TIISTAINA 16. KESÄKUUTA 2015 PIDETYN ISTUNNON PÖYTÄKIRJA (2015/C 391/02)

Transkriptio

1 C 391/6 FI Euroopan unionin virallinen lehti AFRIKAN, KARIBIAN JA TYYNENMEREN VALTIOIDEN RYHMÄN JÄSENTEN SEKÄ EUROOPAN UNIONIN JA SEN JÄSENVALTIOIDEN VÄLISEN KUMPPANUUSSOPIMUKSEN MUKAISESTI JÄRJESTETTÄVÄ YHTEINEN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS TIISTAINA 16. KESÄKUUTA 2015 PIDETYN ISTUNNON PÖYTÄKIRJA (2015/C 391/02) Sisältö Sivu 1. Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajan Latvian ulkoministerin Edgars Rinkēvičsin julkilausuma Euroopan unionin neuvoston kyselytunti Keskustelu Euroopan unionin neuvoston kanssa catch-the-eye Kulttuurinen monimuotoisuus ja ihmisoikeudet AKT- ja EU-maissa Luonnonvarat Meret/valtameret (ilmastonmuutos, biodiversiteetti, uusiutuva energia, kalastus, meriturvallisuus ja merirosvous, merenpohjan öljy ja mineraalit) Kiireellinen aihe nro 1: Vanuatun (ja naapurivaltioiden) luonnonkatastrofi: tulevat toimet ja alueellinen yhteistyö Peruskoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet AKT-valtioissa TIISTAINA 16. KESÄKUUTA 2015 PIDETYN ISTUNNON PÖYTÄKIRJA (Istunto avattiin klo 9.05.) PUHETTA JOHTI: Fitz A. JACKSON Adjedoue Weidou (Tšad) kertoi N Djamenassa Tšadissa tehdyistä itsemurhaiskuista, joissa 23 ihmistä sai surmansa ja yli sata loukkaantui. 1. Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajan Latvian ulkoministerin Edgars Rinkēvičsin julkilausuma Euroopan unionin neuvoston puheenjohtaja Latvian ulkoministeri Edgars Rinkēvičs korosti, että vuosi 2015 on erittäin merkittävä kehitystyön kannalta. EU:n ja AKT:n välinen hyvä yhteistyö on keskeisessä asemassa kolmessa tärkeässä kansainvälisessä konferenssissa, jotka ovat kolmas kehitysavun rahoitusta käsittelevä kansainvälinen konferenssi Addis Abebassa, Yhdistyneiden kansakuntien huippukokous, jossa hyväksytään vuoden 2015 jälkeistä aikaa koskevat kehitystavoitteet ja joka pidetään New Yorkissa, sekä Yhdistyneiden kansakuntien COP21-ilmastonmuutoskokous Pariisissa. Hän korosti sitoutumista työskentelyyn yhdessä Tyynenmeren alueen ja sen pienten saarikehitysmaiden kanssa sekä niiden kanssa tehtävän alueellisen yhteistyön edistämistä. Euroopan unionin neuvoston puheenjohtaja toivoi EU:lta kokonaisvaltaista reagointia muuttoliikkeeseen mukaan lukien ihmissalakuljetusverkostojen torjuminen, muuttoliikkeen perimmäisiin syihin puuttuminen sekä aktiivisen yhteistyön tekeminen AKT-maiden kanssa. Hän korosti talouskumppanuussopimusten, jotka kattavat nykyisellään valtaosan Saharan eteläpuoleisen Afrikan väestöstä, merkitystä, sillä ne ovat dynaamisia välineitä köyhyyden poistamiseksi ja alueellisen yhteistyön edistämiseksi. Cotonoun sopimuksen päättyminen vuonna 2020 on sekä haaste että mahdollisuus. EU aikoo toteuttaa julkisia kuulemisia kuluvan vuoden loppuun asti.

2 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 391/7 2. Euroopan unionin neuvoston kyselytunti Neuvostolle esitettiin yhteensä 21 kysymystä. Koska AKT-neuvosto ei voinut osallistua istuntoon, vain 12 (Euroopan unionin neuvostolle osoitettuun) kysymykseen vastattiin. Edgars Rinkēvičs vastasi Euroopan unionin neuvoston puolesta seuraaviin kysymyksiin ja lisäkysymyksiin: suullinen kysymys nro 18, esittäjä Catherine Bearder, muuttoliikkeestä suullinen kysymys nro 19, esittäjä Nathalie Griesbeck, AKT:n ja EU:n yhteistyöstä muuttoliikkeen alalla ja toimista ihmissalakuljetuksen torjumiseksi suullinen kysymys nro 20, esittäjä Davor Ivo Stier, Cotonoun sopimuksen jälkeisistä puitteista hyvä hallinto keskeisenä osatekijänä suullinen kysymys nro 21, esittäjä Marielle de Sarnez, EU:n ja AKT:n välisestä yhteistyöstä terrorismin torjumiseksi. Seuraaviin kysymyksiin ei esitetty lisäkysymyksiä: suullinen kysymys nro 10, esittäjä Kashetu Kyenge, EU:n reagoinnista Keski-Afrikan tasavallan kriisiin suullinen kysymys nro 11, esittäjä Ignazio Corrao, Yhdysvaltain ja Kuuban suhteiden vaikutuksista Kuuban ja EU:n suhteisiin suullinen kysymys nro 12, esittäjä Enrique Guerrero Salom (jonka sijaisena toimi Norbert Neuser), hauraista valtioista suullinen kysymys nro 13, esittäjä Louis-Joseph Manscour (jonka sijaisena toimi Kashetu Kyenge), EU:n reagoinnista ebolaepidemiaan suullinen kysymys nro 14, esittäjä Piernicola Pedicini (jonka sijaisena toimi Ignazio Corrao) Nigeriasta: toimintamalli ebolan kitkemiseksi? suullinen kysymys nro 15, esittäjät Laura Agea, Isabella Adinolfi ja Laura Ferrara (joiden sijaisena toimi Ignazio Corrao), ilmastopakolaisen aseman tunnustamisesta suullinen kysymys nro 16, esittäjä David Martin, kaupan helpottamisesta suullinen kysymys nro 17, esittäjä Eider Gardiazabal Rubial (jonka sijaisena toimi Kashetu Kyenge), HLBTI-ihmisten tilanteesta Afrikassa 3. Keskustelu Euroopan unionin neuvoston kanssa catch-the-eye Puheenvuorot: Fitz A. Jackson, Michael Gahler, Juan Fernando Lopez Aguilar, Marielle de Sarnez ja Louis Michel. Keskustelua ei voitu käydä, koska Euroopan unionin neuvoston puheenjohtaja joutui poistumaan paikalta. Jäsenet ilmaisivat tyrmistyksensä. t lähettävät kirjeen komission varapuheenjohtajalle / korkealle edustajalle, joka oli pyytänyt ministeriä osallistumaan tilaisuuteen hänen puolestaan, sekä neuvoston puheenjohtajavaltion pääministerille. 4. Kulttuurinen monimuotoisuus ja ihmisoikeudet AKT- ja EU-maissa Poliittisten asioiden valiokunta Yhteisesittelijät: Abdoulaye Touré (Norsunluurannikko) ja Davor Ivo Stier Mohamed Youssouf Goumaneh (Djibouti), joka toimi yhteisesittelijä Abdoulaye Tourén (Norsunluurannikko) sijaisena, ja Davor Ivo Stier esittelivät mietinnön Puheenvuorot: Mohamed Youssouf Goumaneh (Djibouti), Davor Ivo Stier, Christophe Lutundula (Kongon demokraattinen tasavalta), Kinga Gal, Kashetu Kyenge, Tesfaye Daba (Etiopia), Ryszard Legutko, Netty Baldeh (Gambia), Petr Jezek, James Kembi Gitura (Kenia), Lidia Senra Rodriguez, Ahamada Soukouna (Mali), Bodil Ceballos, Mohamed El Mokhtar Zamel (Mauritania), Ignazio Corrao, Mohamed Ben Oumar (Niger), Aymeric Chauprade, Adjedoue Weidou (Tšad), Bogdan Brunon Wenta, Carlos Zorrinho, Makhosini Hlongwane (Zimbabwe), Tadeusz Zwiefka, Marlene Mizzi, Agustin Diaz de Mera, György Hölvényi, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Eleni Theocharous, Juan Fernando Lopez Aguilar, Michael George Peyrefitte (Belize), Michael Gahler, Ousmane Kaba (Guinea) ja Kristin de Peyron (Euroopan ulkosuhdehallinto).

3 C 391/8 FI Euroopan unionin virallinen lehti Jäsenet totesivat monien kulttuurien katoavan melko nopeasti niiden suullisen perinteen vuoksi ottaen huomioon myös globalisaation vaikutuksen. Samalla nämä kulttuuriperinteet muokkaavat identiteettiä ja suojaavat yhteisöjä radikalisoitumiselta. Tämän vuoksi kulttuurien monimuotoisuutta olisi kunnioitettava ja edistettävä. Jäsenet korostivat kuitenkin, ettei kulttuurieroja saisi käyttää ihmisoikeuksia koskevien yhteisten periaatteiden, kuten syrjimättömyysperiaatteen, loukkaamisen oikeuttamiseen. Jotkut jäsenet totesivat, että kulttuuriperinnön säilyttäminen on tärkeämpää kuin HLBTI-ihmisten uusiin oikeuksiin keskittyminen. Monet muut jäsenet olivat eri mieltä. Mohamed Youssouf Goumaneh (Djibouti) ja Davor Ivo Stier päättivät keskustelun. 5. Luonnonvarat Keskustelu Papua-Uuden-Guinean kansallisesta suunnittelusta vastaavan ministerin Charles Abelin kanssa Papua-Uuden-Guinean kansallisesta suunnittelusta vastaava ministeri Charles Abel esitteli luonnonvaroja koskeneen aiheen. Puheenvuorot: Christophe Lutundula (Kongon demokraattinen tasavalta), Eleni Theocharous, Musa Hussein Naib (Eritrea), Kashetu Kyenge, Netty Baldeh (Gambia), Dawid Jackiewicz, Adjedoue Weidou (Tšad), Javier Nart, Lidia Senra Rodriguez, Michèle Rivasi, Louis Michel, Ignazio Corrao, Michael Gahler, Jo Leinen, Joachim Zeller, Felix C.M. Mutati (Sambia), Magnus Kofi Amoatey (Ghana), James Kembi Gitura (Kenia) ja Peter Craig-McQuaide (Euroopan komissio). Charles Abel kertoi hallituksensa resurssienhallintapolitiikasta ja painotti, että aiemmin tehdyistä virheistä oli otettu opiksi ja että nyt keskityttiin vastuulliseen hankintaan, (ympäristön kannalta) kestävään resurssien hallintaan, korruption torjuntaan sekä sen varmistamiseen, että paikallinen väestö hyötyy maan luonnonvaroista. Jäsenet pitivät suorapuheista julkilausumaa myönteisenä ja korostivat, että AKT-maat voisivat oppia kyseisestä kokemuksesta. Esille otettiin muiden muassa seuraavat aiheet: avoimuuden tarve, vahvempi parlamentaarinen valvonta, verouudistus, mineraalien jäljitettävyys, kansalaisyhteiskunnan valvontarooli sekä valtiollisten sijoitusrahastojen perustaminen tulojen käyttämiseksi tulevien sukupolvien hyväksi sekä yhtiöiden saattaminen vastuuseen ympäristövahinkojen korjaamisesta. (Istunto keskeytettiin klo ja sitä jatkettiin klo ) PUHETTA JOHTI: Louis MICHEL Jackson ilmoitti, että Kongon demokraattisen tasavallan viranomaiset olivat ilmoittaneet hänelle, etteivät he pysty isännöimään 12. alueellista kokousta, joka on määrä järjestää heinäkuuta Meret/valtameret (ilmastonmuutos, biodiversiteetti, uusiutuva energia, kalastus, meriturvallisuus ja merirosvous, merenpohjan öljy ja mineraalit) Pääkeskustelu Kiribatin presidentti Anote Tong kertoi ilmastonmuutoksen hänen maalleen aiheuttamasta eksistentiaalisesta uhasta. Kathy Jetnil-Kijner, runoilija ja kansalaisyhteiskunnan edustaja Marshallinsaarilta, lausui runonsa Dear Matafele Peinem, joka käsittelee ilmastonmuutoksen seurauksia. Hän oli lausunut kyseisen runon myös YK:n ilmastokokouksessa syyskuussa Läntisen ja keskisen Tyynenmeren kalastuskomission pääjohtaja Feleti Teo kertoi kalastuksenhoidosta Tyynellämerellä. Puheenvuorot: Andre R. Worrell (Barbados), Michael Gahler, Kilosho Bulambo (Kongon demokraattinen tasavalta), Eirangi Marsters (Cookinsaaret), Jo Leinen, Sanjit Patel (Fidži), Javier Nart, Anote Tong, Feleti Teo, Lidia Senra Rodriguez, Mohamed El Mokhtar Zamel (Mauritania), Bodil Ceballos, Ignazio Corrao, Tialavea Tionisio Seigafolava Hunt (Samoa), Michèle Rivasi, Andre Pool (Seychellit), Joachim Zeller, Adjedoue Weidou (Tšad), Pedro Silva Pereira, Eleni Theocharous, Carlos Zorrinho, Marlene Mizzi ja Kashetu Kyenge.

4 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 391/9 Keskustelussa käsiteltiin pääasiassa merten ja valtamerten merkitystä ja tarvetta edistää koordinoitua ja johdonmukaista politiikkaa sekä ottaa käyttöön riittävät resurssit bioloisen monimuotoisuuden suojeluun, varmistaa merellisten resurssien kestävyys, hillitä ilmastonmuutosta ja sopeutua siihen sekä varautua rannikkoalueille ja niiden asukkaille aiheutuviin uhkiin. Jäsenet panivat merkille, että monet valtameriin kohdistuvista uhkista aiheutuvat kestämättömistä kulutustottumuksista ja merellisten resurssien liikakäytöstä. He korostivat olevan tärkeää, että Pariisissa joulukuussa 2015 pidettävässä Yhdistyneiden kansakuntien COP21-ilmastonmuutoskokouksessa saadaan aikaan sopimus, ja he vaativat EU:lta ja AKTvaltioilta yhdenmukaista toimintaa kyseisellä foorumilla. Anote Tong ja Feleti Teo päättivät keskustelun. 7. Kiireellinen aihe nro 1: Vanuatun (ja naapurivaltioiden) luonnonkatastrofi: tulevat toimet ja alueellinen yhteistyö YK:n kenttäkoordinaattori ja YK:n kehitysohjelman edustaja Osnat Lubrani kertoi Vanuatulle trooppisen pyörremyrskyn Pamin johdosta annetusta hätäavusta. Puheenvuorot: Andre R. Worrell (Barbados), Maurice Ponga, Kilosho Bulambo (Kongon demokraattinen tasavalta), Jo Leinen, Arne Gericke, Catherine Bearder, Joyce Laboso (Kenia), Lidia Senra Rodriguez, James Munthali (Malawi), Michèle Rivasi, Mohamed El Mokhtar Zamel (Mauritania), Ignazio Corrao, Bogdan Brunon Wenta, Derek Vaughan, Joachim Zeller ja Peter Craig McQuaide (Euroopan komissio). Jäsenet ilmaisivat syvimmän osanottonsa trooppisen pyörremyrsky Pamin koettelemille maille ja ihmisille ja osoittivat arvostustaan kaikille avustustyöntekijöille näiden tekemän työn johdosta. Jäsenet kehottivat kansainvälistä yhteisöä ottamaan käyttöön pyörremyrskyn vaurioittamien infrastruktuurien jälleenrakentamiseen tarvittavat varat ja siirtymään kohti pitkän aikavälin kunnostustoimia ja kehitystyötä. Jäsenet myös kehottivat AKT-maiden hallituksia tarkistamaan kehitysstrategioitaan sisällyttämällä niihin toimenpiteitä katastrofiriskien pienentämiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistämiseksi rakennusten suunnittelussa. Jäsenet muistuttivat olevan tarpeen käsitellä ympäristöpakolaisten ja -siirtolaisten suojelussa esiintyviä lainsäädännöllisiä puutteita. Kiribatin presidentti Anote Tong kertoi jäsenille Kiribatin toipumisprosessista. Osnat Lubrani vastasi jäsenten esittämiin kommentteihin. 8. Peruskoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet AKT-valtioissa Sosiaali- ja ympäristöasioiden valiokunta Yhteisesittelijät: Musa Hussein Naib (Eritrea) ja Francesc Gambús Musa Hussein Naib (Eritrea) ja Francesc Gambús esittelivät mietinnön. Puheenvuorot: Bogdan Brunon Wenta, Javier Nart, Tesfaye Daba (Etiopia), Norbert Neuser, Arne Gericke, Mikael Phillips (Jamaika), Catherine Bearder, Abdikadir Omar Aden (Kenia), Lidia Senra Rodriguez, James Munthali (Malawi), Michèle Rivasi, Mohamed El Mokhtar Zamel (Mauritania), Ignazio Corrao, Mohamed Ben Oumar (Niger), Ibrahim Bundu (Sierra Leone), Michael Gahler, Amos Fish Mahlalela (Etelä-Afrikka), Kashetu Kyenge, Adjedoue Weidou (Tšad), Krzysztof Hetman ja Makhosini Hlongwane (Zimbabwe). PUHETTA JOHTI: Kashetu KYENGE Varapuheenjohtaja Puheenvuorot: Marlene Mizzi ja Derek Vaughan.

5 C 391/10 FI Euroopan unionin virallinen lehti Puheenvuoro: Peter Craig McQuaide (Euroopan komissio). PUHETTA JOHTI: Louis MICHEL Jäsenet totesivat, että koulutus on tärkeää yksilöiden elämänlaadun parantamisen kannalta sekä AKT-maiden kehityksen kannalta. Jäsenet korostivat olevan tärkeää, että varmistetaan ilmainen ja yleinen pääsy perusopetuksen piiriin erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, kuten maaseutuyhteisöjen ja tyttöjen, tapauksessa. Jäsenet painottivat laadukkaan koulutuksen merkitystä kaikilla tasoilla, myös peruskoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa, ja he korostavat, että AKT-maiden on tarjottava koulutukseen riittävästi varoja ja että EU:n on tehtävä koulutuksesta kehitysohjelmiensa ensisijainen osa-alue. Francesc Gambús ja Musa Hussein Naib (Eritrea) päättivät keskustelun. (Istunto päättyi klo ) Fitz A. JACKSON Louis MICHEL t Patrick I. GOMES ja Luis Marco AGUIRIANO NALDA Yhteispääsihteerit