, jolla pyritään helpottamaan ja tehostamaan metsäalan toimijoiden välistä tiedonsiirtoa. Standardointi toteutetaan Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion koordinoimana laajapohjaisena metsäorganisaatioiden välisenä yhteistyönä, johonka Metla (Eero Mikkola) on osallistunut. Ks Metsägenetiikan aineiston hakupalvelupilotti Metatiedon osaprojektissa on käynnistynyt pilotti, jossa on aloitettu metsägenetiikan aineiston ontologian laadinta, minkä perusteella suunnitellaan ensimmäinen version Metlan tutkimusaineistojen semanttisesta hakupalvelusta. Tiedonhakuratkaisussa arvioidaan, miten haku voidaan ulottaa aineistoihin saakka ja miten erilaiset käsitemallit ja sanastot tukevat toisiaan. Pilotin jälkeen arvioidaan ontologisoinnin jatkotoimenpiteet. Tavoitteena on, että metsägenetiikan pilotin ontologian luonnin jälkeen jatketaan Metlan koko metsäntutkimuksen ontologian luontiin vuodesta 2011 lähtien. 7.3 KOEREKISTERI Tehtävät ja tavoitteet Tutkimuksen aihepiiristä riippumatta kaikilla kenttäkokeilla on yhteisiä kokeiden hallinnointiin liittyviä tietoja (esim. kokeen sijainti, vastuuhenkilöt ja perustamisajankohta). Koerekisteri sisältää nämä pitkäaikaisten kenttäkokeiden hallinnoinnissa tarvittavat tiedot.
21 21 / 32 Koerekisteri muodostaa Metlan tietovarantojen pienen, mutta erittäin oleellisen ytimen, jossa kuvataan tutkimusaineiston yleistiedot (Nykänen & Nenola 2009). Näin ollen koerekisteri on yksi merkittävä metatiedon lähde Metlassa. Aiempi koerekisteriversio oli ingres tietokannassa, jota ei enää tueta. Lisäksi paikkatieto oli pistemäistä, eikä kokeiden tms. aluerajoja pystytty rajaamaan karttapohjalle. Näin ollen koerekisteri oli ajantasaistettava. Tämä tarve ajoittui Tutkimusaineistoprojektin aloittamisen yhteyteen. Todettiin, että tässä tilanteessa on syytä arvioida laajemmin koerekisterin käyttötarpeet ja yhteydet muihin Metlan tietovarantoihin. Koerekisterin tietosisältöä hyödynnetään keskeisesti Metlan tutkimusdataa sisältävissä kannoissa. Kokeita identifioivan koeavaimen avulla voidaan yhdistellä koerekisterin sisältämä paikka- ja hallinnollinen tieto sekä tutkimusaineistokannan sisältämä mittausdata. Koerekisteriuudistuksen tavoitteet ovat: 1. Kaikkien Metlan kestokokeiden sijainti tullaan kuvaamaan polygoneina paikkatietojärjestelmässä. 2. Vanhoja päivitettyjä tietoja ei hävitetä, vaan ne säilytetään historiatietoina tietokannassa. 3. Metsähallitus ja muutkin suuret maanomistajat saavat ajantasaiset tiedot maillaan sijaitsevista kokeista koerekisteristä. Koerekisteri sisältää myös ajan tasalla pidettävän kokeilla tehtävien töiden tilauskirjan. Metsähallitukselle toimitetaan heidän toiminnan suunnitteluaan varten mahdollisimman hyvissä ajoin tiedot kokeille suunnitelluista hakkuu- ja metsänhoitotöistä. Metsähallitus toimittaa koerekisteriin tiedot toteutettujen töiden toteutusajankohdasta. 4. Kokeiden tietojen ylläpito on nykyistä helpompaa. Kokeiden tietoja voidaan hakea nykyistä monipuolisemmin. Koerekisterin karttakäyttöliittymässä on nähtävissä koemetsikkökarttatason lisäksi useita taustakarttatasoja. 5. Koerekisterin ulkopuolelta saatavat automaattisesti päivitettävissä olevat tiedot päivitetään koerekisteriin automaattisesti. Koerekisteri huomauttaa tietojen ylläpitäjää sellaisista vanhentuneista tiedoista, jotka se voi automaattisesti huomata Koerekisterin hankinta Koerekisteri teetetään Metlan ulkopuolisella toimittajalla. Uuden koerekisterin tietosisältö ja toiminnallisuus on määritelty: mm. käsitemalli, käyttötapaukset ja käyttöliittymäluonnos. Määrittelystä ei ole vielä tehty yhtenäistä dokumenttia, koska hankintaprosessin onnistuminen edellyttää joiltakin osin tarkempaa vaatimusmäärittelyä, jonka laatimisesta Metlalla ei ole riittävästi kokemusta. Tiken (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) kanssa on sovittu, että vaadittavat lisäykset määrittelyyn ja määrittelyn viimeistely tehdään Tiken kanssa yhdessä ryhmätyönä tammikuun (2011) aikana. Ennen koerekisterin varsinaisen hankinnan aloittamista kenttäkokeiden parissa työskentelevällä tutkimushenkilöstöllä on mahdollisuus vaatimusmäärittelyn kommentointiin. Tiken kanssa on alustavasti sovittu myös projektin perustamisesta koerekisterihankinnan toteuttamiseksi. Tiken mukaan koerekisteri voitaisiin teettää joko hyödyntämällä Tiken omia puitejärjestelyjä tai, jos Metla päättää hoitaa hankintaprosessin itse, Tike voisi vain avustaa hankinnassa. Tiken palvelujen kustannuksista on puhuttu vasta karkealla tasolla. Ennen kuin
Name in English Knowledge based data services -improving the life cycle and accessibility of environmental data provided for public interest
METLA Hankesuunnitelma (jatkohakemus hankkeelle 2514) 1. Hankkeen yleistiedot Tunnus Aloitusv Lopetusv Vetäjä Tyyppi Päiväys 8.10.2010 2514 (1.1.)2011 (31.12.)2015 Pasi Puttonen kehityshanke (KP JOH) Nimi
LisätiedotLYNET-TIEDONHALLINTA JA AINEISTOPOLITIIKKA. Mika Kurkilahti, RKTL Luonnontieteiden digitointiseminaari Joensuu
LYNET-TIEDONHALLINTA JA AINEISTOPOLITIIKKA Mika Kurkilahti, RKTL Luonnontieteiden digitointiseminaari 2011 17.11.2011 Joensuu Mikä on LYNET? Evira GL Metla MTT RKTL SYKE Muut VAIKUTTAVUUTTA TUTKIMUKSEEN
LisätiedotMetsäntutkimuslaitoksen tutkimusaineistojen tietoarkkitehtuurin konsultointi
Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusaineistojen tietoarkkitehtuurin konsultointi Metsäntutkimuslaitos sivu 1/32 Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...3 2 Johdanto...5 3 Tiedon hallinnan tavoitetila...6 4 Tietoarkkitehtuurin
Lisätiedot11.10.2013 Tekijän nimi
11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu
LisätiedotProjektin tilannekatsaus
Kuntasektorin yhteinen KA Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Projektin tilannekatsaus Heini Holopainen Kuntien Tiera Oy heini.holopainen@tiera.fi Sisältö» Taustaa Mitä tarkoitetaan viitearkkitehtuurilla
LisätiedotYhteentoimivuusvälineistö
Yhteentoimivuusvälineistö Yhteinen tiedon hallinta (YTI) hanke V 1.0, 5.9.2017 Päivittyvä Miksi yhteentoimivuusvälineistöä tarvitaan? Ongelmana on kielen moniselitteisyys Tavallisessa kielenkäytössä emme
LisätiedotJulkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA
Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Tilanne 2.10.2012 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri on rakenne, jonka
LisätiedotREKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN
Arkistolaitos REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN Ohje v. 1.0 (16.10.2012) Kansallisarkisto Rauhankatu 17 PL 258, 00171 Helsinki Puh. Tel. (09) 228 521 arkisto@narc.fi Riksarkivet
LisätiedotLYNETIN AINEISTOPOLITIIKKA JA SEURAAVAT ASKELEET
LYNETIN AINEISTOPOLITIIKKA JA SEURAAVAT ASKELEET Sirpa Thessler Pääsihteeri, LYNET LYNETIN TUTKIMUSAINEISTOSEMINAARI 31.1.2012 Yhdessä enemmän - uusi malli toimia ja tukea päättäjiä Evira GL Metla MTT
LisätiedotAVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto
AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen
LisätiedotKansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen
Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen 20.9.2010 VN periaatepäätös Valtioneuvoston periaatepäätökseen 21.6.2007 kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007-2011 on kirjattuna:
LisätiedotTietopolitiikka Yhteentoimivuus ja lainsäädäntö , Sami Kivivasara ICT-toimittajien tilaisuus
Tietopolitiikka Yhteentoimivuus ja lainsäädäntö 2.10.2018, Sami Kivivasara ICT-toimittajien tilaisuus Tiedon käyttö asiakaslähtöisen toiminnan perustana Lait, Linjaukset Toimintatavat Tiedonhallinta Palvelussa
LisätiedotJHKA-jaosto. 1. Työsuunnitelma: 2015 toimikauden loppu - Esitys: JUHTA hyväksyisi työsuunnitelman 2. Taustamateriaali tilanteesta
JHKA-jaosto 1. Työsuunnitelma: 2015 toimikauden loppu - Esitys: JUHTA hyväksyisi työsuunnitelman 2. Taustamateriaali tilanteesta JHKA-jaosto ja -sihteeristö, VM / JulkICT 3.12.2014 1.1 JHKA-jaoston tavoitteet
LisätiedotTervetuloa AVOIN*-hankkeen seminaariin
Tervetuloa AVOIN*-hankkeen seminaariin Riitta Maijala 21.5.2013 (* AVOIN = Avoimen tiedon instrumentit) Avoin tieto tutkimuksen ja yhteiskunnan palveluksessa Tutkimuksissa käytetään paremmin hyödyksi aiempia
LisätiedotYhteinen kansallinen koodistopalvelu ( Suomi.fi koodistopalvelu )
Yhteinen kansallinen koodistopalvelu ( Suomi.fi koodistopalvelu ) Miika Alonen miika.alonen@csc.fi Petri Roponen petri.roponen@vrk.fi Kansallinen koodistopalvelutyöpaja Kick off 29.5.2017 Väestörekisterikeskus,
LisätiedotTampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki
Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan
LisätiedotJHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen
JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys
LisätiedotKDK Kansallinen digitaalinen kirjasto
KDK - Kansallinen digitaalinen kirjasto Vesa Hongisto 7.12. www.kdk2011.fi KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto Lähtökohta Kokonaisarkkitehtuuri Asiakasliittymä Digitaalinen pitkäaikaissäilytys Hallintomalli
LisätiedotKuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija
Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi
LisätiedotPaikkatietopalveluja koskevat Inspire-vaatimukset
Paikkatietopalveluja koskevat Inspire-vaatimukset Panu Muhli Inspire-sihteeristö Paikkatietokeskus / Maanmittauslaitos Ajankohtaista Inspirestä koulutustilaisuus 6.10.2015 Hotelli Arthur, Helsinki Paikkatietoinfrastruktuurin
LisätiedotLuvat ja valvonta KA-kuvaukset, Ver. 1.0 HYVÄKSYTTY Jari Kokko & Vesa Mettovaara LUVAT JA VALVONTA -KÄRKIHANKE
Luvat ja valvonta KA-kuvaukset, Ver. 1.0 HYVÄKSYTTY 12.10.2018 Jari Kokko & Vesa Mettovaara Taustaa Nyt katselmoitiin ja hyväksyttiin KA-kuvaukset Ver. 1.0 Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu
LisätiedotSosiaalialan tiedonhallinta
Sosiaalialan tiedonhallinta Mitä Tikesos-hankkeen jälkeen? KASTE Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä 21.12.2011 Antero Lehmuskoski Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tieto on hallussa Milloin
LisätiedotJHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi
JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat Tommi Karttaavi 13.5.2008 JHS-järjestelmä (historiaa) Valtioneuvoston päätös valtionhallinnon sisäisistä standardeista 7.9.1977 Valtiovarainministeriö vahvisti valtionhallinnon
Lisätiedot- Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen (linkitetty) tietomalli
1 2 3 4 - Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen (linkitetty) tietomalli 5 - kokonaisuus tunnetaan myös nimellä semanttisen yhteentoimivuuden viitekehys - Yhteentoimivuutta tukeva (tieto)arkkitehtuuri kokoaa
LisätiedotOpistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista
Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati
LisätiedotMaastotietokannan ylläpito
Maastotietokannan ylläpito Kuntien paikkatietoseminaari 10.-11.2.2015 Risto Ilves Kehityspäällikkö, Maastotietotuotanto Maanmittauslaitos Sisältö Nykytoiminta lyhyesti Kansallinen maastotietokanta hanke
LisätiedotTiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus
Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos Paikkatietomarkkinat 3.11.2009 Helsingin Messukeskus 9.11.2009 on paikkatietoinfrastruktuurin toteuttamiseen ja hyödyntämiseen liittyvän tiedon ja kokemusten vaihdon foorumi.
LisätiedotSuvi Remes Miika Alonen Petri Mustajoki Totti Tuhkanen
Suvi Remes Miika Alonen Petri Mustajoki Totti Tuhkanen So far Toimeksianto: Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon viitearkkitehtuuri Tietoarkkitehtuurin osuuteen liittyen Synergiaryhmä 4.12.2014 linjannut,
LisätiedotYhteentoimivuus ja tiedonhallintalaki
Yhteentoimivuus ja tiedonhallintalaki Yhteentoimivuutta ja parempia sähköisiä palveluja Tuula Seppo @tuula_seppo Kuntien yhteentoimivuusseminaari 06.03.2019 Yleistä tiedonhallintalain aikataulusta Hallituksen
LisätiedotSisällönhallinnan menetelmiä
Sisällönhallinnan menetelmiä Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Suomalaisen lainsäädäntötyön tiedonhallinta: suuntana semanttinen web RASKE2-projektin loppuseminaari Eduskunnassa
LisätiedotTutkimusdatan hallinnan kansalliset välineet IDA, Etsin, AVAA. Stina Westman, ATT-hanke, CSC
Tutkimusdatan hallinnan kansalliset välineet IDA, Etsin, AVAA Stina Westman, ATT-hanke, CSC Agenda Avoin tiede ja tutkimus hanke Tutkimusdatan hallinta Työkaluja aineistojen tallennukseen ja jakamiseen
LisätiedotLuvat ja valvonta KA-kuvaukset, Ver. 2.0 EHDOTUS! Jari Kokko, Vesa Mettovaara & MVP-projekti LUVAT JA VALVONTA -KÄRKIHANKE
Luvat ja valvonta KA-kuvaukset, Ver. 2.0 EHDOTUS! 07.01.2019 Jari Kokko, Vesa Mettovaara & MVP-projekti Sisältö KA-kuvaukset Ver. 2.0 taustaa Toiminta-arkkitehtuuri Tietoarkkitehtuuri Tietojärjestelmä-arkkitehtuuri
LisätiedotYhteentoimivuusalusta: Miten saadaan ihmiset ja koneet ymmärtämään toisiaan paremmin?
Yhteentoimivuusalusta: Miten saadaan ihmiset ja koneet ymmärtämään toisiaan paremmin? Avoin verkkoalusta ihmisen ja koneen ymmärtämien tietomääritysten tekemiseen Riitta Alkula 20.3.2019 Esityksen sisältö
LisätiedotYhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen - JulkICTLab jatkohakemus
Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen - JulkICTLab jatkohakemus Pilottiehdotuksen osapuolet: CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy Aalto-yliopisto Verohallinto Yhteyshenkilö: Suvi Remes suvi.remes@csc.fi
LisätiedotICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy
ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja 24.11.2009 Suvi Pietikäinen Netum Oy JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden
LisätiedotHankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen
Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.
LisätiedotKansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous
Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus Patinen kokous 27.9.2013 Paikkatietostrategian päivitys Vision, tavoitteiden ja toimenpiteiden työstäminen strategiaryhmässä kesä- elokuu Esittely
LisätiedotLYNETin AINEISTOPOLITIIKKA
1 LYNETin AINEISTOPOLITIIKKA 12.12.2012 2 Sisältö 1 LYNET... 2 2 Aineistopolitiikan tarkoitus... 2 3 Aineistopolitiikan perusteella jaettavien aineistojen jakamisen periaatteet... 3 3.1 Maksuton saatavuus...
LisätiedotDigitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta!
Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta! Digiwiki seminaari 13.12.2011 21.11.2011 Elina Anttila museo 2015 Museo 2015 Museoiden yhteishanke, vetäjänä Museovirasto yhteistyössä Valtion taidemuseon
LisätiedotTiedonhallintalakiehdotus tiedonhallinnan kuvaukset
Tiedonhallintalakiehdotus tiedonhallinnan kuvaukset 14.9.2018 Riitta Autere Tiedonhallintalain esittelytilaisuus Julkisen hallinnon digitalisoinnin ja ICT-toiminnan ohjaus Tiedonhallinnan kuvausten laadinta
LisätiedotYhteentoimivuuden kehittämisohjelman ohjausryhmän loppuyhteenveto
Raportti VM125:00/2007 07.10.2010 Yhteentoimivuuden kehittämisohjelman ohjausryhmän loppuyhteenveto Taustaa Ohjausryhmän työskentelyn päättäminen Valtioneuvosto teki yleisistunnossaan 15.6.2006 periaatepäätöksen
LisätiedotKDK-ajankohtaispäivä museoille
KDK-ajankohtaispäivä museoille 29.4.2010 Mikael Vakkari Systeemipäällikkö Museovirasto / Tiedonhallintakeskus MUSEOVIRASTO KDK ja museot Museoiden keskeisten tietovarantojen saatavuuden ja käytettävyyden
LisätiedotKatsaus tietoarkkitehtuurityöhön
Katsaus tietoarkkitehtuurityöhön Suvi Remes 18.8.2015 Synergian etäkokous 03/02/15 1 Lähtökohta Synergiaryhmä linjannut, että seuraavista tietoarkkitehtuurin alueelle kuuluvista asioista on tarpeen olla
LisätiedotYhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla
Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-
LisätiedotYhteentoimivuus. Mikael Vakkari Neuvotteleva virkamies VM / JulkICT. Kohti yhteentoimivaa metatietoa
Yhteentoimivuus Mikael Vakkari Neuvotteleva virkamies VM / JulkICT Kohti yhteentoimivaa metatietoa 3.9.2014 Yhteentoimivuus? Järjestelmien (ja organisaatioiden) välisten tietojen vaihdon mahdollistaminen
LisätiedotVIRTA-PROJEKTI Tilanneraportti
RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi VIRTA-PROJEKTI Tilanneraportti 20.8.2012, Paula Merikko
LisätiedotVarda varhaiskasvatuksen tietovaranto
Varda varhaiskasvatuksen tietovaranto Varda varhaiskasvatuksen tietovaranto Varhaiskasvatuksen tietovaranto VARDA on kansallinen keskeisten varhaiskasvatustietojen kokonaisuus Tietovaranto kokoaa tiedot
LisätiedotKansallinen paikkatietostrategia - päivitetty versio
Kansallinen paikkatietostrategia - päivitetty versio 1.4.2014 Paikkatietostrategia 2005-2010 ensimmäisen kansallisen paikkatietostrategian (Paikkatietoasiain neuvottelukunta) Painopiste: paikkatietoinfrastruktuurin
LisätiedotKuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä
Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä Kurttu-seminaari 2013 18.4.2013 Helsinki Heini Holopainen, Sari Valli Sisältö Tiedon- ja asianhallinnan viitearkkitehtuuri
LisätiedotKaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä 5.6.2014
Kaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä 5.6.2014 Jani Heikkilä Bitcomp Oy Uuden ajan toiminnanohjausjärjestelmät Modulaarisia selainsovelluksia Käytettävissä selaimella työskentelypaikasta
LisätiedotAvoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin
Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Opetusneuvos Juha Haataja Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä seminaari Tampereen yliopisto 1.12.2014 Tiekartta
LisätiedotProjektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö
Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan
LisätiedotT.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen
T.E.H.D.A.S. Arkisto Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista Juha Mehtäläinen Miksi arkistoida? Koska arkistoitavaa materiaalia on Performanssitaidetta halutaan kuvata - uutta aineistoa syntyy koko
LisätiedotKAMUT: Muistiorganisaatioiden tietovarannot yhteiskäyttöön. ÄLYÄ VERKOSSA - WEB INTELLIGENCE Tiedekeskus Heureka, Vantaa 2.-3.9.
KAMUT: Muistiorganisaatioiden tietovarannot yhteiskäyttöön ÄLYÄ VERKOSSA - WEB INTELLIGENCE Tiedekeskus Heureka, Vantaa 2.-3.9.2004 Muistiorganisaatiot KAMUT = kirjastot, arkistot ja museot ekam yhteistyö
LisätiedotMetatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa
Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Lainsäädäntöprosessin tiedonhallinnan kehittäminen Metatiedot suomalaisen lainsäädäntöprosessin
LisätiedotOppijan palvelukokonaisuus. Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011
Oppijan palvelukokonaisuus Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011 Sisältö Tietoarkkitehtuuri Tietomallit ja sanastot Tietomallinnus Tietomallinnus hankkeessa (Hankkeessa käytetyt keskeisimmät mallinnuselementit)
LisätiedotHyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke
Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke Paikkatietoverkoston vuosikokous 14.12.2017 Suvi Remes, VM Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta
LisätiedotKokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016
Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016 14.12.2016 Jari Kallela JUHTA JulkICT Sisältö Yhteentoimivuuden haaste Kokonaisarkkitehtuurikyvykkyyden edistyminen Uudistuva sisältö Tietohallintolaki
LisätiedotOpetustoimen sanastotyö. Toimialan tietohallinnon yhteistyökokous Ritva Sammalkivi
Opetustoimen sanastotyö Toimialan tietohallinnon yhteistyökokous Ritva Sammalkivi 4.11.2010 Oppijan verkkopalvelukokonaisuus - tavoite Tuottaa kattavasti opiskelua ja siihen hakeutumista, oppimista ja
LisätiedotTutkimustietohallinnon tietovirrat ja tutkimustietovaranto ohjausryhmäkokous Pirjo-Leena Forsström
Tutkimustietohallinnon tietovirrat ja tutkimustietovaranto ohjausryhmäkokous 9.5.2017 Pirjo-Leena Forsström Sisällys Yleiskuva Tutkimus-PAS kokonaisuudesta Tutkimusaineistojen metatietovaranto METAX Tutkimusinfrastruktuurien
LisätiedotXDW-projektissa rakennetut palvelut
XDW-projektissa rakennetut palvelut Korkeakoulujen KOTA-AMKOTA seminaari 23. 24.9.2010 Manne Miettinen CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. RAKETTI-hankkeen tavoite korkeakouluja
LisätiedotAnu Kantola (Luke) Minna Kallio (SYKE) Luonnonvarakeskus.
LifeData 2011-2015 Anu Kantola (Luke) Minna Kallio (SYKE) 3.11.2015 http://www.metla.fi/life/lifedata/ Luonnonvarakeskus Lähtökohdat Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä LYNET 28.11.2013
LisätiedotEsittely: Helsinki Region Infoshare Seudun tietovarannot avoimiksi. Ville Meloni ja Pekka Vuori
Esittely: Helsinki Region Infoshare Seudun tietovarannot avoimiksi Ville Meloni ja Pekka Vuori 6.6.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien saataville, vapaasti ja maksutta
LisätiedotYhteentoimivuusalusta ja Sanastot-työkalu
Yhteentoimivuusalusta ja Sanastot-työkalu Marko Latvanen erityisasiantuntija, VRK Kuntatalo 12.3.2019 Tiedon yhteentoimivuuden tarve kasvaa Hallinnossa syntyy ja ylläpidetään erittäin paljon tietoa on
LisätiedotValtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila
Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -
LisätiedotDigitalisaatio ja älykkäät ratkaisut parantavat maailmaa ministeriönäkökulma. LifeData-hankkeen loppuseminaari 1.12.
Digitalisaatio ja älykkäät ratkaisut parantavat maailmaa ministeriönäkökulma LifeData-hankkeen loppuseminaari 1.12.2015 Laura Höijer Digitalisaatio - Toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien
LisätiedotKuntien yhteentoimivuusseminaari. Tietomallien laatiminen Taina Nurmela projektipäällikkö, Helsingin kaupunki
Kuntien yhteentoimivuusseminaari Tietomallien laatiminen Taina Nurmela projektipäällikkö, Helsingin kaupunki Case Tiedonohjaus tietomallituki Tiedonohjaus tarjoaa tiedot rajapinnan kautta käyttöliittymään
LisätiedotGEOINFORMATIIKKA JA PAIKKATIEDOT: Datan hallinnan nykytila, aineistojen luonne ja määrä sekä tulevaisuuden tallennus- ja pitkäaikaissäilytystarpeet
GEOINFORMATIIKKA JA PAIKKATIEDOT: Datan hallinnan nykytila, aineistojen luonne ja määrä sekä tulevaisuuden tallennus- ja pitkäaikaissäilytystarpeet Tutkimuksen tietoaineistot (TTA)-työpaja, Turku 20.5.2013
LisätiedotJHS-suositusluonnos: Tiedonohjaussuunnitelman rakenne
JHS-suositusluonnos: Tiedonohjaussuunnitelman rakenne JUHTA 10.2.2015 Mikko Eräkaski, STM Tiedonohjaussuunnitelma Metatietomääritys, joka sisältää tietojärjestelmässä käsiteltävien asiakirjojen metatietoarvot
LisätiedotPaikkatietojen tietotuotemäärittely
Paikkatietojen tietotuotemäärittely Esityksen sisältö: Mikä on paikkatietotuote? Mikä on paikkatietotuoteseloste? Kuka paikkatietotuotteita määrittelee? Mikä on paikkatietotuoteselosteen sisältö? Mitä
LisätiedotSuomi.fi-palvelutietovaranto
Suomi.fi-palvelutietovaranto Kaikki oleellinen julkishallinnon palveluista yhdessä paikassa PTV:n perusteet ja hyödyt -tiivistetty tietopaketti 29.11.2017 Esimerkkejä Suomi.fi-palvelutietovaranto on yksi
LisätiedotKANSALLISEN DIGITAALISEN KIRJASTON KOKONAISARKKITEHTUURI. V3.0 Tiivistelmä
KANSALLISEN DIGITAALISEN KIRJASTON KOKONAISARKKITEHTUURI V3.0 Tiivistelmä Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK) on Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) toimialatasoinen sisältö- ja palvelukokonaisuus.
LisätiedotMuseo Mitä museoiden kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuurihanke merkitsee museoille?
Museo 2015 Mitä museoiden kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuurihanke merkitsee museoille? 27.9.2011 Elina Anttila, osastonjohtaja Museovirasto Museoalan kehittäminen ja tiedonhallinta Museo 2015 mahdollistaa
LisätiedotEtäkäyttöjärjestelmä osaksi uutta kansallista tutkimusinfrastruktuuria. Tutkimusaineistojen etäkäyttö ja tietosuoja seminaari 27.2.
Etäkäyttöjärjestelmä osaksi uutta kansallista tutkimusinfrastruktuuria Tutkimusaineistojen etäkäyttö ja tietosuoja seminaari 27.2.2014 Tutkimusinfrastruktuuri? Kansallinen tutkimusinfrastruktuurien tiekartta
LisätiedotTOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM!
TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM! Tällä liitteellä yksilöidään hankinnan kohteen ominaisuuksia ja toiminnallisuuksia, jotka
LisätiedotArjen tietoyhteiskunta: Tiedon saatavuuden edistäminen
Arjen tietoyhteiskunta: Tiedon saatavuuden edistäminen Linked Open Data in Finland Kristiina Pietikäinen Julkisen sektorin tieto -työryhmä Tavoitteet: Määritellä ja käynnistää toimia, joiden tavoitteena
LisätiedotVäliaikaishallinnon tiedonohjaussuunnitelma ja tehtäväluokitus projekti
Väliaikaishallinnon tiedonohjaussuunnitelma ja tehtäväluokitus projekti Projektipäällikkö Eira Isoniemi eira.isoniemi@ylasavonsote.fi Mitä asianhallinta on? Asianhallinta tarkoittaa organisaation toimintaprosesseihin
LisätiedotTietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus. Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT
Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Tietohuolto / Määritys Tietohuolto: Organisoitu toiminta, jolla yhteisö huolehtii tarvitsemansa
LisätiedotYHTEENTOIMIVUUS Mikael Vakkari Tiedonhallintapäällikkö
YHTEENTOIMIVUUS 6.3.2019 Mikael Vakkari Tiedonhallintapäällikkö Yhteentoimivuus Järjestelmien (ja organisaatioiden) välisten tietojen vaihdon mahdollistaminen (ja varmistaminen) Tiedon (tarkoituksenmukaisen)
LisätiedotKuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri
Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus JHKA-jaosto 13.11.2013 Kuntasektorin KA-työn tavoitteet KA-osaamisen kehittäminen kuntasektorilla Kuntasektorin yhteisien linjauksien tuottaminen Kuntasektorin
LisätiedotValtion raportoinnin ajankohtaiskatsaus
Valtion raportoinnin ajankohtaiskatsaus ValtioExpo 19.05.2015 Kimmo Järvinen Valtiokonttori Tilaisuus, Esittäjä Valtion raportoinnin ajankohtaiskatsaus Taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri - Suuntaviivat
LisätiedotSolmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta. Riitta Kela 21.11.2011
Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta Riitta Kela 21.11.2011 Vapriikin kuva-arkisto- Tampereen museoiden kuvakokoelmat kokoelmissa 1,1 miljoonaa valokuvaa kokoelmien alueellinen rajaus
LisätiedotArkkitehtuuri käytäntöön
Arkkitehtuuri käytäntöön Terveydenhuollon ATK-päivät 24.5.2011 Mikko Huovila Erikoissuunnittelija Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Väliraportti Tikesos-toimeenpanosta (4/2011) Kuvaa julkisen hallinnon
LisätiedotJohtamisen haaste kokonaisarkkitehtuuri menestyksen mahdollistajako?
Johtamisen haaste kokonaisarkkitehtuuri menestyksen mahdollistajako? JÄRJESTÄJÄ SAVO Q AIKA 14.11.2018 Kokonaisarkkitehtuurin määrittelyä Tekijä(t) Armour, F. & Kaisler, S. 2017. Introduction to Enterprise
LisätiedotUusi kansallinen palvelu tehostamaan SoTetutkimusta. Jaana Sinipuro, Projektijohtaja
Uusi kansallinen palvelu tehostamaan SoTetutkimusta ja tietojohtamista Jaana Sinipuro, Projektijohtaja 23.5.2017 Kohti kestävää data-alustataloutta Datan luonti Datan harmonisointi Integraatio Soveltava
LisätiedotKAM-sektori yhteisen tiedon hallinnan edelläkävijänä. KDK-tietoarkkitehtuuriryhmän seminaari Jaana Kilkki, Kansallisarkisto
KAM-sektori yhteisen tiedon hallinnan edelläkävijänä KDK-tietoarkkitehtuuriryhmän seminaari 30.1.2018 Jaana Kilkki, Kansallisarkisto Kansallinen Digitaalinen Kirjasto OKM:n hanke 2008-2017 toteuttaa kansallisia
LisätiedotATT-hankkeen tavoitteet vuonna 2015. Johtaja Riitta Maijala, OKM ATT työryhmäseminaari Tieteiden talo, 27.3.2015
ATT-hankkeen tavoitteet vuonna 2015 Johtaja Riitta Maijala, OKM ATT työryhmäseminaari Tieteiden talo, 27.3.2015 Koulutus- ja tiedejärjestelmä dynaamisemmaksi Korkeakouluuudistus Tiede- ja tutkimusverkoston
LisätiedotKuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri
Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 18.4.2013 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden
LisätiedotKuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä
Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä Kuntamarkkinat, 12.9.2019 Neuvotteleva virkamies Suvi Savolainen Kunta- ja aluehallinto-osasto Digitalisaation kannustimen tavoitteet Kuntien toimintatapojen
LisätiedotKirjastoverkkopalvelut-TOSU 2012 Kärki- ja kehittämishankkeet. Kristiina Hormia-Poutanen Sektorikokous 17.1.2012
Kirjastoverkkopalvelut-TOSU 2012 Kärki- ja kehittämishankkeet Kristiina Hormia-Poutanen Sektorikokous 17.1.2012 KDK-Asiakasliittymä Konsortion toiminnan kehittäminen OS-ohjelmistoratkaisujen kartoitus,
LisätiedotUusi Tilastokeskuksen sijaintitiedon viitearkkitehtuuri
Uusi Tilastokeskuksen sijaintitiedon viitearkkitehtuuri Paikkatietoverkoston seminaari 12.12.2018 Paikkatiedot tulevaisuutta rakentamassa Rina Tammisto, Tilastokeskus Tilastokeskuksen sijaintitiedon viitearkkitehtuuri
LisätiedotTietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen
Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen Anne Kauhanen-Simanainen 11.6.2014 Mitä sähköisellä hallinnolla tavoitellaan? tehokkaampia
LisätiedotTuotemallipohjaisen toimintaprosessin mallintaminen
Tuotemallipohjaisen toimintaprosessin mallintaminen Miksi? Miten? Mitä? Mitä sitten? Kari Karstila Eurostepsys Oy kari.karstila@eurostep.com www.eurostep.com Pro IT-seminaari, 2004-01 01-1919 PROSESSIMALLINTAMISEN
LisätiedotPaikkatietoalustahanke (MMM)
Paikkatietoalustahanke (MMM) Osakokonaisuudet Tekninen Paikkatietoalusta Määritellään, suunnitellaan ja toteutetaan julkisen hallinnon yhteinen paikkatiedon palvelualusta Maankäyttöpäätökset Muodostetaan
LisätiedotPaikkatietojen tietotuotemäärittely
Paikkatietojen tietotuotemäärittely Esityksen sisältö: Mikä on paikkatietotietotuote? Mikä on paikkatietotuotemäärittely? Kuka paikkatietotuotteita määrittelee? Mikä on paikkatietotuotemäärittelyn sisältö?
LisätiedotYhteentoimiva.suomi.fi - palvelukokonaisuuden ja työkalujen esittely
Yhteentoimiva.suomi.fi - palvelukokonaisuuden ja työkalujen esittely Petri Tenhunen 6.3.2019 Esityksen sisältö Lyhyt oppimäärä Yhteentoimivuus ja semanttinen yhteentoimivuus Yhteentoimivuusalusta Sanastot-työkalu
LisätiedotArkistoaineistojen sisällönkuvailu
Arkistoaineistojen sisällönkuvailu Suomen yliopistokirjastojen neuvosto Sisällönkuvailuverkoston Sisällönkuvailupäivä 22.11.2013 Kenneth Ahlfors Arkistokuvailu Arkistokuvailun ominaispiirre on, että tietovarannon
LisätiedotPaikkatiedon viitearkkitehtuuri - toimeenpano
Paikkatiedon viitearkkitehtuuri - toimeenpano Panu Muhli Inspire-sihteeristö Paikkatietokeskus / Maanmittauslaitos Paikkatiedon viitearkkitehtuuri -infotilaisuus 13.10.2016 Pasila, Helsinki Poliittinen
LisätiedotYhteentoimivuus - kattaa strategisen, lainsäädännnöllisen, organisaatioiden välisen, semanttisen ja teknisen yhteentoimivuuden
Yhteentoimivuus - kattaa strategisen, lainsäädännnöllisen, organisaatioiden välisen, semanttisen ja teknisen yhteentoimivuuden Leena Kononen 25.10.2013 1 Yhteentoimivuustyö EU:ssa ja Suomessa Tavoitteena
Lisätiedot