Esikunta Hankala /01/05 VUODEN 2005 TULOSSOPIMUKSEN TOTEUTUMISEN VÄLIRAPORTTI
|
|
- Jussi Saarnio
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 RAPORTTI TES1986 VUODEN 2005 TULOSSOPIMUKSEN TOTEUTUMISEN VÄLIRAPORTTI Viitaten kirjeeseenne Dno 256/06/2005 Metla antaa väliraportin vuoden 2005 tulossopimuksen toteutumisesta maa- ja metsätalousministeriölle mennessä. Väliraportti on jäsennelty tulossopimuksen mukaisesti. 1. Vuoden 2005 aikana määritellään toiminnan painopisteet ja tehdään asemointi muihin toimijoihin nähden vuorovaikutuksessa asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Laaditaan mittaristo strategian toteutumisen seurantaan. Metlan tutkimuksen asiantuntijaryhmän, asiakastahojen ja sidosryhmien yhteistyön tuloksena valmistui konsultin johdolla luonnos Metlan painoaloista, joka esiteltiin laajemmalle sidosryhmä- ja asiakasjoukolle pidettävässä seminaarissa Metsätalolla. Lisäksi pidettiin kolme alueellista seminaaria asiakaskunnan kanssa toukokuussa 2005 painoalojen määrittelemiseksi. Yksi tilaisuuksista oli Länsi-Suomessa, yksi Itä-Suomessa ja yksi Pohjois-Suomessa. Toimintojen asemointi sidosryhmien suhteen päällekkäisten toimintojen välttämiseksi käynnistyy loppusyksystä ja saataneen valmiiksi kuluvan vuoden aikana. Painoalojen määrittelyprosessin mallintaminen valmistuu syksyn aikana. Mittariston laadintaa varten nimettiin neljä työryhmää - vaikuttavuus-, organisaatio-, resurssi- ja henkilöstötyöryhmä sekä työryhmien yhteinen ohjausryhmä. Työryhmien alustavat luonnokset valmistuivat toukokuun loppuun mennessä ja viimeistellyt ehdotukset on pyydetty syyskuun loppuun mennessä. 2. Metlan alueellisille toimintayksiköille määritellään niiden olemassa olevien vahvuuksien pohjalta Metlan strategiaa ja painopisteiden toteuttamista tukevat osaamisprofiilit ja yhteistyökumppanit. Valmistellaan tutkimusasemien ja -keskusten johtajien johdolla yhteistyössä ylijohtajan kanssa kuluvan vuoden loppuun mennessä.
2 RAPORTTI TES (17) 3. Vuoden 2005 aikana valmistaudutaan uuteen tutkimusta ja tutkimustiedon käytäntöön vientiä korostavaan organisaatioon, joka on käytössä viimeistään vuoden 2006 alusta alkaen. Johtamisjärjestelmästä ja organisaatiorakenteesta valmistui luonnos, jota käsiteltiin pidetyssä laajassa Metlan sisäisessä seminaarissa. Tutkimusjohtajan virat olivat haettavana. Hakuaikaan mennessä virkoja haki yhteensä 17 henkilöä. Johtokunta nimitti kokouksessaan professori Pasi Puttosen metsien käytön ekologiseen kestävyyteen painottuvan tutkimusjohtajan virkaan. Toisen tutkimusjohtajan viran johtokunta päätti kokouksessaan panna uudelleen haettavaksi. Palvelujohtajan virka julistetaan hakuun uuden asetuksen valmistuttua. Tavoitteena on, että vuoden 2006 toiminnan suunnittelussa syksyllä 2005 voidaan huomioida tuleva organisaatiomuutos. 4. Laaditaan valtionhallinnon tuottavuuden kehittämistavoitteita tukeva Metsäntutkimuslaitoksen tuottavuussuunnitelma. Laaditaan kuvaus, kehittämisehdotukset ja toimeenpanosuunnitelma talousarvioasetuksen 55 :ssä tarkoitetusta tuloksellisuuden ja johdon laskentatoimesta sekä sen hyödyntämisestä. Hallintojohtaja laatii Metlan tuottavuussuunnitelman vuonna 2004 laadittuun Metlan talouden tasapainottamissuunnitelmaan pohjautuen mennessä. Laskentatoimen kehittämistä varten perustettiin Metlaan työryhmä, jossa on myös ministeriön edustus. Työryhmä luovuttaa raporttinsa mennessä. 5. Vuonna 2005 tuotos ja toiminnan tehokkuus säilyvät vähintään nykyisellä tasolla. Toiminnan tehokkuuden seuraamiseksi ollaan kehittämässä mittaristoa. Tutkijoiden suoritteita seurataan suoriterekisterin avulla: Taulukko 1. Metlan tutkijoiden julkaisut suoriterekisterin mukaan Julkaisut Vuonna Keskimäärin Tilanne Kansainväliset referoidut julkaisut Kansalliset referoidut julkaisut Referoimattomat julkaisut Lehtiartikkelit Muut julkaisut Kansainväliset esitelmät Kotimaiset esitelmät
3 RAPORTTI TES (17) 6. Metlan brutto- ja nettobudjetoidun toiminnan volyymi säilyy edellisten vuosien tasolla. Bruttobudjetoidussa ja asiakasrahoitteisessa nettobudjetoidussa toiminnassa kustannusvastaavuus on 100 % lukuun ottamatta taimitarhatoimintaa. Yhteisrahoitteisessa toiminnassa kustannusvastaavuus pysyy edellisten vuosien tasolla (37 %). Rahoituksen hankintaa tehostettiin ja hakemusten seurantaa varten kehitettiin ja otettiin testikäyttöön erillinen hakemusreksiteri. Tutkijoita pyydettiin kirjaamaan rekisteriin kaikki tänä vuonna voimassa olevat ja lähetetyt hakemukset. Hakemusrekisteri viimeistellään lopulliseen käyttömuotoonsa vuoden loppuun mennessä. 7. Laboratoriotoimintojen laatu säilyy korkealla tasolla ylläpitämällä laatujärjestelmiä ja kehittämällä laadun seurantamittaristoja. Kenttäkoetoiminnan laatukäsikirja on sisällöllisesti valmis vuonna Laboratorioiden laatujärjestelmää ylläpidetään ja laatutasoa seurataan erillisin testein. Yksiköt raportoivat vuoden lopulla laboratorioissaan toteutettujen testien tuloksista ylimmälle johdolle. Kenttäkoetoiminnan laatukäsikirjan sisällön kehittäminen käynnistyi määrittelemällä kenttäkoetoiminnan tuottamien mittaustietojen ja aineistojen tallennuksen ja arkistoinnin sekä kenttäkoetoiminnan palvelujen tilausmenettelyn käytännön menettelytapoja. Laatukäsikirjan sisältö saadaan valmiiksi toimintavuonna. 8. Henkilöstön määrää ja rakennetta kehitetään vuonna 2005 valmisteltavan henkilöstösuunnitelman pohjalta ottaen huomioon Joensuun tutkimuskeskuksen kehittämistä koskevat hallituksen päätökset. Henkilöstösuunnitelman laadinta aloitetaan tuottavuussuunnitelman laadinnan jälkeen ottaen huomioon tulevat painoalat. Tuottavuussuunnitelma tulee olla valmiina menessä. Joensuun tutkimuskeskuksen henkilöstöä on sovittu vahvistetavan vuosittain viidellä vakituisella. Toimintavuonna Joensuuhun on rekrytoitu yksi erikoistutkija, kaksi varttunutta tutkijaa sekä työsuojelupäällikkö. 9. Henkilöstön työhyvinvointia edistetään valtionkonttorin tukeman Kaiku työhyvinvointiohjelman avulla. Työhyvinvointiohjelman toteutus aloitettiin yksikköihin suunnatulla työhyvinvointi-infolla. Lisäksi aihepiiriin palkattiin kolme ulkopuolista konsulttia: johdon työnohjaukseen ja vuorovaikutus- ja alaistaitojen sekä työyksikön toimivuuden ja työilmapiirin kehittämiseen konsultit Human Focus Oy:stä. Jälkimmäinen kehittämistyö aloitettiin esikunnan työntekijöiden ongelmien kartoituksella. Johdon työnohjaus -tilaisuus pidetään kerran kuukaudessa, ensimmäinen tapaaminen oli Syksyn kuluessa pidetään jokaisessa
4 RAPORTTI TES (17) tulosyksikössä vuorovaikutustaitojen parantamiseen tähtäävä koulutus- ja kehittämispäivä. 10. Tutkimuksen kannalta välttämättömän kenttäkoetoiminnan edellytykset turvaavat tutkimusmetsien vaihtoehtoiset hallinta- ja hoitomallit selvitetään nykyistä paremman kustannustehokkuuden saavuttamiseksi. Asiaa valmistelemaan nimitettiin keväällä työryhmä, jossa oli kuusi Metlan ulkopuolista edustajaa ja kuusi henkilöä Metlan sisältä. Työryhmän loppuraportti valmistui määräajassa eli mennessä. 11. Metlan laboratoriopalveluja kehitetään ja yhteistyömahdollisuuksien kartoitus yliopistojen, sektoritutkimuslaitosten ja ympäristöhallinnon laboratorioiden kanssa käynnistetään. Keskuslaboratoriossa laadittiin asiasta suunnitelma (liite 1). Se on ollut kaikkien Metlan laboratorioiden kommentoitavana ja sen pohjalta aloitettiin aineiston keruu. Vantaan laboratoriot pitivät päivän mittaisen yhteistyökokouksen Suomen Ympäristökeskuksen laboratorioiden kanssa. 12. Kenttäkokeiden ja pitkien aikasarja-aineistojen yhteiskäyttöä ja tunnettuutta tehostetaan. Asiaa valmistellaan epävirallisessa työryhmässä, joka ryhtyi rakentamaan Metlalle aineistorekisteriä. Sen valmistuminen parantaa aineistojen yhteiskäyttöä ja tunnettuutta. Lisäksi asiaa valmistellaan VMI- ja Forest Focusohjelmien osalta. 13. Tutkimustoimintaa suunnataan elinkeinotoiminnan kehittämistä ja metsäpolitiikan valmistelua tukevaan suuntaan. a) Kansallisen metsäohjelma 2010 tavoitteita tuetaan käynnistämällä Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset tutkimusohjelma. Tutkimusohjelma käynnistyi vuoden alusta. Ohjelman johtoryhmä piti järjestäytymiskokouksensa ja ulkopuolisista asiantuntijoista koostuvalle ohjausryhmälle esiteltiin ohjelmaa ja kuultiin heidän kommenttejaan. Ohjelmassa on mukana seitsemän hanketta ja yhteensä 37 tutkijaa (n. 12 htv). Koordinaatiohankkeen alainen METSO -ohjelman taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten seuranta ja arviointi on edennyt suunnitelman mukaisesti tiiviissä yhteistyössä ministeriöiden ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Aineiston keruuta on jatkettu osallistamalla ja haastattelemalla tutkijoita ja sidosryhmiä, hankkeiden itsearvioinnilla ja tilasto-
5 RAPORTTI TES (17) tietojen keruulla. Yhteistyössä SYKEn kanssa kirjoitettu seurannan väliraportti valmistui huhtikuussa ja seurantaa esiteltiin valtakunnallisessa METSO-seminaarissa. Tutkimusohjelman tutkimushankkeissa valmistui julkaisuja mm. eri suojelutapojen hyväksyttävyydestä (MT933) ja paikkatietomenetelmien käytöstä monitavoitteisessa metsäsuunnittelussa (MT939). Tutkimushankkeet käynnistivät alkuvuodesta uusien aineistojen keruutaan. Lisäksi pidettiin esitelmiä kotimaassa ja ulkomailla. Uusia ulkopuolisen rahoituksen päätöksiä ja hakemuksia syntyi tavoitellulla tasolla. Ohjelmaa esiteltiin alkuvuoden aikana sidosryhmille. Hankkeet ovat lisänneet verkostoitumista kotimaisten ja ulkomaisten käytännön- ja tutkimustahojen kanssa. Kanadalaisten, australialaisten ja englantilaisten tutkimusorganisaatioiden kanssa on neuvoteltu yhteistyömahdollisuuksista ohjelmatasolla. Nettisivut ja suomen- ja englanninkielinen esite valmistuivat yhteistyössä Metlan viestinnän kanssa. b) Valmistellaan vuonna 2006/2007 käynnistettävät ministeriön strategisia tavoitteita ja sektorin pitkän aikavälin kehittämistavoitteita tukevat tutkimus- ja kehittämisohjelmat: 1)metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma sekä Tutkimus- ja kehittämisohjelman koordinaattoriksi nimitettävän professorin virka on täyttöprosessissa. Professorin viran hakijoiden arvioimiseksi valittiin ulkopuoliset asiantuntijat (professori Dan Camenson USA, professori Klaus von Gadow Saksa, maakuntajohtaja Pentti Hyttinen Suomi) ja heidän lausunnot saatiin mennessä. Ohjelman taustaksi laadittiin luettelo metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun hankeaihioista ja t&k-hankkeista, jotka jatkuvat v Hankeaihoiden työstämistä jatketaan metsätalouden toimijoiden kanssa MELAkäyttäjäpäivillä syyskuussa. 2)metsätalouden kannattavuuden ja metsänhoidon laadun tutkimus- ja kehittämisohjelma. Ohjelman sisältöä kartoitettiin neuvotteluissa Metlan aihe-alueeseen kuuluvien professoreiden, joidenkin metsäkeskuksen johtajien, rahoittajien, metsänhoitoyhdistysten ja ministeriön edustajien kanssa. Alustava sisältöhahmotelma esiteltiin keskustelua varten ministeriön metsäosastolla. Osastopäällikkö Reunalan ehdotuksesta sisältöä rajattiin metsätalouden kannattavuudesta puuntuotannon kustannustehokkuuteen. Hänen ehdotuksensa oli, että nimikin muutettaisiin kuulumaan: "Puuntuotannon kus-
6 RAPORTTI TES (17) tannustehokkuuden ja metsänhoidon laadun tutkimus- ja kehittämisohjelma." Ministeriössä painotettiin Tapion ja Metsäkeskusten kytkemistä tiiviisti hankkeeseen. Valmistelua jatkettiinkin neuvotteluilla mm. Tapion ja VTT:n kanssa. 14. Tutkimustoiminnalla vastataan ministeriön ajankohtaisiin tietotarpeisiin. Tehtävät vastuutettu liitteen 2 mukaisesti. a) Energiapuututkimusta suunnataan ottaen huomioon puutavaran mittauksen kehittämistarpeet ja energiapuun korjuun metsänhoidolliset ja ravinnetaloudelliset pitkäaikaisvaikutukset. Metla perusti hankkeen "Nuorten metsien energiapuun mittaus", jonka keskeisenä tavoitteena on määrittää puutieteelliset perusteet nuorten metsien energiapuun mittaukselle. Kevään 2005 aikana koottiin olemassa olevaa tutkimustietoa ja hankittiin soveltuvia tutkimusaineistoja. Energia-alan toimijoihin oltiin yhteydessä (puunhankintaorganisaatiot, koneyrittäjät, energiaosuuskunnat, aluelämpökeskukset) kartoittaen energiapuun mittauksen olemassa olevia menetelmiä, pullonkauloja ja tulevaisuuden näkymiä. Hanke jakautuu kolmeen osioon: 1) perinteisen tilavuuden mittauksen kehittämiseen ja ennen muuta ohjeistamiseen, 2) massaan perustuvan mittauksen kehittämiseen (muuntoluvut) ja 3) muutamien uusien menetelmien tutkimiseen. Kesän 2005 aikana laadittiin luonnos koko- ja rankapuun pinomittausohjeesta sekä testattiin menetelmän tarkkuutta ja toimivuutta. Massaperusteisen mittauksen kehittämiseksi laadittiin kirjallisuuden perusteella puulajikohtaiset ja vuodenaikaiset painomittauksen muuntokertoimet, joiden paikkaansa pitävyyttä testattiin. Muuntokertoimien laadinnan tueksi järjestettiin kuivumiskokeita palstalle korjatuille kourakasoille. Lisäksi toteutettiin kenttäkokeita paino-otantamittauksen kehittämiseksi ja testattiin viljankosteusmittarin soveltuvuutta maasto-oloissa toteutettavaan purun kosteuden mittaukseen. Alkuvuoden 2005 aikana käytiin keskusteluja tutkijoiden kanssa toteutetuista, käynnissä olevista ja suunnitteilla olevista hankkeista, jotka liittyvät energiapuun korjuun ekologisiin vaikutuksiin. Myös Tapion metsänhoitosuositusten tarkistamishankkeen kanssa oltiin yhteydessä. Motti - simulaattoriin lisättiin mahdollisuus tarkastella energiapuun tuotantoa metsän kasvatusvaihtoehtona. EU:n 5. puiteohjelman rahoittamassa Wood-En-Man -hankkeessa tuotettiin EneTree -laskentamalli, jolla metsänomistaja voi tarkastella metsäenergian talteenottovaihtoehtoja harvennuksen ja päätehakkuun yhteydessä. Malli
7 RAPORTTI TES (17) ottaa huomioon ravinne-, talous-, tuholaisriski- sekä monimuotoisuusvaikutukset ja sitä voidaan soveltaa Baltian ja Pohjoismaiden olosuhteissa. b) Metla kehittää metsäsuunnittelumenetelmiä ja tukee niiden kokoamista kustannustehokkaaksi, eri käyttäjäryhmiä ja tietotarpeita palvelevaksi yksityismetsien suunnittelujärjestelmäksi. 1 Metsävaratietojen jatkuvan ylläpidon ja suunnittelun toimintomallit ja ITsovellukset 1.1 Metla jatkaa tutkimusta metsävaratietojen jatkuvan ylläpidon toimintomallista yksityismetsien suunnitteluun. MMM:n yhteistutkimusvaroilla rahoitettavassa MEJA -hankkeessa (Metsävaratietojen jatkuva ylläpito) laskettiin alustavia tuloksia ajantasaistusinventoinnin maastotyön ajanmenekistä. Tulokset ovat rohkaisevia, mutta seurantaa kustannustehokkuudesta on kuitenkin jatkettava. Tutkimusalueilla pystyttiin sopimaan metsäyhtiöiden (kolme suurinta), metsänhoitoyhdistysten ja metsäkeskusten välisestä tiedonvaihdosta metsäsuunnitelmien ajantasaistuksessa. 1.2 Metla kehittää metsävaratietojen jatkuvaan ylläpitoon ja (operatiiviseen) suunnitteluun soveltuvaa laskentajärjestelmää (MELA) sekä kehittää ja testaa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa siihen perustuvia laskentasovelluksia (NettiMELA) yksityismetsien tilakohtaiseen suunnitteluun. Fifth Element Oy ilmaisi kiinnostuksensa käyttää NetForest-verkkopalveluissaan MTS-tutkimusohjelmassa kehitetyn MELA-laskentapalvelun sijasta MOT-tutkimusohjelmassa kehitettyä Motti-palvelua, josta metsänhoitoyhdistyksillä on hyviä kokemuksia. 2. Valtakunnan metsien inventointitietojen hyödyntäminen yksityismetsien alue- ja paikallistason metsäsuunnittelussa 2.1 Metla ja metsäkeskukset valmistelevat sopimuksen, jolla metsäkeskusten käyttöön siirretään monilähdeinventoinnin aineistot sekä erikseen tuotettavat kartat uudistushakkuista vastineena metsäkeskusten suunnittelijoiden maastotyöpanoksesta Metlan ja metsäkeskusten välisen sopimuksen mukaisesti kustakin 13 metsäkeskuksesta yksi suunnittelija työskentelee VMI:n maastoryhmänjohtajana kenttäkaudella Metsäkeskuksille tuotettiin satelliittikuvien erotustulkinnalla ( ) kartta uudistushakkuista. VMI:n tuottamat metsävarakartat (VMI9 ja VMI9 päivitys) siirtyvät metsäkeskusten käyttöön syksyllä 2005.
8 RAPORTTI TES (17) 2.2 Metla aloittaa tutkimuksen monilähdeinventoinnin hyödyntämisestä paikallistason suunnittelussa Pohjois-Karjalassa sijaitsevalla Kolin ja Hattusaaren metsätalousalueella (8500 ha) aloitettiin Interreg IIIB NPP hanke Enhancing local activity and values from forest land through community-led strategic planning (ELAV), jonka kansallisena vastinrahoittajana on MMM. Hankkeen tarkoituksena on kehittää vuorovaikutteisen metsäsuunnittelun menetelmiä eri käyttömuotojen yhteensovittamiseksi paikallistasolla sekä määritellä ja laatia paikallinen metsäohjelma (PMO) esimerkkialueelle. Hankkeen yhteistyötahoina ovat Metla (kansallinen koordinaattori), Pohjois-Karjalan metsäkeskus ja Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala. Metla vastaa ohjelmatyöstä ja siinä tarvittavista vaihtoehtolaskelmista monilähdeinventoinnin (MVMI) tietoihin perustuen c) Ojitusalueiden hoidon ja käytön perusteiden tarkennusta jatketaan tavoitteena selvittää eri toimenpideketjujen vaikutukset metsien kasvuun ja tuotokseen sekä taloudelliseen tulokseen, ja määrittää raja ylläpitokelpoisuudelle. Ojitusalueiden hoidon ja käytön perusteiden tarkennusta jatkettiin tavoitteena selvittää eri toimenpideketjujen vaikutukset metsien kasvuun ja tuotokseen sekä taloudelliseen tulokseen, ja määrittää raja ylläpitokelpoisuudelle. Kunnostusojitusvaiheessa olevien rämemetsiköiden kehitystä simuloitiin Metlan Motti-simulaattorilla ja siihen sisältyvillä suometsien malleilla toteuttaen metsiköille vaihtoehtoisia käsittelyjä. Lisäksi kunnostusojituskelpoisuuden määrittämiseksi simuloitiin vähäpuustoisten metsiköiden kehitystä eri runkolukumäärillä. Niiden avulla pyritään löytämään minimipuustot, joiden kasvatus on puuntuotoksen tai talouden kannalta perusteltua. Alustavia tuloksia saadaan syksyllä 2005 ja tutkimus jatkuu vuonna d) Metsätuholaisten ja sienitautien esiintymisen ja runsauden seurantajärjestelmiä kehitetään, ryhdytään laatimaan torjuntasuunnitelmia potentiaalisten uusien metsätuholaisten varalle ja aloitetaan pitkän tähtäimen metsätuhojen torjuntastrategian laatiminen. Metsätuhojen tutkimuksen tulevaisuuden strategiaa hahmoteltiin viitenä eri ajankohtana ja strategia on parhaillaan kirjoitteilla pohjautuen kansalliseen kasvinsuojelustrategiaan. Tammen äkkikuolemataudin aiheuttajan identifiointi varmistettiin ja sen selviytymisedellytyksiä ja mahdollisia isäntäkasveja Suomessa tutkittiin.
9 RAPORTTI TES (17) e) Vastataan metsäekosysteemien osalta kansainvälisen ilmastopolitiikan velvoitteisiin, EU:n oikeudellisiin velvoitteisiin ja kansallisen ilmastopolitiikan valmistelun ja seurannan tietotarpeisiin. KHK raportointijärjestelmä: Palkattiin tutkija, joka toteuttaa lahopuun, karikkeen ja maan orgaanisen aineen hiilivaraston laskennan mm. HMS ohjelman tutkimustulosten perusteella syksyn 2005 raportointia varten. KHK projektioiden laatiminen ja politiikkatoimien arviointi: Valmistettiin yhdessä HY:n tutkijoiden kanssa käsikirjoitus ja posteri hiilikompensaation ja hiilensidontatavoitteen vaikutuksesta metsänhoitoon, metsänomistajan tuloihin ja puun tarjontaan. Lisäksi valmistui käsikirjoitus politiikkakeinojen vaikuttavuudesta yksityisen metsänomistajan metsänhoitopanostukseen ja puuntarjontaan. Virka- ja asiantuntija-apu erikseen ilmenevien tarpeiden mukaan: Metlan tutkijat osallistuivat IPCC 2006 Guidelines for National Greenhouse Gas Emission Inventories raportin laadintaan sen johtokirjoittajina ja kommentoijina. Tehtiin laskelmat eri maiden puutuotteiden hiilivarastoista EU:n lähetteeseen Good practice guidance for land use, land-use change and forestry (LULUCF) activities under the Kyoto Protocol, harvested wood products and other issues relating to LULUCF YK:n ilmastosopimukselle. f) Toteutetaan Metsänjalostus ohjelmaa ja täsmennetään siihen liittyviä tutkimuksellisia tietotarpeita. Metsänjalostus ohjelman toteuttamiseen liittyvät maasto- ja taimitarhatyöt etenivät alkuvuonna hankesuunnitelman mukaisesti. Suunnitelma ja jalostusohjelman eteneminen esiteltiin toukokuussa metsänjalostuksen neuvottelukunnalle. Samassa tilaisuudessa keskusteltiin metsänjalostuksen tutkimustarpeista: tiedon aukkopaikoista, tutkimuksen priorisointitarpeista sekä biotekniikan mahdollisuuksista jalostustyön apuna. Metsänjalostus ohjelmassa määritetyt keskeisimmät metsänjalostuksen tutkimustarpeet on priorisoitu juuri valmistuneessa Suomen metsäpuiden bio- ja geenitekniikan tutkimusstrategiassa. Niihin panostetaan myös vuonna 2005 valmistuvassa Metlan metsägenetiikan ja metsänjalostuksen tieteenalastrategiassa.
10 RAPORTTI TES (17) g) Raportoidaan päättyvien tutkimusohjelmien: Metsänkasvatuksen vaihtoehdot ja niiden puuntuotannolliset seuraukset, Suomen metsien hiilivarat, niiden muutokset ja sosio-ekonomiset kytkennät, Metsätalouden suunnittelu ja Valtakunnan metsien inventointi - päätulokset. Metsänkasvatuksen vaihtoehdot ja niiden puuntuotannolliset seuraukset 1. Tutkimustulosten tieteellinen raportointi Keskeisimmät tieteelliset tutkimustulokset julkaistaan referoiduissa sarjoissa. Tältä osin toiminta on edennyt suunnitellun mukaisesti (taulukko 2). 2. Yleistajuiset loppuraportit MOT -tutkimusohjelma julkaisee yhteistyössä Metsälehti kustannus Oy:n kanssa yleistajuisena loppuraporttina kirjan, jonka työnimi on "Metsänkasvatuksen käsikirja". Kirjan sisältö on valmis ja se toimitettiin taittoon kustantajalle. Kirja julkaistaan alkusyksystä Metsänkasvatuksen päätöksenteon tueksi laadittava MOTTI -ohjelmisto on viimeistelyvaiheessa. Ohjelmiston sisältö on valmis ja sen käyttöliitymää viimeistellään. Ohjelma tullaan liitämään CD:nä Metsänkasvatuksen käsikirjaan ja sen lisäksi se viedään METINFO -palveluun, josta se on saatavilla syksyllä Taulukko 2. MOT -tutkimusohjelman referoidut ja referoimattomat julkaisut mennessä. Vuosi Referoidut Referoimattomat julkaisut julkaisut Yhteensä Suomen metsien hiilivarat, niiden muutokset ja sosio-ekonomiset kytkennät HMS tutkimusohjelman tulokset raportoidaan tieteellisissä sarjoissa (5 referoitua julkaisua ). Tutkimustuloksia käytetään Metlan kasvihuonekaasujen raportointijärjestelmän rakentamisessa sekä muissa ilmastopolitiikan tehtävissä. Tutkimusohjelman loppuseminaarin valmistelu
11 RAPORTTI TES (17) on käynnissä. HMS -ohjelman aloitteesta tehtiin selvitys hiili- ja ilmastonmuutostutkimuksen tutkimusaiheista Metlan strategiaprosessia ja painoalojen määritystä varten. Metsätalouden suunnittelu Osajulkaisuista koostuvan loppuraportin kirjoittaminen aloitettiin. Valtakunnan metsien inventointi Alueellisia tuloksia julkaistiin erillisinä osina ja metodeja koskevat osat omina julkaisuinaan. Tavoitteena on julkaista päätulokset koko maata koskien omana julkaisunaan vielä kuluvan vuoden aikana. Kaikki metsäkeskusjulkaisut valmistuivat heinäkuun loppuun mennessä. VMI9:n metodijulkaisut ovat painossa. Koko maan suometsiä ja kaikkien metsien päätuloksia koskeva julkaisu on taitettavana. Koko maan VMI9:n pääjulkaisu on työn alla. h) Toteutetaan Metlan osuudet MMM:n hallinnonalan yhteistyönä toteutettavissa konsernihankkeissa: - alueellisten metsäohjelmien päivitys Konsernihanke: Alueellisten metsäohjelmien päivitys (koordinaattori Marja Kokkonen/MMM) Metlan osuus: Tarkistus- ja seurantatiedon tuottaminen Metlan edustaja osallistui Metsätalouden alueellisten tavoiteohjelmien tukiryhmän kokouksiin sekä metsäkeskusten AMO-yhdyshenkilöiden neuvottelupäivään. Alueellisten metsäohjelmien osalta sovittiin, että metsäkeskuksilla on metsäohjelmien päivitystä varten käytettävissään VMI 9:n tiedot ja VMI 9+ metsävarojen perustiedot vuoden 2005 alusta lähtien sekä Mela-laskelmat VMI9+ -aineistosta kesäkuussa Lisäksi Metla toimittaa osia metsänhoito- ja perusparannustöiden tilastosta 15. ja mennessä, hakkuuja poistumatilaston mennessä sekä suojeluluokittaiset pinta-alat mennessä. VMI 9 ja VMI 9+ sekä metsänhoitotilastomateriaali toimitettiin määräaikoihin mennessä metsäkeskuksiin. Metla arvioi myös laadittavien tavoiteohjelmien vaikutuksia. Ohjelmien taloudellisten vaikutusten arvioinnista MMM on sopinut erikseen.
12 RAPORTTI TES (17) - metsänhoitosuositusten tarkistaminen Metsänhoitosuositusten ohjausryhmä on kokoontunut kuluvana vuonna kolme kertaa. Suositukset jakaantuvat yleiseen osaan, taustaraportteihin sekä metsänomistajille ja ammattilaisille tarkoitettuihin oppaisiin. Oppaiden teossa Metlan tutkijat ovat avainasemassa. - konsernin sisäisen strategiatyön yhteensovittaminen Metlasta strategiatyön valmisteluryhmän työskentelyyn osallistuvat tutkimusaseman johtaja Heikki Smolander ja päällikkötason palavereihin ylijohtaja Hannu Raitio ja tutkimusjohtaja Kari Mielikäinen. 15. Kilpaillun ulkopuolisen tutkimusrahoituksen määrä lisääntyy verrattuna edelliseen viisivuotiskauteen. Alla olevasta taulukosta nähdään kilpaillun ulkopuolisen tutkimusrahoituksen odotettavissa olevat tulot (tulosbudj. 2005) vuonna 2005 ja toteutunut tilanne verrattuna keskimääräiseen vuosina saavutettuun tasoon. Tämän hetken arvion mukaan tulosbudjetissa asetetut tavoitteet saavutetaan vuoden loppuun mennessä. Taulukko 3. Kilpailtu ulkopuolinen tutkimusrahoitus Rahoituslähde Keskimäärin Tulosbudj. Toteutunut mennessä Asiakasrahoitteinen toiminta EU- rahoitus Yhteisrahoitteinen toiminta TA:n ulkopuolinen rahoitus Suomen Akatemia Yhteistyörahoitus Yhteensä Ylijohtaja Hannu Raitio Kehityspäällikkö Ritva Hankala
13 RAPORTTI TES (17) Liite 1. Metlan laboratoriopalveluja kehitetään ja yhteistyömahdollisuuksien kartoitus yliopistojen, sektoritutkimuslaitosten ja ympäristöhallinnon laboratorioiden kanssa käynnistetään. Toimenpidesuunnitelma vuodelle Kartoitus olemassa olevista yhteistyötutkimuksista, joissa Metlan laboratoriot ovat osallisena, Mitä selvitetään: 1. Laajuus 2. Aktiivisuus ja laboratorioiden osuus 3. Antava vai ottava osapuoli? 4. Mitkä keskeiset seikat ovat olleet edellytyksenä yhteistyökuvion muodostumiselle? Onko oma laboratoriopanos osa kauppaa? 5. Mikä yhteistyössä on sellaista, joka täydentää meidän laboratorio-osaamista, voitaisiinko joku osuus tehdä Metlassa. 6. Minkälainen taloudellinen panos kullakin osapuolella on? 7. Kuinka yhteistyötä on suunniteltu jatkettavaksi 8. Millaiset ovat kokemukset yhteistyöstä 9. Metlan laboratorioiden houkuttelevuus yhteistyökumppanina 10. Kulkeeko tieto yhteistutkimuksista Metlan sisällä riittävän hyvin? Miten selvitetään? Kyselyt ja hankeraportit, yhteisrahoitteiset tutkimukset Kyselyiden organisoinnista vastaa Keskuslaboratorio 2. Metlan paikallisten laboratorioiden asemointi muiden alueen toimijoiden kanssa Mitä selvitetään: 1. Missä muissa valtionhallinnon alaisissa laboratorioissa tehdään vastaavia analyysejä kuin Metlan laboratorioissa? 2. Tarjotaanko vastaavia analyysejä kaupallisesti? 3. Haitat ja hyödyt, jos analyysit tehtäisiin toisessa laboratoriossa? Esim. Kustannukset, laatu, toimitusvarmuus, aika, fyysinen etäisyys. Riittääkö asiantuntijuus, luotettavuus? Mitä lisäarvoa tuo tutkijan ja laboratorion läheinen yhteistyö. Oman laboratorion ammattitaidon ylläpito. 4. Mitkä ovat muiden toimijoiden tulevaisuuden suunnitelmat, säilyvätkö laboratoriopalvelut ja tarjonta. 5. Metlan laboratorioiden oma erityisosaaminen suhteessa muihin toimijoihin 6. Eri toimijoiden painoalojen mahdolliset päällekkäisyydet tutkimusstrategioissa, ketkä tulevat tekemään esimerkiksi ympäristötutkimusta ja millä sektorilla. 7. Metlan omien tutkijoiden laboratorion käyttötarve suhteessa laboratorioiden paikalliseen erikoistumiseen. Miten selvitetään? Osin selvitetty, kun vuonna 2004 tehtiin hintavertailua Metlan ja muiden laboratorioiden välillä ( mukana oli myös puhtaasti kaupallisia laboratorioita) Nykyiset toimintaprofiilit muille toimijoille on löydettävisssä esim.www-sivut, vuosikertomukset, ym. tietokannat. Tulevien toimintasuuntien kartoitusta varten laboratorioiden vastaavat joko kutsuvat paikalliset toimijat yhteiseen kokoukseen tai ottavat yksittäisiä kontakteja. Kunkin laboratorion vastaava tekee oman laboraratorionsa asemoinnin paikallisiin julkisen sektorin toimijoihin, josta selviää nykyinen tila ja suunnitelma tulevasta. Yhteinen kokous tai keskustelutilaisuudet laboratoriota käyttävien Metlan tutkijoiden kanssa. KLA:ssa esim. 'perjantaivieras tilaisuudet' Tämä voidaan tehdä loppuun sen jälkeen kun Metlan omat pitkän aikavälin painoalat ovat selkeytyneet
14 RAPORTTI TES (17). 3. Kaupallisten analyysien ostotarve Metlassa. Mitä selvitetään: 1. Paljonko analyysejä, joita ei voida tehdä Metlassa, tilataan ulkopuolelta. 2. Onko edullisempaa ostaa, vai kehitetäänkö Metlaan vastaava palvelu 3. Pitkän aikavälin näkymät 4. Jos laboratoriossa tietty perusvarustus ja muunneltavuus, mikä on taloudellista ja kätevää tehdä Metlassa, vaikka analyysejä on tarjolla muuallakin. Miten selvitetään? Kyselyt tutkijoilta. Osin selvitetty vuonna Mikä tulee olemaan Metlan perusvarustustaso laboratorioissa -> neuvottelut johdon kanssa Keskustelut tutkijoiden kanssa. 4. Metlan laboratorioiden ART-toiminnan laajuus Mitä selvitetään: 1. Tämän hetkisen toiminnan laajuus 2. Ketkä ovat asiakkaita, paljonko julkishallinnosta? 3. Lisääntyykö vai vähenee? 4. Mitä pitäisi tehdä, että toiminta lisääntyisi 5. Onko toimintaa syytä lisätä? 6. Mikä on ART:n kannattavuus rahallisesti. 7. Tuoko ART muuta lisäarvoa, esim. kontaktit, osaamisen ylläpitäminen, jotain muuta? Miten selvitetään? Kysely labroista, Selviää osin paikallisen asemoinnin yhteydessä 5. "Suurten laitteiden" yhteiskäyttö Mitä selvitetään: 1. Paljonko yhteiskäyttöä on tällä hetkellä? 2. Mitkä ovat yhteiskäytön rajoitukset ja hyödyt. Esim. saatavuus, kustannukset, koulutus ym. (kuten kohdassa 1. yhteistutkimukset). 3. Millaisten laitteiden yhteiskäyttö olisi tulevaisuudessa järkevää. Miten selvitetään? Selvitetään yhteistutkimuskyselyn yhteydessä. Kirjataan kokemukset yhteiskäytöstä ja keskustellaan asemoinnin yhteydessä paikallisten toimijoiden kanssa. Keskustelut Metlan tutkijoiden kanssa Tämä suunnitelma toimitetaan hyväksynnän jälkeen laboratorioiden vastaaville ja se käydään yhdessä läpi laboratorioiden työkokouksessa huhtikuussa. Kyselyt tutkijoilta, laboratorioiden vastaavien raportit paikallisista tapaamisista ja niistä tehdyistä analyyseistä valmistellaan vuoden 2005 aikana. Samanaikaisesti viedään eteenpäin Metlan laboratorioiden sisäisen työnjaon selkiyttämistä.
15 RAPORTTI TES (17) Liite 2. MMM:n ja Metlan välinen tulossopimus vuodeksi 2005 Tutkimukselliset tavoitteet ja tehtävät: Vastuuhenkilöt: 13. Tutkimustoimintaa suunnataan elinkeinotoiminnan kehittämistä ja metsäpolitiikan valmistelua tukevaan suuntaan. a) Kansallisen metsäohjelma 2010 tavoitteita tuetaan käynnistämällä Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset tutkimusohjelma. Vastuuhenkilö: Paula Horne b) Valmistellaan vuonna 2006/2007 käynnistettävät ministeriön strategisia tavoitteita ja sektorin pitkän aikavälin kehittämistavoitteita tukevat tutkimus- ja kehittämisohjelmat: - metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma Vastuuhenkilö: metsäsuunnittelun professori sekä - metsätalouden kannattavuuden ja metsänhoidon laadun tutkimus- ja kehittämisohjelma. Vastuuhenkilö: Pertti Harstela 14. Tutkimustoiminnalla vastataan ministeriön ajankohtaisiin tietotarpeisiin. a) Energiapuututkimusta suunnataan ottaen huomioon puutavaran mittauksen kehittämistarpeet ja energiapuun korjuun metsänhoidolliset ja ravinnetaloudelliset pitkäaikaisvaikutukset. Vastuuhenkilöt: Hannu Ilvesniemi, Jari Lindblad ja Erkki Verkasalo b) Metla kehittää metsäsuunnittelumenetelmiä ja tukee niiden kokoamista kustannustehokkaaksi, eri käyttäjäryhmiä ja tietotarpeita palvelevaksi yksityismetsien suunnittelujärjestelmäksi. Vastuuhenkilö: Tuula Nuutinen ja Kari T. Korhonen c) Ojitusalueiden hoidon ja käytön perusteiden tarkennusta jatketaan tavoitteena selvittää eri toimenpideketjujen vaikutukset metsien kasvuun ja tuotokseen sekä taloudelliseen tulokseen, ja määrittää raja ylläpitokelpoisuudelle Vastuuhenkilö: Jukka Laine. d) Metsätuholaisten ja sienitautien esiintymisen ja runsauden seurantajärjestelmiä kehitetään, ryhdytään laatimaan torjuntasuunnitelmia potentiaalisten uusien metsätuholaisten varalle ja aloitetaan pitkän tähtäimen metsätuhojen torjuntastrategian laatiminen. Vastuuhenkilö: Jarkko Hantula e) Vastataan metsäekosysteemien osalta kansainvälisen ilmastopolitiikan velvoitteisiin, EU:n oikeudellisiin velvoitteisiin ja kansallisen ilmastopolitiikan valmistelun ja seurannan tietotarpeisiin. Vastuuhenkilö: Erkki Tomppo ja Risto Sievänen f) Toteutetaan Metsänjalostus ohjelmaa ja täsmennetään siihen liittyviä tutkimuksellisia tietotarpeita. Vastuuhenkilö: Katri Kärkkäinen g) Raportoidaan päättyvien tutkimusohjelmien:
16 RAPORTTI TES (17) Metsänkasvatuksen vaihtoehdot ja niiden puuntuotannolliset seuraukset, Vastuuhenkilö: Jari Hynynen Suomen metsien hiilivarat, niiden muutokset ja sosio-ekonomiset kytkennät, Vastuuhenkilö: Risto Sievänen Metsätalouden suunnittelu Vastuuhenkilö: Tuula Nuutinen ja Valtakunnan metsien inventointi Vastuuhenkilö: Erkki Tomppo - päätulokset. h) Toteutetaan Metlan osuudet MMM:n hallinnonalan yhteistyönä toteutettavissa konsernihankkeissa: alueellisten metsäohjelmien päivitys Vastuuhenkilö: Sinikka Västilä metsänhoitosuositusten tarkistaminen Vastuuhenkilö: Kari Mielikäinen konsernin sisäisen strategiatyön yhteensovittaminen. Vastuuhenkilö: Vastuuhenkilö: Hannu Raitio
17 RAPORTTI TES (17)
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(3) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 23.1.2002 250/06/2002 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 Maa- ja metsätalousministeriö
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2003
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(5) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 27.2.2003 725/06/2003 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2003 Maa- ja metsätalousministeriö
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007
1 24.3.2006 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 60. Metsäntutkimuslaitoksen tulot Momentille
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2001
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(5) Päivämäärä Dnro 24.1.2001 337/06/2001 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2001 Maa- ja metsätalousministeriö ja
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008
1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen
LisätiedotTILINPÄÄTÖS 2005 Tilinpäätös
Tilinpäätös 2005 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLIJOHTAJAN KATSAUS... 3 2 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS... 5 2.1 Toiminnan vaikuttavuus... 5 2.2 Toiminnallinen tuloksellisuus... 10 2.2.1 Toiminnallinen tehokkuus ja sen
LisätiedotMetsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)
Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
1 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2003 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 32. Metsäntutkimuslaitoksen tulot Momentille arvioidaan
LisätiedotMOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa
MOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa Jari Hynynen Metla, Vantaan toimintayksikkö SIMO-seminaari 2.11.2007 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
1 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2005 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 32. Metsäntutkimuslaitoksen tulot Momentille arvioidaan
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
1 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2004 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 32. Metsäntutkimuslaitoksen tulot Momentille arvioidaan
LisätiedotMetsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, 2007-2010)
Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, 2007-2010) Tuula Nuutinen Metsäntutkimuslaitos Metsätehon seminaari 8.5.2007 Metsävaratietojärjestelmien tulevaisuus
LisätiedotRiittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos
Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja
Lisätiedot2002 tuloarvio ( ) tuloarvio ( ) 2000 tilinpäätös ( )
METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2002 1 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 32. Metsäntutkimuslaitoksen tulot Momentille arvioidaan kertyvän 3 010 564 euroa (17 900 000
LisätiedotMetsäntutkimuslaitoksen Vantaan toimintayksikkö
Metsäntutkimuslaitoksen Vantaan toimintayksikkö tuottaa tietoa ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästä metsien käytöstä vastaa suurelta osin metsävarojen seurannasta ja metsätilastoista
LisätiedotMetsäsuunnittelu verkossa ja verkostoissa
Metsäsuunnittelu verkossa ja verkostoissa Tuula Nuutinen Metsäsuunnittelu verkossa ja verkostoissa, Tikkurila 23.4.2008 http://www.metla.fi/tapahtumat/2008/metsasuunnittelu/ Järjestäjä: Metsävaratietojärjestelmän
LisätiedotPuuta lisää metsistä seminaari Olli Äijälä va.toimitusjohtaja Tapio Oy
Puuta lisää metsistä seminaari 15.4.2016 Olli Äijälä va.toimitusjohtaja Tapio Oy Esityksen sisältö Tapio pähkinäkuoressa Seminaarin ohjelma ja tavoitteet Metsäpolitiikkafoorumin konsepti Puun tarjonta
LisätiedotKuortaneen ajantasaistushanke
Kuortaneen ajantasaistushanke 2006-2008 Eri-ikäisen metsävaratiedon ajantasaistaminen yksityismetsissä eri toimijoiden tuottaman toteutustiedon hyödyntäminen suuralueella Kuortaneen seminaari 10.9.2007
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN VUODEN 2007 TALOUSARVIOEHDOTUKSEN PERUSTELUMUISTIO /TO
METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN VUODEN 2007 TALOUSARVIOEHDOTUKSEN PERUSTELUMUISTIO 21.3.2006/TO Metsäntutkimuslaitoksen tehtävät Metsäntutkimuslaitos (Metla) on maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa toimiva
LisätiedotI Strategiset linjaukset
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT on soveltavan taloudellisen tutkimuksen yksikkö, joka tuottaa päätöksenteon tueksi tutkimustietoa julkisen sektorin voimavarojen tehokkaasta käytöstä ja sopeutumisesta
LisätiedotRuka-Kuusamo pilotti. Elinkeinolähtöisen, monitavoitteisen metsäsuunnittelun kehittäminen matkailukeskittymässä (MoTaSu) 1.1.2011-31.12.
Ruka-Kuusamo pilotti. Elinkeinolähtöisen, monitavoitteisen metsäsuunnittelun kehittäminen matkailukeskittymässä (MoTaSu) 1.1.2011-31.12.2013 Metlan Metsäsuunnittelupäivä 27.11.2012 Raili Hokajärvi 28 November
LisätiedotMetsävaratietojen ajantasaistusseminaari. Seminaarin järjestäjät: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio
Metsävaratietojen ajantasaistusseminaari - Yhteenveto Seminaarin järjestäjät: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio http://www.tapio.fi Metla/Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja
Lisätiedot/023/2009 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN KANNANOTTO METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖSKERTOMUKSEEN VUODELTA 2008
KANNANOTTO 60766 1 (6) 3.6.2009 1081/023/2009 Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätös 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN KANNANOTTO METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖSKERTOMUKSEEN VUODELTA
LisätiedotValtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa
Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.
LisätiedotMetsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä. Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.
Metsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.2019 Kansallinen metsästrategia määrittelee metsäpolitiikan
LisätiedotMetsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA. Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen
Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Taustaa Nykyinen
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN V. 2003
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(7) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 20.8.2004 725/06/2003 Metsäntutkimuslaitos Viite Metlan tilinpäätösasiakirja dnro 02/21/04 Asia METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSTAVOITTEIDEN
LisätiedotTutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa
Tutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa Liisa Saarenmaa MMM 11.12.2014 16.12.2014 1 Tausta MMM tilasi Metlalta Ylä-Lapin metsien kestävä käyttötutkimushankkeen vuonna 2003. Hanke käynnistyi
LisätiedotOsavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus
1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon
LisätiedotKansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen
Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat
LisätiedotMaa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot
Maa ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot Tutkimusryhmä MTT: Kristiina Regina, Martti Esala, Helena Kahiluoto, Heikki Lehtonen, Jouni Nousiainen, Taru Palosuo, Marketta
LisätiedotHÄMEEN-UUDENMAAN METSIEN ENSIHARVENNUSOHJELMAN JA OMATOIMISTEN HANKINTAHAKKUIDEN EDISTÄMISOHJELMA
HÄMEEN-UUDENMAAN METSIEN ENSIHARVENNUSOHJELMAN JA OMATOIMISTEN HANKINTAHAKKUIDEN EDISTÄMISOHJELMA 2011-2014 Kriteeri 8: Yksityismetsien ensiharvennus- ja hankintahakkuita edistetään puuston kasvukunnon
LisätiedotErikoistutkija Mikko Kurttila Anssi Ahtikoski, Irja Löfström & Ron Store
Luonnosta voimaa ja hyvinvointia Metsäntutkimuslaitoksen Metsästä hyvinvointia -tutkimusohjelman loppuseminaari 25.3.2014 Yhteensovittaminen on mahdollista, mutta ei helppoa Erikoistutkija Mikko Kurttila
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön ja Metsäntutkimuslaitoksen välinen tulossopimus vuodeksi 2008
1 (5) Dnro 416/6/28 Maa- ja metsätalousministeriön ja Metsäntutkimuslaitoksen välinen tulossopimus vuodeksi 28 1. Vuosien 28-212 strategiset tavoitteet 1.1. Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön
LisätiedotSelvitystyön käynnistäminen vaihtoehtoisten metsänkasvatusmenetelmien soveltamisesta Lappeenrannan kaupungin metsissä
Selvitystyön käynnistäminen vaihtoehtoisten metsänkasvatusmenetelmien soveltamisesta Lappeenrannan kaupungin metsissä Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/2345/02.08.04/2018 Käsittelyhistoria Kaupunkikehityslautakunta
LisätiedotMetsien monimuotoisuuden turvaamisen politiikka
Metsien monimuotoisuuden turvaamisen politiikka Metso tutkijaseminaari 9.11.2010 Lauri Suihkonen Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotKansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma toimeenpano
Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma 2022 - toimeenpano Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 23.4.2015 24.4.2015 1 Ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022 24.4.2015 2 Tausta IPCC II,
LisätiedotVÄLIRAPORTTI METLAN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2004
VÄLIRAPORTTI TES1825 Maa- ja metsätalousministeriö Kirjaamo Kirjeenne 21.1.2004, dno 338/06/2004 VÄLIRAPORTTI METLAN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2004 Sopimuksemme mukaisesti Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotMetsien kestävä käyttö Suomessa laskennan vai äänestyksen tulos?
Metsien kestävä käyttö Suomessa laskennan vai äänestyksen tulos? Riittävätkö tiedot metsien kestävän käytön määrittämiseen? Metsätieteen päivä 2015, Taksaattoriklubi Tuula Packalen, Luonnonvarakeskus 1
LisätiedotLapin 55. Metsätalouspäivät Levi Ari Eini Suomen metsäkeskus
7.2.2013 1 Lapin 55. Metsätalouspäivät Levi 7.- 8.2.2013 Ari Eini Suomen metsäkeskus Läänin metsälautakunnista Suomen metsäkeskukseksi 1917 Läänin metsänhoitolautakunnat perustetaan 1922 Metsien 1. valtakunnallinen
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
LisätiedotTuotteistamisen. Tuotteistamisen tuskaa
Tuotteistamisen tuskaa tuskaa Tuotteistamisen Metsäosaamisen vienti vienti Metsäosaamisen Metlan nnäkökulmasta Metlan äkökulmasta tutkimusjohtaja Leena Leena Paavilainen Paavilainen tutkimusjohtaja Suomen
LisätiedotMetsäntutkimuslaitoksen strategia 2006-2010
Metsäntutkimuslaitoksen strategia 2006-2010 Metsäntutkimuslaitos (Metla) on maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa toimiva valtion sektoritutkimuslaitos, jonka tehtävänä on voimassa olevan lain ja
LisätiedotIlmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.
Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön ja Metsäntutkimuslaitoksen välinen tulossopimus vuodeksi 2007
MMM/Metla tulossopimus 2007 1(4) Maa- ja metsätalousministeriön ja Metsäntutkimuslaitoksen välinen tulossopimus vuodeksi 2007 1. Vuosien 2007-2012 strategiset tavoitteet 1.1. Perustehtäviin vaikuttavat
LisätiedotMMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä
MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä Happamat sulfaattimaat seminaari, Vaasa 10.9.2008 Tiina Pääsky Maa- ja metsätalousministeriö MMM Turvataan maa- ja metsätalouden harjoittamisen
LisätiedotKirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009
Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla
LisätiedotAuditointiryhmän asettaminen
Auditointiryhmän asettaminen Metsäneuvoston kokouksessa 22.8.2006 päätettiin perustaa metsäohjelman seurantaan auditointiryhmä. Auditointiryhmään kutsuttiin seuraavat henkilöt Kaupunginjohtaja Timo Louna,
LisätiedotMetsäsuunnittelu. Annika Kangas 2.10.2012. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos
Metsäsuunnittelu Annika Kangas 2.10.2012 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos Mitä metsäsuunnittelu on? Esitetään metsänomistajille vaihtoehtoisia tapoja käyttää ja käsitellä metsiään
LisätiedotRiittääkö puu VMI-tulokset
Riittääkö puu VMI-tulokset Lapin 61. Metsätalouspäivät 14.2.2019 Rovaniemi Kari T. Korhonen Metsävarat: Kari T. Korhonen, Antti Ihalainen, Mikael Strandström Hakkuumahdollisuudet: Olli Salminen, Hannu
LisätiedotKolin ja Hattusaaren paikallinen metsäohjelma
Kolin ja Hattusaaren paikallinen metsäohjelma Toimittajat: Tuula Nuutinen, Leena Kärkkäinen, Sini Niinistö, Kyösti Hassinen ja Eero Lukkarinen Metsien monimuotoisuuden turvaaminen ja yhteiskunta seminaari,
LisätiedotHieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä
Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä
LisätiedotEU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää
EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää Aleksi Lehtonen Seminaaripäivä, tiistai 7.5.2019 Sisältö Kasvihuonekaasuinventaario ja sen tulokset EU:n ilmastotavoitteet maa- ja metsäsektorille
LisätiedotMetsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä. Tapio Pouta
Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä Tapio Pouta 11.11.2009 Sisältö Metsähallituksen ja sen yksiköiden roolit Tulevaisuuden visio Metsähallituksen T&K toiminta Tutkimustiedon käytäntöön
LisätiedotUuden alueellisen metsäohjelman painopisteet
Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset
LisätiedotKansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto; Toimintasuunnitelma vuodelle Päivitetty
Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto; Toimintasuunnitelma vuodelle 2019 Päivitetty 8.2.2019 Toiminta-ajatus Edistää Suomen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista kansainvälisessä
LisätiedotPohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet
Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Joensuu 22.5.2015 Pohjois-Karjalan
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen,
LisätiedotMTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen
MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen
LisätiedotKäyttäjien tarpeet ja kustannustehokkuus käyttöliittyminen, tietovirtojen ja teknologiaratkaisujen määrittelyssä
Käyttäjien tarpeet ja kustannustehokkuus käyttöliittyminen, tietovirtojen ja teknologiaratkaisujen määrittelyssä Kuortaneen metsäsuunnitteluseminaari 10.-11.9.2007 Markkinointikonsultti Kirsi Greis, Tapio
LisätiedotDemo/NettiMELA. METSÄNTUTKIMUSLAITOS SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE www.metla.fi
Demo/NettiMELA 2 Metsäsuunnitelmaan liittyviä ongelmia Suunnitelma vanhenee nopeasti: suunnitelma on sidottu laatimisajankohtansa perusteisiin, mutta metsävarat muuttuvat (kasvu, kuoleminen, toimenpiteiden
LisätiedotVUODEN 2006 TULOSSOPIMUKSEN TOTEUTUMISEN VÄLIRAPORTTI
VÄLIRAPORTTI TME2123 Maa- ja metsätalousministeriö PL 30 00023 Valtioneuvosto Tulossopimus 12.1.2006, dnro 267/06/2006 VUODEN 2006 TULOSSOPIMUKSEN TOTEUTUMISEN VÄLIRAPORTTI Viitaten maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotAines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet
Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä, Kari Härkönen, Reetta Lempinen & Aimo Anola-PukkilaA Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus
LisätiedotLounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat 2005 2006 ja niiden kehitys 1998-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 19.10.2007 1 VMI10 Maastotyöt
LisätiedotPYKÄLÄ II - Pyöräilyn ja kävelyn potentiaalin hyödyntäminen Suomessa
Projektin työsuunnitelma PYKÄLÄ II - Pyöräilyn ja kävelyn potentiaalin hyödyntäminen Suomessa Kohti konkretiaa kaupunkiverkoston voimalla 1. Lähtökohta Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus
LisätiedotPohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Kari Härkönen Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä,
LisätiedotPuunkäyt. Finnish Forest Research Institute
Puunkäyt ytön n kehittäminen ja uudet tuotemarkkinat uusia mahdollisuuksia ja toimintatapoja puutuoteketjuihin Tutkimusjohtaja Leena Paavilainen Lahti, Sibeliustalo 13.11.2008 Finnish Forest Research Institute
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotTukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.
Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu 2007 2036 Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.2008 http://www.metla.fi/metinfo/mela - Tulospalvelu METLA
LisätiedotKainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2001-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt 2004 2008
LisätiedotMitä tietotarpeita VMI palvelee?
Mitä tietotarpeita VMI palvelee? Kari T. Korhonen Taksaattoriklubin kevätseminaari 30.3.2015 Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Valtakunnan metsien inventointi (VMI) on metsien seurantajärjestelmä, joka
LisätiedotTekesin rahoitus julkisille tutkimusorganisaatioille EU:n Horisontti 2020 ohjelman hankkeiden valmisteluun muuttuu
OHJE 1 (7) Tekesin rahoitus julkisille tutkimusorganisaatioille EU:n Horisontti 2020 ohjelman hankkeiden valmisteluun muuttuu 1.10.2015 1 Hakuaika 2 Haettavan rahoituksen käyttötarkoitus 3 Rahoituksen
LisätiedotMetsäntutkimuslaitos (Metla) on maa- ja metsätalousministeriön
Metsätieteen aikakauskirja t i e t e e n t o r i Tuula Nuutinen Metsäsuunnittelusta osa arkista päätöksentekoa Metlasta työkaluja metsäpolitiikan valmisteluun ja suunnittelujärjestelmien rakentajille Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotSuometsien hoidon organisointimallit. Jori Uusitalo ja Sanna Kittamaa
Suometsien hoidon organisointimallit Jori Uusitalo ja Sanna Kittamaa Tutkimuksen tavoitteet Kuvata eri toimijoiden tavat hoitaa kunnostusojitus ja siihen liittyvät metsänhoitotyöt Kehittää uusia toimintamalleja
LisätiedotMaankäytön suunnittelun taustatiedot Luonnonvarakeskuksen metsävaratiedoista
Maankäytön suunnittelun taustatiedot Luonnonvarakeskuksen metsävaratiedoista Leena Kärkkäinen, Helena Haakana, Hannu Hirvelä, Reetta Lempinen, Tuula Packalen Metsävaikutusten arvioinnin kehittäminen kaavoituksessa
LisätiedotPohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011
Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 1 Alueellinen metsäohjelma Metsäalan ja yhteiskunnallisten vaikutusten strateginen ohjelma Yli
LisätiedotKohti edistyvää metsäsektoria Luoteis-Venäjällä -tutkimushankkeen loppuseminaari 28. marraskuuta 2007 Suomen Akatemian juhlasali Vilhovuorenkatu 6,
Kohti edistyvää metsäsektoria Luoteis-Venäjällä -tutkimushankkeen loppuseminaari 28. marraskuuta 2007 Suomen Akatemian juhlasali Vilhovuorenkatu 6, Helsinki politiikka Metsien käsittely ja puunkojuu Kansainvälinen
LisätiedotKaavoituksen vaikutukset metsätalouteen - esimerkkejä Etelä-Suomesta
Kaavoituksen vaikutukset metsätalouteen - esimerkkejä Etelä-Suomesta Lapin 58. metsätalouspäivät 29.1.2016 Tuula Packalen, Hannu Hirvelä, Helena Haakana ja Kari T. Korhonen Luonnonvarakeskus 1 Lapin metsäpäivät
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Olli Salminen Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
LisätiedotKustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa
Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 29.11.2011 Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään
LisätiedotYmpäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio
Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio Suomen metsät ja puutuotteet ilmastonmuutoksen torjunnassa nielut ja substituutiot sekä niiden taloudellinen ja oikeudellinen ohjaus 2004-2005 1 Hiilikonsortion
LisätiedotKEHITTYVÄ METSÄENERGIA
KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa
LisätiedotLuonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa 30.5.2012. Raili Hokajärvi, projektipäällikkö MoTaSu-hanke
Havaintoja korvausvaatimuksista ja halukkuudesta korvata maisemanhoidon kustannuksia maanomistajille Rukan matkailualueella ja hinnan / kustannuksen laskentaa Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,
LisätiedotKiitokset! / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
Kiitokset! Kuvat: Harri Silvennoinen Metsästä hyvinvointia tutkimusohjelma 2008 2012 Liisa Tyrväinen, 22.10. 2010, Luontomatkailun tutkimuspäivä, Lapin yliopisto, Rovaniemi Metsistä hyvinvointia tutkimusohjelma
LisätiedotPYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA?
Miten metsäalan rakennemuutos heijastuu politiikan sisältöön ja tekemiseen? Suomenlinna 3.12.2008 Aarne Reunala PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA? Metsäsektorin politiikkaohjelma? Kansallinen metsäohjelma
LisätiedotMetsävaratietojen ja digitalisaation hyödyntäminen biotalouden kasvussa Etelä- Savossa-hanke
Metsävaratietojen ja digitalisaation hyödyntäminen biotalouden kasvussa Etelä- Savossa-hanke Metsänomistajia tavoitetaan tiedonvälitystilaisuuksissa eri teemoin. Metsänomistajat saadaan hyödyntämään aktiivisemmin
LisätiedotValtakunnan metsien inventointi VMI pitkäjänteinen tiedonkeruu muuntuu tietotarpeiden mukaan. Taneli Kolström 5.6.2014
Valtakunnan metsien inventointi VMI pitkäjänteinen tiedonkeruu muuntuu tietotarpeiden mukaan Taneli Kolström 5.6.2014 Mitä tuleman pitää Mikä on VMI? Miten tähän on päädytty? VMI kehityskaari ja muuntuminen
LisätiedotMetsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)
Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman tulosten esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsätieteen päivä
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat 24 26 ja niiden kehitys 1997-26 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI1/ 9.8.27 1 VMI1 Maastotyöt 24 28 Otantamittauksia
LisätiedotMetsäpolitiikka arvioitavana
Metsäpolitiikka arvioitavana Päättäjien 33. Metsäakatemia Seminaarijakso, Majvik, 12.9.2012 Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1.Metsäpolitiikan toimintaympäristö
LisätiedotMiten tutkimusta pitäisi suunnata vastaamaan metsäalan haasteisiin?
Miten tutkimusta pitäisi suunnata vastaamaan metsäalan haasteisiin? Risto Seppälä Metsämiesten Säätiö: Ihminen ja metsä seminaari Säätytalo 2.12.2013 Esityksen jäsentely Metsäalan määritelmä Selvityksen
LisätiedotPirkanmaan metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys. Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa
Pirkanmaan metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa 26.1.2018 AMO toimenpiteiden päivitys Tehtävä AMOjen toimenpiteiden tarkastaminen vastaamaan mahdollisimman hyvin ohjelmien
LisätiedotAMO ihanneprosessi. Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK
AMO ihanneprosessi Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK Palaute ja informaatio Sidosryhmien ja kansalaisten osallistaminen KMO, maakuntakaava Mela-laskelmat,
LisätiedotSamapalkkaisuus, tasa-arvo ja uudet palkkausjärjestelmät (SATU) 1.9.2008-31.12.2010
Samapalkkaisuus, tasa-arvo ja uudet palkkausjärjestelmät (SATU) 1.9.2008-31.12.2010 Ohjausryhmän ensimmäinen kokous 12.12.2008 klo 9.30 Palkansaajien tutkimuslaitos Ohjausryhmän järjestäytyminen Esitys
LisätiedotJTS-prosesi pelastustoimen näkökulmasta. Hankejohtaja Taito Vainio
JTS-prosesi pelastustoimen näkökulmasta Hankejohtaja Taito Vainio Yleiset pelastustoimen tavoitteet Mahdollistaa tarvittaessa nykyistä paremmin valtakunnalliset ja yhdenmukaiset toimintamallit, yhteiset
LisätiedotMetsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015. Heureka, Vantaa 9.11.
Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015 Heureka, Vantaa 9.11.2006 Marja Kokkonen Esityksen sisältö KMO:n tarkistusprosessi Toimintaympäristön
LisätiedotMetsäbiomassan intensiivisen talteenoton vaikutus metsiin
Metsäbiomassan intensiivisen talteenoton vaikutus metsiin Mitä voimme oikeasti tietää energiapuun korjuun pitkän ajan vaikutuksista metsiin, milloin taas joudumme tyytymään valistuneisiin arvauksiin? Pitkät
LisätiedotKansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus
Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025
Lisätiedot