Maatilan energiasuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maatilan energiasuunnitelma"

Transkriptio

1 Maatilan energiasuunnitelma Harjoitusraportti OSAO Koivikko opetusmaatila Matokorventie Muhos Ronja Kuorikoski 09/2016

2 Esipuhe Tässä maatilan energiasuunnitelma harjoitusraportissa on esitetty tiivistetysti OSAO Muhoksen yksikön Koivikon opetusmaatilan energian käytön nykytila sekä suunnitellut jatkotoimenpiteet energian hallinnan, sekä energiatehokkuuden että uusiutuvien energioiden käytön kehittämiseksi. Tavoitteena on käynnistää maatilalla energiatehokkuuden jatkuva parantaminen. Harjoitusraportti on tehty hankeharjoittelijan toimesta Ravinne- ja energiatehokas maatila hankkeen yhteydessä. Suunnitelman esitietolomake on koottu kesän 2016 aikana.

3 Sisällysluettelo 1. Kohdetiedot... 4 Rakennukset... 4 Tuotanto... 6 Eläimet... 6 Viljely... 6 Tilan energiapuuvarat ja energiantuotannon maa-alueet... 6 Työkoneet... 7 Energiansäästöinvestoinnit... 7 Ostopalvelut ja urakointi Energian kulutukset ja kustannukset... 9 Sähkö... 9 Polttoöljy Energian kulutuksen jakaumat lajeittain ja käyttökohteittain sekä näkemys energiatehokkuuden nykytilasta Energiatehokkuuden nykytila ja kehitysmahdollisuuksia Valaisinremontti Lietepumpun uusinta Sähkönkulutus ja sähkösopimus Kuivuri Työkoneet Uusiutuvien energioiden käyttö ja tuotanto Metsät Biokaasu Toimenpide ja kehitysehdotukset Yleiset toimenpiteet Opetus Energiankulutuksen seuranta Uusiutuvien energioiden hyödyntäminen ja tuotannon tehostaminen Muut toimenpiteet Tulevaisuuden hankintoja Lähteet: Kuvia... 20

4 1. Kohdetiedot Rakennukset Pihattomallinen navetta o Rakennusvuosi: 2006 o Pinta-ala: n m 2 o Kaksi lämmintä kerrosta. Yläkerrassa sijaitsevat tauko- ja wc-tilat, pannuhuone sekä luokkahuone opetusta varten. o DeLaval -merkkinen lypsyrobotti, kiskoruokkija, juottoautomaatti, sekä täyttöpöytä. o Navetalla on käytössä öljylämmitys. Lehmien juomavesi lämmitetään maidon jäähdytyksessä syntyvällä hukkalämmöllä. Sähkö ostetaan, eikä tilalla tuoteta itse energiaa. o Lisäksi navetan pihapiiriin kuuluu yksi puolilämmin konehalli. Kuva 1 Navetta ja sen ympärillä sijaitsevat peltomaat

5 Kuva 2 Navetta Kuva 3 Navetta ja rehusiilot

6 Tuotanto Eläimet Koivikon opetusmaatilalla pääasiallinen tuotantosuunta on maidontuotanto. Tilalla on noin 60 lypsylehmää, joiden rotuina ovat Ayrshire, Holstein sekä länsisuomenkarja. Viimeisten 12 kuukauden aikana lypsäviä lehmiä on ollut keskimäärin 45. Tilalla ei kasvateta itse sonneja, vaan vasikat hakee paikallinen lihakarjankasvattaja. Vuonna 2015 tilalla tuotettiin litraa maitoa. Per eläin tämä on ollut keskimäärin 9227 litraa. ProAgrian tilakuntoraportin mukaan keskituotos on kohtalainen. 26 prosenttia ProAgrian rekisterissä olevista tiloista tuottaa vähemmän maitoa per lehmä, kuin Koivikon opetusmaatila. Vuonna 2014 Pohjois- Pohjanmaan keskituotos on ollut ProAgrian mukaan 9250 kiloa lehmää kohti (ProAgria www-sivusto, viitattu ). Vuonna 2015 vastaava luku oli 9488 kiloa (Maaviesti, www-lehti, viitattu ). Viljely Koivikon opetusmaatilalla on yhteensä viljelyssä noin 120 hehtaaria peltomaata. Tuosta alasta viljellään kuivaheinää, säilörehua, sekä ohraa että kauraa. Lisäksi osa on laitumena ja löytyy tilalta 0,4 hehtaarin kasvimaakin. Kasvimaalla kasvatetaan koululle omaa perunaa, sekä Luonnonvarakeskus viljelee pienellä alalla koekasvejaan. Tarkemmat pinta-alatiedot löytyvät liitteenä olevasta esitietolomakkeesta. Keskimääräinen etäisyys tilakeskuksesta on noin 2 kilometriä. Suurin osa pelloista sijaitsee aivan opetusmaatilan ympärillä, mutta muutamia hehtaareja ohraa sekä kauraa löytyy myös noin 6 kilometrin päästä. Pääasiassa kaikki tuotettu rehu menee opetusmaatilan omaan käyttöön. Säilörehua tehdään sekä siiloon että paalaamalla. Lisäksi Viljankuivaus toteutetaan kuivurilla, joka saa energiansa polttoöljystä. Tilalla nurmenkierto on toteutettu siten, että lohkolla viljellään yksi vuosi viljaa ja kolme vuotta nurmea. Nurmelta viljalle siirtyessä maa muokataan kyntämällä. Tilan energiapuuvarat ja energiantuotannon maa-alueet OSAO:n Muhoksen yksikössä on myös metsäalan opetusta, jolla on käytössä noin 75,7 hehtaaria metsämaata. Liitteenä olevassa energiasuunnitelman esitietolomakkeessa esitetyt luvut ovat MTSsuunnitelmakaudelta Uutta suunnitelmaa ei vielä ole ilmestynyt.

7 Työkoneet Opetusmaatilalla on käytössä laaja kirjo eri työkoneita, joiden tarkemmat tiedot löytyvät esitietolomakkeesta. Aktiivisessa käytössä olevia traktoreita on yhteensä seitsemän, joiden ikähaarukka on myöskin varsin laaja. Traktoreiden, sekä puimurin ajoista, käyttötunneista sekä tankkausmääristä on pidetty kesän 2016 ajan kirjaa. Taulukko löytyy liitteistä. Työkoneissa käytetään polttoaineena kevyttä polttoöljyä. Vuonna 2015 öljyä tilattiin pelkästään työkoneiden tarpeisiin noin litraa. Tästä noin puolet kului maatalouden ajoihin ja puolet metsäkoneiden tarpeisiin. Tarkkoja määriä näiden kahden välillä on vaikea arvioida, sillä tarkkaa polttoaineenkulutuksen kirjausta ei pidetä ympärivuotisesti. Energiansäästöinvestoinnit Tilalla on toteutettu navetan valaistuksen uusinta. Vanhat loisteputkilamput ovat navetan rakennusvuodelta Vanhojen valaisimien kunto alkoikin olla jo heikko, sytyttimet olivat tummuneet ja kuumuus sulattanut muovikuoria. Osa lampuista ei enää toiminut tai valaisuteho oli huono. Uusia LEDlamppuja asennettiin määrällisesti vähemmän, mutta niiden valaisuteho on parempi. Kuva 4 Vanhat loisteputkivalaisimet Tilalle on lisäksi toteutettu syyskuun 2016 aikana lietepumpun uusinta.

8 Ostopalvelut ja urakointi Tila tuottaa itse oman rehunsa sekä viljat. Ostona hankitaan ainoastaan täydennysrehut. Tilalla ei käytetä urakointia tai tuoteta urakointipalveluja.

9 2. Energian kulutukset ja kustannukset Vuoden 2015 kulutus litraa kwh Sähkö Lämmitysöljy Ajoneuvopolttoöljy n Kuivurin polttoöljy n * * Energian kulutukset (kwh) Sähkö Lämmitysöljy Ajoneuvopolttoöljy Kuivurin polttoöljy *Tarkkaa tietoa kuivurin kulutuksesta ei vielä tiedossa raportin tekohetkellä. Koivikon opetusmaatilan energian kokonaiskulutus on kwh, kun lasketaan yhteen sähkön sekä polttoöljyn kulutus. Per tuotettu maitokilo tuo tekee 1,55 kwh/kg, kun käytetään lähteenä vuoden 2015 maitotuotosta. Pelkällä sähkönkulutuksella laskettuna energiamäärä per tuotettu maitokilo on 0,57 kwh/kg. Erilaisiin lähteisiin verrattaessa kulutus vaikuttaa korkealta. Kulutukseen vaikuttavat kuitenkin monet tekijät, kuten se että kyseessä on opetusmaatila sekä ajoneuvopolttoöljyn että kuivurin kulutukset ovat arvioita. Navetassa, jossa on 120 lehmää, lypsyrobotti sekä tornisiilo on sähkön sekä polttoaineen kulutuksen määrä erään esimerkin mukaan 0,203 kwh/tuotettu maitokilo (Rajaniemi 2014). Sähkö OSAO Muhoksen yksiköllä on käytössä sähkösopimus, jonka liittymä on 3 * 200A yleissähkö. Hinta koostuu kuukausimaksusta, joka on 56,94 euroa, sekä kulutuksen mukaan tulevasta hinnasta, joka on 9,64 snt/kwh. Koivikon opetusmaatilan vuosikulutus on vuonna 2015 ollut kwh. 9,64 senttiä/kwh koostuu siirtomaksusta, energiamaksusta sekä veroista. Sähkönsiirrosta Muhoksen alueella vastaa Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy. Kilpailutus tapahtuu OSEKK:n eli Oulun seudun koulutuskuntayhtymän kautta. siirto 2,61 senttiä + verot 2,79 senttiä => energia 4,24 senttiä

10 Kuukausi (2015) kwh hinta (euroa) Tammikuu ,55 Helmikuu ,14 Maaliskuu ,14 Huhtikuu ,24 Toukokuu ,36 Kesäkuu ,12 Heinäkuu ,02 Elokuu ,58 Syyskuu ,76 Lokakuu ,64 Marraskuu ,90 Joulukuu ,34 Yhteensä ,67 Päivä (07-22) kwh 71,4 % Yö (22-07) kwh 28,6 % Arkipäivä kwh 59,2 % Yö/Pyhä kwh 40,8 % Taulukoissa esitettynä vuoden 2015 sähkönkulutus ja sen jakautuminen eri ajanjaksoille. Hinnat on laskettu vuoden 2016 voimassa olevan sähkösopimuksen hintatiedoilla. Polttoöljy Polttoöljyä kuluu niin lämmitykseen, viljan kuivaamiseen kuin ajoneuvojen tankkaamiseen. Polttoöljyn toimittaa st1. Toimittaja kilpailutetaan säännöllisesti. Vuonna 2015 polttoöljyn kulutus tilakeskuksen lämmitykseen oli yhteensä litraa. Kulutuksen muutos edellisvuoteen oli 7 %. Kulutukseen vaikuttavat merkittävästi esimerkiksi sääolojen vaihtelut.

11 Polttoäljyn kulutus lämmitykseen Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Kevyen polttoöljyn kulutus (litraa) Ajoneuvot Lämmitys Kuivuri (arvio)

12 3. Energian kulutuksen jakaumat lajeittain ja käyttökohteittain sekä näkemys energiatehokkuuden nykytilasta Energiatehokkuuden nykytila ja kehitysmahdollisuuksia Valaisinremontti Yksi merkittävimmistä nykytilaan vaikuttavista tekijöistä on ollut navetan valaisinremontti. LEDvalaistukseen siirtyminen tulee muuttamaan huomattavasti valaistuksen energiankulutusta. Vanhoja loisteputkilamppuja oli noin 98 kappaletta, joissa jokaisessa oli kaksi loisteputkea. Yhden loisteputken teho oli 58 wattia. Yhden lampun teho näin ollen 114 wattia. Kun kerrotaan valaisimien määrä yhden valaisimen teholla, saadaan vanhan valaistuksen teho, joka oli wattia eli 11,4 kw. Uusi LED-valaistuksessa lamppujen määrä on vähäisempi. Uusia valaisimia asennettiin yhteensä 41 kappaletta (mukaan ei laskettu pienempiä yövalaisimia) ja yksittäisen valaisimen teho on 99 wattia. Valaistuksen yhteenlaskettu teho on siis 4059 wattia, eli noin 4,06 kw. Uuden ja vanhan valaistuksen välillä on siis huomattava ero. Valaistuksen konkreettinen käyttö myös muuttui remontin myötä. Vanhaa valaistusta ohjattiin siten, että milloinkin vuorossa oleva työntekijä laittoi aamulla seitsemältä töihin tullessaan päivävalaistuksen ja illalla yhdeksän jälkeen iltavuorolainen sammutti päivävalot jättäen yöksi osan valaistuksesta tai yövalaisimista päälle. Valaistuksen määrä saattoi vaihdella työntekijän mukaan. Uusien LED-valaisimien myötä valaisun säätö tuli automaattiseksi. Valaisimet alkavat klo 5:45 aamulla hiljalleen nostaa valaisintehoaan ja klo 6:00 navetalla on täysi 75% valaistus. Illalla klo 22:00 automatiikka siirtyy aamun tapaan yövalaistukseen 25 %iin. Ummessa oleville ja nuorelle karjalle valaisu putoaa yövalaistuksen tasolle jo klo 18. Lisäksi navetalla on ohjauspaneeli, jolla voi käsin laittaa päälle lisävalaistusta mihin navetan osaan sille on tarvetta. Automaattinen valaistus takaa sen, että valaistuksen energiankulutus on tasaista, eikä esimerkiksi käyttäjän vaihtuminen vaikuta juuri kulutetun energian määrään. Kuva 5 Vanhat loisteputkivalaisimet

13 Kuva 6 Loisteputkivalaisimien sytyttimet Lietepumpun uusinta Navetan vanha lietepumppu uusittiin syyskuun 2016 aikana. Vanha lietepumppu 2 * 11 kw o keskipakopumppu, ei repimisominaisuutta Uusi lietepumppu 18,5 kw o Repimisominaisuus, uppomallinen Vanha lietepumppu käynnistettiin sekä sammutettiin manuaalisesti. Riippui paljon siis käyttäjästä, kuinka kauan lietepumppu oli toiminnassa vuorokauden aikana. Uudessa pumpussa on ajastin, jolla pumpun käyttöaikaa voidaan säätää. Vielä on aikaista sanoa tarkkoja tietoja uuden ja vanhan pumpun käyttöaikojen eroista, sillä uusi pumppu asennettiin vasta hiljattain, eivätkä kaikki koulumaatilan työntekijät ole vielä kerenneet perehtyä sen käyttöön. Sähkönkulutus ja sähkösopimus Sähkönkulutusta on Koivikossa mitattu egauge laitteistolla kesäkuusta 2016 lähtien Ravinne- ja energiatehokas maatila hankkeen yhteydessä. Tuloksia on saatu seuraavilta alueilta: IV-konehuonekeskus Lietepumppu Maitotankin jäähdytys + muut maitohuoneen toiminnot Maitohuoneen lämminvesivaraaja Robotin lämminvesivaraaja Valaistus Lypsylehmien lannanpoisto

14 Tuloksista saadaan tietoa kyseisten alueiden kokonaiskulutuksesta ja millainen osuus milläkin alueella on. Tarkkoja lukuja teknisten ongelmien vuoksi ei voida määrittää, mutta sen sijaan saadaan prosentuaalista tietoa eri laitteistojen sähkönkulutuksen osuudesta kokonaiskulutuksesta. Sähkösopimuksen kilpailutuksen hoitaa OSEKK. Spottihinnoiteltu sähkösopimus ei ole realistinen vaihtoehto Koivikon opetusmaatilalle. Maatilalla on tietty vuorokausirytmi, jonka muutos sähkön hinnan mukaan ei ole mahdollinen. EGauge mittausjärjestelmän tuottamasta datasta voi nähdä, mihin aikaan vuorokaudessa sähköä kuluu navetalla eniten. Koivikon opetusmaatilan sähkönkulutus egauge mittauksella Nuolilla merkitty n. klo 8 ja 16 kulutukset. Päivämäärä Matokorventie (kw) Sähkön spot-hinta (EUR/MWh) 06:00 22,4 33,37 07:00 33,75 42,02 08:00 24,95 42,53 09:00 25,5 42,52 10: ,51 11:00 25,5 42,51 12:00 28,75 42,51 13:00 30,65 33,38 14:00 32,85 42,00 15:00 26,85 25,05 16:00 25,55 33,15 17: ,44 18:00 49,15 32,12 19:00 37,7 42,50 20:00 25,65 31,30

15 21:00 22,45 25,59 22:00 17,15 24,28 23:00 17,7 22,97 00:00 18,25 21,81 Samoja ominaisuuksia navetan sähkönkulutuksesta voi havaita kiinteistönhuollon sähkönkulutuksen tuntidatasta. Tiedot ovat huhtikuun 2016 loppupuolelta. Spot-hinnat on saatu Nord Pool:n hintatiedoista kyseiseltä päivältä. Kuivuri Viljan kuivaus on yksi maataloudessa eniten energiaa kuluttavista yksittäisistä työtehtävistä. Polttoöljyn kulutus vaihtelee vuosittain satotason ja viljan kosteuden mukaan. Koivikon opetusmaatilan viljasadon tiedot vuodelta 2016 Uunin teho kw Ohra kg (kuivattuna 13%: iin) o yht. 25,42 ha 2458,7 kg/ha Kaura kg (kuivattuna 13%: iin) o yht. 20,33 ha 1746,2 kg/ha Kuivaamon käyttötunnit 48 h (täyttö, kuivaus, jäähdytys, tyhjennys) Polttoöljyn kulutus ei vielä tiedossa rapotin tekohetkellä. Yhden vesikilon haihduttamiseen kuluu noin 0,16 litraa polttoöljyä ja hehtaarin sadon kuivaamiseen tarvitaankin kosteuden mukaan litraa. Polttoöljyn kulutukselle olisi kuitenkin myös kotimaisia vaihtoehtoja, kuten hake. Hyvälaatuinen hake on harkinnan arvoinen vaihtoehto, joka vaatii jonkin verran investointeja, kuten uuden uunin, automaattisen polttoaineen syötön sekä tuhkan poiston. Lisäksi hake vaatii varastotilaa. Koulun energiapuuvarat koostuvat lähinnä rankapuusta, jonka hinta koko maassa vuoden 2016 toisella neljänneksellä on ollut noin 22,75 euroa/m 3. Mikäli oletettaisiin, ettei opetusmaatila käyttäisi koulun omia energiapuuvaroja ja yhden hehtaarin viljasadon kuivaamiseen kuluisi noin 1,18 m 3 haketta, niin tällöin viljojen kuivaus kustantaisi noin 1228 euroa. Hakkeen kulutukseen vaikuttaa paljon viljan kosteuden lisäksi hakkeen laatu. Mikäli polttoöljyä taas kuluisi viljan kuivaukseen noin litraa, kustantaisi se opetusmaatilan polttoöljyn hinnalla noin 837,5 euroa. Hake ei ostettuna olisi välttämättä se edullisin vaihtoehto, mutta tilan omia energiapuuvaroja hyödyntämällä sen käytöstä viljan kuivauksessa voitaisiin saada säästöjä.

16 Työkoneet Polttoaineen kulutus riippuu siitä, millaista traktoria ajetaan, mitkä ovat työtavat ja välineet, sekä miten traktoria ajetaan. Monilla pienillä asioilla voidaan vaikuttaa myönteisesti työkoneiden energiankulutukseen. Polttoainetaloudelle paras tulos saavutetaan, kun kuormitus on noin prosenttia ja moottorin kierrosluku noin 70 prosenttia maksimista. Musta savu on monesti merkki moottorin ylikuormituksesta. Koivikon opetusmaatilalla opiskelijoille opetetaan taloudellista ajotapaa esimerkiksi erilaisten muokkaustoimenpiteiden yhteydessä. Uusiutuvien energioiden käyttö ja tuotanto Metsät OSAO Muhoksen yksiköllä on käytössään 75,7 ha metsää. Energiapuuta saadaan 5-vuotiskaudella 65 m 3. Määrä on arvioitu, eikä se perustu metsäsuunnitelmatietoon. Koulun energiapuu tulee uudistuskypsistä metsistä, varttuneista kasvatusmetsistä sekä nuorista kasvatusmetsistä. Energiapuu on pääosin karsimatonta rankaa. Yksi kiintokuutiometri energiapuuta sisältää noin kaksi megawattituntia (MWh) energiaa. Kosteudesta ja tiheydestä riippuen metsähakkeen energiasisältö on 0,7-1,0 MWh/i-m 3. Keskimäärin kuutiometri metsähaketta vastaa energiasisällöltään 80 litraa kevyttä polttoöljyä. 65 kiintokuutiometriä energiapuuta tuottaa siis 130 MWh. Koulun energiapuuvarat tuottaisivat siis viisivuotiskauden aikana kwh energiaa. Koulun omien metsien energiapuumäärä ei riittäisi siis esimerkiksi lämmitykseen. Viljan kuivuriin sen hyödyntämistä voisi kuitenkin harkita. Biokaasu Mahdollisuutta biokaasun tuotantoon on mietitty Koivikossa muutamaankin otteeseen kuluvien vuosien aikana. Koivikon opetusmaatilalle on teetetty biokaasulaitoksen toteutusselvitys vuonna 2010 BioG hankkeen yhteydessä yhteistyössä OAMK:n kanssa. Tuossa selvityksessä todettiin, ettei biokaasulaitoksen rakentaminen ole tässä tapauksessa riittävän kannattavaa. Lietelantaa syntyy vuodessa arvioilta 2000 m3 vuodessa. Rehujätettä, kuivitusjätettä yms. noin 100 m3. Toteutusselvityksessä käytettiin myös tilan ulkopuolelta tulevaa syötettä, jota oli mm. ulkopuolinen elintarvikejäte, naapuritilan lanta ja viinatehtaan mäski. Selvityksessä mietittiin erilaisia yhdistelmiä, joilla oltaisiin päästy kannattavaan lopputulokseen. Biokaasulaitoksen vaihtoehdot olivat seuraavat: Yhdistelmä 1 Koivikon tilan lanta 1800 t/v. Koivikon tilan peltobiomassa 300 t/v.

17 Peltobiomassa tilan ulkopuolelta 600 t/v tai viinatehtaan mäski 1200 t/v. Lämpöä 483 MWh / v netto. CHP-tuotannossa sähköä 176 MWh / v ja lämpöä 307 MWh / v netto. Liikenne- tai prosessikaasu 551 MWh / v netto. Yhdistelmä 2 Koivikon tilan lanta 1800 t/v. Koivikon tilan peltobiomassa 300 t/v. Elintarvikejäte Koivikolta 15 t/v. Peltobiomassa tilan ulkopuolelta 600 t/v tai viinatehtaan mäski 1200 t/v. Elintarvikejäte ulkopuolelta 300 t/v Lämpöä 696 MWh / v netto. CHP-tuotannossa sähköä 284 MWh / v ja lämpöä 430 MWh / v netto. Liikenne- tai prosessikaasu 793 MWh / v netto. Yhdistelmä 3 Koivikon tilan lanta 1800 t/v. Koivikon tilan peltobiomassa 300 t/v. Elintarvikejäte Koivikolta 15 t/v. Peltobiomassa tilan ulkopuolelta 600 t/v tai viinatehtaan mäski 1200 t/v. Elintarvikejäte ulkopuolelta 300 t/v. Naapuritilan lanta 7000 t/v. Lämpöä 969 MWh / v netto. CHP-tuotannossa sähköä 615 MWh / v ja lämpöä 319 MWh / v netto. Liikenne- tai prosessikaasu 1105 MWh / v netto. Yhdistelmä 4 Koivikon tilan lanta 1800 t/v. Koivikon tilan peltobiomassa 300 t/v. Elintarvikejäte Koivikolta 15 t/v. Peltobiomassa tilan ulkopuolelta 600 t/v tai viinatehtaan mäski 1200 t/v. Elintarvikejäte ulkopuolelta 300 t/v. Naapuritilan lanta 7000 t/v. Teurasjäte ulkopuolelta 300 t/v Lämpöä 1334 MWh / v netto. CHP-tuotannossa sähköä 728 MWh / v ja lämpöä 526 MWh / v netto. Liikenne- tai prosessikaasu 1523 MWh / v netto. Yhdistelmä 4 on kallis vaihtoehto, sillä teurasjätteen käyttö syötteenä vaatii painesterilointikäsittelyn, joka tuo laitokselle lisää kustannuksia.

18 Raportissa todettiin, että kannattavuutta voitaisiin parantaa esimerkiksi porttimaksullisilla jätteillä ja liikennebiokaasun tuotannolla, sekä syöttötariffihinnoilla. Raportissa ei kuitenkaan saavutettu sellaista kannattavuutta, esimerkiksi korkeiden ylläpitokustannuksien vuoksi, jotta suunnitelmia biokaasulaitoksesta oltaisiin viety pidemmälle. Arvoa olisi täytynyt antaa esimerkiksi sellaisille hyödykkeille, kuten opetuksellinen näkökulma, ympäristövaikutusten aleneminen sekä lannan lannoitearvon paraneminen. Biokaasulaitoksen rakennus tulee kenties vielä tulevaisuudessa jälleen ajankohtaiseksi kysymykseksi Koivikon opetusmaatilalla. BioG-hankkeen raportista on 6 vuotta aikaa ja kehitys alalla on mennyt eteenpäin. Biokaasulaitoksen kannattavuuteen vaikuttavat mm. investointien valinta, raaka-ainevalinnat, porttimaksut sekä yhteistyö ja investoinnit naapuritilojen kanssa.

19 4. Toimenpide ja kehitysehdotukset Yleiset toimenpiteet Opetus OSAO:n Muhoksen yksikön maaseutupuolella ei ole erillistä opetusta energiatehokkuudesta, vaan se käsitteenä sisältyy aina muiden opintojaksojen teemoihin. Työskentelyssä painotetaan energiaa säästäviä työtapoja. Navetalla työskentelee päivittäin paljon opiskelijoita, joten olisikin hienoa, mikäli opetusmaatilalle voitaisiin teettää esimerkiksi opinnäytetyönä opiskelijoille jonkinlainen opas energiankulutuksesta Koivikon opetusmaatilalla. Energiatehokkuus on kuitenkin yksi tärkeä tekijä tuleville tuottajille kustannusten rajaamisessa, joten olisi tärkeää saada siihen oikeanlainen asenne jo opiskeluaikana. Energiankulutuksen seuranta Tilan pellot sijaitsevat jo pääasiassa kahden kilometrin säteellä tilakeskuksesta, aivan navetan ympärillä, joten ajomatkojen pienentäminenkään ei tule kysymykseen. Hankkeen aikana on kerätty tietoa polttoaineenkulutuksista eri työkoneiden ja työtehtävien osalta. Olisikin mielekästä jatkaa infon keräämistä myös tulevaisuudessa tärkeiden työvaiheiden aikaan, jotta opiskelijalle muodostuisi konkreettinen kuva kuinka paljon hän polttoainetta kuluttaa. Näin opittaisiin välttämään turhia ajoja ja otettaisiin askel kohti energiatehokasta ajattelutapaa. Uusiutuvien energioiden hyödyntäminen ja tuotannon tehostaminen Koulutilalla voitaisiin myös miettiä vaihtoehtoja polttoöljyn ja sähkön kulutukselle. Esimerkiksi kuivurin polttoöljyn kulutukselle voitaisiin harkita kotimaisen polttoaineen, kuten hakkeen käyttämistä. Samalla voitaisiin vielä tarkemmin selvittää omien metsien energiapuuresurssit. Muut toimenpiteet Tulevaisuuden hankintoja Navetan lannanpoistoon ollaan miettimässä uudistuksia. Navetan ritilälattia on liukas ja ajatuksia uudistuksista on heitetty ilmaan. Esimerkkinä näistä kumimatto ja robottilannanpoistaja. Näissä tulevaisuuden hankinnoissa tulee ottaa huomioon myös energiatehokkuuden näkökulma. Esimerkiksi kuinka paljon uusi lannanpoistojärjestelmä syö sähköä vanhaan verrattuna? Ostettavien väkirehujen määrään harkitaan leikkauksia. Tarkoitus olisi, että jatkossa tilattaisiin vähemmän eri komponentteja. Komponenttien vähentäminen voisi pienentää esimerkiksi kuljetuskustannuksia.

20 Lähteet: Maaviesti, 2/2016. Johtaminen korostuu, kun aika on haasteellinen. www-lehti. Viitattu ProAgria, Karjan keskituotos harppasi 9250 kiloon Pohjois-Pohjanmaalla. Www-sivusto. Viitattu Rajaniemi Mari, Lypsykarjatilojen energiankulutus ja energiankäytön tehostaminen. Helsingin yliopisto. Viitattu Kuvia Kuva 7 Uusi lietepumppu

21 Kuva 8 Täyttöpöytä

22 Kuva 9 Pannuhuone

23 Kuva 10 Maidon hukkalämmön talteenotto Kuva 11Pannuhuone

24 Kuva 12Vanhan (vas.) valaistuksen ja uuden (oik.) valaistuksen säätö

25 Kuva 13 Maitohuone

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 1 Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 2 Toteutusselvityksen tavoite Selvityksen tavoitteena on esimerkkitilan

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen Lypsykarjanavetan energiankulutus Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen 4.2.2015 ERKKA hanke Energiatehokas tuotantorakennus Keskeisinä tutkimuskohteina maalämpö, uusiutuvat energiaratkaisut ja energiatehokkuus

Lisätiedot

Maatilan energiaohjelma / -energiasuunnitelma -tilakäynnin tuloksia

Maatilan energiaohjelma / -energiasuunnitelma -tilakäynnin tuloksia Maatilan energiaohjelma / -energiasuunnitelma -tilakäynnin tuloksia Miten säästää maatilan energialaskussa Juva 16.4.2012 Jukka Sairanen ProAgria Etelä-Savo Energiaohjelman tavoitteet Lisätä tilojen energiatehokkuutta

Lisätiedot

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1 Miten aloittaa energiankäytön tehostaminen? Energiankäytön

Lisätiedot

Energiatehokas ja omavarainen maatila

Energiatehokas ja omavarainen maatila Energiatehokas ja omavarainen maatila 12.1.218 Maatilan energiaomavaraisuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa maatila tuottaa yhtä paljon energiaa kuin se kuluttaa. Energiaomavarainen maatila/ maatalous

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö

Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö Viljatila 80 hehtaaria, etelä-suomi vehnää, ohraa, kauraa, rypsi Hakelämpökeskus 1970 luvulta.

Lisätiedot

Maatilojen energiatehokkuus. Oulu 22.11.2012 Mikko Posio

Maatilojen energiatehokkuus. Oulu 22.11.2012 Mikko Posio Maatilojen energiatehokkuus Oulu 22.11.2012 Mikko Posio Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Energiatehokkaat maatalouskoneet. Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Maataloustieteiden laitos

Energiatehokkaat maatalouskoneet. Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Maataloustieteiden laitos Energiatehokkaat maatalouskoneet Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Maataloustieteiden laitos Kasvintuotanto Ruiskutus 1 % Kasvinsuojelu 5 % Puinti 6 % Kuljetus 0 % Kuivaus 11 % Kyntö 10 % Tasausäestys 2

Lisätiedot

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Energiansäästö viljankuivauksessa

Energiansäästö viljankuivauksessa Energiansäästö viljankuivauksessa Antti-Teollisuus Oy Jukka Ahokas 30.11.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Agroteknologia Öljyä l/ha tai viljaa kg/ha Kuivaamistarve

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista?

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? JAMK, Biokaasu-opintomatka 26.9.2014 Erika Winquist & Pellervo Kässi, MTT Biokaasutuotannon vaihtoehdot

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille 15.4.2016 Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Energiakustannus ja % tuottajahinnasta, esimerkkejä (ei keskiarvoja)

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Taloudellisen ajon koulutusta viljelijöille. Koulutuspaketti Hämeenlinna 11.12.2013 Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria

Taloudellisen ajon koulutusta viljelijöille. Koulutuspaketti Hämeenlinna 11.12.2013 Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria Taloudellisen ajon koulutusta viljelijöille Koulutuspaketti Hämeenlinna 11.12.2013 Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria Historiaa Kasvihuonekaasupäästöjen päälähteet maataloudessa Typen oksidit;

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto ravikeskus 2.10.2013 www.helsinki.fi/yliopisto 3.10.2013 1 Kuivauksen tehostamisen

Lisätiedot

Energiantuotannon ja -käytön tulevaisuus maatiloilla (etu)

Energiantuotannon ja -käytön tulevaisuus maatiloilla (etu) Energiantuotannon ja -käytön tulevaisuus maatiloilla (etu) Hankkeen ydinajatuksena on kehittää uusiutuvan energiantuotantoa ja -käyttöä ohjaavia järjestelmiä, joilla maatilalla, puutarhalla voidaan saavuttaa

Lisätiedot

Energiatehokkuuden mittaaminen käytännön työkaluja energiantuotannon ja -käytön arviointiin tilatasolla. Jyrki Kataja, JAMK

Energiatehokkuuden mittaaminen käytännön työkaluja energiantuotannon ja -käytön arviointiin tilatasolla. Jyrki Kataja, JAMK Webinaari Energiatehokkuus 22.11.2018 Energiatehokkuuden mittaaminen 22.11.2018 torstai klo 12:30-13:30 Ravinne- ja energiatehokas maatilahankkeen yksi kahdeksasta teemasta on energiatehokkuuden mittaaminen.

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Maatilojen energiankäyttö 17.11.2009

Maatilojen energiankäyttö 17.11.2009 Maatilojen energiankäyttö 17.11.2009 Esityksen sisältö 1. Yleistä esityksestä Käytetyt jaottelut 2. Energiankäyttö karjatiloilla 1. Taustatiedot 2. Kokonaiskulutus 3. Sähköenergia 4. Lämmitysenergia 5.

Lisätiedot

MAATILAN ENERGIASUUNNITELMA

MAATILAN ENERGIASUUNNITELMA Viranomaisen merkinnät Raportti vastaanotettu, pvm. Dnro MAATILAN ENERGIASUUNNITELMA ENERGIASUUNNITELMARAPORTTI (Laajennettu mallisisällysluettelo) Yliaho 005000853 Mertapurontie 55 62720 Sissala Raportin

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001 Tiedustelut Anne Laakkonen, puh. 00 9 9..00 TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 00 Tammi- Muutos Muutos Vuonna kuussa edell. tammikuusta 000 Etuudet, milj. mk 5, 9,5 0, 5 708, Peruspäivärahat 6,

Lisätiedot

Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES Poveria biomassasta -hanke Antti Niemi

Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES Poveria biomassasta -hanke Antti Niemi 27.9.2017 Antti Niemi Tavoitteena edistää uusiutuvan energian käyttöä P-Karjalassa Toteutusaika 1.1.2016-30.6.2018 Toteuttajat: PIKES Oy, Suomen Metsäkeskus, Karelia AMK ja KETI Oy Palvelut yrityksille

Lisätiedot

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät Nurmesta Tulosta -hanke Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät Nurmex-tietoisku 16 Marita Jääskeläinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon

Lisätiedot

Säilörehun tuotantokustannusten laskenta ja merkitys. Konekustannukset kuntoon ja säilörehun hinta haltuun -teemapäivä

Säilörehun tuotantokustannusten laskenta ja merkitys. Konekustannukset kuntoon ja säilörehun hinta haltuun -teemapäivä Säilörehun tuotantokustannusten laskenta ja merkitys Konekustannukset kuntoon ja säilörehun hinta haltuun -teemapäivä 22.11.2017, Kitee Tulosta maidosta hanke: Pohjois-Karjalan maakunnallisen maidontuotantotavoitteen

Lisätiedot

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat Ainutlaatuinen Energiaseminaari Hämeenlinna Maaseudun energia-akatemia Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat Strategisia valintoja Operatiivisia toimenpiteitä Energiatehokkuuden parantaminen Lypsykarjatilojen

Lisätiedot

TEHOLANTA SEMINAARI Biokaasun tuotannon kannattavuus

TEHOLANTA SEMINAARI Biokaasun tuotannon kannattavuus TEHOLANTA SEMINAARI 11.12.2018 Biokaasun tuotannon kannattavuus Erika Winquist Siipikarjaliiton seminaari 25.10.2017 Biokaasun tuotannon kannattavuus Esimerkkitilat Broileri-, kalkkuna ja munatila Biokaasulaitokset

Lisätiedot

Biobisnestä Pirkanmaalle Neuvontakäynnit Metsäenergian käyttö

Biobisnestä Pirkanmaalle Neuvontakäynnit Metsäenergian käyttö Biobisnestä Pirkanmaalle Neuvontakäynnit Metsäenergian käyttö 11.6.2018 Tampere Juha Hiitelä Biobisnestä Pirkanmaalle, tilakäynnit Hankkeen tavoitteisiin lukeutuu lämpökeskuskohteille tehtävät neuvontakäynnit

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puupolttoaineen käyttö energiantuotannossa vuonna 2002 Toimittaja: Esa Ylitalo 25.4.2003 670 Metsähakkeen

Lisätiedot

Kaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä

Kaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä Kaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä 1 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

Esimerkki broilerintuotannon energiankäytöstä

Esimerkki broilerintuotannon energiankäytöstä Esimerkki broilerintuotannon Energian käyttö ja säästö maataloudessa -seminaari 28.2.2011 Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1.3.2011 1 Lähtötiedot 1. Mittauserä (syys-lokakuu) Untuvikot (kpl) 28

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Viljankuivaus Tarvaala

Viljankuivaus Tarvaala Viljankuivaus Tarvaala 15.3.2012 prof. Jukka Ahokas Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Öljyntarve l/ha Haketarve m3/ha Kuivaamistarve Kuivauksessa materiaalista poistetaan

Lisätiedot

Esimerkkejä energian säästöstä maatiloilla

Esimerkkejä energian säästöstä maatiloilla Energian käyttö ja säästö maataloudessa -seminaari 28.2.2011 Toimitusjohtaja Matti Kettunen Energiasuunnitelman taustoitus tiloilla Mihin suunnitelmalla pyritään Omistajuuden elinkaaren vaihe Tilanpidon

Lisätiedot

ESIMERKKEJÄ TOTEUTUNEISTA MAATILAKOKOLUOKAN BIOKAASULAITOKSISTA. Ravinnerenki, Teija Rantala

ESIMERKKEJÄ TOTEUTUNEISTA MAATILAKOKOLUOKAN BIOKAASULAITOKSISTA. Ravinnerenki, Teija Rantala ESIMERKKEJÄ TOTEUTUNEISTA MAATILAKOKOLUOKAN BIOKAASULAITOKSISTA Ravinnerenki, Teija Rantala 21.1.2016 Suomen maatilamittakaavan biokaasulaitokset Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 18 Maatiloilla tuotettu

Lisätiedot

Pitkäjärven koulun lämmön kulutus

Pitkäjärven koulun lämmön kulutus n lämmön kulutus 700 680 660 640 MWh 620 600 580 560 540 2002 2003 vuosi energia Lämpöenergian kulutus lla v. 2003 100 90 80 70 60 MWh 50 40 30 20 10 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys

Lisätiedot

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Maatilojen energiapalapelille on monta pelaajaa Maatilan kokoluokka & energiavirtojen kompleksisuus

Lisätiedot

Säilörehun tuotantokustannus

Säilörehun tuotantokustannus Nurmentuotantokustannus NurmiArtturi-hankkeen tuloksia 12.10.16 Nurmesta tulosta Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon kustannuksia ja tulosta energiasta 30 70 % säilörehusta

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Energiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto

Energiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto Energiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä - 4.5.2016 Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto Energia maataloustuotannossa Haasteet, esimerkkejä Vahva riippuvuus fossiilisista polttoaineista

Lisätiedot

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit 6.5.2014 Erkki Kalmari Prosessikaavio Jalostus -Liikenne -Työkoneet Biokaasu -Lämmöntuotanto -CHP Lanta Energiakasvit Jätteet (porttimaksut) Biokaasuprosessi

Lisätiedot

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat Hallinto 2510 Hyvinvointitoimiala tammikuu 134,9 121,3-13,6 82,8 84,4 3,2 5,4 11,8 7,3 2,3 2,9 3,9 5,8 55,6 38,6 123,1 107,6 91,3 % 88,7 % helmikuu 133,9 118,8-15,1 82,3 83,4 3,9 5,5 11,1 7,6 2,6 3,6 8,1

Lisätiedot

Energiasuunnitelma ja energia maatilaympäristössä

Energiasuunnitelma ja energia maatilaympäristössä Energiatehokkuuden valtakunnallinen koordinaatiohanke Energiasuunnitelma ja energia maatilaympäristössä Energia ja energiatehokkuus liittyvät tilalla moniin asioihin Tuotantoketjun eri vaiheet kasvattavat

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maataloustieteen päivät 2014 ja Halola-seminaari 12.2.2014 Tutkija, FM Ville Pyykkönen

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää

Lisätiedot

Energiatehokkuuden mittaaminen. Ravinne- ja energiatehokas maatila-hanke.

Energiatehokkuuden mittaaminen. Ravinne- ja energiatehokas maatila-hanke. Energiatehokkuuden mittaaminen. Ravinne- ja energiatehokas maatila-hanke. Jyrki Kataja JAMK, Biotalousinstituutti, Tuumalantie 17, 43130 Tarvaala, etunimi.sukunimi@jamk.fi Ravinne- ja energiatehokas maatila-hankkeen

Lisätiedot

Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu?

Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu? Kohti energiaomavaraista maatilaa Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu? Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Hannun Mikkola 25.11.2013 1 Maatilan energiankulutus Asuminen

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

Älykäs kiinteistö on energiatehokas

Älykäs kiinteistö on energiatehokas Harald Schnur, divisioonan johtaja Älykäs kiinteistö on energiatehokas Julkinen Siemens Osakeyhtiö 2015. Kaikki oikeudet pidätetään. www.siemens.fi Sivu 1 Haasteemme Ilmaston lämpeneminen Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

PUHDISTAMO ENERGIATEHOKAS TYPENPOISTO

PUHDISTAMO ENERGIATEHOKAS TYPENPOISTO CASE: TURUN SEUDUN O2 PUHDISTAMO ENERGIATEHOKAS TYPENPOISTO Energiatehokas vesihuoltolaitos 1 Energiatehokas typenpoisto Nykyaikainen ja oikein suunniteltu mittarointi auttaa optimoimaan ilmastusilman

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016 Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016 Jigoro Kano ajatuksia judosta - soveltuu myös energiatehokkuuden kehittämiseen Tärkein tavoite tuottaa hyötyä yhteiskunnalle

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnittelu -energiasuunnitelman eväät tilan kehittämiseen

Maatilojen energiasuunnittelu -energiasuunnitelman eväät tilan kehittämiseen Maatilojen energiasuunnittelu -energiasuunnitelman eväät tilan kehittämiseen Valion navettaseminaari 9.2.2011 Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Sisältö Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiasuunnitelma

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.7.211 Maakunnan talousarvio 211 ja toimintasuunnitelma 211 214 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 29.11.21 74. Käyttösuunnitelma

Lisätiedot

Viljankuivurin päivitys. Markku Lappi ProAgria Etelä-Suomi 2.10.2013 Lahti

Viljankuivurin päivitys. Markku Lappi ProAgria Etelä-Suomi 2.10.2013 Lahti Viljankuivurin päivitys Markku Lappi ProAgria Etelä-Suomi 2.10.2013 Lahti Sisältö Viljantuotanto Kuivurit ja varastointi Energia Suunnittelu Investointi Kokemukset Viljantuotanto Mahdollisuuksia Koneet

Lisätiedot

ABB Oy, Harri Liukku 16.9.2013. Harri Liukku, ABB Oy 23.1.2014 Pitäjänmäen tehdashallin valaistusratkaisujen

ABB Oy, Harri Liukku 16.9.2013. Harri Liukku, ABB Oy 23.1.2014 Pitäjänmäen tehdashallin valaistusratkaisujen ABB Oy, Harri Liukku 16.9.2013 Harri Liukku, ABB Oy 23.1.2014 Pitäjänmäen tehdashallin valaistusratkaisujen uudistus Älyä ja energiatehokkuutta kiinteistöihin Energiankäyttö aiheuttaa eniten ympäristökuormitusta

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS. Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015. Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja

ENERGIATEHOKKUUS. Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015. Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015 Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja ENERGIATEHOKKUUS Energiatehokkuus kuvaa käytetyn energian ja tuotetun tuotteen suhdetta kwh/maitolitra kwh/lehmäpaikka

Lisätiedot

BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI

BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI BIOKAASUN TUOTANTO JA HYÖDYNTÄMINEN Biokaasu on hapettoman mätänemisprosessin tulos, jonka lopputuotteena syntyy myös kiinteää mädätysjäännöstä Biokaasu on koostumukseltaan

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Biobisnestä Pirkanmaalle

Biobisnestä Pirkanmaalle Biobisnestä Pirkanmaalle Lempäälä 23.2.2017 9.3.2017 Johanna Kalmari/Metener Oy 1 Historia 1998 Biokaasuntuotanto alkoi Kalmarin maatilalla. Biokaasua on tuotettu lannasta, nurmesta ja elintarviketeollisuuden

Lisätiedot

Esimerkkejä broilerintuotannon energiankulutuksesta ja sen tehostamisesta

Esimerkkejä broilerintuotannon energiankulutuksesta ja sen tehostamisesta Esimerkkejä broilerintuotannon energiankulutuksesta ja sen tehostamisesta Maatilojen energiasuunnittelijakoulutus 7.5.2013 Mari Rajaniemi mari.rajaniemi@helsinki.fi 1 Broilerintuotanto Suomessa (1/2) Pitkälti

Lisätiedot

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2017 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 27.3.2018 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja

Lisätiedot

ProAgrian vaikuttavuus 2015

ProAgrian vaikuttavuus 2015 ProAgrian vaikuttavuus 2015 - kilpailukykyä ja kannattavuutta - tuki rakennemuutokseen - kumppani muutostilanteissa - kestävän kehityksen eteenpäin viejä - maaseutuelinkeinon, hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden

Lisätiedot

Maatalouskoneiden energiankulutus. Energian käyttö ja säästö maataloudessa Tapani Jokiniemi

Maatalouskoneiden energiankulutus. Energian käyttö ja säästö maataloudessa Tapani Jokiniemi Maatalouskoneiden energiankulutus Energian käyttö ja säästö maataloudessa Tapani Jokiniemi Kasvinviljelyn energiankulutus Valtaosa kasvinviljelyn käyttämästä energiasta (~ 50 % tai yli) kuluu lannoitteiden

Lisätiedot

Energiatehokas ja kotimaista polttoainetta käyttävä kuivuri Jouni Virtaniemi Antti-Teollisuus Oy

Energiatehokas ja kotimaista polttoainetta käyttävä kuivuri Jouni Virtaniemi Antti-Teollisuus Oy Viljankäsittelyn ammattilainen Energiatehokas ja kotimaista polttoainetta Jouni Virtaniemi Antti-Teollisuus Oy 1 2 Miksi on lähdetty kehittämään biouunia? Valtaosa Suomen lämminilmakuivureista käyttää

Lisätiedot

Sähkökyselyn tulokset

Sähkökyselyn tulokset Hankkeen energiaosion yhteenveto Hanna Kuusela 22.11.2011 Yhteistyössä: Siipikarjan tuottajat Sähkökyselyn tulokset Vastaus-% 56 Vuosikulutuksen keskiarvo oli 81,8 MWh / v Kaikkien hankkeen 136 tilan kokonaiskulutukseksi

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa Ainutlaatuinen energiaseminaari Hämeenlinna 11.12.2013 Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos 12.12.2013 1 Maatilan energiankulutus

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Energiansäästö työpaikalla Miksi energiaa kannattaa säästää? Mistä työpaikan energiankulutus muodostuu? Miten töissä voi säästää energiaa? Lämmitys Jäähdytys Sähkö Valaistus

Lisätiedot

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Autoalan toimenpideohjelma

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Autoalan toimenpideohjelma ENEGIATEHOKKUUSsopimukset 2017 2025 Autoalan toimenpideohjelma 1 Sisällys AUTOALAN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Johdanto Liittymistilanne Liittyneiden määrä Liittyneiden energiankäyttö Energiatehokkuustoimenpiteet

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA. Helsingin Kaupungin energiansäästötapahtuma 9.10.2013

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA. Helsingin Kaupungin energiansäästötapahtuma 9.10.2013 ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Helsingin Kaupungin energiansäästötapahtuma 9.10.2013 1 MIKSI SÄÄSTÄÄ ENERGIAA? NOPEIN JA TEHOKKAIN TAPA HILLITÄ ILMASTON- MUUTOSTA. SE SÄÄSTÄÄ RAHAA. UUSIUTUMATTOMIEN ENERGIANLÄHTEIDEN

Lisätiedot

Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA

Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät Rakennusten lämmitystekniikka Perusvaatimukset Rakennusten lämmitys suunnitellaan ja toteutetaan siten, että: saavutetaan hyvä sisäilmasto ja

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö

Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö Timo Nissinen www.pihla.fi Vanhat ikkunat ovat kiinteistön ulkovaipan heikoin lenkki

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammi-syyskuussa Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2010, 3. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammisyyskuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 kolmen ensimmäisen

Lisätiedot