Posote ja Tuottavuusohjelma

Transkriptio

1 Posote ja Tuottavuusohjelma Jorma Penttinen, JYL

2 Jäsenkunnat yhteensä

3 TUOTTAVUUSOHJELMAN AIKATAULU Suunnitteluvaihe I ad Tuotoksien ohjaus- ja johtoryhmäkäsittely Arviointi- /päätöksentekovaihe Talousarviokierros Suunnitteluvaiheet II ja III Suunnitteluvaiheen tulokset hankkeen johtoja ohjausryhmälle Hankeraportti arviointikierrokselle Suunnitteluvaihe III Lopullinen hankeraportti ja toimeenpano päätöksentekoon Hanke päättyy Päätökset uudesta toimintamallista Suunnitteluvaihe II

4 Avohoidon vahvistuminen

5 Avohoidon vahvistuminen Vuodeosastohoidon hoitojaksojen ja hoitopäivien määrät ovat vähentyneet Tuottavuusohjelman aikana

6 Avohoidon vahvistuminen Toiminnan siirtymisen myötä yhä avohoitopainotteisemmaksi KYSin poliklinikkakäyntien määrä on Tuottavuusohjelman aikana kasvanut vuodesta 2013 vuoden 2016 ennusteeseen nähden noin 27 %

7 Sairaansijamäärien kehitys KYSissä vuosina Sairaansijat ovat vuodesta 2010 alkaen vähentyneet 158 sairaansijalla. Tuottavuusohjelman aikana ( ) sairaansijoja on vähentynyt 126 (keskimäärin 42 sairaansijaa vuodessa eli kahden vuodeosaston verran per vuosi)

8 KYS työn tuottavuus: hoitohenkilöstö Yhden potilaan hoitoon käytettyjen välittömien palkkamenojen kehitys suhteessa yhdellä hoitajatyöpanoksella hoidettujen potilaiden määrään ajanjaksolla 1 10/ Vuoden 2013 jälkeen työn tuottavuus alkoi nousta: vuoden 2013 tammilokakuuhun verrattuna vuonna 2016 hoidettiin yhdellä hoitajatyöpanoksella 8,5 % enemmän potilaita ja palkkamenot yhtä potilasta kohden vähenivät 5,4 %. nerg/tiedot: KYS sigma

9 KYS työn tuottavuus: lääkärihenkilöstö Yhden potilaan hoitoon käytettyjen välittömien palkkamenojen kehitys suhteessa yhdellä lääkärityöpanoksella hoidettujen potilaiden määrään ajanjaksolla 1 10/ Vuoden 2014 tammi-lokakuuhun verrattuna vuonna 2016 yhdellä lääkärityöpanoksella hoidettiin 3,1 %:ia enemmän potilaita. Vuoteen 2014 verrattuna tammi-lokakuussa 2016 yhden potilaan hoitoon kuluvat palkkamenot alenivat 20,5 %. nerg/tiedot: KYS sigma

10 Integroidun työskentelyn laajentaminen? Koko alueen integraatio Ylä-Savo VAS KYS Kuopio Diabetes, reuma, valtimotau dit Palliatiivinen hoito ja kuntoutus Muistisair audet Äitiyshuol to Avopediatria; lasten ja nuorten mielenterveysryhmä Gastroente rologinen toiminta Mielenter veys Akuuttiosasto Ylepäivystys

11 Avopediatrisen polikliinisen toiminnan kehittäminen Kuopion pediatrien vastaanottotoiminta siirtyi KYSin lastentautien poliklinikan yhteyteen säilyen Kuopion kaupungin toimintana. Ko. mallissa alueen avopediatrisen toiminnan johtaminen ja koordinointi tapahtuu KYSin lastentautien poliklinikan toimesta. Varkauden lastentautien poliklinikka toimi Tuottavuusohjelman alkaessa KYSiin integroituna kumppanuusviran myötä

12 Integraation etuja Integroituminen on tuonut myös toiminnallisia etuja sijaistamisen ja konsultaatiomahdollisuuksien parantumisen kautta. Avopediatreilla säilyy yhteys perusterveydenhuoltoon mm. lasten- ja kouluneuvoloihin jalkautuvan työn avulla

13 PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies Sosiaalipäivystys Perheoikeudellinen yksikkö Sijaishuollon ja perhehoidon yksikkö Yleiset perhepalvelut Lastensuojelun arviointi, avohuolto, sijaishuolto ja perhetyö Perheen talo Lähipalvelut Järjestösektori Palveluohjaus Lastensuojelun vastaanotto- ja kuntoutuslaitos Perhekuntoutus Alueelliset yhteistyömallit Kuntoutussuunnittelu ja ohjaus Kasvatus- ja perheneuvola Varhaiskasvatuspalvelut Tukihenkilötoiminta Työvalmennussäätiö Varhaiskasvatus, koulu Ja nuorisotyö sekä TE-toimisto Monialainen Työvoiman palvelukeskus Hyvinvointiteknologia Peliteknologia Kansalaisen palveluväylät, virtuaaliklinikat Lapsi, nuori ja perhe Koulukuraattori ja -psykologipalvelut Etsivä nuorisotyö Kouluterveydenhuolto Monialainen asiakassunnittelu (Vamos) Oppilaitosten terveydenhuolto Digitalisaatio Sähköinen asiointi Nuorten psykiatrinen osastohoito Mobiiliviestintä Mielenterveystalo Alueelliset ja jalkautuvat yhteistyömallit Psykiatriset avovastaanottopalvelut Päihde- ja mt työ Hyvinvointia edistävät palvelut Kotisairaanhoito Pediatrinen arviointi Yhteistyö perhepalveluihin Vastaanottotoiminta Äitiys- ja lastenneuvola Riskiraskauksien seuranta Laboratorio Suun th Kuvantaminen Puhe-, toiminta-, ravitsemus- ym. terapiat Päivystys 24/7 Vammaisten erityispalvelut Terveyden ja sairaanhoito Aikuispsykiatria Lasten psykiatrinen osastohoito Vaativa pediatria Sairaalapalvelut Synnytystoiminta Somaattinen erikoissairaanhoito

14

15 KYSin organisaatio 2018->

16 Miksi? Vuoden 2019 alussa KYS muuttuu Maakunnan liikelaitoksen alaiseksi tuotantoyksiköksi Maakunnan palveluiden järjestäjä tekee sopimukset KYSin palvelujen tuotannosta Sovitaan tuotettavien palveluiden määrästä, hinnoista ja laadusta (sääntökirja) Maakunta saa rahoituksen kapitaatioperusteisesti valtiolta. KYSin ja Maakunnan välillä tehtävä sopimus on sitova palvelukeskusten ja osaamiskeskusten osalta. Palvelukeskusten ja osaamiskeskusten menot on sovitettava sopimuksessa määriteltyihin tuloihin

17 Medisiininen keskus Syöpäkeskus Medisiininen keskus Lasten ja nuorten keskus Apteekki

18 Medisiininen keskus Syöpäkeskuksella ja medisiinisellä keskuksella yhteisiä toimintoja ja toimitiloja Apteekin tärkein myynti kohdistuu medisiiniseen keskukseen Syöpäkeskus, medisiininen keskus, lasten ja nuorten keskus ja apteekki ovat hyvin toimivia kokonaisuuksia, joita ei pidä muuttaa

19 Mielenterveys ja hyvinvointi Psykiatria, KYS Psykiatria KPK, Iisalmi ja Varkaus Sosiaalityö

20 Mielenterveys ja hyvinvointi Mielenterveyspalvelut muodostavat yhden maakunnallisen kokonaisuuden Maakunnan aikuissosiaalityö muodostaa 2019 alussa yhden maakunnallisen kokonaisuuden, jolla on paljon yhteistyötä ja tarve integraatioon psykiatrian kanssa Kaikilla sosiaalityöntekijöillä tulee olemaan oikeus tehdä viranhaltijapäätöksiä Päihdepalvelut maakunta ostanee jatkossakin Kuopion Seudun Päihdepalvelusäätiöltä

21 Sote-keskukset Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenne Maakunnan omat tukipalveluyhtiöt Järjestämisvastuuseen kuuluva päätösvalta, seuranta ja valvonta sekä sopimusohjaus Maakunta - Järjestämisvastuu - Julkisen vallan käyttö? - Suojaverkko: viimesijainen vastuu Lähete Maakunnan liikelaitos -tuottamisvastuu ja julkisen vallan käyttö yksilöasioissa - Ei valinnanvapauden piirissä eikä markkinoilla Hankinta Maakuntien yhteiset palvelukeskukset (Toimitila,talous- ja henkilöstöhallinto, ICT) Ostopalvelut - Yksityisen ja kolmannen sektorin tuotanto Asiakassetelipalvelut - min. 15 % liikelaitoksen palveluista (pl. keskitetyt palvelut) A oy B oy C oy Markkinaehtoinen valinnanvapaus Suoran valinnan palvelut X Oy Z osuuskunta Y-yhdistys Maakunnan sote-yhtiö Maksusetelipalvelut - sote-keskusten palvelujen itsenäiset kokonaisuudet D oy E oy Henkilökohtainen budjetti - vammais- ja vanhuspalveluissa - osa ei sote-tuottajia F oy H järjestö G oy I oy Asiakkaat

22 MAAKUNNAN KONSERNIRAKENNE MAAKUNTA Sosiaali- ja terveydenhuolto (PoSoTe) Maakunnan liiton tehtävät (P-Savon liitto) Alueelliset kehittämistehtävät ja elinkeinojen kehittämisen tehtävät (AVI, ELY ja TE-keskukset) Valinnan vapauden piirissä olevat ja kilpailulla markkinoilla toimivat yhtiöt Perusterveys & sosiaalihuolto Työvoimayhtiöt? Valtakunnalliset palvelukeskukset Maakuntien Tilakeskus Oy Talous- ja henkilöstöhallinto Oy ICT Palvelukeskus Oy Maakunnan liikelaitokset Pelastuslaitos Kilpailun ja valinnanvapauden ulkopuolella oleva toiminta Maakunnan in house yhtiöt: Tytäryhtiöt Sakupe Oy Islab Oy Osakkuusyhtiöt Istekki Oy Servica Oy IS-Hankinta Oy Erikoissairaan hoito

23

24 VASTAANOTTOPALVELUT 1 osakeyhtiö? ( POSOTE OY ) 3 osakeyhtiön palveluyksikköä (PY) / sote-keskusta Tarpeellinen määrä PY:n toimipisteitä Mitä markkinaosuutta tavoitellaan? 25% - 50% - 75% Missä aikataulussa maakunta siirtää suoran valinnan palvelut sote-keskuksille? > 2021 Mitä palvelukokonaisuuksia ja -ketjuja maakunta määrittelee laajennettuun perustasoon? - Karttapiirros on havainnekuva yleisestä tuotantorakenteesta! PY rajat ja toimipisteiden määrät/sijainnit eivät todellisia -

25

26 Terveydenhuoltolain ensihoitosäännökset voimaan soteuudistuksen yhteydessä Ensihoitopalvelu tuotetaan viranomaistehtävänä maakunnan omana toimintana tai yhteistyössä muiden maakuntien kanssa Ensihoitopalvelun tuottavat maakunnan liikelaitokset (sote ja pelastustoimi) niiden henkilöstöllä ja kalustolla. Ensihoitopalvelulla tarkoitetaan kokonaisuutta, joka sisältää muun muassa äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan hoidon tarpeen arvion, hoidon ja tarvittaessa kuljetuksen.

27 Ensihoitokeskukset Lisäksi muodostetaan viisi ensihoitokeskusta, joilla on nykyistä laajempia tehtäviä toimialan päivystystoiminnan ja varautumis- ja valmiustehtävien ohjauksessa. Ensihoitokeskukset sijoittuisivat hallinnollisesti yliopistollisten keskussairaalojen yhteyteen.

28 Siirtokuljetukset Lakiluonnoksessa esitetään, että maakunnan olisi hankittava kilpailuttamalla ensihoitopalveluun kuulumattomat kiireettömät ambulanssipalvelut ja potilaiden siirtokuljetukset. Näissä kuljetuksissa voidaan käyttää muitakin potilaskuljetusajoneuvoja kuten esimerkiksi takseja ja muihin kuin ensihoidon potilassiirtoihin tarkoitettuja ambulansseja.

29 1 maakunnan liikelaitos PÄIVYSTYSPALVELUT 1 laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikköä (KYS, Thl 50 ) ja ensihoitokeskus 2 luvanvaraista perusterveydenhuollon / akuuttilääketieteen päivystyksen yksikköä (Thl 50 ) Maakunnan asetettava sotekeskuksille selvästi määritelty velvollisuus tuottaa kiireellistä vastaanottotoimintaa! Päivystyksellä tarkoitetaan varsinaista terveydenhuoltolain ja ns. päivystysasetuksen tarkoittamaa ympärivuorokautista päivystystä, jota lähtötilanteessakin Pohjois-Savossa on vain kolmessa yksikkö KYS, Ylä-Savon SOTE/Iisalmi ja Varkauden sairaala

30 POSOTE-malli 2019: virka-ajan ulkopuolisen sosiaalipäivystyksen keskittäminen ja virka-aikaisen päivystyksen laajentaminen sotekeskuksiin Maakunnallisesti keskitetty sosiaalipäivystys esim. klo Virka-aikainen päivystys 8-18 seudullisena Operatiivinen toiminta toteutetaan virkaaikana alueella Mallissa toimitaan HÄKEn ohjauksessa eli kaikki sosiaalipäivystystehtävät ohjautuvat viranomaiselle: - Pidennettynä virka-aikana 8-18 tehtävä ohjataan suoraan kolminapaiseen seudulliseen liikelaitoksen päivystys/sote-keskukseen (työparivalmius) - Maakunnan sote-keskuksia ei ole vahvistettu, mutta pohjoinen, keskinen ja eteläinen ovat tällä hetkellä tiedossa - Virka-ajan ulkopuolella tehtävä ohjataan maakunnalliseen sosiaalipäivystykseen Kuopioon Kytketään virka-aikainen sosiaalihuollon päivystystyö perusterveydenhuollon päivystykseen esim. klo 18 saakka pohjoinen, keskinen, eteläinen? Jos virka-aikainen päivystys esim. klo 18 asti vähenee kallis päivystystyön tarve + maakunnan asukkaiden palveluiden saatavuus paranee + voidaanko suunnitella kotihoidon saatavuus? Lastensuojelu arvioidaan. Virka-ajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys Pohjoisen seudun sote-keskus /liikelaitos vastaa virka-aikana Keskisen seudun sotekeskus/liikelaitos vastaa vira-aikana Eteläisen seudun sotekeskus/liikelaitos vastaa vira-aikana 1 virve, josta ohjataan tehtävä toimintayksikköön 1 virve, josta ohjataan tehtävä toimintayksikköön 1 virve, josta ohjataan tehtävä toimintayksikköön

31 Ensihoitokeskus ( Th-laki) Yo-sairaalan yhteyteen järjestää ensihoitopalvelun Pelastuslaitos voi tuottaa valmius- ja tilannekeskus viimeistelyvaiheessa

32 Erityisvastuualue (erva) tehtäviä nyt Ensihoitokeskus Alueellinen syöpäkeskus (FICAN East) Biopankit Erikoisalakohtainen työnjako ja päivystys Tiedepalvelukeskus Arviointiylilääkäri ( Masote)

33 HYKS KANSALLINEN SYÖPÄKESKUS, FICAN - soten valtakunnallinen test case - biopankit, genomikeskus tärkeitä työkaluja FICANille - terveysalan kasvustrategian kärkihanke = viisi alueellista syöpäkeskusta ja koordinaatiokeskus - yhteisesti sovittu työnjako - valtakunnallinen yhteistyö- ja innovaatioympäristö - varmistaa yhdenvertaisen syövän hoidon myös 2020-luvun Suomessa FICAN North FICAN East FICAN Central FICAN West TuulaHelander2017 FICAN koordinaatiokeskus FICAN South 33