LUXEMBURGIN EUROOPPA-NEUVOSTO

Transkriptio

1 LUXEMBURGIN EUROOPPA-NEUVOSTO JOULUKUUTA 1997 PUHEENJOHTAJAN PÄÄTELMÄT JOHDANTO Luxemburgissa 12. ja 13. joulukuuta 1997 kokoontunut Eurooppa-neuvosto on historiallinen tapahtuma unionin ja koko Euroopan tulevaisuuden kannalta. Laajentumisprosessin aloittaminen merkitsee uuden aikakauden alkamista ja entisten jakojen lopullista häviämistä. Euroopan yhdentymismallin laajentaminen koko maanosaan on vakaan ja vauraan tulevaisuuden tae. Laajentumisprosessin aloittamisen lisäksi Eurooppa-neuvosto tarkasteli unionin kokonaiskehitystä ja unionin politiikkoja löytääkseen oikeat vastaukset unionia vuoden 2000 jälkeen odottaviin haasteisiin. Näin unioni voi siirtyä seuraavalle vuosisadalle ja aloittaa laajentumisen selkeän ja yhtenäisen tulevaisuudenkuvan pohjalta. Eurooppa-neuvosto antoi talouspolitiikkojen yhteensovittamisesta päätöslauselman, jolla varmistetaan talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen valmistelujen viimeistely. Lisäksi se pani tyytyväisenä merkille, että työllisyyttä edistäviin unionin toimiin liittyvä järjestelmä on nyt valmis. Eurooppa-neuvoston työ alkoi mielipiteiden vaihdolla tärkeimmistä keskustelunaiheista Euroopan parlamentin puhemiehen José-María GIL- ROBLESin kanssa. Keski- ja Itä-Euroopan assosioituneiden maiden ja Kyproksen valtion- ja hallitusten päämiesten ja ulkoasiainministereiden kanssa pidettiin myös kokous. Siinä keskityttiin unionin koko laajentumisprosessin käynnistämiseen. EUROOPAN UNIONIN LAAJENTUMINEN 1. Luxemburgin Eurooppa-neuvosto teki ne päätökset, joita koko laajentumisprosessin aloittaminen edellyttää. 2. Seuraavien vuosien tavoitteena on saattaa unionin jäsenyyttä hakeneet valtiot liittymiskelpoisiksi ja valmistella unionia siten, että laajentuminen tapahtuisi suotuisissa olosuhteissa. Laajentuminen on kokonaisvaltainen, kaikki valtiot kattavat, kehittyvä ja vaiheittainen prosessi, jossa kukin hakijavaltio etenee omaa tahtiaan valmistautumistasonsa mukaan. 3. Unionin laajentuminen edellyttää, että ennen sitä toimielinten toimintaa vahvistetaan ja parannetaan Amsterdamin sopimuksen toimielimiä koskevien määräysten mukaisesti. Eurooppa-konferenssi 4. Eurooppa-neuvosto päätti perustaa Eurooppa-konferenssin, joka kokoaa yhteen Euroopan unionin jäsenvaltiot ja ne Euroopan valtiot, jotka ovat halukkaita liittymään siihen ja joilla on yhteiset arvot ja sisäiset ja ulkoiset tavoitteet unionin kanssa. 5. Konferenssin jäsenille pitää olla yhteistä keskinäinen sitoutuminen rauhaan, turvallisuuteen ja hyviin naapuruussuhteisiin sekä suvereniteetin, Euroopan unionin perusperiaatteiden, ulkorajojen koskemattomuuden ja loukkaamattomuuden ja kansainvälisen oikeuden periaatteiden kunnioittamiseen sekä sitoutuminen aluekiistojen rauhanomaiseen ratkaisemiseen erityisesti Haagin Kansainvälisen tuomioistuimen tuomiovallan avulla. Konferenssiin kutsutaan osallistumaan valtiot, jotka hyväksyvät nämä periaatteet ja kunnioittavat jokaisen vaaditut kriteerit täyttävän Euroopan maan oikeutta liittyä Euroopan unioniin ja jotka haluavat Euroopan unionin tavoin rakentaa Eurooppaa, joka on vapaa menneistä jaoista ja vaikeuksista. 6. Tähän konferenssiin kutsutaan osallistumaan valtiot, jotka täyttävät nämä kriteerit ja hyväksyvät edellä mainitut periaatteet. Alkuvaiheessa EU kutsuu Kyproksen, Keski- ja Itä-Euroopan hakijavaltiot sekä Turkin osallistumaan konferenssiin.

2 7. Eurooppa-konferenssi on monenvälinen poliittinen neuvottelufoorumi, jonka tarkoituksena on käsitellä osanottajien yleistä etua koskevia kysymyksiä sekä kehittää ja tehostaa niiden välistä yhteistyötä ulko- ja turvallisuuspolitiikan, oikeus- ja sisäasioiden sekä muilla yhteistä etua koskevilla aloilla, erityisesti talouden ja alueellisen yhteistyön aloilla. 8. Eurooppa-konferenssin puheenjohtaja on Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajana toimiva valtio. Konferenssi kokoontuu puheenjohtajavaltion kutsusta kerran vuodessa valtion- tai hallitusten päämiesten ja komission puheenjohtajan tasolla ja kerran vuodessa ulkoasiainministerien tasolla. 9. Eurooppa-konferenssi kokoontuu ensimmäisen kerran maaliskuussa 1998 Lontoossa. Liittymis- ja neuvotteluprosessi 10. Eurooppa-neuvosto on komission lausuntojen ja neuvoston puheenjohtajavaltion selonteon perusteella perehtynyt kunkin yhdentoista hakijavaltion nykyiseen tilanteeseen. Tämän tarkastelun perusteella Eurooppa-neuvosto on päättänyt aloittaa liittymisprosessin, jossa ovat mukana kymmenen Keski- ja Itä-Euroopan hakijavaltiota ja Kypros. Tämä liittymisprosessi tapahtuu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen O artiklan mukaisesti. Eurooppa-neuvosto muistuttaa, että kaikki kyseiset valtiot voivat liittyä Euroopan unioniin samojen kriteerien pohjalta ja että ne osallistuvat liittymisprosessiin yhtäläisin edellytyksin. Tähän prosessiin - joka on luonteeltaan kehittyvä ja kaikki valtiot kattava - sisältyy seuraavat osat. a. Puitejärjestelmä 11. Liittymisprosessi aloitetaan 30. maaliskuuta 1998 viidentoista Euroopan unionin jäsenvaltion, kymmenen Itä- ja Keski-Euroopan hakijavaltion ja Kyproksen ulkoasiainministerien kokouksella, jossa näille hakijavaltioille luodaan yhtenäinen puitejärjestelmä. 12. Viidentoista Euroopan unionin jäsenvaltion ulkoasiainministerit tapaavat tarvittaessa virkaveljiään kymmenestä Itä- ja Keski- Euroopan hakijavaltiosta ja Kyproksesta. Rakenteellisesta vuoropuhelusta saadut kokemukset huomioon ottaen voidaan suunnitella myös teknisluonteisten ministerikokousten pitämistä. b. Vahvistettu liittymistä edeltävä strategia 13. Vahvistetun liittymistä edeltävän strategian tavoitteena on saattaa kaikki Euroopan unionin jäsenyyttä hakeneet Keski- ja Itä- Euroopan valtiot ajallaan liittymiskelpoisiksi ja tätä varten auttaa niitä omaksumaan unionin säännöstöä mahdollisimman paljon jo ennen liittymistä. Euroopan unionin ja kyseisten valtioiden suhteiden perustana olevien Eurooppa-sopimusten mukaisesti tämä strategia perustuu liittymistä valmistelevaan kumppanuuteen ja liittymistä edeltävän tuen lisäämiseen. Tätä täydentää jokaisen hakijavaltion kohdalla erikseen tehtävä unionin säännöstön analyyttinen tarkastelu. i) Liittymistä valmisteleva kumppanuus 14. Liittymistä valmisteleva kumppanuus on uusi väline, joka on olennainen vahvistetun liittymistä edeltävän strategian kannalta, sillä sen myötä otetaan käyttöön kaikki keinot Keski- ja Itä-Euroopan hakijavaltioiden avustamiseksi yhtenäisissä puitteissa. 15. Näissä yhtenäisissä puitteissa esitetään kunkin hakijavaltion osalta yksityiskohtaisesti sekä tärkeimmät alat siirrettäessä unionin säännöstöä osaksi kansallista lainsäädäntöä että tähän tarkoitukseen käytettävissä oleva rahoitus, erityisesti PHARE-ohjelman kautta. Tässä yhteydessä rahoitus olisi sidoksissa hakijavaltioissa tapahtuvaan edistykseen ja erityisesti siihen, kuinka säännöstön omaksumista koskevaa ohjelmaa noudatetaan. 16. Neuvosto tekee yksimielisesti päätöksen liittymistä edeltävään strategiaan olennaisesti kuuluvan kumppanuussuhteiden järjestelmän toteuttamisesta. Tällä perusteella se päättää 15. maaliskuuta 1998 mennessä määräenemmistöllä jokaiseen yksittäiseen kumppanuussuhteeseen sisältyvistä periaatteista, painopisteistä, välitavoitteista, merkittävistä sopeuttamisvaatimuksista sekä sen ehdoista. Jos jokin liittymistä edeltävän tuen jatkamiseksi olennainen osatekijä puuttuu jossakin hakijavaltiossa, neuvosto ryhtyy saman menettelytavan mukaisesti asianmukaisiin toimenpiteisiin. ii) Liittymistä edeltävän tuen lisääminen 17. Liittymistä edeltävää tukea lisätään merkittävästi, se täydentää jo nyt liittymistä koskeviin ensisijaisiin tavoitteisiin suunnattua PHARE-ohjelmaa ja vuodesta 2000 lähtien siihen sisältyy maataloustukea sekä rakennetukiväline, josta tuetaan ensisijassa samantyyppisiä toimia kuin koheesiorahastosta. Taloudellinen tuki laajentumisprosessiin osallistuville maille perustuu tukea jaettaessa tasa-arvoisen kohtelun periaatteelle liittymisajankohdasta riippumatta siten, että tukea eniten tarvitseviin maihin kiinnitetään erityistä huomiota. Eurooppa-neuvosto suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti komission esittämään, samalle tasolle pääsemistä koskevaan järjestelyyn. 18. Riippumatta siitä, millaisia vuosien taloudellisia näkymiä koskevat päätökset tulevat olemaan, PHARE-ohjelma

3 suunnataan liittymisen valmisteluun asettamalla kaksi ensisijaista tavoitetta: hallinto- ja oikeusjärjestelmien toimintakyvyn tehostaminen (noin 30 prosenttia PHARE-ohjelmasta myönnetyistä varoista) sekä unionin säännöstön siirtämiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen täytäntöönpanoon liittyvien investointien (noin 70 prosenttia) tehostaminen. 19. Hakijavaltiot voivat osallistua tiettyihin yhteisön ohjelmiin (esimerkiksi koulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja tutkimuksen alalla) ja perehtyä siten unionin politiikkoihin ja toimintatapoihin. Osallistumisesta on päätettävä tapauskohtaisesti, ja jokaisen hakijavaltion on osallistuttava rahoitukseen omalla osuudellaan, joka kasvaa asteittain. PHARE-ohjelmasta voidaan tarvittaessa edelleen kattaa osa hakijavaltioiden kansallisesta rahoitusosuudesta. Kyseinen rahoitus saa olla noin 10 prosenttia PHARE-rahoituspuitteista tutkimuksen ja kehityksen puiteohjelmaan osallistumisen lisäksi. 20. Hakijavaltioiden olisi voitava osallistua tarkkailijoina itseään koskevien asioiden osalta niiden ohjelmien seurannasta vastaaviin komiteoihin, joiden rahoitukseen ne osallistuvat, tapauskohtaisesti mukautettujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti. 21. Hakijavaltiot voivat osallistua joidenkin yhteisön virastojen toimintaan tapauskohtaisesti tehtävän päätöksen perusteella. 22. Erityisen Kyproksen liittymistä edeltävän strategian pohjana ovat seuraavat seikat: - osallistuminen tiettyihin tarkoin määriteltyihin hankkeisiin erityisesti hallinnon ja oikeuslaitoksen toiminnan tehostamisen sekä oikeus- ja sisäasioiden yhteistyön aloilla - osallistuminen tiettyihin yhteisön ohjelmiin ja tiettyjen yhteisön virastojen toimintaan (muihin hakijavaltioihin sovellettavan lähestymistavan mukaisesti) - teknisen avun tiedotustoimiston (TAIEX, Technical Assistance Information Exchange Office) hyödyntäminen. c. Komission lausunnot ja liittymisneuvottelut 23. Komission lausunnot hakijavaltioista muodostavat hyvän kokonaisanalyysin kunkin hakijavaltion tilanteesta Kööpenhaminan Eurooppa-neuvoston vahvistamien liittymiskriteerien pohjalta. Mahdollinen jäsenyys toimii hakijavaltioille ainutlaatuisena kannustimena, jolla nopeutetaan unionin säännöstön mukaisten politiikkojen toimeenpanoa. Unionin säännöstön siirtäminen osaksi kansallista lainsäädäntöä on tarpeen, mutta se ei yksinään riitä, vaan on myös varmistettava säännöstön tosiasiallinen soveltaminen. 24. Eurooppa-neuvosto korosti, että alakohtaisten, erityisesti sisämarkkinoiden ja niihin liittyvien politiikkojen jatkuva nykyaikaistaminen hakijavaltioissa ja yhteisöpolitiikkojen sopusointuinen toiminta liittymisen jälkeen ovat sidoksissa toisiinsa. 25. Liittymisneuvottelujen aloittamisen edellytyksenä on Kööpenhaminassa sovittujen poliittisten kriteerien noudattaminen. Taloudellisia kriteerejä ja kykyä suoriutua jäsenyydestä johtuvista velvoitteista on arvioitu ja niitä on arvioitava ennalta ja tulevaisuuteen tähtäävällä ja dynaamisella tavalla. 26. Päätös neuvottelujen aloittamisesta ei tarkoita, että neuvottelut saataisiin päätökseen yhtä aikaa. Niiden päättäminen ja kunkin hakijavaltion liittyminen riippuu siitä, miten valtio edistyy Kööpenhaminassa vahvistettujen kriteerien noudattamisessa, sekä unionin valmiudesta ottaa uusia jäseniä. 27. Eurooppa-neuvosto on päättänyt kutsua keväällä 1998 koolle kahdenväliset hallitustenväliset konferenssit neuvottelujen aloittamiseksi Kyproksen, Unkarin, Puolan, Viron, Tšekin tasavallan ja Slovenian kanssa näiden unioniin liittymisen ehdoista ja liittymisen perussopimuksiin aiheuttamista muutoksista. Neuvottelut perustuvat yleisiin neuvottelupuitteisiin, jotka neuvosto on määritellyt 8. joulukuuta Samanaikaisesti Romanian, Slovakian, Latvian, Liettuan ja Bulgarian kanssa pidettävien neuvottelujen valmisteluja vauhditetaan erityisesti unionin säännöstön analyyttisellä tarkastelulla. Valmisteluja voidaan myös käsitellä kahdenvälisissä ministeritason kokouksissa unionin jäsenvaltioiden kanssa. 28. Kyproksen liittyminen tulee hyödyttämään kaikkia yhteisöjä ja myötävaikuttamaan sisäisen rauhan ja sovinnon aikaansaamiseen. Liittymisneuvottelut edistävät poliittiseen ratkaisuun pääsemistä Kyproksen ongelmassa Yhdistyneiden Kansakuntien johdolla käytävissä neuvotteluissa, jotka jatkuvat edelleen kahden yhteisön ja kahden alueen liiton luomiseksi. Tässä yhteydessä Eurooppaneuvosto pyytää, että Kyproksen hallituksen toivomukseen saada Kyproksen turkkilaisyhteisöön jäseniä liittymisneuvotteluja käyvään valtuuskuntaan, suostutaan. Tämän pyynnön toteuttamiseksi puheenjohtajavaltio ja komissio huolehtivat tarvittavasta yhteydenpidosta. d. Seurantamenettely 29. Komissio laatii vuoden 1998 lopusta lähtien kustakin valtiosta neuvostolle säännöllisesti kertomuksia, joihin liitetään tarvittaessa

4 suosituksia kahdenvälisten hallitustenvälisten konferenssien aloittamiseksi. Ennen kyseisiä kertomuksia liittymistä valmistelevien kumppanuuksien toteuttamista ja säännöstön omaksumisen edistymistä käsitellään kunkin hakijavaltion kanssa Eurooppasopimukseen liittyvissä elimissä. Komission kertomusten perusteella neuvostossa tehdään tarvittavat päätökset liittymisneuvottelujen kulusta ja niiden ulottamisesta muihin hakijoihin. Komissio jatkaa Agenda asiakirjan yhteydessä sovelletun järjestelmän käyttämistä arvioidessaan hakijavaltioiden kykyjä täyttää taloudelliset kriteerit ja huolehtia liittymisestä johtuvista velvoitteista. 30. Komission on noudatettava dynaamista lähestymistapaa arvioidessaan hakijavaltioiden edistymistä neuvostolle säännöllisesti esittämissään kertomuksissa. Turkkia koskeva eurooppalainen strategia 31. Eurooppa-neuvosto vahvistaa, että Turkin liittyminen Euroopan unioniin on mahdollista. Siitä päätetään samoin kriteerein kuin muiden hakijavaltioiden kohdalla. Vaikka poliittisia ja taloudellisia edellytyksiä liittymisneuvottelujen aloittamiselle ei vielä ole olemassa, Eurooppa-neuvosto katsoo, että on kuitenkin määriteltävä strategia Turkin valmistelemiseksi liittymistä varten lähentämällä sitä Euroopan unioniin kaikilla aloilla. 32. Tähän strategiaan olisi kuuluttava - Ankaran sopimukseen sisältyvien mahdollisuuksien kehittäminen - tulliunionin syventäminen - rahoitusyhteistyön täytäntöönpano - lainsäädännön lähentäminen ja unionin säännöstön omaksuminen ja - tapauskohtaisesti päätettävä osallistuminen tiettyihin ohjelmiin ja tiettyjen toimistojen toimintaan 19 ja 20 kohdassa mainittuja edellytyksiä vastaavasti. 33. Assosiaationeuvosto tarkistaa strategian assosiaatiosopimuksen 28 artiklan mukaisesti Kööpenhaminan kriteerien ja neuvoston 29. huhtikuuta 1997 vahvistaman kannan perusteella. 34. Turkin osallistuminen Eurooppa-konferenssiin antaa lisäksi Euroopan unionin jäsenvaltioille ja Turkille mahdollisuuden lujittaa vuoropuheluaan ja yhteistyötään yhteistä etua koskevilla aloilla. 35. Neuvosto muistuttaa, että Turkin ja Euroopan unionin välisten suhteiden vahvistaminen riippuu myös Turkin aloittamien poliittisten ja taloudellisten uudistusten jatkamisesta, etenkin ihmisoikeuksia koskevien vaatimusten ja käytäntöjen mukauttamisesta Euroopan unionissa voimassa oleviin vaatimuksiin ja käytäntöihin, vähemmistöjen kunnioittamisesta ja niiden suojelemisesta, Kreikan ja Turkin välisten tyydyttävien ja vakaiden suhteiden luomisesta, riitojen ratkaisemisesta oikeusteitse erityisesti Kansainvälisessä tuomioistuimessa sekä YK:n johdolla käytävien neuvottelujen tukemisesta poliittisen ratkaisun löytämiseksi Kyproksessa Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston asiaa koskevien päätöslauselmien pohjalta. 36. Eurooppa-neuvosto hyväksyy yleisten asioiden neuvoston 24. marraskuuta 1997 määrittelemät unionin ja Turkin suhteiden tulevaisuutta koskevat suuntaviivat ja kehottaa komissiota tekemään aiheellisia ehdotuksia. UNIONIN POLITIIKKOJEN KEHITYS: AGENDA Eurooppa-neuvosto pani tyytyväisenä merkille komission Agenda 2000:ta koskevan tiedonannon, jossa selvitetään unionin politiikkojen kehitystä ja tulevaa rahoituskehystä. Neuvosto vahvistaa, että ennen laajentumista on välttämätöntä varmistua siitä, että unioni kykenee selviytymään laajentumisesta parhaalla mahdollisella tavalla mukauttamalla politiikkojaan ja niiden rahoitusta tarpeelliseksi katsomallaan tavalla ottaen huomioon sen, että unionin politiikoilla on oltava rahoituskehys. Kurinalaisen taloudenhoidon ja kustannusvastaavuuden on oltava ensisijaisia unionissa niin kuin ne ovat jäsenvaltioissakin. 38. Eurooppa-neuvosto katsoo, että Agenda 2000:een sisältyvät komission ehdotukset ovat asianmukainen perusta, jolta neuvotteluja voidaan jatkaa unionin politiikkoja ja rahoituskehystä koskevaan sopimukseen pääsemiseksi. Se kehottaa komissiota tekemään näitä asioita koskevat ehdotuksensa mahdollisimman pian alustavien keskustelujen ja tässä esitettyjen yleislinjojen perusteella. Eurooppa-neuvosto toteaa, että komissio aikoo esittää omien varojen järjestelmän toimivuutta koskevan kertomuksensa viimeistään syksyllä Avoimuuteen liittyvistä syistä on tärkeää tehdä selkeä ero tulevan rahoituskehyksen esittämisessä ja toteuttamisessa unioniin sen nykyisessä kokoonpanossa liittyvien menojen ja uusille jäsenille liittymistä edeltävään tukeen ja liittymiseen varattujen menojen välillä. YHTEINEN MAATALOUSPOLITIIKKA

5 40. Eurooppa-neuvosto pani merkille maatalousneuvostossa saavutetut tulokset. Unioni haluaa jatkaa nykyisen eurooppalaisen maatalousmallin kehittämistä ja pyrkiä suurempaan sisäiseen ja ulkoiseen kilpailukykyyn. Euroopan maatalouden on yhtenä talouselämän aloista täytettävä sillä olevat moninaiset tehtävät ja oltava kestävä ja kilpailukykyinen, ja sitä on harjoitettava koko Euroopan alueella mukaan lukien alueet, joilla on erityisongelmia. Vuonna 1992 aloitettua uudistusprosessia on syytä jatkaa, syventää, mukauttaa ja täydentää niin, että se ulotetaan Välimeren alueen tuotantoon. Uudistuksen on johdettava ratkaisuihin, jotka ovat taloudellisesti kannattavia ja elinkelpoisia sekä yhteiskunnallisesti hyväksyttäviä ja jotka mahdollistavat oikeudenmukaisen tulotason ja oikean tasapainon tuotantoalojen, tuottajien ja alueiden välillä ja joilla vältetään kilpailun vääristyminen. Yhteisen maatalouspolitiikan toteuttamiselle tarpeelliset rahoituskeinot määritellään maatalouden päälinjauksen perusteella. TALOUS- JA RAHALIITTO 41. Eurooppa-neuvosto toteaa tyytyväisenä, että neuvoston, komission, Euroopan parlamentin ja Euroopan rahapoliittisen instituutin työpanoksen ansiosta järjestelyt yhteiseen rahaan siirtymiseksi on nyt olennaisin osin toteutettu: - Neuvosto on hyväksynyt vakaus-ja kasvusopimuksen sekä euron oikeudellista asemaa koskevat säädökset. Eurosetelit ja - metallirahat on päätetty ottaa käyttöön 1. tammikuuta 2002 alkaen. - Neuvosto on yhteisessä kannassa määrittänyt eurometallirahojen yksikköarvot ja tekniset eritelmät. - Neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat sopineet aikataulusta ja käytännön menettelyistä, joiden mukaisesti valmistellaan vaaditut edellytykset täyttävien jäsenvaltioiden vahvistamiseen liittyvät päätökset sekä nimitetään Euroopan keskuspankin johtokunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sen jäsenet. Komissio ja Euroopan rahapoliittinen instituutti esittävät lähentymisraporttinsa maaliskuun loppuun mennessä, ja jäsenvaltioita on kehotettu julkaisemaan vaaditut julkista taloutta koskevat tilastot helmikuun viimeisellä viikolla, kun ne ilmoitetaan komissiolle. - Euron muuntokurssien määrittämiseen käytettävät kahdenväliset valuuttakurssit ilmoitetaan euroon alusta asti osallistuville jäsenvaltioille 3. toukokuuta Eurooppa-neuvosto kehottaa nopeuttamaan kaikilla tasoilla talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen toteuttamiseen liittyviä viimeisiä käytännön valmisteluja, jotka olisi saatettava päätökseen toukokuun alkuun 1998 mennessä. 43. Eurooppa-neuvosto on saanut neuvoston selonteon talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen valmisteluista. Selonteossa esitetään jäsenvaltioiden talouspolitiikan tehostetun yhteensovittamisen periaatteet ja tavat, joita sovelletaan sekä yhteiseen rahaan osallistuvien jäsenvaltioiden välillä että osallistujavaltioiden ja niiden jäsenvaltioiden välillä, jotka eivät vielä voi osallistua euroon. 44. Perustamissopimuksen nojalla Ecofin-neuvosto on jäsenvaltioiden talouspolitiikan keskeinen yhteensovittaja, ja se on toimivaltainen asiaankuuluvilla aloilla. Erityisesti on huomattava, että Ecofin-neuvosto on ainoa elin, jolla on toimivalta määritellä ja hyväksyä talouspolitiikan yleislinjat, jotka ovat jäsenvaltioiden talouspolitiikan yhteensovittamisen pääasiallinen väline. Ecofin-neuvoston ratkaiseva asema keskeisenä yhteensovittajana ja päätöksentekijänä talousasioissa vahvistaa yhteisön yhtenäisyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Euroalueeseen osallistuvien jäsenvaltioiden ministerit voivat kokoontua epävirallisesti keskustelemaan kysymyksistä, jotka liittyvät heille kuuluviin, yhteisestä rahasta johtuviin erityisiin vastuualueisiin. Komissio ja tarvittaessa Euroopan keskuspankki kutsutaan näihin kokouksiin. Yhteistä etua koskevia asioita käsittelevät aina kaikkien jäsenvaltioiden ministerit. Asioiden käsittelyn edellyttäessä ratkaisun tekemistä Ecofin-neuvosto tekee päätökset perustamissopimuksessa määrättyjä menettelyjä noudattaen. 45. Valuuttakurssipolitiikkaa koskevien määräysten täytäntöönpanosta on sovittu, että valuuttakurssipolitiikan yleiset suuntaviivat yhden tai useamman yhteisön ulkopuolisen valuutan suhteen laaditaan vain poikkeuksellisissa olosuhteissa perustamissopimuksessa määriteltyjen periaatteiden ja politiikkojen pohjalta. 46. Neuvosto ja Euroopan keskuspankki hoitavat kumpikin tehtäviään yhteisön edustamisessa kansainvälisellä tasolla tehokkaasti ja perustamissopimuksessa määrättyä toimivallanjakoa noudattaen. Komissio osallistuu ulkoiseen edustukseen siinä määrin kuin perustamissopimuksen määräysten mukaisesti sille kuuluvien tehtävien hoitaminen edellyttää. 47. Neuvoston ja Euroopan keskuspankin välisen jatkuvan ja tuloksellisen vuoropuhelun järjestäminen EKP:n riippumattomuutta kunnioittaen on olennainen osa talous- ja rahaliiton moitteetonta toimintaa. 48. Eurooppa-neuvosto on antanut päätöslauselman, johon sisältyvät edellä mainitun selonteon keskeiset seikat (ks. liite 1).

6 TYÖLLISYYS 49. Luxemburgissa 20. ja 21. marraskuuta 1997 kokoontunut työllisyyttä käsitellyt ylimääräinen Eurooppa-neuvosto teki päätöksen, jonka mukaisesti perustamissopimuksen tulevassa 128 artiklassa olevia jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkojen yhteensovittamista koskevia määräyksiä voidaan käytännössä soveltaa aikaistetusti jo vuodesta 1998 alkaen; Eurooppa-neuvosto toteaa tyytyväisenä, että unionin työllisyyttä edistävän toiminnan järjestelyt ovat nyt valmiina ja että työ- ja sosiaaliasioiden neuvosto vahvistaa 15. joulukuuta 1997 toiminnan suuntaviivat vuodeksi SISÄMARKKINAT 50. Eurooppa-neuvosto ilmaisee tyytyväisyytensä sisämarkkinoiden toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa Amsterdamin Eurooppa-neuvoston jälkeen saavutettuun edistykseen ja toteaa uudelleen, että sisämarkkinoiden toteuttaminen ja vakauttaminen edistävät merkittävästi kilpailukyvyn paranemista, talouskasvua sekä työpaikkojen luomista Euroopan unionissa. 51. Kolmen puheenjohtajavaltion (Luxemburg, Yhdistynyt kuningaskunta ja Itävalta) yhteisessä työohjelmassa kiinnitetään huomiota erityisesti sisämarkkinalainsäädännön täytäntöönpanoon ja seurantaan, joiden osalta komissio on esittänyt ensimmäisen tulostaulukkonsa. Useista tärkeistä asioista on äskettäin päästy poliittiseen sopimukseen (bioteknologian keksintöjen oikeudellinen suoja, avoimuusjärjestelyt tietoyhteiskunnan palveluille, kaasumarkkinoiden vapauttaminen). Joitakin muita asioita on vielä saatettava menestyksellisesti päätökseen (Eurooppayhtiö, mallit, jne.). Neuvoston äskettäin veropolitiikasta antamien merkittävien päätelmien ansiosta voidaan myös vähentää yhtenäismarkkinoilla vielä esiintyviä vääristymiä. Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa jatkamaan aktiivisesti työtään toimintasuunnitelman suuntaviivojen toteuttamiseksi suunnitellussa määräajassa, mikä on tarpeen sisämarkkinoiden lainsäädännöllisten puitteiden vahvistamiseksi ja niiden siirtämiseksi myös talouselämään toimivalla tavalla. 52. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen siihen, että komissio on Amsterdamin Eurooppa-neuvoston kehotuksen mukaisesti tutkinut, miten tavaroiden vapaa liikkuvuus voidaan tehokkaasti taata, ja kehottaa neuvostoa ja parlamenttia käsittelemään ehdotusta ripeästi. WTO: RAHOITUSPALVELUT 53. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen siihen, että rahoituspalveluja koskevat Maailman kauppajärjestön neuvottelut saatiin onnistuneesti päätökseen Genevessä ja vuonna 1995 tehty väliaikainen sopimus korvattua merkittävällä ja pysyvällä sopimuksella. Eurooppa-neuvosto katsoo olevan tarpeen, että unioni kehittää edelleen näiden neuvottelujen myönteisestä tuloksesta johtuvia monenvälisiä vapauttamistoimia ja tekee edelleen aloitteita, joilla pyritään avaamaan markkinat uuden vuosituhannen lähestyessä, erityisesti valmisteltaessa toukokuussa 1998 pidettävää Maailman kauppajärjestön ministerikokousta. VUOSITUHANNEN VAIHTUMISESTA AIHEUTUVAT TIETOKONEONGELMAT 54. Eurooppa neuvosto suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen esittää tiedonanto ongelmista, joita siirtyminen vuoteen 2000 aiheuttaa tietokonealalla, ja pyytää tulevaa puheenjohtajavaltiota pitämään tämän ongelman ratkaisemista ensisijaisena asiana. YMPÄRISTÖ/TERVEYS Ilmastonmuutos 55. Eurooppa-neuvosto toteaa, että Kiotossa on juuri päästy sopimukseen Yhdistyneiden Kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen pöytäkirjasta, jossa kaikki teollisuusmaat tekevät merkittäviä sitoumuksia, joiden avulla kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään yli 5 prosenttia. Eurooppa-neuvosto katsoo, että tulos on ensimmäinen askel, josta on jatkettava eteenpäin tulevaisuudessa. 56. Eurooppa-neuvosto korostaa olevansa vakuuttunut - mikä ilmaistaan perussopimuksen tulevassa 6 artiklassa - siitä, että ympäristönsuojeluvaatimukset on sisällytettävä yhteisön politiikkaan ja toimintaan, erityisesti kestävän kehityksen edistämiseksi. Tätä silmällä pitäen Eurooppa-neuvosto kehottaa komissiota esittämään sille ennen sen kesäkuun 1998 kokousta strategian kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi. Elintarvikkeiden turvallisuus 57. Elintarvikkeiden turvallisuus huolestuttaa kansalaisia enemmän kuin koskaan, ja on tehtävä kaikki voitava heidän luottamuksensa palauttamiseksi, jota on koetellut erityisesti BSE-taudin aiheuttama kriisi. Tätä huolenaihetta ajatellen Eurooppa-neuvosto hyväksyi liitteessä 2 olevan julkilausuman.

7 Terveys 58. Eurooppa-neuvosto pyytää komissiota tutkimaan järjestelyjä UNAIDS:in alaisen hoidon yhteisvastuurahaston perustamiseksi aidsin torjuntaa varten kehitysmaissa. OIKEUS- JA SISÄASIAT 59. Eurooppa-neuvosto on tutustunut viimeisimpään selontekoon toiminnasta oikeus- ja sisäasioiden alalla ja korostaa viimeisen puolivuotiskauden aikana saavutettua edistystä. Eurooppa-neuvosto on tyytyväinen siihen, että lähipäivinä allekirjoitetaan tullihallintojen keskinäistä avunantoa ja yhteistyötä koskeva nk. Napoli II -yleissopimus. 60. Eurooppa-neuvosto suhtautuu niinikään myönteisesti poliittiseen yhteisymmärrykseen, joka saavutettiin tuomioistuinten toimivaltaa sekä tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa avioliittoasioissa koskevan yleissopimusehdotuksen (Bryssel II) keskeisistä kohdista; tällä yleissopimuksella on suuri merkitys unionin kansalaisille. Eurooppa-neuvosto odottaa, että ehdotuksen käsittely saatetaan päätökseen Yhdistyneen kuningaskunnan puheenjohtajakaudella. 61. Eurooppa-neuvosto toteaa tyytyväisenä, että edistystä on saavutettu muun muassa järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvän toimintaohjelman toteuttamisessa, jonka yhteydessä on päätetty ensimmäisistä konkreettisista toimista. Se kehottaa neuvostoa jatkamaan aktiivisesti tämän Eurooppa-neuvoston Amsterdamissa hyväksymän ohjelman toteuttamista. Tältä osin on tapahtunut huomattavaa edistystä yhteistä toimintaa rikollisjärjestöön osallistumisen kriminalisoinnista Euroopan unionin jäsenvaltioissa koskevan ehdotuksen sekä yhteistä toimintaa Euroopan oikeudellisen verkoston perustamiseksi koskevan ehdotuksen osalta; Eurooppaneuvosto kehottaa neuvostoa päättämään näistä kahdesta toiminnasta ennen maaliskuun loppua Eurooppa-neuvosto vahvistaa uudelleen Europolin merkityksen poliisiyhteistyön ensisijaisena välineenä, erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa. Se on tietoinen Europolin toteuttamisen edistymisestä, mutta pahoittelee sitä, että ratifiointitilanne useissa jäsenvaltioissa on aiheuttanut yleissopimuksen voimaantulon viivästymisen useilla kuukausilla. 63. Huumausaineiden vastaisen ohjelman toteuttamista koskevassa selvityksessä selostetaan lainsäädännön ja käytäntöjen yhdenmukaistamisessa, synteettisten huumausaineiden torjunnassa ja kansainvälisen tason yhteistyössä saavutettua edistystä. Tältä osin on edistytty merkittävästi Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan, Karibian alue mukaan lukien, välisen yhteistyöjärjestelmän toteuttamisessa. Eurooppa-neuvosto suhtautuu myönteisesti käynnissä olevaan valmistelutyöhön, jonka tarkoituksena on toteuttaa hankkeita, jotka koskevat huumausaineiden kauttakulun ja tuotannon torjuntaa Keski-Aasiassa sekä monivuotisen toimintaohjelman perustamista Venäjän ja uusien itsenäisten valtioiden kanssa toteutettavaa tämän alan yhteistyötä varten. 64. Muun muassa Irakista saapuvien maahanmuuttajien suuresta määrästä aiheutuva tilanne on huolestuttava. Neuvoston on nopeasti laadittava ja toteutettava toimintasuunnitelma ongelman ratkaisemiseksi. 65. Eurooppa-neuvosto korostaa niiden aloitteiden merkitystä, joita on kehitetty rasismin ja muukalaisvihan vastaisen vuoden puitteissa oikeudenmukaisemman ja suvaitsevamman yhteiskunnan puolesta, ja ilmaisee tyytyväisyytensä sen johdosta, että rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskus aloittaa lähiaikoina toimintansa. 66. Eurooppa-neuvosto kehottaa lopuksi neuvostoa jatkamaan työtään Schengenin säännöstön sisällyttämiseksi osaksi Euroopan unionia, mikä käsittää säännöstön oikeudellisten perustojen määrittämisen sekä Islannin ja Norjan kanssa tehtävien sopimusten neuvottelemisen. Se muistuttaa, että nämä tehtävät on saatettava päätökseen hyvissä ajoin, jotta näitä määräyksiä voidaan soveltaa heti Amsterdamin sopimuksen voimaantulosta lähtien. ALUEELLINEN YHTEISTYÖ EUROOPASSA 67. Alueellisella yhteistyöllä on erittäin suuri merkitys Euroopan vakaudelle ja vauraudelle. Eurooppa-neuvosto on saanut komission Dublinin Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti tekemät selvitykset alueellisesta yhteistyöstä erityisesti Mustallamerellä sekä Keski- ja Kaakkois-Euroopassa. Se panee merkille Itämerellä (Itämeren valtioiden neuvosto) sekä Barentsinmeren arktisella alueella tapahtuneen myönteisen kehityksen. Eurooppa-neuvosto kehottaa neuvostoa tarkastelemaan mainittuja selvityksiä. 68. Eurooppa-neuvosto totesi, että Suomi on tehnyt ehdotuksen unionin politiikkojen pohjoisesta ulottuvuudesta, ja pyytää komissiota esittämään asiasta väliraportin vuonna 1998 kokoontuvalle Eurooppa-neuvostolle. IHMISOIKEUSJULISTUKSEN VIISIKYMMENVUOTISJUHLAVUOSI 69. Eurooppa-neuvosto hyväksyi liitteessä 3 olevan julkilausuman.

8 LÄHI-IDÄN RAUHANPROSESSI 70. Eurooppa-neuvosto tarkasteli Lähi-idän rauhanprosessin kehitystä 25. ja 26. lokakuuta Mondorfissa pidetyn epävirallisen ulkoministerikokouksen tulosten, neuvoston puheenjohtajan marraskuuta alueelle tekemän vierailun ja EU:n erikoislähettilään neuvostolle antaman selonteon pohjalta. 71. Eurooppa-neuvosto ilmoitti olevansa edelleen hyvin huolestunut siitä, että Israelin ja Palestiinan välillä tehtyjen väliaikaisten sopimusten ja Hebronin pöytäkirjan mukaisten sitoumusten täytäntöönpanossa ei edistytä, sekä jatkuvasti lukkiutuneesta tilanteesta Syyrian ja Libanonin alueilla. 72. Eurooppa-neuvosto toisti Amsterdamissa 16. ja 17. kesäkuuta 1997 esittämänsä vetoomuksen Lähi-idän rauhan puolesta ja palautti mieliin Firenzessä 21. kesäkuuta 1996 antamansa julkilausuman. Se kehotti kaikkia osapuolia edelleen noudattamaan olemassa olevien sopimusten mukaisia sitoumuksiaan ja tekemään velvollisuutensa rauhanprosessin nopeuttamiseksi ja sen suojelemiseksi enemmiltä takaiskuilta sekä käynnistämään uudelleen neuvottelut keskinäisen luottamuksen ilmapiirissä oikeudenmukaisen, kestävän ja kattavan rauhan aikaansaamiseksi Lähi-itään ennen vuosisadan päättymistä. 73. Eurooppa-neuvosto ilmaisi tyytyväisyytensä erikoislähettilään toimintaan ja rohkaisi häntä jatkamaan toimiaan Lähi-idän rauhanprosessin tukemiseksi. 74. Eurooppa-neuvosto hyväksyi jäljempänä esitetyt Euroopan unionin politiikan suuntaviivat, joilla pyritään helpottamaan edistymistä ja palauttamaan osapuolten välinen luottamus. a. Palestiinalaiskysymys Lyhyen aikavälin toimet 75. Euroopan unioni käyttää edelleen koko poliittista ja moraalista arvovaltaansa varmistaakseen, että sekä israelilainen että palestiinalainen osapuoli panevat vastavuoroisuuden pohjalta täysimääräisesti täytäntöön kaikki jo tehtyjen sopimusten määräykset. 76. Eurooppa-neuvosto korosti, että osapuolten on välittömästi täytettävä aiemmat sitoumuksensa erityisesti joukkojen uskottavan ja merkittävän vetäytymisen osalta. Se painotti myös, että on pidättäydyttävä kaikista yksipuolisista, esimerkiksi siirtokuntiin tai Jerusalemiin liittyvistä toimista, jotka saattavat aiheuttaa kielteisiä reaktiota. Tässä yhteydessä Eurooppa-neuvosto ilmaisi tyytyväisyytensä parhaillaan tehtävään työhön, jonka tarkoituksena on saada EU:n ehdottamat ohjesäännöt pikaisesti hyväksytyiksi. 77. Eurooppa-neuvosto muistutti, että EU osallistuu päättäväisesti terrorismin torjuntaan kaikkialla sen esiintymispaikoista ja syistä riippumatta. Tässä yhteydessä se korostaa myös israelilaisten ja palestiinalaisten välisen turvallisuusyhteistyön merkitystä. Tätä yhteistyötä olisi vahvistettava, eikä se saisi missään tapauksessa keskeytyä. Eurooppa-neuvosto palautti mieliin myös EU:n ehdottaman pysyvän turvallisuuskomitean, jonka avulla turvallisuusyhteistyö institutionalisoitaisiin, sekä EU:n palestiinalaishallinnolle tarkoitetun terrorisminvastaisen avustusohjelman. 78. Näillä toimenpiteillä edistetään kumppanuuden ilmapiirin ja keskinäisen luottamuksen palauttamista, jota väliaikaisten sopimusten ja Hebronin pöytäkirjan täytäntöönpano sekä pysyvää asemaa koskevien neuvottelujen uudelleen aloittaminen edellyttävät. Niillä pyritään estämään neuvottelujen katkeaminen ja suojaamaan rauhanprosessia tuhoisilta tapahtumilta. 79. Eurooppa-neuvosto piti erityisen tärkeänä väliaikaisilla sopimuksilla perustettujen yhdeksän komitean neuvottelujen saattamista päätökseen. Gazan lentokenttä ja satama sekä turvallinen kulkuyhteys ovat erityisen tärkeitä ja kiireellisiä asioita, joille EU antaa merkittävää taloudellista tukea. 80. Eurooppa-neuvosto korostaa, että EU on sekä Israelin että palestiinalaishallinnon tärkeä taloudellinen yhteistyökumppani samoin kuin palestiinalaishallinnolle suunnatun rahoitustuen suurin antaja. Taloudellinen kehitys on poliittisen vakauden edellytys. Eurooppaneuvosto ilmaisi jälleen päättäväisyytensä toimia, myös yhteisessä vuoropuhelussa Israelin kanssa, Palestiinan talouskehityksen esteiden poistamiseksi ja henkilöiden ja tavaroiden vapaan liikkuvuuden edistämiseksi. Eurooppa-neuvosto painotti myös EU:n ja PLO:n väliaikaisen sopimuksen täysimääräisen soveltamisen tärkeyttä. EU lisää tukeaan myös Itä-Jerusalemin palestiinalaisille instituutioille. 81. Eurooppa-neuvosto painotti inhimillisten kontaktien helpottamiseen tähtäävien ohjelmien merkitystä keskeisenä keinona lisätä vuoropuhelua ja palauttaa keskinäinen luottamus osapuolten välillä kansalaisyhteiskunnan tasolla. 82. EU seuraa myös edelleen tiiviisti kehitystä itse paikalla omien tarkkailumenetelmiensä mukaisesti ja käyttää apunaan ihmisoikeuksien seurantakeskuksia sekä tarkkailee Jerusalemin ja siirtokuntien tilannetta.

9 Keskipitkän aikavälin toimet 83. Eurooppa-neuvosto ilmoitti EU:n olevan valmis edistämään pysyvää asemaa koskevia neuvotteluja tekemällä asiaan liittyvistä aiheista yksityiskohtaisia ehdotuksia osapuolille, erityisesti Palestiinan mahdollisesta asemasta itsenäisenä valtiona, raja- ja turvallisuusjärjestelyistä, siirtokunnista, pakolaisista, Jerusalemista ja vesikysymyksistä. 84. Eurooppa-neuvosto kehotti myös tarkastelemaan uudelleen EU:n antamaa taloudellista tukea rauhanprosessin ja sen tavoitteiden saavuttamisen tehostamiseksi. 85. Eurooppa-neuvosto korosti alueellisen taloudellisen yhteistyön elvyttämisen merkitystä keinona edistää yhteiskunnallista ja taloudellista kehitystä ja luoda otollinen ilmapiiri rauhanomaisille suhteille. b. Syyrian ja Libanonin kysymys 86. Eurooppa-neuvosto toisti, että EU pitää erittäin tärkeänä Syyrian ja Libanonin alueita koskevien neuvottelujen aloittamista uudelleen. EU toivoo, että alueet kattava prosessi aloitetaan uudelleen rauhan vastineeksi vaihdettavien maa-alueiden periaatteen pohjalta ja vaatii YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien 242, 338 ja 425 täysimääräistä täytäntöönpanoa. c. Yhteistyö Yhdysvaltojen ja muiden osapuolten kanssa 87. Eurooppa-neuvosto antaa voimakkaan tukensa Yhdysvaltojen pyrkimyksille elvyttää rauhanprosessi, ja se ilmoitti EU:n olevan valmis tekemään läheistä yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa ja ylläpitämään tiiviitä yhteyksiä Venäjään sekä alueella oleviin osapuoliin. PUHEENJOHTAJAN PÄÄTELMIEN LIITTEET EUROOPPA-NEUVOSTON PÄÄTÖSLAUSELMA JÄSENVALTIOIDEN TALOUSPOLITIIKAN YHTEENSOVITTAMISESTA EMUN KOLMANNESSA VAIHEESSA SEKÄ PERUSTAMISSOPIMUKSEN 109 JA 109 B ARTIKLASTA (LIITE 1) EUROOPPA-NEUVOSTON JULKILAUSUMA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDESTA (LIITE 2) EUROOPPA-NEUVOSTON JULKILAUSUMA IHMISOIKEUKSIEN YLEISMAAILMALLISEN JULISTUKSEN VIISIKYMMENVUOTISJUHLAVUODEN ALKAMISEN JOHDOSTA (LIITE 3) LUETTELO EUROOPPA-NEUVOSTOLLE TOIMITETUISTA KERTOMUKSISTA (LIITE 4) LIITE 1 EUROOPPA-NEUVOSTON PÄÄTÖSLAUSELMA JÄSENVALTIOIDEN TALOUSPOLITIIKAN YHTEENSOVITTAMISESTA TALOUS- JA RAHALIITON KOLMANNESSA VAIHEESSA SEKÄ EY:N PERUSTAMISSOPIMUKSEN 109 JA 109 B ARTIKLASTA

10 Luxemburgissa 13 päivänä joulukuuta 1997 kokoontunut Eurooppa-neuvosto, joka palauttaa mieleen Amsterdamin Eurooppa-neuvoston päätelmät erityisesti jäsenvaltioiden talouspolitiikan yhteensovittamisen tehostamisesta ja toimivista tavoista perustamissopimuksen 109 ja 109 b artiklan täytäntöönpanemiseksi, Amsterdamin Eurooppa-neuvoston päätöslauselman vakaus- ja kasvusopimuksesta, Amsterdamin Eurooppa-neuvoston päätöslauselman kasvusta ja työllisyydestä ja palauttaa mieleen Luxemburgin kokouksen päätelmät, joissa se hyväksyi 1 päivänä joulukuuta kokoontuneen neuvoston selonteon, on päättänyt seuraavaa: I Jäsenvaltioiden talouspolitiikan yhteensovittaminen talous- ja rahaliiton kolmannessa vaiheessa 1. Talous- ja rahaliitto yhdistää euroalueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden kansantaloudet läheisemmin toisiinsa. Niillä tulee olemaan yhteinen rahapolitiikka ja yhteinen valuuttakurssi. Suhdannevaihtelut tulevat todennäköisesti edelleen lähentymään toisiaan. Talouspolitiikka ja palkkojen määräytyminen pysyvät kuitenkin edelleen jäsenvaltioiden kansallisena asiana, ellei perustamissopimuksen 104 c artiklan sekä vakaus- ja kasvusopimuksen määräyksistä muuta johdu. Koska jäsenvaltioiden kansantalouden kehityksellä on vaikutusta euroalueen inflaatio-näkymiin, se vaikuttaa myös alueen rahapoliittiseen tilanteeseen. Tämä on tärkein syy siihen, miksi yhteiseen rahaan siirryttäessä yhteisön on valvottava ja yhteensovitettava jäsenvaltioiden talouspolitiikkaa entistä tiiviimmin. 2. Euroalueeseen kuuluvien ja siihen osallistumattomien jäsenvaltioiden taloudellinen ja rahataloudellinen keskinäinen riippuvuus tulee olemaan vahva, sillä ne kaikki osallistuvat yhteismarkkinoihin. Koska on tarpeen varmistaa jatkuva lähentyminen ja yhteismarkkinoiden moitteeton toiminta, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava mukana talouspolitiikan yhteensovittamisessa. Keskinäinen riippuvuus on lisäksi erityisen voimakasta, jos euroalueeseen osallistumattomat jäsenvaltiot osallistuvat uuteen valuuttakurssimekanismiin, kuten niiden maiden, joita koskee poikkeus, odotetaan tekevän. 3. Jäsenvaltioiden talouspolitiikan tehostetussa yhteensovittamisessa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota niiden jäsenvaltioiden kansantalouden kehitykseen ja talouspolitiikkaan, jotka voivat vaikuttaa raha- ja finanssipoliittiseen tilanteeseen koko euroalueella tai haitata sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. Tähän sisältyy - makrotaloudellisen kehityksen tarkka seuranta jäsenvaltioissa jatkuvan lähentymisen varmistamiseksi sekä euron valuuttakurssikehityksen tarkka seuranta, - julkisyhteisöjen rahoitusasemien ja budjettipolitiikan valvonta perustamissopimuksen sekä vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti, - jäsenvaltioiden rakennepolitiikkojen seuranta työmarkkinoilla, tavara- ja palvelumarkkinoilla sekä kustannus- ja hintakehityksen seuranta erityisesti silloin, kun ne vaikuttavat mahdollisuuksiin aikaansaada kestävää kasvua inflaatiota kiihdyttämättä ja mahdollisuuksiin luoda työpaikkoja, ja - verouudistusten edistäminen tehokkuuden lisäämiseksi ja toimenpiteet haitallisen verokilpailun estämiseksi. Jäsenvaltioiden talouspolitiikan tehostetussa yhteensovittamisessa on noudatettava perustamissopimuksen mukaista toissijaisuusperiaatetta, kunnioitettava jäsenvaltioiden hallitusten oikeuksia määritellä rakenne- ja budjettipolitiikkansa, ellei perustamissopimuksen sekä vakaus- ja kasvusopimuksen määräyksistä muuta johdu, kunnioitettava Euroopan keskuspankkijärjestelmän riippumattomuutta sen pyrkiessä ensisijaiseen tavoitteeseensa eli hintatason vakauteen, kunnioitettava Ecofin-neuvoston asemaa keskeisenä päätöksentekijänä jäsenvaltioiden talouspolitiikkaa yhteensovitettaessa sekä kansallisia perinteitä ja työmarkkinaosapuolten toimivaltaa ja tehtävää palkanmuodostusmenettelyissä. 4. Talous- ja rahaliiton moitteettoman toiminnan varmistamiseksi neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita kehotetaan käyttämään täysimääräisesti ja tehokkaasti perustamissopimuksen mukaisia välineitä määrätään jäsenvaltioiden talouspolitiikan yhteensovittamiseksi. Tätä varten 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti annetuista talouspolitiikan yleislinjoista olisi kehitettävä tehokas väline, jolla varmistetaan jäsenvaltioiden jatkuva lähentyminen. Niissä olisi määriteltävä käytännönläheisemmät ja maakohtaisemmat yleislinjat ja keskityttävä enemmän jäsenvaltioiden kasvupotentiaalia parantaviin toimenpiteisiin, jotka sitten lisäisivät myös työllisyyttä. Siksi niissä olisi tästä lähin kiinnitettävä suurempaa huomiota kilpailukyvyn, työmarkkina-, tavara- ja palvelumarkkinoiden tehokkuuden, kulutuksen ja ammatillisen koulutuksen parantamiseen sekä verotuksen ja sosiaalisten turvajärjestelmien muuttamiseen enemmän työllisyyttä suosiviksi.

11 Tehostetussa yhteensovittamisessa olisi seurattava jäsenvaltioiden talouspolitiikan ja sen täytäntöönpanon yhdenmukaisuutta talouspolitiikan yleislinjojen sekä talous-ja rahaliiton moitteettoman toiminnan kanssa. Talouspolitiikkaa ja -kehitystä kussakin jäsenvaltiossa ja yhteisössä olisi seurattava monenvälisen valvonnan puitteissa 103 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä ennakkovaroituksen antamiseen, ei ainoastaan vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti julkisen talouden rahoitusaseman uhkaavasti heiketessä, vaan myös muun kehityksen osalta, joka jatkuessaan voisi vaarantaa vakauden, kilpailukyvyn ja siten uusien työpaikkojen luomisen tulevaisuudessa. Tätä varten neuvoston olisi oltava valmiimpi antamaan tarvittavat suositukset 103 artiklan 4 kohdan mukaisesti jäsenvaltiolle, jos tämän talouspolitiikka ei ole talouspolitiikan yleislinjojen mukaista. Asianomaisen jäsenvaltion olisi puolestaan sitouduttava toteuttamaan pikaisesti tehokkaita toimenpiteitä, joiden se katsoo olevan tarpeen neuvoston suositusten noudattamiseksi. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi sitouduttava vaihtamaan nopeasti ja kattavasti tietoja talouskehityksestä ja talouspoliittisista tavoitteista silloin, kun niillä saattaa olla rajat ylittävä vaikutus. 5. Taloudellisen tilanteen seurannan ja talouspolitiikkaa koskevien keskustelujen olisi säännöllisesti oltava Ecofin-neuvoston epävirallisten kokousten esityslistalla. Avoimen ja vilpittömän keskustelun aikaansaamiseksi Ecofin-neuvoston olisi ajoittain kokoonnuttava rajoitetussa kokoonpanossa (ministeri ja toinen henkilö), erityisesti monenvälistä valvontaa toteutettaessa. 6. Perustamissopimuksen nojalla Ecofin-neuvosto() on jäsenvaltioiden talouspolitiikan keskeinen yhteensovittaja, ja se on toimivaltainen tähän liittyvillä aloilla. Erityisesti on huomattava, että Ecofin-neuvosto on ainoa elin, jolla on toimivalta määritellä ja hyväksyä talouspolitiikan yleislinjat, jotka ovat jäsenvaltioiden talouspolitiikan yhteensovittamisen pääasiallinen väline. Tämä Ecofin-neuvoston ratkaiseva asema keskeisenä yhteensovittajana ja päätöksentekijänä talousasioissa vahvistaa yhteisön yhtenäisyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Euroalueeseen osallistuvien jäsenvaltioiden ministerit voivat kokoontua epävirallisesti keskustelemaan kysymyksistä, jotka liittyvät heille kuuluviin, yhteisestä rahasta johtuviin erityisiin vastuualueisiin. Komissio ja tarvittaessa Euroopan keskuspankki kutsutaan näihin kokouksiin. Yhteistä etua koskevia asioita käsittelevät aina kaikkien jäsenvaltioiden ministerit. Asioiden käsittelyn edellyttäessä ratkaisun tekemistä Ecofin-neuvosto tekee päätökset perustamissopimuksessa määrättyjä menettelyjä noudattaen. II Valuuttakurssipolitiikkaa, ulkoista kantaa ja yhteisön edustusta koskevien perustamissopimuksen määräysten täytäntöönpano (109 artikla) 7. Eurooppa-neuvosto toteaa, että yhteisöllä on suuri vastuu maailman rahajärjestelmän tärkeimpiin valuuttoihin kuuluvan euron käyttöön ottamisen johdosta. Yhteisön tehtävänä on EKPJ:n välityksellä toimia tarkasti perustamissopimuksessa määrättyjen menettelyjen ja toimivallanjaon mukaisesti hintatason vakautta varmistavana tekijänä. Eurooppa-neuvosto on omalta osaltaan päättänyt suorittaa tehtävänsä täysimääräisesti ja tukea vauraan ja toimivan talouden perusteiden luomista yhteisössä perustamissopimuksen 3 a artiklan periaatteiden mukaisesti noudattaen voimavarojen tehokasta kohdentamista suosivan, vapaaseen kilpailuun perustuvan avoimen talouden periaatetta. Eurooppa-neuvosto on vakuuttunut, että näin luodaan perusta vahvalle ja arvostetulle valuutalle. 8. Neuvoston olisi seurattava euron valuuttakurssin kehitystä monipuolisten taloutta koskevien tietojen perusteella. Komission olisi toimitettava neuvostolle analyyseja, ja talous- ja rahoituskomitean olisi valmisteltava neuvoston työskentelyä. On tärkeää soveltaa täysimääräisesti perustamissopimuksen määräyksiä euron valuuttakurssia koskevan tietojen ja näkemysten vaihdon varmistamiseksi neuvoston ja EKP:n välillä. Vaikka valuuttakursseja on yleensä pidettävä muun talouspolitiikan seurauksena, niin poikkeustilanteissa, esimerkiksi selvän poikkeaman ilmetessä, neuvosto voi laatia yleisiä suuntaviivoja yhtä tai useampaa muuta kuin yhteisön valuuttaa koskevaa valuuttakurssipolitiikkaa varten perustamissopimuksen 109 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Näissä yleisissä suuntaviivoissa olisi aina otettava huomioon EKPJ:n riippumattomuus, ja niiden olisi oltava sopusoinnussa EKPJ:n ensisijaisen tavoitteen kanssa, joka on hintatason vakauden ylläpitäminen. 9. Neuvoston olisi päätettävä 109 artiklan 4 kohdan mukaisesti kannasta, joka yhteisöllä on kansainvälisellä tasolla talous- ja rahaliiton kannalta erityisen merkittävissä kysymyksissä. Nämä kannat ovat merkittäviä sekä EU:n että yksittäisten kolmansien maiden kahdenvälisissä suhteissa että kansainvälisissä järjestöissä tai epävirallisissa kansainvälisissä ryhmittymissä noudatettavissa menettelyissä. Tämän määräyksen soveltamisala on väistämättä rajattu, koska ainoastaan euroalueeseen osallistuvat jäsenvaltiot äänestävät 109 artiklan piiriin kuuluvista asioista. 10. Neuvosto ja Euroopan keskuspankki hoitavat kumpikin tehtäviään yhteisön edustamisessa kansainvälisellä tasolla tehokkaasti ja perustamissopimuksessa määrättyä toimivallanjakoa noudattaen. Yhteisön ulkopuolella jäsenvaltioiden olisi

12 edelleen määriteltävä talouspolitiikkansa muun kuin raha- ja valuuttakurssipolitiikan osalta, ottaen kuitenkin täysin huomioon yhteisön edun. Komissio osallistuu yhteisön ulkoiseen edustukseen siinä määrin kuin perustamissopimuksen määräysten mukaisesti sille kuuluvien tehtävien hoitaminen edellyttää. Edustuksen kansainvälisissä järjestöissä olisi määräydyttävä kunkin järjestön sääntöjen mukaan. Erityisesti yhteisön suhteet kansainväliseen valuuttarahastoon määräytyvät kyseisen rahaston säännöissä olevan määräyksen perusteella, jonka mukaan ainoastaan valtiot voivat olla rahaston jäseniä. Jäsenvaltioiden olisi IMF:n jäseninä oltava mukana luomassa käytännön järjestelyjä, joilla helpotetaan IMF:n suorittamaa valvontaa ja yhteisön kantojen, EKPJ:n näkemykset mukaan lukien, esittämistä IMF:n elimissä. III Neuvoston ja EKP:n välinen vuoropuhelu 11. Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisen toimivallanjaon perusteella yhteisön sopusointuinen taloudellinen kehitys EMUn kolmannessa vaiheessa edellyttää jatkuvaa tuloksellista neuvoston ja Euroopan keskuspankin välistä vuoropuhelua, johon komissio osallistuu ja jossa EKPJ:n riippumattomuutta kunnioitetaan kaikilta osin. 12. Neuvoston olisi siten huolehdittava omasta osuudestaan käyttäen hyväksi perustamissopimuksen mukaisia yhteydenpitokanavia. Neuvoston puheenjohtajan olisi perustamissopimuksen 109 b artiklan mukaista oikeuttaan käyttäen raportoitava EKP:n neuvostolle unionin taloudellista tilannetta koskevasta neuvoston arviosta sekä jäsenvaltioiden talouspolitiikasta; hän voisi myös keskustella EKP:n kanssa valuuttakurssikehitystä ja -näkymiä koskevista neuvoston näkemyksistä. Perustamissopimuksessa määrätään myös, että EKP:n puheenjohtaja osallistuu neuvoston istuntoihin aina, kun neuvosto käsittelee EKPJ:n tavoitteisiin ja tehtäviin liittyviä asioita, esimerkiksi kun se laatii talouspolitiikan yleislinjoja. Vuosikertomukset, jotka EKP antaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja Eurooppa-neuvostolle ovat myös tärkeä kanava. Talous- ja rahoituskomitea, johon kuuluu kansallisten keskuspankkien ja EKP:n sekä jäsenvaltioiden valtiovarainministeriöiden korkeita virkamiehiä, muodostaa puitteet, joissa vuoropuhelua voidaan valmistella ja jatkaa korkeiden virkamiesten tasolla. LIITE 2 EUROOPPA-NEUVOSTON JULKILAUSUMA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDESTA Elintarvikkeiden turvallisuus huolestuttaa tällä hetkellä enemmän kuin koskaan kansalaisia, ja kaikki voitava on tehtävä heidän luottamuksensa palauttamiseksi, jota erityisesti BSE-tauti on koetellut. Samalla kansalaisten valintoja on helpotettava tarkoituksenmukaisen tiedotuksen ja koulutuksen avulla. Eurooppa-neuvosto korostaa, että turvallisten elintarvikkeiden tuotannon ja markkinoille saattamisen on oltava Euroopan unionin tärkeimpiä toiminta-alueita. Neuvosto vahvistaa, että se pitää tärkeänä korkeatasoisen ihmisten terveyden suojelun takaamista korkeatasoisten ja avoimuuteen perustuvien tieteellisten lausuntojen pohjalta. Euroopan unionin toimielinten ja jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet tämän tavoitteen saavuttamiseksi ennalta varautumisen periaate huomioon ottaen. On tärkeää, että yhteisö toimii määrätietoisesti saman tavoitteen toteutumiseksi toimivaltaisissa kansainvälisissä elimissä ja kolmansien maiden ja Euroopan unionin välisessä kaupassa. Eurooppa-neuvosto ilmaisee tyytyväisyytensä maatalous-, kuluttaja-asia-, sisämarkkina- ja terveysministereiden loka-, marras- ja joulukuussa 1997 elintarvikkeiden turvallisuudesta käymiin keskusteluihin, sekä katsoo, että Euroopan unionin tulee jatkuvasti huolehtia elintarvikkeiden turvallisuudesta. Eurooppa-neuvosto pitää välttämättömänä, että samalla kun suojelun korkea taso säilytetään ja kuluttajien oikeutetut odotukset pyritään täyttämään, yhteisön lainsäädäntöä täydennetään tietyiltä osin ja että sitä yksinkertaistetaan. On tärkeää, että elintarvikkeiden tuotantoketju katetaan kokonaan tehokkaasti ja yhdenmukaisella tavalla. Elintarvikkeiden turvallisuutta koskevan vaatimuksen tulee ohjata komission elintarvikelainsäädännöstä esittämän vihreän kirjan seurantaa. Vihreän kirjan on lisäksi oltava pohjana kuluttajien odotuksia vastaaville pakkausmerkinnöille, jotka ovat mahdollisimman selkeitä ja informatiivisia. Eurooppa-neuvosto muistuttaa, että lainsäädännön tehokas täytäntöönpano on olennainen osa prosessia, ja kehottaa tässä suhteessa jäsenvaltioita tehostamaan valvontaansa ja toimiensa yhteensovittamista komission kanssa. Eurooppa-neuvosto on myös tyytyväinen siitä, että komissio sitoutuu antamaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle kahdesti vuodessa kertomuksen BSE:hen liittyvistä toimista. LIITE 3