Ammatillisen koulutuksen opintourat: opinnot keskeyttäneet, opinnoissaan viivästyneet ja tutkinnon suorittaneet

Transkriptio

1 Ammatillisen koulutuksen opintourat: opinnot keskeyttäneet, opinnoissaan viivästyneet ja tutkinnon suorittaneet Läpäisyn parantamisen keinoja ammatillisessa koulutuksessa, Marja-Leena Stenström Koulutuksen tutkimuslaitos - Finnish Institute for Educational Research

2 Esityksen sisältö Muuttuva työelämä ja opintourat Siirtymät ja siirtymäjärjestelmät Opintouratutkimus: tavoite, aineisto, tutkimusasetelma Ammatillisen koulutuksen opintourat (-polut) Ammatillisen koulutuksen opintouria selittäviä tekijöitä Ammatillisen koulutuksen tutkinnon normiajassa suorittamista selittäviä tekijöitä Keskeyttämisen ehkäisykeinoja Opintourien rakentuminen Koulutuksen tutkimuslaitos - Finnish Institute for Educational Research

3 Muuttuva työelämä Globaali talous Tietoon ja palveluun perustuva teollisuuden kasvu Jatkuva muutos Uusia vaatimuksia koulutuksesta valmistuneille Työvoiman lisääntyvä ammattilaistuminen Elinikäisen oppimisen merkitys on korostunut Elinikäisen oppimisen vaatimuksen myötä yksilön valinnat niin koulutuksessa kuin työelämässäkin moninaistuvat ja lisääntyvät. Koulutuksen tutkimuslaitos - Finnish Institute for Educational Research

4 Opintouraan (-polkuun) liittyviä käsitteitä Koulutussuunnittelun näkökulmasta keskeistä ovat suorat opintourat (-polut). Opintoura etenee harvoin lineaarisesti peruskoulutuksesta toiselle asteelle ja sitä kautta korkeakoulutukseen. Opintoura -käsitteen ohella on käytetty myös käsitettä opintopolku, opinpolku sekä koulutusura. Koulutusura voidaan perinteisesti ymmärtää siirtymien sarjana, jolloin yksilön koulutusurasta on mahdollista erotella useita peräkkäisiä siirtymiä aina perusasteen koulutuksesta korkeakoulutukseen. Kyseessä on siis peräkkäisten koulutussiirtymien lineaarisesti etenevä sarja. Koulutuksen tutkimuslaitos - Finnish Institute for Educational Research

5 Siirtymän käsite ja siirtymäjärjestelmät Raffen (2008) mukaan siirtymä on käsitteenä moni-ilmeinen. Siirtymä kattaa koulutukselliset siirtymät, työelämään siirtymän sekä aikuisuutta määrittäviä siirtymävaiheita aina parisuhteen solmimisesta perheen perustamiseen saakka. Siirtymiin liittyy edestakaista liikettä, ja yksilölliset koulutuspolut voivat eriytyä useisiin eri suuntiin ennen lopullista kiinnittymistä työmarkkinoille. Kun yksilö liikkuu koulutuksen ja työelämän välillä ja kiinnittyminen työhön pitkittyy, pitkittyvät samalla myös muut merkittävät elämänkulun siirtymävaiheet, kuten perheen perustaminen. Koulutuksen tutkimuslaitos - Finnish Institute for Educational Research

6 Jojo-siirtymät Ero nuoruuden ja aikuisuuden välillä on hämärtynyt. Walther (2006) kuvaa nuoruuden ja aikuisuuden ikärajojen hämärtymistä metaforisesti käsitteellä jojosiirtymät, joihin liittyy edestakaista liikettä. Walther (2006) kuvaa 11 eri maan siirtymäjärjestelmiä (transition regimes) seuraavasti: 1) universaalijärjestelmä, 2) liberaalijärjestelmä, 3) työllisyyskeskeinen järjestelmä ja 4) matalan turvan järjestelmä. Koulutuksen tutkimuslaitos - Finnish Institute for Educational Research

7 Nuorten siirtymät koulutukseen ja työelämään Universaalijärjestelmässä, joka on tyypillinen Tanskassa ja Ruotsissa (ja myös Suomessa), nuoreen liitetään aktiivinen itsensä kehittäminen kouluttautumisen kautta. Nuorta ei pidetä ainoastaan tulevaisuuden resurssina, vaan häntä tuetaan yksilöllisissä valinnoissa ja siirtymissä ja jokaiselle pyritään turvaamaan vähintään toisen asteen koulutus. Liberaalijärjestelmässä (Englanti ja Irlanti) nuoret nähdään varhain taloudellisesti riippumattomina vanhemmistaan ja yhteiskunnasta. Koulutuspolitiikan tärkeä tavoite on saattaa nuoret mahdollisimman nopeasti koulutuksesta työelämään ns. tuottaviksi yhteiskunnan jäseniksi. Koulutuksen tutkimuslaitos - Finnish Institute for Educational Research

8 Nuorten siirtymät koulutukseen ja työelämään (jatkoa) Työllisyyskeskeisessä järjestelmässä (Saksa, Ranska ja Alankomaat) korostuvat nuorten sopeutuminen ja valmiudet tiettyihin sosiaalisiin ja ammatillisiin asemiin. Nuoren odotetaan löytävän koulutustaan vastaavaa työtä pian valmistumisensa jälkeen ja ellei näin tapahdu, on leimautumisen pelko suuri. Matalan turvan järjestelmä (Italia, Espanja ja Portugali): Nuorten asema on työelämässä selkiintymätön ja siirtymiin liittyy tyypillisesti pitkittyminen. Koska nuoret eivät ole opiskellessaan oikeutettuja sosiaalietuuksiin, on heidän osallistuttava erityyppisiin epävarmoihin työsuhteisiin. Koska yhteiskunta ei tarjoa tukea ja sosiaalietuuksia, on nuori hyvin riippuvainen oman perheensä avusta ja tuesta. Koulutuksen tutkimuslaitos - Finnish Institute for Educational Research

9 Opintouratutkimus: Tutkimuksen tavoite Tavoitteena on selvittää opintouratyyppien ja koulutuksellisten siirtymien yleisyyttä ammatillisen toisen asteen peruskoulutuksessa ja korkeakoulutuksessa (amk ja yo). Tutkimuksessa erilaisilla opintouratyypeillä tarkoitetaan opintojen keskeyttämistä (koko koulujärjestelmästä poistumista), opintojen pitkittymistä, siirtymiä koulutusasteelta, -sektorilta ja alalta toiselle sekä tavoiteajassa tai sitä nopeammin valmistumista. Spesifejä kysymyksiä mm. seuraavat: Mitkä tekijät selittävät sitä, mihin opintouratyyppiin henkilö kuuluu? Minkälaisia eroja on havaittavissa eri koulutusalojen välillä eri koulutussektoreilla? Mikä on valmistuneiden status työelämässä? Koulutuksen tutkimuslaitos - Finnish Institute for Educational Research

10 Aineisto n=6500 edustava satunnaisotos/ sektori aloittain Tilastokeskuksen rekisteriaineistot: Opiskelijat tilasto, henkilöpohjainen tiedosto Tutkintorekisteri, Työssäkäyntitilasto ja Väestörekisteri Koulutuksen tutkimuslaitos - Finnish Institute for Educational Research

11 Tutkimusasetelma Opinnot pitkittyneet TILANNE 2008, 2009 Valmistuneet

12 Pohjakoulutus ennen toisen asteen ammatillisen koulutuksen opintoja Pohjakoulutus N=6447 % Perusaste ,8 Ammatillinen tutkinto ,8 Ylioppilas ,4 Muu koulutus (ak, yo, opisto ja/tai kk-tutkinto) 324 5,0 Kaikki ,0

13 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen aloittaneiden aikaisemmin suoritettujen tutkintojen määrä keskimääräisen aloitusiän mukaan Aikaisempien tutkintojen määrä Opiskelijoiden määrä Opiskelijoiden %-osuus Keskimääräinen aloitusikä vuosina Iän vaihteluväli Ei tutkintoa ,8 18, tutkinto ,3 26, tutkintoa 389 6,0 33, tutkintoa 101 1,6 38, tutkintoa 18 0,3 40, tutkintoa 3 0,0 40, tutkintoa 2 0,0 48, Yhteensä ,0 21,

14 Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden ensimmäinen koulutusalan, - sektorin tai tutkinnon vaihto Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden opintojen vaihto 1. kerran Kaikki (n=6447) % Lukio 2,5 Ak-sama perustutkinto 2,5 Ak koulutusalansisäinen vaihto 4,4 Ak eri ala 10,2 Amk- sama ala kuin ak 5,5 Amk- vaihto eri ala kuin ak 2,6 Alempi korkea-aste, sama ala kuin ak 0,4 Alempi korkea-aste, eri ala kuin ak 0,5 Ylempi korkea-aste, sama ala kuin ak 0,0 Ylempi korkea-aste, eri ala kuin ak 0,2 Ei vaihtoa 71,3 Yhteensä 100,0

15 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen vuonna 2004 aloittaneiden opintojen kesto ja valmistuminen kk 13-24kk 25-36kk 37-48kk 49-> Humanistinen ja kasvatusala Yhteiskuntat., liiket. Ja hallinnon ala Tekniikan ja liikenteen ala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Kulttuuriala Luonnontieteiden ala Luonnonvara- ja ympäristöala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Koulutuksen tutkimuslaitos - Finnish Institute for Educational Research

16 Ammatillisen koulutuksen tutkinnon suorittaneiden osuus sukupuolen mukaan % Hum. ja kasv. Kultt. Yht., liiket. ja hall. Luonnont. Tekn. ja liik. Luonnonv.- ja ymp. Sos.-, terv.- ja liikunta Matk.-, rav.- ja tal. Muut Mies Nainen Koulutuksen tutkimuslaitos - Finnish Institute for Educational Research

17 Vuonna 2004 ammatillisen koulutuksen aloittaneiden opintouratyypit vuonna ,4 % ,6 10 5,5 2,9 5,8 3,8 0 Kesken Kesken + vaihto Viivästynyt Viivästynyt + vaihto Muun alan tutkinto Oman alan tutkinto

18 Ammatillisen toisen asteen koulutuksen opintouratyypit sukupuolen mukaan ,4 % , ,5 Kesken Kesken + vaihto 2,9 5,8 Viivästynyt Viivästynyt + vaihto 3,8 Muun alan tutkinto Oman alan tutkinto Mies Nainen Kaikki Koulutuksen tutkimuslaitos - Finnish Institute for Educational Research

19 Ammatillisen koulutuksen uratyypit pohjakoulutuksen mukaan Koulutuksen tutkimuslaitos - Finnish Institute for Educational Research

20 Ammatillisen koulutuksen opintouratyypit iän mukaan ,4 % , ,5 Kesken Kesken + vaihto 2,9 Viivästynyt Viivästynyt + vaihto 5,8 3,8 Muun alan tutkinto Oman alan tutkinto v v 20-24v 25 v tai enemmän Kaikki Koulutuksen tutkimuslaitos - Finnish Institute for Educational Research

21 Opintourat aloitusalan mukaan % Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntat., liiketal. Ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvaraja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemus- ja talousala Muu koulutus Kesken Kesken + vaihto Viivästynyt Viivästynyt + vaihto Muun alan tutkinto Oman alan tutkinto

22 Ammatillisen koulutuksen uratyypit perheen ylimmän koulutuksen mukaan

23 Ammatillisen koulutuksen uratyypit oman sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2008 % Kesken Kesken + vaihto Viivästynyt Viivästynyt + vaihto Muun alan tutkinto Oman alan tutkinto Kaikki Koulutuksen tutkimuslaitos - Finnish Institute for Educational Research

24 Aloitusalan tutkinnon suorittamista ammatillisessa koulutuksessa selittävät Ensisijaisesti ikä: Nuorimmat suorittavat muita ikäryhmiä useammin aloitusalan tutkinnon (15-16 v., 72 %), (17-19 v., 53 %) ja (20 v.-, 58 %) Eri ikäryhmillä selittäjät vaihtelevat (perheen ylin koulutus ja edeltävä koulutus): Nuorimmilla vaikuttaa perheen ylin koulutus: jos perheen ylin koulutus enemmän kuin perusaste, 73 %; perusaste, 65 %. Muilla ikäryhmillä edeltävä koulutus: Jos opiskelijan pohjakoulutus on enemmän kuin peruskoulutus, sitä todennäköisemmin hän suorittaa aloittamansa tutkinnon Sen jälkeen selittäjiä ovat sukupuoli ja koulutusala vuotiaiden suoraan peruskoulutuksesta tulleiden ryhmässä sukupuoli siten, että naiset (54 %) suorittavat miehiä (46 %) useammin aloittamansa tutkinnon 20-vuotiaiden. ja sitä vanhempien pelkän peruskoulutuksen suorittaneiden ryhmässä koulutusala siten, että sote, marata ja hum+ kasv. (60 %) suorittavat muita aloja useammin aloittamansa tutkinnon 20-vuotiaiden ja sitä vanhempien jo useamman tutkinnon suorittaneiden ryhmässä koulutusala vaikuttaa siten, että sote, marata, kasv. + hum. ja muun alan koulutuksessa opiskelleet (67 %) suorittavat muita aloja useammin aloittamansa tutkinnon

25 Opintojen keskeyttämistä ammatillisessa koulutuksessa selittävät Ensisijaisesti ikä: Vanhemmat ikäryhmät (25 v. -, 34 %, v., 30 % ja v. 16 %) keskeyttävät muita useammin, keskeyttäneiden osuuden ollessa 25 % Eri ikäryhmillä selittäjät vaihtelevat (perheen ylin koulutus, edeltävä koulutus ja sukupuoli): Nuorimmilla (15-16 v.) perheen ylin koulutus: perusaste 23 %, opistoaste 17 % ja korkea-aste 12 %. Ikäryhmällä v. opiskelijan edeltävä koulutus: peruskoulutus tai moninkertainen koulutus, 33 %, ylioppilas 19 %. Vanhimmalla ikäluokalla (25v.-) sukupuoli: miehet (42 %) ja naiset (28 %). Sen jälkeen selittäjiä ovat sukupuoli, koulutusala ja edeltävä tutkinto Nuorimmassa ikäryhmässä korkeakoulutettujen vanhempien lasten keskeyttämiseen vaikuttaa sukupuoli siten, että miehet (14 %) keskeyttävät naisia (9 %) useammin v. ryhmässä peruskoulutuksen ja moninkertaisen koulutuksen omaavilla keskeyttämiseen vaikuttaa sukupuoli : miehet 38 % ja naiset 29 % Vanhimmassa ikäryhmässä (25 v.-) naisilla keskeyttämiseen vaikuttaa edeltävä tutkinto: perusasteen suorittaneet (36 %) ja korkeampi kuin perusaste (26 %) Vanhimmassa ikäryhmässä (25 v.-) miehillä keskeyttämiseen vaikuttaa koulutusala: sote, tekn. luva+ymp., yht. + liik., luonnont. 47 % ja marata, kulttuuri, hum+kasv, muu koulutus 21 %.

26 Ammatillisen koulutuksen tutkinnon suorittaminen normiajassa sukupuolen mukaan % , , ,3 8,5 0 Tutkinto normiajassa Tutkinto viiveellä Viivästynyt, ei tutkintoa Keskeyttänyt Mies Nainen Kaikki

27 Ammatillisen koulutuksen tutkinnon suorittaminen normiajassa pohjakoulutuksen mukaan

28 Ammatillisen koulutuksen tutkinnon suorittaminen normiajassa aloitusiän mukaan

29 Ammatillisen koulutuksen tutkinnon suorittaminen normiajassa koulutusalan mukaan % Tutkinto normiajassa Tutkinto viiveellä Viivästynyt, ei tutkintoa Keskeyttänyt

30 Ammatillisen koulutuksen tutkinnon suorittamien normiajassa oppilaitoksen sijainnin mukaan Maakunta Tutkinto normiajassa/ oman alan tutkinto % Tutkinto viiveellä % Viivästynyt, ei tutkintoa % Keskeyttänyt % Kaikki (n=6447) % Uusimaa 41,9/ 40,7 17,2 11,2 29,7 100, Varsinais-Suomi 50,3/ 48,7 17,5 4,7 27,5 100,0 487 Satakunta 47,7/ 45,8 18,3 8,2 25,8 100,0 306 Kanta-Häme 50,5/ 48,4 15,9 8,3 25,3 100,0 289 Pirkanmaa 51,2/ 50,6 18,6 8,0 22,3 100,0 539 Päijät-Häme 46,4/ 43,2 14,4 14,0 25,2 100,0 222 Kymenlaakso 53,5/ 53,1 12,4 8,0 26,1 100,0 226 Etelä-Karjala 51,2/ 50,6 16,9 8,4 23,5 100,0 166 Etelä-Savo 44,7/ 43,8 13,7 11,5 30,1 100,0 226 Pohjois-Savo 59,8/ 58,0 13,5 6,0 20,7 100,0 348 Pohjois-Karjala 63,0/ 54,8 15,5 5,9 15,5 100,0 219 Keski-Suomi 56,4/ 55,3 12,3 6,4 24,9 100,0 342 Etelä-Pohjanmaa 58,2/ 54,4 15,1 5,7 21,1 100,0 318 Pohjanmaa 64,7/ 59,2 9,5 6,5 19,4 100,0 201 Keski-Pohjanmaa 58,0/ 55,7 16,0 6,9 19,1 100,0 131 Pohjois-Pohjanmaa 49,2/ 48,7 19,2 8,5 23,1 100,0 520 Kainuu 52,4/ 48,8 19,5 11,0 17,1 100,0 82 Lappi 47,9/ 46,1 21,5 9,4 21,2 100,0 330 Itä-Uusimaa 48,1/ 47,4 11,1 11,1 29,6 100,0 135 Ahvenanmaa 47,1/ 41,2 17,6 0,0 35,3 100,0 34 n

31 Ammatillisen koulutuksen tutkinnon suorittaminen normiajassa perheen ylimmän koulutuksen mukaan

32 Ammatillisen koulutuksen uratyypit oman sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2008

33

34 Ammatillisen koulutuksen tutkinnon suorittamista normiajassa selittävät tekijät Ensisijaisesti ikä: Nuorimmat suorittavat muita ikäryhmiä useammin normiajassa tutkinnon (15-16 v., %), (17-19 v., 53 %) ja (20 v.-, 58 %) Sen jälkeen nuorimmalla ikäryhmällä selittää koulutusala ja vanhempien koulutus vuotiailla perheen sosioekonominen asema siten, että työvoiman ulkopuolella olevien vanhempien lapset suorittavat tutkinnon normiajassa harvemmin kuin työvoimaan kuuluvien vanhempien lapset. 20-vuotiailla ja sitä vanhemmilla koulutusala, edeltävä koulutus ja ikä.

35 Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden ilmoittautuminen ammattikorkeakouluun (laskettu kaikista aloittaneista) Koulutusala Miehet (n= 3204) % Naiset (n=3243) % Kaikki (n=6447) % Humanistinen ja kasvatusala 0,0 16,1 12,8 Kulttuuriala 15,8 14,1 14,7 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 9,5 15,7 13,6 Luonnontieteiden ala 16,6 10,7 15,0 Tekniikan ja liikenteen ala 4,8 7,9 5,3 Luonnonvara- ja ympäristöala 5,2 8,2 6,9 Sosiaali-, terveys- ja liikuntaala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 12,2 9,7 9,9 2,0 8,9 7,3 Muu koulutus 4,6 0,0 3,6 Yhteensä 6,4 10,7 8,6

36 Yhteenvetoa ammatillisen koulutuksen opintouratutkimuksesta 62 % oli suorittanut aloitusalan tutkinnon ja 4 % muun alan tutkinnon lain edellyttämässä tavoiteajassa (3+1 vuodessa). Neljännes (25 %) oli keskeyttänyt opintonsa ja 9 %:lla oli viivästyneet opinnot. Aloitusalan tutkinnon suorittamiseen ja opintojen keskeyttämiseen näyttää olevan yhteydessä aloitusikä. Eri ikäryhmillä selittävät tekijät vaihtelevat: pohjakoulutus, opintoala, perheen koulutus ja sukupuoli. Nuoremmilla ikäluokilla tutkinnon suorittamista selittää perheen koulutus- ja sosioekonominen tausta. Normiajan mukaan (pohjakoulutuksen mukaan luokiteltuna: peruskoulutus =3 v., enemmän kuin pelkkä peruskoulutus =2 v., kaksoistutkinto = 4 v.) puolet opinnot aloittaneista suoritti opinnot ns. normiajassa, 16 % suoritti opinnot viivästyneenä ja 9 % oli vielä kirjoilla 4½ vuoden opiskelun jälkeen (opintojen pituus 3 vuotta). Näin luokiteltuna viivästyneiden osuus on suurempi (25 %) kuin tavoiteajan mukaan (9 %) luokiteltuna. Keskeyttäneiden osuus on sama 25 %. Tutkinnon suorittamiseen normiajassa ovat yhteydessä myös samat tekijät kuin aloitusalan tutkinnon suorittamiseen. Ammatillisessa koulutuksessa on havaittavissa ns. jojo-siirtymiä ja moninkertaista koulutusta (28 % oli suorittanut vähintään yhden toisen asteen koulutuksen tutkinnon aloittaessaan opinnot). Yksi keino opintojen lyhentämiseen saattaisi olla aikaisemmin opitun tunnistamisen kehittäminen, mikä edellyttää mm. menetelmien ja läpinäkevyyden kehittämistä.

37 Ammatillisen koulutuksen vetovoiman kehitys (ensisijaiset hakijat/aloituspaikat) koulutusaloittain yhteishaussa vuosina Ala Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Vuosi ,80 1,70 1,75 1,83 1,68 1,69 1,60 1,70 1,49 1,56 1,78 2,00 0,90 0,90 0,93 1,05 1,11 1,21 1,00 0,90 0,87 0,90 0,99 1,06 Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 1,00 1,10 1,16 1,24 1,19 1,25 0,80 0,80 0,80 0,93 0,96 1,07 1,90 1,90 1,87 1,97 1,94 2,20 Matkailu-, ravitsemisja talousala 0,90 0,80 0,72 0,80 0,86 1,02

38 Keskeyttämisen ehkäisykeinoja Varhainen puuttuminen (poissaolot, heikko koulumenestys, häiriköiminen tai vetäytyminen; opiskelijoiden elämänhallinnan tukeminen ) Ennaltaehkäisy (mm. ammattistartti) Nuorten itsenäistyminen ja omatoimisuus, osallisuus Nuoren itseluottamuksen kasvaminen onnistumisen kokemusten kautta; murtautuminen epäonnistumisen kehästä Moniammatillinen yhteistyö ja verkostot Ohjauspalvelut: poikkihallinnollinen yhteistyö

39 Opiskelijan opinpolku ja alueellinen palvelukonteksti (Nykänen 2008 ) Monihallinnollinen ja moniammatillinen yhteistyö Koulu Oppilaitos Oppilaitos/ Työpaja Työelämä Asiakas: Oppiminen ja osallisuus Kohtaamisen ja tuentarpeet Elämänvaiheen ja -tilanteen huomioon ottaminen Sosiaali- ja terveysp. 1. Johtaja 2. Toimija Toimija Nuorisoja vapaaaikap. Avi ja ELY 1. Johtaja 2. Toimija Toimija KELA Poliisi 1. Johtaja 2. Toimija Toimija Yhteisö: osallistuminen johtaminen suunnittelu koordinointi oppiminen Työ- ja elinkeino palvelut 1. Johtaja 2. Toimija Toimija Täydennyskoulutus Jatko-koulutus

40 Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen apuna käytetyt välineet (N=222) (Soininen, Niskanen & Lepänjuuri (toim.) 2010) Tutkintotodistukset Työtodistukset Pätevyyden tunnustavat asiakirjat HOPS Haastattelut Osaamisen näytöt Tentit Opintojen arviointi- ja toteutussuunnitelma Osaamisen kartoitus CV Projektityö/esitelmä/essee Portfolio Oppimispäiväkirja 0% 20% 40% 60% 80% 100%

41 Tutkinnon eri osien korvautuminen aiemmin hankitulla osaamisella (N=220) (Soininen, Niskanen & Lepänjuuri (toim.) 2010) 7 % 6 % Yhteisiä ammatillisia opintoja Yhteisiä opintoja 41 % 46 % Vapaasti valittavia opintoja Jotain muuta

42 Opintourien rakentuminen: Opintojen sujuvuuteen, viivästymiseen ja keskeyttämiseen vaikuttavat tekijät (Kouvo, Stenström, Virolainen & Vuorinen-Lampila, 2011) Yksilötaso opiskelutaidot ja - valmiudet / oppimisen vaikeudet ja ongelmat opintomenestys koulutustausta pääsykoemenestys opintoihin sitoutuminen kotitausta (vanhempien koulutus- ja tulotaso) elämänhallintataidot elämäntilanne (perhesuhteet, terveys, taloudellinen tilanne) epävarmuus uravalinnasta epärealistiset koulutusodotukset hakutoiveen toteutuminen orientaation kiinnittyminen: opiskelu/työelämä/sitoutu maton motivaatio työssäkäynti koulutuksen ohessa opintojen laajuus välivuodet Siirtymäjärjestelmä ja yhteiskunnallinen ympäristö ohjaus- ja neuvontapalvelut opiskelijavalintajärjestelm ä opintotukijärjestelmä yhteishakujärjestelmä asevelvollisuus perhe-etuudet työmarkkinatuen sidos opintoihin hakeutumiseen (ns. pakkohaku) työmarkkinatilanne taloustilanne: taantuma/nousukausi tutkintojen eriytyneisyys ja vastaavuus työmarkkinoilla tarjolla oleviin työtehtäviin, koulutusalojen erot koulutusalakulttuurit sukupuolten väliset erot kouluttautumisessa ja työllistymisessä välivuodet koulutuspaikkakilpailu Koulutuksen ja oppilaitoksen sisäiset tekijät oppilaitosmarkkinointi opiskelijan integroiminen oppimisympäristöön (vuorovaikutus opettajan ja opiskelutovereiden kanssa) joustavat opiskelujärjestelyt ja -käytännöt opetussuunnitelma (professio- ja generalistialat, opintojen laajuus, pedagogiset ratkaisut) opintojen joustavuus (esim. poissaolojen korvattavuus) aiempien opintojen hyväksiluku oppilaitoksen pedagoginen johtajuus opetuksen ja ohjauksen laatu koulutuksen työelämäyhteydet

43 Opintourien rakentuminen: Opintojen sujuvuuteen, viivästymiseen ja keskeyttämiseen vaikuttavat tekijät Yksilötaso (Kouvo, Stenström, Virolainen & Vuorinen-Lampila, 2010) opiskelutaidot ja -valmiudet / oppimisen vaikeudet ja ongelmat opintomenestys koulutustausta pääsykoemenestys opintoihin sitoutuminen kotitausta (vanhempien koulutus- ja tulotaso) elämänhallintataidot elämäntilanne (perhesuhteet, terveys, taloudellinen tilanne) epävarmuus uravalinnasta epärealistiset koulutusodotukset hakutoiveen toteutuminen orientaation kiinnittyminen: opiskelu/työelämä/sitoutumaton motivaatio työssäkäynti koulutuksen ohessa opintojen laajuus välivuodet

44 Koulutuksen ja oppilaitoksen sisäiset tekijät (Kouvo, Stenström, Virolainen & Vuorinen-Lampila, 2010) oppilaitosmarkkinointi opiskelijan integroiminen oppimisympäristöön (vuorovaikutus opettajan ja opiskelutovereiden kanssa) joustavat opiskelujärjestelyt ja -käytännöt opetussuunnitelma (professio- ja generalistialat, opintojen laajuus, pedagogiset ratkaisut) opintojen joustavuus (esim. poissaolojen korvattavuus) aiempien opintojen hyväksiluku, tunnistaminen ja tunnustaminen oppilaitoksen pedagoginen johtajuus opetuksen ja ohjauksen laatu koulutuksen työelämäyhteydet

45 Siirtymäjärjestelmä ja yhteiskunnallinen ympäristö (Kouvo, Stenström, Virolainen & Vuorinen-Lampila, 2010) ohjaus- ja neuvontapalvelut opiskelijavalintajärjestelmä opintotukijärjestelmä yhteishakujärjestelmä asevelvollisuus perhe-etuudet työmarkkinatuen sidos opintoihin hakeutumiseen (ns. pakkohaku) työmarkkinatilanne taloustilanne: taantuma/nousukausi tutkintojen eriytyneisyys ja vastaavuus työmarkkinoilla tarjolla oleviin työtehtäviin, koulutusalojen erot koulutusalakulttuurit sukupuolten väliset erot kouluttautumisessa ja työllistymisessä välivuodet koulutuspaikkakilpailu

46 Kiitoksia! Marja-Leena Stenström marja-leena.stenstrom(at)jyu.fi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Koulutuksen tutkimuslaitos - Finnish Institute for Educational Research