KESKIVIIKKONA 17. KESÄKUUTA 2015 PIDETYN ISTUNNON PÖYTÄKIRJA (2015/C../02) 1. Alueellinen yhdentyminen Tyynenmeren alueella... 3

Transkriptio

1 AFRIKAN, KARIBIAN JA TYYNENMEREN VALTIOIDEN RYHMÄN JÄSENTEN SEKÄ EUROOPAN UNIONIN JA SEN JÄSENVALTIOIDEN VÄLILLÄ TEHDYN KUMPPANUUSSOPIMUKSEN MUKAISESTI JÄRJESTETTÄVÄ YHTEINEN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS KESKIVIIKKONA 17. KESÄKUUTA 2015 PIDETYN ISTUNNON PÖYTÄKIRJA (2015/C../02) Sisältö Sivu 1. Alueellinen yhdentyminen Tyynenmeren alueella Kiireellinen asia nro 2: Keski-Afrikan tasavallan tilanne AKT-valtioiden sisäisten tulojen tuottamista koskevien valmiuksien parantaminen Taloutta kohtaan tunnetun luottamuksen kehittäminen aidon osallistavan demokratian kautta Työryhmien tiivistelmäraportit Äänestys päätöslauselmaesityksistä, jotka sisältyvät kolmen pysyvän valiokunnan esittämiin mietintöihin Äänestys kiireellisistä päätöslauselmaesityksistä Pöytäkirjojen hyväksyminen maanantaina 15. kesäkuuta 2015 iltapäivällä ja tiistaina 16. kesäkuuta 2015 aamulla ja iltapäivällä pidetyistä istunnoista Muut asiat AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen 30. istuntojakson aika ja paikka... 8 LIITE I YHTEISEN PARLAMENTAARISEN EDUSTAJAKOKOUKSEN AAKKOSELLINEN JÄSENLUETTELO... 9 LIITE II STRASBOURGISSA (RANSKASSA) KESÄKUUTA 2015 PIDETYN ISTUNTOJAKSON LÄSNÄOLOLISTA LIITE III EI-PARLAMENTAARISTEN EDUSTAJIEN AKKREDITOINTI LIITE IV HYVÄKSYTYT TEKSTIT PÄÄTÖSLAUSELMA kulttuurisesta monimuotoisuudesta ja ihmisoikeuksista AKTmaissa ja EU:n jäsenvaltioissa PV\ doc Moninaisuudessaan yhtenäinen

2 PÄÄTÖSLAUSELMA sijoitusten ja kaupan, myös infrastruktuurin, rahoituksesta AKT-valtioissa EU:n yhdistämismekanismin avulla PÄÄTÖSLAUSELMA peruskoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen liittyvistä haasteista ja mahdollisuuksista AKT-valtioissa PÄÄTÖSLAUSELMA Vanuatun (ja naapurivaltioiden) luonnonkatastrofista: jatkotoimet, muun muassa edistämällä alueellista yhteistyötä PÄÄTÖSLAUSELMA Keski-Afrikan tasavallan tilanteesta /58 PV\ doc

3 KESKIVIIKKONA 17. KESÄKUUTA 2015 PIDETYN ISTUNNON PÖYTÄKIRJA (Istunto avattiin klo 9.05.) PUHETTA JOHTI: Fitz A. JACKSON Yhteispuheenjohtaja 1. Alueellinen yhdentyminen Tyynenmeren alueella Keskustelu Tyynenmeren saarten foorumin pääsihteerin Meg Taylorin ja Tyynenmeren alueen yhteisön sihteeristön pääjohtajan Colin Tuikuitongan kanssa Tyynenmeren saarten foorumin pääsihteeri Meg Taylor ja Tyynenmeren alueen yhteisön sihteeristön pääjohtaja Colin Tuikuitonga kertoivat suunnitelmista Tyynenmeren/Oseanian alueen syvempää yhdentymistä varten, johon sisältyy myös yhdentyminen aluetta pienempien yksiköiden tasolla. He korostivat EU:n roolia alueen tärkeimpänä kehityskumppanina, joskin he painottivat samalla, että kalastuksenhoitopolitiikasta on erimielisyyttä EU:n kanssa. Puheenvuorot: Maurice Ponga, Norbert Neuser, Eirangi Marsters (Cookinsaaret), Felix C.M. Mutati (Sambia), Javier Nart, Tialavea Tionisio Seigafolava Hunt (Samoa), Lidia Senra Rodriguez, Michèle Rivasi, Sanjit Patel (Fidži), Tu'iafitu Lolomana'ia (Tonga), Juan Fernando Lopez Aguilar, Davor Ivo Stier, Ole Christensen ja Gediminas Varanavičius (Euroopan unionin Tyynenmeren alueen edustusto). Jäsenet korostivat alueellisen taloudellisen ja poliittisen yhdentymisen merkitystä globaalistuneessa maailmassa erityisesti Tyynenmeren alueen kannalta ottaen huomioon sen maiden pienen koon, sekä tarvetta tarttua sellaisiin haasteisiin kuin resurssien hallinta, muuttoliike sekä ilmastonmuutoksen aiheuttama uhka. AKTvaltioiden jäsenet pitivät valitettavana Euroopan komission ehdotusta EU:n ja Tyynenmeren alueen talouskumppanuussopimusta koskevien neuvottelujen keskeyttämisestä kalastuksenhoitopolitiikan uudistamisen ajaksi ja kehottivat EU:ta osoittamaan joustavuutta, mikä olisi välttämätöntä sopimuksen aikaansaamiseksi. Euroopan komissio korosti sitoutuvansa jatkossakin EU:n ja Tyynenmeren alueen talouskumppanuussopimuksen saattamiseen valmiiksi jättäen samalla kuitenkin riittävästi aikaa kalavarojen hoidon uudenaikaistamiselle Tyynenmeren alueella. 2. Kiireellinen asia nro 2: Keski-Afrikan tasavallan tilanne Puheenvuorot: Kristin de Peyron (Euroopan ulkosuhdehallinto), Laurent Ngon-Baba (Keski-Afrikan tasavalta), Michael Gahler, Christophe Lutundula (Kongon demokraattinen tasavalta), Kashetu Kyenge, Netty Baldeh (Gambia), yhteispuheenjohtaja Louis Michel, Mohamed Ben Oumar (Niger), Lidia Senra PV\ doc 3/58

4 Rodriguez, Amos Fish Mahlalela (Etelä-Afrikka), Bodil Ceballos, Adjedoue Weidou (Tšad), Ignazio Corrao, Agustin Diaz De Mera, Teresa Jiménez-Becerril Barrio ja Joachim Zeller. Jäsenet panivat merkille viime kuukausina tapahtuneen rohkaisevan kehityksen korostaen kuitenkin, ettei kansainvälisen yhteisön pidä lakata tukemasta Keski- Afrikan tasavallan siirtymävaihetta erityisesti demokraattisten vaalien järjestämistä vuoden 2015 loppuun mennessä silmällä pitäen. EU oli antanut huomattavia määriä rahoitusta maan vakauttamista varten, mutta muilta toimijoilta tarvittiin lisää sitoumuksia, kuten esimerkiksi sotilaallista panostusta keskipitkällä aikavälillä. Puheenvuoroissa korostettiin myös pakolaisten tilannetta, aseistariisuntaa, demobilisaatiota, palauttamista ja yhteiskuntaan sopeuttamista koskevan sopimuksen kesken olevaa täytäntöönpanoa, lasten oikeuksia sekä väliaikaisen presidentin ja Keski-Afrikan tasavallan uskonnollisten yhteisöjen johtajien myönteistä roolia. (Kokous keskeytettiin klo ja sitä jatkettiin klo ) 3. AKT-valtioiden sisäisten tulojen tuottamista koskevien valmiuksien parantaminen Keskustelu yleisen syyttäjän ja valtion varoista, julkisista yrityksistä sekä julkisista palveluista ja viestinnästä vastaavan ministerin Aiyaz Sayed-Khaiyumin (Fidži) kanssa Yleinen syyttäjä ja Fidžin valtion varoista, julkisista yrityksistä sekä julkisista palveluista ja viestinnästä vastaava ministeri Aiyaz Sayed-Khaiyum selitti, että hänen maansa noudattaa kulutusjohtoista strategiaa, jossa yksityishenkilöihin ja mikro- ja pk-yrityksiin sovelletaan alennettua nimellisverokantaa ja jolla edistetään pienen mittakaavan investointeja sekä verosäännösten noudattamista. Puheenvuorot: Tesfaye Daba (Etiopia), Davor Ivo Stier, Joyce Laboso (Kenia), Pedro Silva Perreira, James Munthali (Malawi), Petr Jezek, Felix Mutati (Sambia), Lidia Senra Rodriguez, Michael Gahler, Michèle Rivasi, Mikael Phillips (Jamaika), Juan Fernando Lopez Aguilar, Kashetu Kyenge, Catherine Bearder, Carlos Zorrinho, Neena Gill, Michael George Peyrefitte (Belize) ja Peter Craig McQuaide (Euroopan komissio). Jäsenet korostivat olevan tärkeää rajoittaa laittomia rahoitusvirtoja ja varmistaa, että kansainväliset yhtiöt ja kehitysmaiden rikkaimmat yksittäiset henkilöt maksavat veronsa. 4/58 PV\ doc

5 4. Taloutta kohtaan tunnetun luottamuksen kehittäminen aidon osallistavan demokratian kautta Keskustelu yleisen syyttäjän ja valtion varoista, julkisista yrityksistä sekä julkisista palveluista ja viestinnästä vastaavan ministerin Aiyaz Sayed-Khaiyumin (Fidži) kanssa Aiyaz Sayed-Khaiyum kertoi viimeaikaisista uudistuksista, Fidžin perustuslain ansioista sekä syrjimättömyysperiaatteista ja sosiaalisten oikeuksien vahvistamisesta puolustaen Fidžin työlainsäädäntöä. Puheenvuorot: Agustin Diaz De Mera, Felix Mutati (Sambia), Neena Gill, Petr Jezek, Lidia Senra Rodriguez, Michèle Rivasi, Juan Fernando Lopez Aguilar, Joachim Zeller, Ole Christensen, Catherine Bearder, Davor Ivo Stier, Kashetu Kyenge ja Kristin de Peyron (Euroopan ulkosuhdehallinto). Jäsenet pitivät tervetulleena Fidžin paluuta demokratiaan syyskuussa 2014 pidettyjen vaalien johdosta ja onnittelivat Fidžiä sen viimeaikaisista taloudellisista ja poliittisen hallinnon uudistuksista. Kysymyksiä esitettiin Fidžin talouspolitiikasta ja sen suhteesta alueelliseen ja maailmanlaajuiseen kontekstiin, Fidžin armeijan nykyisestä roolista, tiedotusvälineiden vapaudesta ja kansalaisyhteiskunnan osallistumisesta sekä haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, kuten naisten ja maaseutuyhteisöjen, taloudellisesta osallisuudesta. EU:n jäsenet esittivät ministerille kysymyksiä ILO:n tutkimuksesta, joka koski työelämän perusoikeuksia kyseisessä maassa. 5. Työryhmien tiivistelmäraportit Kembi Gitura (Kenia) esitti suullisen selonteon työryhmästä, joka käsittelee Fidžin ja Tyynenmeren alueen kokemuksia laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen torjunnasta. Hän painotti olevan tarpeen vahvistaa kestävää kalastusta koskevaa politiikkaa Fidžillä ja sen naapurimaissa Tyynenmeren alueella ja kertoi myös kyseisessä asiassa viime vuosina toteutetuista toimenpiteistä. Jo Leinen esitti suullisen selonteon ilmastonmuutoksen torjuntaa Fidžillä käsitelevästä työryhmästä. Ilmastonmuutokseen on puututtava kiireellisesti, koska Tyynenmeren alue kärsii jo nyt sen vaikutuksista, kuten merenpinnan noususta, ja sekä koko olemassaolo on uhattuna. Esittelijä kehotti AKT- ja EU-kumppaneita toimimaan yksissä tuumin Pariisissa joulukuussa 2015 pidettävässä Yhdistyneiden kansakuntien COP21-ilmastonmuutoskokouksessa. (Istunto keskeytettiin klo ja sitä jatkettiin klo ) Fitz A. JACKSON Louis MICHEL Yhteispuheenjohtajat Patrick I. GOMES ja Luis Marco AGUIRIANO NALDA Yhteispääsihteerit PV\ doc 5/58

6 PUHETTA JOHTI: Louis MICHEL Yhteispuheenjohtaja 6. Äänestys päätöslauselmaesityksistä, jotka sisältyvät kolmen pysyvän valiokunnan esittämiin mietintöihin Yhteispuheenjohtaja muistutti edustajakokousta äänestysmenettelyistä. Kulttuurinen monimuotoisuus ja ihmisoikeudet AKT-maissa ja EU:n jäsenvaltioissa (AKT-EU/ /15/lop.) Poliittisten asioiden valiokunta Abdoulaye Tourén (Norsunluurannikko) ja Davor Ivo Stierin mietintö Hylätty tarkistus: 1 PPE-ryhmä pyysi erillisiä kohta kohdalta -äänestyksiä osasta 2 (1, 12 ja 31 kohta). Äänestysten tuloksena nämä kohdat hylättiin. Näin muutettu päätöslauselma hyväksyttiin kaikkien läsnä olleiden jäsenten äänestäessä sen puolesta yhtä sitä vastaan äänestänyttä jäsentä lukuun ottamatta. Sijoitusten ja kaupan, myös infrastruktuurin, rahoitus AKT-valtioissa EU:n yhdistämismekanismin avulla (AKT-EU/ /15/lop.) Taloudellisen kehityksen, rahoituksen ja kaupan valiokunta Malement Liahosoan (Madagaskar) ja David Martinin mietintö Hyväksytyt tarkistukset: 1, 2, 3, 5 Hylätyt tarkistukset: 4, 6 (erilliset äänestykset PPE-ryhmän pyynnöstä), 15 kohta (erilliset äänestykset PPE-ryhmän pyynnöstä) PPE-ryhmä pyysi erillistä kohta kohdalta -äänestystä osasta 2 (johdanto-osan R kappale). Kaikki osat hyväksyttiin. Näin muutettu päätöslauselma hyväksyttiin kaikkien läsnä olleiden jäsenten äänestäessä sen puolesta kahta sitä vastaan äänestänyttä jäsentä lukuun ottamatta. Peruskoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet AKT-valtioissa (AKT-EU/ /15/lop.) Sosiaali- ja ympäristöasioiden valiokunta 6/58 PV\ doc

7 Musa Hussein Naibin (Eritrea) ja Francesc Gambúsin mietintö PPE-ryhmä pyysi erillisiä kohta kohdalta -äänestyksiä kummastakin osasta (31 ja 34 kohta). Kaikki osat hyväksyttiin. Näin muutettu päätöslauselma hyväksyttiin kaikkien läsnä olleiden jäsenten äänestäessä sen puolesta yhtä sitä vastaan äänestänyttä jäsentä lukuun ottamatta. 7. Äänestys kiireellisistä päätöslauselmaesityksistä - Vanuatun (ja naapurivaltioiden) luonnonkatastrofi: jatkotoimet, muun muassa edistämällä alueellista yhteistyötä (AKT-EU/ /15/lop.) PPE-ryhmä pyysi erillistä kohta kohdalta -äänestystä osasta 2 (11 kohta). Osa 1 hyväksyttiin ja osa 2 hylättiin. Näin muutettu päätöslauselma hyväksyttiin yksimielisesti. - Keski-Afrikan tasavallan tilanne (AKT-EU/ /15/lop.) Hyväksytty tarkistus: 7 kohta (erilliset äänestykset EFDD-ryhmän pyynnöstä) Päätöslauselma hyväksyttiin kaikkien läsnä olleiden jäsenten äänestäessä sen puolesta kahta sitä vastaan äänestänyttä jäsentä lukuun ottamatta. 8. Pöytäkirjojen hyväksyminen maanantaina 15. kesäkuuta 2015 iltapäivällä ja tiistaina 16. kesäkuuta 2015 aamulla ja iltapäivällä pidetyistä istunnoista Lidia Senra Rodríguez pyysi vähäistä muutosta maanantaina 15. kesäkuuta 2015 pidetyn istunnon pöytäkirjan kohtaan 8. Kyseisen päivän pöytäkirjaa muutettiin vastaavasti. Tiistaina 16. kesäkuuta 2015 pidetyn istunnon pöytäkirja hyväksyttiin ilman muutoksia. Pöytäkirjat hyväksyttiin. 9. Muut asiat PV\ doc 7/58

8 Yhteispuheenjohtaja ilmoitti, että AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen yhteispuheenjohtajien julkilausumat Burundin tilanteesta ja N'Djamenassa (Tšad) siviileihin kohdistuneesta itsemurhaiskusta oli jaettu jäsenille. Yhteispuheenjohtaja Fitz A. Jackson onnitteli yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen jäsentä Winston Garrawaytä tämä nimityksestä Grenadan nuoriso-, urheilu- ja uskontoasioista vastaavaksi ministeriksi. Yhteispuheenjohtaja Louis Michel onnitteli entistä yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen jäsentä Komi Sélom Klassoua tämän äskettäin tapahtuneesta nimityksestä Togon pääministeriksi. 10. AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen 30. istuntojakson aika ja paikka Yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen 30. istuntojakso pidetään näillä näkymin joulukuuta 2015 Mosambikissa edellyttäen, että AKT vahvistaa asian hyvissä ajoin. Jo Leinen totesi, että yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen 30. istuntojaksolle valittu ajankohta osuu samaan aikaan Pariisissa järjestettävän Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutoskonferenssin (COP21) kanssa. Hän kehotti näin ollen valitsemaan istuntojaksolle jonkin muun ajankohdan. Yhteispuheenjohtaja Louis Michel kertoi pyrkivänsä löytämään asiaan ratkaisun. Yhteispuheenjohtaja Louis Michel onnitteli koko yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen puolesta Fidžin hallitusta ja parlamenttia yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen 29. istuntojakson onnistuneesta järjestämisestä. (Istunto päättyi klo ) Fitz A. JACKSON Louis MICHEL Yhteispuheenjohtajat Patrick I. GOMES ja Luis Marco AGUIRIANO NALDA Yhteispääsihteerit 8/58 PV\ doc

9 LIITE I YHTEISEN PARLAMENTAARISEN EDUSTAJAKOKOUKSEN AAKKOSELLINEN JÄSENLUETTELO AKT-valtioiden edustajat JACKSON (JAMAIKA), yhteispuheenjohtaja ANGOLA ANTIGUA JA BARBUDA BAHAMA BARBADOS (varapj.) BELIZE BENIN BOTSWANA BURKINA FASO BURUNDI KAMERUN KAP VERDE KESKI-AFRIKAN TASAVALTA TŠAD (varapj.) KOMORIT KONGON DEMOKRAATTINEN TASAVALTA (varapj.) KONGON TASAVALTA COOKINSAARET NORSUNLUURANNIKKO DJIBOUTI DOMINICA DOMINIKAANINEN TASAVALTA PÄIVÄNTASAAJAN GUINEA* ERITREA ETIOPIA (varapj.) DŽI GABON GAMBIA GHANA GRENADA GUINEA GUINEA-BISSAU GUYANA HAITI JAMAIKA KIRIBATI LESOTHO LIBERIA MADAGASKAR MALAWI (varapj.) MALI MARSHALLINSAARTEN TASAVALTA MAURITANIA MAURITIUS Euroopan parlamentin edustajat MICHEL, yhteispuheenjohtaja ADINOL AGEA ALIOT ARENA BAY BEARDER BUONANNO CAMPBELL BANNERMAN CASA CEBALLOS CHRISTENSEN CORRAO DANCE DELAHAYE DE SARNEZ DUNCAN ENGSTRÖM ESTARÀS FERRAGUT FERRARA FERREIRA (varapj.) FLAŠÍKOVÁ BEŇOVÁ FLORENZ GABRIEL GÁL GARDIAZABAL RUBIAL GEBHARDT GERICKE GERINGER DE OEDENBERG GIRAUTA VIDAL GIUFFRIDA GOERENS GRIESBECK GUERRERO SALOM HANNAN (varapj.) HERRANZ GARCÍA HETMAN HEUBUCH ITURGAIZ KARSKI KYENGE (varapj.) LÓPEZ AGUILAR (varapj.) LÖSING MCAVAN PV\ doc 9/58

10 MIKRONESIAN LIITTOVALTIO MOSAMBIK (varapj.) NAMIBIA NAURU NIGER NIGERIA (varapj.) NIUE (varapj.) PALAU PAPUA-UUSI-GUINEA RUANDA SAINT KITTS JA NEVIS SAINT LUCIA SAINT VINCENT JA GRENADIINIT SAMOA SÃO TOMÉ JA PRÍNCIPE SENEGAL (varapj.) SEYCHELLIT SIERRA LEONE SALOMONSAARET SOMALIA ETELÄ-AFRIKKA SUDAN (varapj.)* SURINAME (varapj.) SWAZIMAA TANSANIA ITÄ-TIMOR TOGO TONGA (varapj.) TRINIDAD JA TOBAGO TUVALU UGANDA VANUATU SAMBIA ZIMBABWE MANSCOUR (varapj.) MARUSIK MIZZI MUSELIER (varapj.) MUSSOLINI NART (varapj.) NEGRESCU NEUSER NOICHL OMARJEE PAPADIMOULIS PEDICINI (varapj.) PHILIPPOT POGLIESE RIVASI (varapj.) ROLIN ROSATI RUAS (varapj.) SALVINI SARGENTINI SCHREIJER-PIERIK SENRA RODRÍGUEZ STOLOJAN THOMAS VAIDERE WENTA WERNER WIELAND WIŚNIEWSKA (varapj.) ZÁBORSKÁ ZELLER ZORRINHO ZWIEFKA (*) Tarkkailijana. POLIITTISTEN ASIOIDEN VALIOKUNTA AKT-valtioiden jäsenet HLONGWANE (ZIMBABWE), yhteispuheenjohtaja SANOU (BURKINA FASO), varapj. GOUMANEH (DJIBOUTI), varapj. ANTIGUA JA BARBUDA YEHOUETOME (BENIN) GBERI (KAMERUN) N GON-BABA (KESKI-AFRIKAN TASAVALTA) KOMORIT KONGON TASAVALTA NORSUNLUURANNIKKO PATEL (DŽI) GUYANA PRIVERT (HAITI) Euroopan parlamentin jäsenet GAHLER, yhteispuheenjohtaja ZELLER, varapj. GUERRERO SALOM, varapj. ADINOL CASA CEBALLOS CORRAO DANCE DUDA ENGSTRÖM GABRIEL GAL GEBHARDT 10/58 PV\ doc

11 PHILLIPS (JAMAIKA) GITURA (KENIA) LIBERIA MUNTHALI (MALAWI) SOUKOUNA (MALI) MARSHALLINSAARET VAQUINA (MOSAMBIK) NAURU SAINT VINCENT JA GRENADIINIT KAWAMALA (TANSANIA) SANTOS (ITÄ-TIMOR) TOGO TAUSI (TUVALU) KARSKI KYENGE LEWER LÖSING LÓPEZ AGUILAR MICHEL PHILIPPOT POGLIESE RUAS WERNER WIELAND ZORRINHO ZWIEFKA TALOUDELLISEN KEHITYKSEN, RAHOITUKSEN JA KAUPAN VALIOKUNTA AKT-valtioiden jäsenet Euroopan parlamentin jäsenet TRINIDAD JA TOBAGO, yhteispuheenjohtaja TANNA (UGANDA), varapj. TU'I'ATU (TONGA), varapj. WORRELL (BARBADOS) MANGOLE (BOTSWANA) BURUNDI ANDRADE RAMOS (KAP VERDE) KONGON DEMOKRAATTINEN TASAVALTA PÄIVÄNTASAAJAN GUINEA* ETIOPIA KABA (GUINEA) MANE (GUINEA-BISSAU) KIRIBATI RAZANDRAVELO (MADAGASKAR) MUCHILA (NAMIBIA) NIGERIA NIUE SAO TOME JA PRINCIPE SENEGAL TAUSINGA (SALOMONSAARET) SAINT KITTS JA NEVIS LONG (SAINT LUCIA) SUDAN* SURINAME DLAMINI (SWAZIMAA) MUTATI (SAMBIA) FERRARA, yhteispuheenjohtaja ESTARÀS FERRAGUT, varapj. MANSCOUR, varapj. ARENA BAY CAMPBELL BANNERMAN DE SARNEZ DELAHAYE FLAŠÍKOVÁ BEŇOVÁ FLORENZ GIRAUTA VIDAL GRIESBECK HANNAN MIZZI MUSELIER NEGRESCU OMARJEE PAPADIMOULIS PEDICINI ROSATI SALVINI SARGENTINI SCHREIJER-PIERIK STOLOJAN THOMAS WENTA (*) Tarkkailijana. PV\ doc 11/58

12 SOSIAALI- JA YMPÄRISTÖASIOIDEN VALIOKUNTA AKT-valtioiden jäsenet MANGOUALA (GABON), yhteispuheenjohtaja BALDEH (GAMBIA), varapj. JIMÉNEZ (DOMINIKAANINEN TASAVALTA), varapj. XIRIMBIMBI (ANGOLA) BAHAMA PEYRETTE (BELIZE) ADJEDOUE (TŠAD) MARSTERS (COOKINSAARET) DOMINICA NAIB (ERITREA) ASAMOAH (GHANA) GRENADA MOQOLO (LESOTHO) ZAMEL (MAURITANIA) MAURITIUS MIKRONESIAN LIITTOVALTIO OUMAR (NIGER) PALAU PAPUA-UUSI-GUINEA RUGEMA (RUANDA) HUNT (SAMOA) POOLE (SEYCHELLIT) BUNDU (SIERRA LEONE) ABDIRIZAK (SOMALIA) MAHLALELA (ETELÄ-AFRIKKA) LENGKON (VANUATU) Euroopan parlamentin jäsenet RIVASI, yhteispuheenjohtaja AGEA, varapj. MUSSOLINI, varapj. ALIOT BEARDER BUONANNO CHRISTENSEN FERREIRA GARDIAZABAL RUBIAL GERICKE GERINGER DE OEDENBERG GIUFFRIDA HERRANZ GARCIA HETMAN HEUBUCH MARUSIK MCAVAN NART NEUSER NOICHL ROLIN SENRA RODRIGUEZ VAIDERE WIŚNIEWSKA ZABORSKA 12/58 PV\ doc

13 PV\ doc 13/58

14 LIITE II STRASBOURGISSA (RANSKASSA) KESÄKUUTA 2015 PIDETYN ISTUNTOJAKSON LÄSNÄOLOLISTA JACKSON (Jamaika), yhteispuheenjohtaja MICHEL, yhteispuheenjohtaja PEREIRA (Angola) WORRELL (Barbados) (varapj.) PEYRETTE (Belize) GBIAN (Benin) MANGOLE (Botswana) SANOU (Burkina Faso) KOMBO (Kamerun) ANDRADE RAMOS ( Kap Verde) NGON-BABA (Keski-Afrikan tasavalta) LUTUNDULA APALA Pen'APALA (Kongon demokraattinen tasavalta) (varapj.) MARSTERS (Cookinsaaret)(*) WEIDOU (Tšad) (varapj.) GOUMANEH (Djibouti) NAIB (Eritrea) DABA WAKJIRA (Etiopia) (varapj.) TORAO OYO (Päiväntasaajan Guinea)(**) PATEL (Fidži) MANGOUALA (Gabon) BALDEH (Gambia) AMOATEY (Ghana) GARRAWAY (Grenada) KABA (Guinea) MANE (Guinea-Bissau) PRIVERT (Haiti) PHILLIPS (Jamaika) LABOSO (Kenia) TONG (Kiribati) RAMALEFANE (Lesotho) RAZANDRAVELO (Madagaskar) MUNTHALI (Malawi) (varapj.) SOUKOUNA (Mali) ZAMEL (Mauritania) VAQUINA (Mosambik) (varapj.) MUCHILA (Namibia) OUMAR (Niger) TAUTU (Niue) KANAI (Palau) KOMUN (Papua-Uusi-Guinea) REGEMA (Ruanda) LONG (Saint Lucia) HUNT (Samoa) POOL (Seychellit) BUNDU (Sierra Leone) TAUSINGA (Salomonsaaret) HASSAN (Somalia) BEARDER CEBALLOS CHAUPRADE (1,2) CHRISTENSEN CORRAO DE SARNEZ (1,2) DIAZ DE MERA GARCIA CONSUEGRA GAHLER GAL GAMBUS GERICKE (1,2) GILL GIRAUTA VIDAL (1,2) GRIESBECK (1,2) HETMAN HOLVENYI JACKIEWICZ JEZEK JIMENEZ BECERRIL KYENGE (varapj.) LOPEZ AGUILAR LEGUTKO LEINEN MARTIN MIZZI NART (varapj.) NEUSER PIECHA PIOTROWSKI (2,3) PONGA POREBA (1) RIVASI (varapj.) SENRA RODRIGUEZ SILVA PEREIRA STIER THEOCHAROUS VAIDERE VAUGHAN WENTA ZELLER ZORRINHO ZWIEFKA 14/58 PV\ doc

15 MAHLALELA (Etelä-Afrikka) DLAMINI (Swazimaa) NDUGAI (Tansania) LOLOMANA'IA (Tonga) (varapj.) TAUSI (Tuvalu) OULANYAH (Uganda) LENGKON (Vanuatu) MUTATI (Sambia) HLONGWANE (Zimbabwe) (*) Edustaja ei ole maan parlamentin jäsen. (**) Tarkkailijana. ( 1 ) Läsnä 15. kesäkuuta 2015 ( 2 ) Läsnä 16. kesäkuuta 2015 ( 3 ) Läsnä 17. kesäkuuta 2015 Läsnä myös: ANGOLA SIMBRÃO DE CARVALHO XIRIMBIMBI TEIXEIRA BENIN YEHOUETOME BOTSWANA NGAKA MOSOME BURKINA FASO BONKOUGOU DRABO M. OUEDRAOGO G. OUEDRAOGO KAMERUN AWUDU MBAYA OWONA KONO DAOUDA KESKI-AFRIKAN TASAVALTA NOUGANGA KONGON DEMOKRAATTINEN TASAVALTA BASIALA MAKA KILISHO BULAMBO MOLEKO MOLIWA OKUNDJI NDJOVU AIMA TSHANDIA MAYINDOMBE INIER LATEBO EKWA NGINDU KABUNDI BIDUAYA LUKUKA NKULIMBA NORSUNLUURANNIKKO F. TOURE S. TOURE ERITREA TEKLE HAGOS PÄIVÄNTASAAJAN GUINEA BAKALE AYETEBE MASA ADA ETIOPIA TOGA CHANAKA IRENA GABON MILEBOU AUBUSSON ONGOUORI NGOUBILI OWONO NGUEMA NZEH ELLANG RISSONGA NYONDA PV\ doc 15/58

16 16/58 PV\ doc GAMBIA SILLAH NJIE KEBBEH GUINEA-BISSAU MANE DIAS MADAGASKAR LIAHOSOA MAURITANIA EL MOKHTAR SAMBA WANATY MARRAKCHY WANE GHANA ASAMOAH BROWN ANSAH-ADJEI Akua SARKU KENIA KEMBI GITURA ADEN MASINDE CHEBET KINYUA MALAWI PATEL KAPHAMTENGO YONA LIPANDE CHITEYEYE MAKANDE MOSAMBIK SITHOLE NAMBURETE DAVA MATE GUINEA SYLLA DIALLO LIBERIA BARCLAY DARKEL MALI HAMATOU DIALLO NIGER CHEGOU OUSMANE TIEMOKO FOUKORI TONDY MAINA CAZALICA PAPUA-UUSI-GUINEA MARO MEALIN RUANDA RUGEMA SEYCHELLIT JUMAYE SIERRA LEONE LEWALLY KUYEMBEH KOROMA SALOMONSAARET MOSE HALLU WAOKEA SOMALIA IBROW FAQI ETELÄ-AFRIKKA MAMPURU KALYAN ROTHKEGEL KHUZWAYO MADLALA TANSANIA ZUNGU MWANJELWA YAKUBU MASUKE TŠAD ADJI GUELPINA

17 TOGO ABIGUIME TIGNOKPA LAWSON UGANDA TANNA KAGANZI VANUATU RICHARD TAMBE SAMBIA MUBANGA ZIMBABWE CHIKWINYA MAHLANGU CHIPARE AKT-MINISTERINEUVOSTO EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO EDGARS RINKĒVIČS, Euroopan unionin neuvoston puheenjohtaja, Latvian ulkoministeri EUROOPAN KOMISSIO NEVEN MIMICA, kansainvälisestä yhteistyöstä ja kehitysasioista vastaava komission jäsen EUROOPAN ULKOSUHDEHALLINTO DE PEYRON, osastopäällikkö, yleisafrikkalaiset asiat EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEA VERBOVEN AKT-SIHTEERISTÖ GOMES, yhteispääsihteeri EU-SIHTEERISTÖ AGUIRIANO NALDA, yhteispääsihteeri PV\ doc 17/58

18 LIITE III EI-PARLAMENTAARISTEN EDUSTAJIEN AKKREDITOINTI Cookinsaaret Eirangi Marsters Cookinsaarten ulkoministeriö 18/58 PV\ doc

19 LIITE IV HYVÄKSYTYT TEKSTIT AKT-EU/ /15/lop. PÄÄTÖSLAUSELMA 1 kulttuurisesta monimuotoisuudesta ja ihmisoikeuksista AKT-maissa ja EU:n jäsenvaltioissa AKT:n ja EU:n yhteinen parlamentaarinen edustajakokous, joka kokoontui Suvassa, Fidžissä, kesäkuuta 2015, ottaa huomioon työjärjestyksensä 18 artiklan 1 kohdan, ottaa huomioon Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun ja Luxemburgissa 25. kesäkuuta 2005 ja Ouagadougoussa 22. kesäkuuta 2010 tarkistetun Cotonoun sopimuksen, ottaa huomioon AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen 3. huhtikuuta 2002 Brazzavillessä antaman päätöslauselman rasismista, rotusyrjinnästä, muukalaisvihasta ja suvaitsemattomuudesta, ottaa huomioon AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen 9. huhtikuuta 2009 Prahassa antaman päätöslauselman AKT-maiden ja EU:n jäsenvaltioiden etnisten, kulttuuristen ja uskonnollisten eroavaisuuksien demokraattista sovittamista koskevista haasteista, ottaa huomioon Euroopan parlamentin 10. joulukuuta 2013 antaman päätöslauselman seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja niitä koskevista oikeuksista, ottaa huomioon OAU:n yleiskokouksen 27. kesäkuuta 1981 hyväksymän ihmisoikeuksia ja kansojen oikeuksia koskevan Afrikan (Banjulin) peruskirjan, ottaa huomioon 26. kesäkuuta 1945 allekirjoitetun Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan, ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 21. joulukuuta 1965 hyväksymän kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, 1 Annettu AKT:n ja EU:n yhteisessä parlamentaarisessa edustajakokouksessa Suvassa (Fidži) 17. kesäkuuta PV\ doc 19/58

20 ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 16. joulukuuta 1966 hyväksymän kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 20. marraskuuta 1989 hyväksymän lapsen oikeuksien yleissopimuksen ja sen valinnaiset pöytäkirjat, ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 16. joulukuuta 1966 hyväksymän taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, ottaa huomioon Haagissa vuonna 1954 tehdyn Unescon yleissopimuksen kulttuuriomaisuuden suojelemisesta aseellisen selkkauksen sattuessa ja sen vuonna 1954 hyväksytyn ensimmäisen pöytäkirjan ja vuonna 1999 hyväksytyn toisen pöytäkirjan, ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 13. joulukuuta 2006 hyväksymän yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista, ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 14. marraskuuta 1970 hyväksymän yleissopimuksen kulttuuriomaisuuden luvattoman tuonnin, viennin ja omistusoikeuden siirron kieltämiseksi ja ehkäisemiseksi, ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 10. joulukuuta 2008 hyväksymän taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan, ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 10. joulukuuta 1948 hyväksymän ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 18. joulukuuta 1979 hyväksymän kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen, ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 18. joulukuuta 1992 antaman julistuksen kansallisiin tai etnisiin, uskonnollisiin ja kielellisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuksista, ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 8. joulukuuta 2000 hyväksymän vuosituhatjulistuksen, ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 13. syyskuuta 2007 hyväksymän alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan julistuksen, ottaa huomioon maailman ihmisoikeuskonferenssin 23. kesäkuuta 1993 hyväksymän Wienin julistuksen ja toimintaohjelman, 20/58 PV\ doc

21 ottaa huomioon rasismin, rotusyrjinnän, muukalaisvihamielisyyden ja suvaitsemattomuuden vastaisen maailmankonferenssin 22. syyskuuta 2011 hyväksymän Durbanin julistuksen ja toimintaohjelman, ottaa huomioon Unescon yleiskokouksen 4. marraskuuta 1966 hyväksymän yleismaailmallisen julistuksen kansainvälisen kulttuuriyhteistyön periaatteista, ottaa huomioon Unescon yleiskokouksen 20. lokakuuta 2005 hyväksymän yleissopimuksen kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä, ottaa huomioon Unescon yleiskokouksen 2. joulukuuta 2001 hyväksymän yleismaailmallisen julistuksen kulttuurin monimuotoisuudesta, ottaa huomioon Amerikan valtioiden ihmisoikeuksia käsittelevän erityiskonferenssin 22. marraskuuta 1969 hyväksymän Amerikan ihmisoikeussopimuksen, A. ottaa huomioon, että maailman noin 200 maassa on noin etnistä ryhmää ja kahdella kolmasosalla maista on vähintään yksi merkittävä etninen tai uskonnollinen vähemmistöryhmä, B. ottaa huomioon, että kaikkien maiden on noudatettava ja suunniteltava politiikkaa, joka sisältää selvästi ihmisoikeuksien ja kulttuuristen, etnisten, uskonnollisten ja kielellisten erojen edistämisen ja suojelun samalla kun se edistää kehitystä; C. ottaa huomioon, että etnisten, uskonnollisten ja kielellisten ryhmien tasavertaiset oikeudet tunnustava oikeudellinen kehys on keskeinen väline edistettäessä demokraattista hallintotapaa, laadittaessa monikulttuurista politiikkaa ja edistettäessä kehitystä, D. ottaa huomioon, että kulttuurinen monimuotoisuus on vakiinnuttanut asemansa useimmissa AKT-maissa ja EU:n jäsenvaltioissa mutta että viime vuosikymmeninä globalisaation voimat ovat vakavasti vaarantaneet rauhallisen rinnakkaiselon monikulttuurisessa ympäristössä; E. ottaa huomioon, että eri kulttuurien, uskontojen ja kielten mukauttaminen asettaa uusia haasteita monille yhteiskunnille, etenkin Euroopassa ja AKT-maissa; ottaa huomioon, että muuttovirroilla on aina kulttuurinen ja sosiaalinen ulottuvuus, joka isäntämaiden on otettava huomioon; F. ottaa huomioon, että mekanismeissa, joilla yleismaailmalliset ihmisoikeudet taataan, on otettava huomioon ruohonjuuritason kulttuurikäytännöt edellyttäen, että prosessissa ei vaaranneta ihmisoikeuksia; PV\ doc 21/58

22 G. ottaa huomioon, että globalisoituneessa maailmassa monimuotoisuuden kunnioittamisesta tulee entistä tärkeämpää valtioille ja kansainväliselle yhteisölle, jotta vältetään kulttuurinen köyhtyminen ja tiettyjen kulttuurien häviäminen sekä sosiaaliset ja etnisten ja uskonnollisten ryhmien väliset konfliktit; H. ottaa huomioon, että loukkauksia tapahtuu edelleen ja nykyiset ja mahdolliset sodat syntyvät usein juurin näistä sivistyksellisten oikeuksien loukkauksista ja että useat kehitysstrategiat ovat osoittautuneet riittämättömiksi sen takia, että kyseisiä oikeuksia ei ole kunnioitettu; Poliittiset ja oikeudelliset näkökohdat 1. korostaa ottaen huomioon oikeuden sananvapauteen, taiteellinen ilmaisu mukaan luettuna, mielipiteenvapauteen ja tiedonvälityksen vapauteen sekä kulttuurisen monimuotoisuuden kunnioittamisen, että jokaisella yksilöllä, yksin tai muiden kanssa, on oikeus saada vapaata, monipuolista tietoa kehittääkseen täysimääräisesti kulttuuri-identiteettiään; 2. korostaa, että todellinen ihmisoikeuksien kunnioittaminen, joka vastaa kulttuurista monimuotoisuutta, voidaan katsoa perustekijäksi instituutioiden toimien uskottavuudelle; muistuttaa, että kansalaisten luottamus instituutioihin kaikilla tasoilla liittyy suoraan määrättyihin tällä alalla saavutettuihin tavoitteisiin; 3. muistuttaa, että Cotonoun sopimuksen mukaan EU:n jäsenvaltioilla ja AKT-mailla on velvollisuus vahvistaa sitoumustaan sellaisten ohjelmien ja strategioiden oikeudenmukaiseen ja yhteiseen täytäntöönpanoon, joissa noudatetaan demokratian, oikeusvaltion sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien universaaliuden ja jakamattomuuden periaatteita, kunnioitetaan ihmisarvoa sekä noudatetaan tasa-arvon ja solidaarisuuden periaatteita täysin yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistuksen, Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti; 4. uskoo vahvasti, että osallistavat ja yhteisökeskeiset poliittiset ratkaisut, jolla pyritään lopettamaan sodat ja aseelliset konfliktit, ovat ratkaisevan tärkeitä ihmisoikeuksien ja kulttuurisen monimuotoisuuden kestävän kunnioittamisen varmistamisessa; 5. on vakuuttunut siitä, että strategioilla tai ohjelmilla, jotka toteutetaan EU:n ja AKT:n kehitysyhteistyöpolitiikan yhteydessä, on taattava kaikenlaisen ihmisten hyväksikäytön ja korruption, köyhyyden ja sosiaalisen eriarvoisuuden tehokas poistaminen, tarjottava koulutusta kaikille ja helpotettava keskinäistä ymmärrystä ottaen huomioon, että ihmisoikeusloukkaukset ja suuret ongelmat yhteiskuntien monikulttuurisen, monikansaisen ja moniuskontoisen luonteen säilyttämisessä johtuvat jatkuvista epäinhimillisistä ja halventavista olosuhteista; 22/58 PV\ doc

23 6. korostaa, että ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ihmisille kansallisuudesta, uskonnosta, vakaumuksesta, asuinpaikasta, sukupuolesta, kansallisesta tai etnisestä alkuperästä, ihonväristä tai kielestä riippumatta ja että ihmisillä on syrjimättömästi tasaveroinen oikeus samoihin ihmisoikeuksiin; 7. korostaa, että ihmisoikeudet ovat universaaleja, luovuttamattomia, jakamattomia ja toisiaan tukevia ja että ihmisoikeuksien edistämistä, puolustamista ja soveltamista ei voi tulkita eri tavalla kulttuurisista, etnisistä ja uskonnollisista perinteistä tai taloudellisista tai geostrategisista eduista riippuen; 8. korostaa siksi, että kulttuurista monimuotoisuutta ei voida käyttää perusteena kansainväliseen oikeuteen kirjattujen ihmisoikeuksien loukkaukselle; 9. korostaa, että kulttuurisen ja erityisesti uskonnollisen monimuotoisuuden tukeminen ja edistäminen voi auttaa pysäyttämään viime aikoina erityisesti nuorten keskuudessa nopeasti levinneet väkivaltaisen radikaalit ajattelutavat ja siten auttaa vähentämään mahdollisuuksia rekrytoida tulevia terroristeja; 10. korostaa, että kansainvälisten yleissopimusten mukaan ihmisarvon tunnustaminen ja suojelu ovat keskeisiä perusarvoja; 11. katsoo, että tilanteissa, joissa monimuotoisuus on synnyttänyt väkivaltaisia konflikteja tai niitä on vaarassa syntyä, olisi laadittava pysyviä sovittelumekanismeja, joilla voidaan käsitellä konflikteja ennen niiden kärjistymistä; 12. kehottaa EU:n ja AKT:n hallituksia ottamaan kansalaisjärjestöt mukaan poliittiseen sekä kulttuurien ja uskontojen väliseen vuoropuheluun; 13. korostaa, että vähemmistöryhmien demokraattinen edustus ja niiden mahdollisuus osallistua politiikkaa, yhteiskuntaa ja kulttuuria koskevaan keskusteluun ovat tärkeitä sen varmistamiseksi, että demokratian ja hyvän hallinnon periaatteet pannan täytäntöön; 14. korostaa, että elinvoimainen, dynaaminen ja osallistava julkisuus, jossa toimii aktiivinen ja äänekäs kansalaisyhteiskunta, sekä kulttuuristen, sosiaalisten ja poliittisten kysymysten julkinen pohdinta ovat tärkeä osa hyvää hallintoa ja ihmisoikeuksien toteuttamista; 15. kehottaa kansainvälisiä järjestöjä varmistamaan kaikissa toimissaan valtansa ja vastuunsa mukaisesti, että sivistykselliset oikeudet ja kulttuurinen monimuotoisuus otetaan järjestelmällisesti huomioon muissa ihmisoikeuksissa, ja edistämään avointen ja tehokkaiden yhteisten arviointi- ja valvontamekanismien kehitystä; 16. kehottaa kansainvälistä yhteisöä käyttämään koulutusta välineenä, jonka avulla torjutaan kulttuurista ja perinnäistä tapaa silpoa naisten sukuelimet tietyissä PV\ doc 23/58

24 yhteisöissä osana siirtymistä aikuisuuteen ja määrittää kuuluuko tyttö yhteisöön vai ei; 17. toteaa, että koulutuksen avulla voidaan lisätä huomattavasti syrjäytyneiden ja aliedustettujen ihmisten vaikutusvaltaa yhteiskunnassa sekä erityisesti naisten ja tyttöjen vaikutusvaltaa; toteaa, että koulutuksen saanti on ihmisoikeus sinänsä, mutta se voi myös mahdollistaa muiden kansalaisuuteen liittyvien, poliittisten, taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen oikeuksien harjoittamisen; Kulttuurinen monimuotoisuus, kehitysyhteistyö ja ihmisoikeudet 18. toteaa, että kulttuurinen monimuotoisuus on erottamaton osa yleismaailmallisten ihmisoikeuksien kunnioittamista ja hyödyllistä kansakuntien kehitykselle; 19. kehottaa AKT-maita ja EU:n jäsenvaltioita valtansa ja vastuunsa mukaisesti sisällyttämään kansalliseen lainsäädäntöönsä ja käytäntöihinsä vuoden 1948 yleismaailmallisessa julistuksessa tunnustetut ihmisoikeudet ja varmistamaan, että henkilöllä, joka väittää, että hänen sivistyksellisiä oikeuksiaan on loukattu, on käytettävissään tehokkaita oikeussuojakeinoja; 20. tunnustaa tässä yhteydessä, että vaikka ihmisellä on oikeus kulttuuriseen ilmaisuun, mukaan luettuna oikeus nauttia kulttuurielämästä ja -identiteetistä ja kehittää niitä, sivistyksellisiä oikeuksia voidaan harjoittaa vain siihen pisteeseen saakka, jossa ne alkavat loukata muita ihmisoikeuksia; korostaa, että kansainvälisen oikeuden mukaan mitään oikeutta ei voida käyttää muun oikeuden tai voimassa olevan kansallisen lainsäädännön kustannuksella tai niitä loukaten; 21. korostaa, että kulttuurista monimuotoisuutta olisi suojeltava ja edistettävä ilmaisun, tiedonsaannin ja viestinnän vapaudella sekä syrjimättömyydellä; 22. on huolestunut uskontojen ja kulttuurien välisten konfliktien tasaisesta kasvusta, mikä johtaa usein verisiin sotiin, joissa ihmisoikeuksia loukataan ja monia ihmisiä tapetaan; 23. tunnustaa, että ihmisoikeudet, kuten vakaumuksen-, uskonnon-, ajatuksen-, omantunnon- ja sananvapaus sekä erityisesti lehdistönvapaus yhdessä kokoontumis- ja yhdistymisvapauden kanssa edistävät ja suojelevat suoraan kulttuurista monimuotoisuutta ja että moniarvoinen yhteiskunta edistää ihmisoikeuksista nauttimista; 24. korostaa, että jokaisella yksilöllä on vapaus valita kuuluako johonkin kulttuuriyhteisöön, rajoista riippumatta, ja muuttaa valintaansa; korostaa myös sitä, ettei ketään saa pakottaa samaistumaan tai kuulumaan kulttuuriyhteisöön vastoin hänen tahtoaan; 25. myöntää, että kulttuurisen monimuotoisuuden mukauttaminen voidaan toteuttaa erilaisilla poliittisilla ja perustuslaillisilla ratkaisuilla; 24/58 PV\ doc

25 26. korostaa erityisesti sitä, että naisten ja miesten oikeuksien tasa-arvo on varmistettava huolellisesti ja ettei haitallisia käytäntöjä, kuten naisten sukuelinten silpomista, varhais- ja pakkoavioliittoja, sukupuoleen perustuvia murhia, mukaan luettuna tyttöjen murhat, pakotettuja abortteja tai tyttösikiöiden abortointeja, kunniamurhia, asianmukaisen koulutuksen kieltämistä naisilta, naisten kaupallista seksuaalista hyväksikäyttöä ja kotiväkivaltaa voida koskaan hyväksyä millään poliittisella, sosiaalisella, uskonnollisella tai kulttuurisella perusteella tai perinteellä ja että ne on siksi kiellettävä ja rikkomuksista on rangaistava ankarasti lainsäädännön ja asiaankuuluvan prosessin mukaisesti; panee tässä yhteydessä merkille naisten vapautumisen ja sukupuolten välisen tasa-arvon kiistattomat edut kehityksen näkökulmasta; korostaa myös lasten oikeuksien merkitystä ja välttämättömyyttä ja sitä, että kaikkien AKT-maiden ja EU:n jäsenvaltioiden on noudatettava tiukasti lapsen oikeuksien julistusta; 27. kehottaa EU:n jäsenvaltioita ja AKT-maita panemaan täytäntöön entistä paremmin koordinoidun lähestymistavan kulttuuriperinnön tahallisen tuhoamisen sekä kulttuuriesineiden laittoman kaupan ja salakuljetuksen torjuntaan tiiviissä yhteistyössä Unescon ja muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa; 28. korostaa erityisesti, että on kunnioitettava tiukasti lasten oikeuksia yleensä ja erityisesti niitä, jotka liittyvät sellaisiin kysymyksiin kuin lapset konflikteissa tai lapsityövoiman käyttö; Kansainvälinen ja alueellinen kehitysyhteistyöpolitiikka 29. korostaa parlamenttien jäsenten ratkaisevaa asemaa ihmisoikeuksien edistämisessä ja suojelussa; toteaa myös, että parlamenttien väliset kokoukset, kuten AKT:n ja EU:n yhteinen parlamentaarinen edustajakokous, voivat auttaa edistämään suvaitsevaisuutta ja kulttuurista monimuotoisuutta; 30. katsoo, että uskontojen välisen vuoropuhelun uusien rakenteiden perustaminen EU:n jäsenvaltioiden ja AKT-maiden välille mielipiteiden ja parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi olisi tehokas mekanismi keskinäisen kunnioituksen ja konfliktien hallinnan edistämiseksi alueilla, joilla esiintyy uskonnollista suvaitsemattomuutta ja ääriliikkeitä; 31. kehottaa AKT-maita ja EU:n jäsenvaltioita antamaan lisää resursseja kansainväliseen yhteistyöhön sekä erityisesti tehostamaan vuorovaikutustaan keskeisissä kansainvälisissä järjestöissä; 32. muistuttaa sitoumuksestaan monenvälisiin ratkaisuihin maailmanlaajuisen epävarmuuden, äärimmäisen köyhyyden sekä sosiaalisen ja taloudellisen epäoikeudenmukaisuuden vallitessa AKT-maissa ja EU:n jäsenvaltioissa, mikä haittaa rauhallista rinnakkaiseloa ja keskinäistä ymmärrystä kansojen ja kulttuurien välillä; PV\ doc 25/58

26 33. tunnustaa kulttuurien välisen vuoropuhelun ja vaihdon, kuten kansanperinteen, taiteen ja perinnön jakamisen, merkityksen rinnakkaiselon ja rauhanrakentamisen vaalimisessa valtioissa ja niiden välillä; 34. kehottaa yhteispuheenjohtajia välittämään tämän päätöslauselman Afrikan unionin ja Euroopan unionin toimielimille, AKT-neuvostolle, AKT-valtioiden ryhmän alueellista yhdentymistä edistäville järjestöille ja Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille. 26/58 PV\ doc

27 AKT-EU/ /15/lop. PÄÄTÖSLAUSELMA 2 sijoitusten ja kaupan, myös infrastruktuurin, rahoituksesta AKT-valtioissa EU:n yhdistämismekanismin avulla AKT:n ja EU:n yhteinen parlamentaarinen edustajakokous, joka kokoontui Suvassa, Fidžissä, kesäkuuta 2015, ottaa huomioon työjärjestyksen 18 artiklan 1 kohdan, ottaa huomioon Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen, joka on allekirjoitettu Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000 (Cotonoun sopimus) 3, erityisesti sen 21 artiklan, sekä Cotonoun sopimuksen muuttamisen vuonna 2005 ja , ottaa huomioon Euroopan parlamentin 23. lokakuuta 2012 antaman päätöslauselman EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan tulevaisuutta koskevasta muutossuunnitelmasta 5, ottaa huomioon 13. lokakuuta 2011 annetun komission tiedonannon EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan vaikutuksen lisääminen: muutossuunnitelma (COM(2011)0637 SEC(2011)1172 SEC(2011)1173) 6, ottaa huomioon komission tiedonannon yksityissektorin roolin vahvistamisesta kehitysmaiden osallistavan ja kestävän kasvun tavoittelussa (COM (2014)0263), 2 Annettu AKT:n ja EU:n yhteisessä parlamentaarisessa edustajakokouksessa Suvassa (Fidži) 17. kesäkuuta EYVL L 317, , s EUVL L 287, , s Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012) content/en/txt/pdf/?uri=celex%3a52011dc0637&qid= &fro m=en. PV\ doc 27/58

28 ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille ulkoisen yhteistyön rahoituslähteiden yhdistämistä koskevan EU:n laajuisen foorumin toiminnasta sen perustamisesta heinäkuun 2014 loppuun saakka (COM(2014)0733), ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 16/2014 alueellisia investointikehyksiä koskevien avustusten ja rahoituslaitosten myöntämien lainojen yhdistämisen vaikuttavuudesta EU:n ulkopolitiikan tukemisen kannalta, ottaa huomioon Euroopan kehitysrahaston investointivälineen ja Euroopan investointipankin AKT-maille tarjoaman tuen, ottaa huomioon EU:n erityisrahaston Afrikan infrastruktuurin rahoittamiseksi sekä Karibian ja Tyynenmeren maiden investointivälineet, ottaa huomioon ulkoisen yhteistyön rahoituslähteiden yhdistämistä koskevan EU:n laajuisen foorumin, jota johtavat Euroopan komission talouden ja rahoituksen pääosasto ja kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto, ottaa huomioon 12. joulukuuta 2013 annetut neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät köyhyyden poistamisen ja kestävän kehityksen rahoituksesta vuoden 2015 jälkeen, ottaa huomioon hallitustenvälisen asiantuntijakomitean kestävää kehitysrahoitusta koskevan raportin, ottaa huomioon AKT-valtioiden ja EU:n 12. kesäkuuta 2014 antaman yhteisen julistuksen vuoden 2015 jälkeisestä kehityssuunnitelmasta (AKT/84/025/14 Rev. 5), ottaa huomioon YK:n pääsihteerin tiivistelmäraportin vuoden 2015 jälkeisestä kehityssuunnitelmasta The Road to Dignity by 2030: Ending Poverty, Transforming All Lives and Protecting the Planet 7, ottaa huomioon YK:n taloudellisten ja sosiaalisten asiain osaston 21. tammikuuta 2015 julkaiseman kolmannen kehitysrahoituskonferenssin valmisteluprosessia koskevan epävirallisen asiakirjan Preparatory Process for the 3rd International Conference on Financing for Development 8, ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen päätöksellä 67/555 (A/67/L.48/rev.1) 22. tammikuuta 2013 perustetun avoimen työryhmän, /58 PV\ doc

29 ottaa huomioon kehitystä edistävää tehokasta yhteistyötä koskevan Busanin kumppanuuden, joka hyväksyttiin kehitysavun tehokkuutta käsittelevässä neljännessä OECD:n korkean tason foorumissa Korean tasavallassa 29. marraskuuta 1. joulukuuta 2011, A. ottaa huomioon, että yksityinen sektori on talouskasvun, työpaikkojen luomisen, tavaroiden ja palvelujen tuottamisen sekä kaupan ja innovoinnin keskeinen tekijä mutta myös tärkeä ulkoisen rahoituksen lähde ja auttaa saamaan sisäisiä resursseja, joita tarvitaan kehitysmaiden rahoitustarpeiden täyttämiseen; B. ottaa huomioon, että suorilla ulkomaisilla investoinneilla on mahdollisuus edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista UNCTAD:n investointeja kestävän kehityksen tavoitteisiin koskevan toimintasuunnitelmaehdotuksen mukaisesti, jos suoria ulkomaisia investointeja säädellään asianmukaisesti ja ne kytketään konkreettisiin kotimaisen talouden parannuksiin, esimerkiksi tekniikan siirtämiseen ja koulutusmahdollisuuksien luomiseen paikalliselle työvoimalle naiset ja nuoret mukaan lukien; C. ottaa huomioon, että yhdistämisessä, sellaisena kuin se tapahtuu EU:n välineistä, yhdistetään markkinaehtoisia (tai pehmeäehtoisia) lainoja avustusosaan (tai vastaavaan) tarpeesta riippuen, ja kyseessä voi olla suora investointiavustus, tekninen apu, korkotuki ja muut rahoitusvälineet AKT:n ja EU:n kehitysyhteistyön takausjärjestelmät mukaan lukien; D. ottaa huomioon, että Euroopan komissio suunnitteli vuoden 2011 muutossuunnitelmassaan, että entistä suurempi osa EU:n avusta osoitettaisiin innovatiivisille rahoitusvälineille, myös avustuksia ja lainoja yhdistäville välineille, ja että EU kehittäisi edelleen yhdistämismekanismeja kehitysyhteistyön rahoitusvarojen lisäämiseksi sellaisten onnistuneiden kokemusten perustella kuin Euroopan investointivälineet (Euroopan naapuruuspolitiikalle, Länsi-Balkanille, Latinalaiselle Amerikalle ja Keski- Aasialle) ja EU:n erityisrahasto Afrikan infrastruktuurin rahoittamiseksi; E. ottaa huomioon, että tähän mennessä alueellinen investointiväline on yleensä ollut tehokas, mutta rakenteessa ja toiminnassa tarvitaan parannuksia, jotka voidaan toteuttaa esimerkiksi valmistelemalla suuntaviivoja ja osallistumalla ulkoisen yhteistyön rahoituslähteiden yhdistämistä koskevaan EU:n laajuisen foorumiin; F. ottaa huomioon, että ulkoisen yhteistyön rahoituslähteiden yhdistämistä koskeva EU:n laajuinen foorumi, joka käsittää Euroopan komission, jäsenvaltiot, Euroopan parlamentin ja EU:n rahoituslaitokset, on tärkeä foorumi, joka antaa suosituksia yhdistämisen käytöstä, niin että yhdistämismekanismin tehokkuutta voidaan lisätä; PV\ doc 29/58

30 G. ottaa huomioon, että erityisesti EU on painottanut yhdistämisen tarjoamia mahdollisuuksia eli mahdollisuutta yhdistää avustuksia muihin kuin avustusvaroihin, kuten lainoihin, riskipääomaan tai omaan pääomaan; H. ottaa huomioon, että yhdistämismekanismi on tärkeä väline kehitysyhteistyöhön lisäresurssien vivuttamiseksi ja EU:n avun vaikutuksen lisäämiseksi; I. ottaa huomioon, että Euroopan tilintarkastustuomioistuimen yhdistämismekanismien käytöstä antamassa erityiskertomuksessa nro 16/2014 todetaan, että lähes puolessa tarkastetuista hankkeista ei saatu riittävästi näyttöä siitä, että avustukset olivat perusteltuja, kun taas monissa tapauksista oli havaittavissa merkkejä siitä, että investoinnit olisi toteutettu myös ilman EU:n rahoitusta; J. katsoo, että yhdistämismekanismin pitäisi kannustaa paikallisia ihmisiä AKTmaissa osallistumaan noudattaen täysin omistajuuden periaatetta; K. ottaa huomioon, että komissio tutkii mahdollisuuksia laajentaa yhdistämisen soveltamisalaa uusille aloille, kuten kestävä maatalous, sosiaaliala ja uusiutuvat energialähteet, ja auttaa toteuttamaan yhä useampia hankkeita, joilla on huomattava vaikutus paikallisen yksityisen sektorin kehitykseen, kuten ne, joilla helpotetaan pk-yritysten rahoituksen saantia luomalla alueellisen yhdistämisen välineisiin yksityistä sektoria varten kehitettyjä ikkunoita; L. ottaa huomioon, että kehitystä edistävää tehokasta yhteistyötä koskevassa Busanin kumppanuudessa suositellaan kehittämään innovatiivisia rahoitusmekanismeja, jotta kehitystavoitteiden tueksi saadaan lisää yksityistä rahoitusta; M. ottaa huomioon, että AKT-mailla on rajalliset julkiset varat ja valtavat tarpeet saada investointeihin rahoitusta; N. ottaa huomioon, että AKT-mailla on vaikeuksia rahoittaa omaa kehitystään ja saada kotimaista ja ulkomaista yksityistä pääomaa; O. ottaa huomioon, että nykyinen talouskriisi on haitannut vakavasti nousevan talouden maita ja kehitysmaita vaikuttamalla suoraan niiden budjettipolitiikkaan ja niiden saamaan institutionaaliseen ja yksityiseen rahoitukseen, jota tarvitaan pääomavaltaisten hankkeiden toteuttamiseen ja peruspalvelujen tarjoamiseen; P. ottaa huomioon, että kehitysyhteistyöpolitiikan rahoitus on nykyään luonteeltaan enimmäkseen yksityistä; katsoo, että yksityinen rahoitus voi täydentää julkista rahoitusta muttei korvata sitä; Q. ottaa huomioon, että yksityisen ja julkisen sektorin osallistuminen voi auttaa parantamaan julkisten palvelujen kustannuksia, tehokkuutta ja laatua ja 30/58 PV\ doc

31 välttämään epäoikeudenmukaisia yksityistämisprosesseja; R. katsoo, että kehityksen rahoitus on mukautettava muuttuvaan globaaliin ympäristöön ja että siksi on suunniteltava ja toteutettava innovatiivisia uusia rahoitusvälineitä, kuten finanssitransaktiovero ja hiilivero kansainväliselle ilmailulle ja meriliikenteelle; S. ottaa huomioon, että yksityinen rahoitus tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia ja on tärkein ulkoisen rahoituksen lähde kehitysmaissa ja että kyseisissä maissa on toteutettava kaikki asianmukaiset toimet niiden suhteellisten etujen hyödyntämiseksi; katsoo kuitenkin, että globaalien sijoittajien ja rahoitusmarkkinoiden vaatimukset rajoittavat tosiasiallisesti sekä kehittyneiden maiden että kehitysmaiden finanssipoliittista liikkumavaraa; T. katsoo, että yksityisillä investoinneilla ei saa korvata virallista kehitysapua ja että yhdistämismekanismilla rahoitetuissa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksissa pitäisi aina noudattaa isäntämaan kansallista kehityssuunnitelmaa, kun rahoitusta hankitaan riskien lieventämisen ja jakamisen avulla; U. ottaa huomioon että geopolitiikan ja kehitysstrategian osalta AKT-mailla on erilaisia riskiprofiileja ilman yhteistä lähestymistapaa ja että lainojen ja avustusten yhdistämisellä varmistetaan se, että hankkeet, jotka voisivat olla elinkelpoisia mutta eivät ole riittävän kannattavia tai joihin liittyy suuri riski, voivat houkutella yksityisiä investointeja; 1. toteaa, että yksityisillä investoinneilla ja rahoituksella voidaan kehitysmaissa asianmukaisesti säänneltyinä tukea paikallisia yrityksiä ja paikallista taloutta sekä taata ihmisarvoiset työpaikat; katsoo siksi, että yhdistämismekanismin käytössä olisi noudatettava selviä ohjeita, niin että julkinen tuki ohjataan vain niille yksityisen sektorin investoinneille, jotka tuottavat myönteisiä kehitystuloksia ja ovat vastuullisen rahoituksen periaatteiden mukaisia; 2. kehottaa erityisesti Euroopan komissiota, joka on ilmoittanut pidentävänsä huomattavasti yhdistämisen käyttämistä tulevina vuosina AKT:n ja EU:n yhteistyössä, panemaan täytäntöön tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa annetun suosituksen yhdistämisen käyttämisestä ja arvioimaan lainojen ja määrärahojen yhdistämismekanismia etenkin kun otetaan huomioon kehitysyhteistyön ja rahoituksen täydentävyys, avoimuus ja vastuuvelvollisuus; 3. on tyytyväinen käynnissä olevaan työhön, jolla pyritään parantamaan EU:n yhdistämisvälineiden hallinnointia, mikä mahdollistaa vivutuksen maksimoinnin ja rahoitettujen hankkeiden täydentävyyden; korostaa, että Euroopan komission olisi valvottava entistä paremmin sitä, miten EU:n avustukset pannaan täytäntöön; 4. katsoo, että yhdistäminen on progressiivista ja loogista, kun tarkastellaan PV\ doc 31/58