PUUDUTUS, SEDAATIO, YLEISANESTESIA JA KIPULÄÄKKEET LASTEN JA NUORTEN HAMMASHOIDOSSA. Heikki Alapulli 2013

Transkriptio

1 PUUDUTUS, SEDAATIO, YLEISANESTESIA JA KIPULÄÄKKEET LASTEN JA NUORTEN HAMMASHOIDOSSA Heikki Alapulli 2013

2 SISÄLTÖ hammashoitopelko psykologisesti huomioiva hoito paikallispuudutus lapsilla sedaatio yleisanestesia kipulääkkeet lapsilla

3 LASTEN JA NUORTEN HAMMASHOIDON TAVOITTEET: 1. turvata lapsen ja nuoren purentaelimen terveys keinot hammaslääketieteellisiä 2. rakentaa lapselle positiivinen ja luottavainen suhde hammashoitoa kohtaan keinot peräisin monista tieteenaloista (psykologia, kasvatustiede, lääketiede)

4 HAMMASHOITOPELKO noin puolet suomalaislapsista pelkää hammashoitoa jonkin verran, paljon tai hyvin paljon pelko saa usein alkunsa lapsuudessa kipukokemukset voivat olla alku elinikäiselle pelolle hammashoitohenkilökuntakin voi olla pelottavaa

5 PELKO sopiva pelko on osa lapsen normaalia kehitystä suojaa ja opettaa sopeutumaan pikkulasten tyypillisiä pelkoja, jotka voivat ilmetä hammashoitotilanteessa ovat mm. hylätyksi tulemisen pelko tuntemattoman pelko (ihmiset, tilanteet, paikat) kovat äänet

6 LAPSEN ENSIMMÄINEN HAMMASHOITOKÄYNTI lapsi voi olla epäluuloinen, vaikka ei omaa hammashoito-kokemusta perusluottamus omat luonteenpiirteet muut aikaisemmat kokemukset kuulopuheet

7 PELON ETIOLOGIAA yksilölliset tekijät ikä, temperamentti, yleinen pelokkuus jne. ympäristötekijät vanhemmat, leikkitoverit, kulttuuritausta hammashoitoon liittyvät tekijät laitteet, äänet, kipu, kontrollin menettämisen tunne hammashoitohenkilökunta

8 LAPSI HAMMASLÄÄKÄRISSÄ lapsen luottamuksen saavuttaminen tarvitaan aikaa ja yritystä! tutustuminen ihmisiin kumarru lapsen tasolle juttelemaan ihastele esim. lapsen vaatetusta tms. tutustuminen paikkaan esittele, kerro, näytä ja anna ehkä kokeillakin mm. hissituolia tms. (keksi kivoja sanoja!) lapselle ymmärrettävän kielen käyttö pieni lapsi ei ymmärrä monimutkaisia syitä ja seurauksia eikä eri asioiden keskinäistä yhteyttä

9 LAPSI HAMMASLÄÄKÄRISSÄ lapsen yksilöllisyyden huomiointi ja kunnioitus muista lapsen nimi ja käytä sitä suuntaa huomiosi lapseen, jätä saattajat vähemmälle yritä ottaa selville, mistä lapsi on kiinnostunut (tässä saattajista voi olla apua) huomioi, että tutustuminen ei käy kaikilta yhtä nopeasti

10 LAPSEN ENSIMMÄINEN HAMMASLÄÄKÄRIKÄYNTI ASTEITTAINEN ALTISTAMINEN Hampaiden puhdistus, fluoraus Käsipeili lapselle, hampaiden tarkastus Meneminen hammashoitotuoliin Ilman puhaltaminen kädelle Koettimen kokeilu sormenkynteen, sitten hampaille (peili) Peili suuhun Tulo hammashoitohuoneeseen

11 VINKKEJÄ LAPSEN SUUN TUTKIMISEEN älä hyökkää heti tutkimaan tutustu lapseen ja etene rauhallisesti vanhempi turvana lasta voi tutkia joskus helpommin muualla kuin hammashoitotuolissa

12 VINKKEJÄ LAPSEN TUTKIMISEEN saattaja auttaa pitämällä lasta paikoillaan hellästi, mutta varmasti lapsella katsekontakti tuttuun ihmiseen

13 PSYKOLOGISESTI HUOMIOIVA HOITO Tavoite: hammashoitohenkilökunta tukee potilasta käytöksellään, teoillaan ja puheillaan niin, että hampaat voidaan hoitaa potilaan pelkäämättä ja ahdistumatta tämä periaate muistettava aina pelon ennaltaehkäisyä pelon hoitoa

14 PSYKOLOGISESTI HUOMIOIVA HOITO tuntemusten kysely = potilaan huomiointi sovi merkki, jolla potilas voi keskeyttää hoidon potilaalle kontrollin tunne on oleellinen älä kuitenkaan kysele tuntemuksia liikaa, sillä se voi saada lapsen epäilemään, että tilanteessa on jotain epäilyttävää selkeät ohjeet positiivisen käyttäytymisen vahvistaminen sano heti, lapsi ei osaa yhdistää myöhäistä kiitosta tiettyyn käytökseen

15 PSYKOLOGISESTI HUOMIOIVA HOITO mallista oppiminen sisarukset, kaverit, filmit lapsen palkitseminen anna palkinto aina käynnin lopussa: aina löytyy jotakin positiivista sanottavaa Matti, avasit suun niin hyvin, että näin hienosti kaikki hampaasi. palkinto viestittää, että hyväksyt lapsen ja jättää hänelle hyvän mielen, mikä auttaa jatkokäynnillä

16 PSYKOLOGISESTI HUOMIOIVA HOITO huomion suuntaaminen muualle hammaslääkärin leppoisa jutustelu sadut toimivat hyvin alle kouluikäisillä laulu voi auttaa suuresti esim. kehitysvammaisia hoidettaessa lapsen mielimusiikki rentoutus ja hypnoosi hengitysohjeita voi antaa esim. puudutettaessa lapsen keskittyminen ei suuntaudu pelkästään toimenpiteeseen

17 FARMAKOLOGISET KEINOT LASTEN HAMMASHOIDOSSA puudutus sedaatio midatsolaami diatsepaami ilokaasu yleisanestesia

18 Puudutus lasten ja nuorten hampaiden paikkauksissa, pulpotomioissa ja poistoissa

19 PUUDUTUS kertaa hampaiden hermotus J Haglund, H. Evers: Local Anaesthesia in Dentistry.

20 FORAMEN MANDIBULARE & N. ALVEOLARIS INFERIOR Foramen mandibularen sijainti mietittävä johtopuudutusta tehtäessä iän myötä nousee ylemmäksi tunnustele ramuksen muotoa (peukalo suun sisällä, etusormi ramuksen takana): mandibulaarikanavan aukko kapeimmalla kohdalla Kuva: Koch, Poulsen (eds): Pediatric Dentistry

21 FORAMEN MENTALE & NERVUS MENTALIS Kuva: Welbury, Duggal, Hosey (eds): Paediatric Dentistry maitomolaareiden välissä, apikaalialueen tuntumassa pysyvässä hampaistossa premolaarien paikkeilla, palpoi

22 PUUDUTUSMENETELMISTÄ pintapuudutus infiltraatio- ja/tai johtopuudutus parodontaaliligamenttipuudutus (PDligamenttipuudutus) intraosseaalinen puudutus puudutus hampaiston eri alueilla puudutteet komplikaatiot muuta huomioitavaa

23 PINTAPUUDUTUS geeli, aerosoli ja liuos vähentää kipua limakalvon pinnalla, jolloin neulanpisto ei tunnu niin hankalalta Tekniikka: puudutettava limakalvoalue kuivataan pintapuudutetta vanupuikkoon tai vanurullaan pidetään limakalvolla 2-3 min (5 min) vaikutus kestää puolisen tuntia

24 VINKKEJÄ KIVUTTOMAAN PUUDUTUKSEEN käytä pintapuudutetta venytä limakalvoa ja paina sormella kohtalaisen voimakkaasti puudutuskohdan vierestä sensorinen stimulaatio lisääntyy, jolloin kivun välitys heikentyy ruiskuta muutama tippa puudutetta limakalvon alle, odota ja etene taas hieman kun pääset haluttuun kohtaan, ruiskuta hitaasti paine tuntuu kipuna etenkin kohdissa, joissa vähän pehmytkudosta (etualue, suulaki)

25 NEULAN SUUNTA

26 INFILTRAATIOPUUDUTUS infiltraatiopuudutus mahdollisimman lähelle maitohampaiden juurten apexia lapsen luu on läpäisevämpää kuin aikuisen infiltraatiopuudutus tehoaa paremmin

27 JOHTOPUUDUTUS LAPSILLA ruisku suunnataan vastakkaisen puolen molaarialueelta mandibulaarikanavan aukko on okklusaalitason alapuolella

28 YLÄHAMPAIDEN PUUDUTUS LAPSILLA JA NUORILLA paikkaus: puudutteen infiltraatio labiaalisesti yleensä riittävä pulpotomia, pulpektomia: infiltraatio bukkaalisesti ja yleensä palatinaalisesti poisto: infiltraatio bukkaalisesti ja palatinaalisesti

29 ALAHAMPAIDEN PUUDUTUS LAPSILLA Kymppisääntö maitohampaissa jos lapsen iän ja hoidettavan hampaan numeron summa = 10 tai enemmän, tarvitaan alaleuassa yleensä johtopuudutusta esim. 4-vuotiaalla hoidat viitosta (paikkaus, pulpotomia) = 9 infiltraatiopuudutus esim. 5-vuotiaalla hoidat nelosta (paikkaus, pulpotomia) = 9 infiltraatio riittää yleensä 5-vuotiaalla hoidat viitosta = 10 modifioitu ligamenttipuudutus tai johtopuudutus

30 ALAHAMPAIDEN PUUDUTUS LAPSILLA Alle 5-vuotiaat: paikkaus: labiaalinen infiltraatio yleensä riittää pulpotomia, (pulpektomia): labiaalinen infiltraatio riittää pulpan analgesiaan linguaalisen ikenen puudutus voi olla tarpeen, ettei klammeri aiheuta kipua joskus tarvitaan johtopuudutusta poisto labiaalinen + linguaalinen infiltraatio yleensä riittää

31 ALAHAMPAIDEN PUUDUTUS LAPSILLA JA NUORILLA Yli 5-vuotiaat: premolaari- ja molaarialue paikkaus: johtopuudutus premolaareissa ja pysyvissä molaareissa, maitoviitosissa ja -nelosissakin useasti pulpotomia, (pulpektomia): johtopuudutus (pulpa ja linguaalinen ien puutuvat) poisto johtopuudutus ja bukkaalinen infiltraatio (ikenen vuoksi)

32 ALAHAMPAIDEN PUUDUTUS LAPSILLA JA NUORILLA Yli 5-vuotiaat: kulmahammas- ja etualue paikkaus: infiltraatio useimmiten riittävä N. mentaliksen puudutus joskus avuksi pulpotomia, (pulpektomia): labiaalinen infiltraatio; n. mentalis joskus linguaalinen ien puudutetaan tarvittaessa poisto labiaalinen + linguaalinen infiltraatio ongelmia johtopuudutus (n. mentalis tai n. mandibularis) ja ikenen infiltraatio

33 PALATINAALINEN/ LINGUAALINEN PUUDUTUS 1. puuduta ensin bukkaali/labiaalipuoli 2. vie neula puutuneen ienpapillan läpi palatinaali/linguaalipuolelle, ruiskuta jo matkalla ja muista edetä hitaasti 3. seuraa palatinaalisen/linguaalisen limakalvon vaalenemista 4. puuduta molemmista approksimaaliväleistä puudutetta voi myöhemmin lisätä suoraan palatinaalisesti tai linguaalisesti Puudutteen määrä palatinaalisesti erittäin pieni

34 NÄIN SE MENEE Kuva kirjasta Koch, Poulsen, Pediatric Dentistry, a clinical approach, Wiley-Blackwell

35 PUUDUTTAMINEN LAPSILLA mahdollisimman lyhyt ja ohut, mutta tarkoitukseen sopiva neula johtopuudutusta ei voi tehdä minineulalla hyvä muistaa, että ylä- ja alaetualueella hermohaaroja vastakkaiseltakin puolelta johtopuudutus vasemmalle -- etualueen vasemmanpuoleisissa hampaissa saattaa olla kiputuntemuksia, koska hermohaaroja tulee oikealta infiltroi lisäksi etualueelle oikealle

36 PD-LIGAMENTTIPUUDUTUS täydentämään muuta puudutusta perinteinen PD-ligamenttipuudutus on yksin kivulias neula ientaskuun ja hidas ruiskutus tilaa on vähän, painetta syntyy erityinen ruiskukin olemassa, mutta se pelottavan näköinen ei käytetä kovin paljon

37 PD-LIGAMENTTIPUUDUTUS Huom! ligamenttipuudutus aiheuttaa bakteremian! maitohampaiden ligamenttipuudutus aiheuttanut eläinkokeissa pysyvien hampaiden kiilteen hypomineralisaatiota

38 TIETOKONEOHJATTU PUUDUTUS The Wand ei näytä niin pelottavalta kuin perinteinen ruisku puuduteaine pienellä paineella, hitaasti hellävarainen menetelmä mikroprosessori tunnistaa kudosten tiheyden ja säätää puudutteen ruiskutusnopeutta modifioitu ligamenttipuudutus, joka on turvallinen lapselle puuduttaa neulan kulkutietä

39 INTRAOSSEAALINEN PUUDUTUS luun cortex läpäistään puudutusaine ruiskutetaan suoraan luun sisään hammas puutuu heti vaatii ensin infiltraatiopuudutuksen tulossa hiljalleen käyttöön etuna johtopuudutukseen on se, että huuli ja kieli eivät puudu, mistä syystä vahingossa tapahtuvia puremisen aiheuttamia limakalvovaurioita ei synny

40 QUICK SLEEPER 2 Prosessori, ruisku ja pedaali, jossa vas. rotaatiopoljin ja oik. puudutusaineen annostelija 27-gaugen neula, 12-mm Sofiject

41 INTRAOSSEAALINEN PUUDUTUS Infiltraatio, neulan suunta 20º Rotaatio Intraosseaalinen puudutus esim. Ultracain 0,8 ml

42 PINTAPUUDUTTEET Xylocain 2% geeli (lidokaiini; amidipuudute) 1 g geeliä sisältää 20 mg lidokaiinihydrokloridia PF: lapset < 12 v: määrä ei saa ylittää 6 mg/kg Xylocain 10 mg/annos, sumuteliuos (lidokaiini) PF: lapset max 4 mg/kg amidipuudutteet absorboituvat verenkiertoon, joten niiden määrä tulee ottaa huomioon kokonaisannosta laskettaessa (kuvassa geeliä turhan paljon; se kannattaa ottaa pois vanupuikon mukana)

43 PINTAPUUDUTTEET HurriCaine- geeli (erityislupavalmiste) 20% bentsokaiini yli 2 vuotiaille lapsille hyvä maku harvinainen sivuvaikutus (0.035% prevalenssi) methemoglobinemia: punasolu kyvytön sitomaan happea Chowdhary S, Bukoye B, Bhansali AM, Carbo AR, Adra M, Barnett S, Aronson MD, Leffler DA. Risk of topical anesthetic-induced methemoglobinemia: a 10-year retrospective case-control study. JAMA Intern Med May 13;173(9):771-6.

44 INJEKTOITAVAT PUUDUTTEET: LIDOKAIINI Xylocain Dental Adrenalin 20 mg/ml g/ml lidokaiinihydrokloridi 20 mg/ml adrenaliini 12.5 g/ml (adrenaliinitartraatti) apuaineena mm. natriummetabisulfiittia 0,5 mg/ml allergia harvinaista, mutta mahdollista lidokaiinille natriummetabisulfiitille

45 INJEKTOITAVAT PUUDUTTEET: LIDOKAIINI Annostus lapsille PF: Useimmissa hammaslääkinnällisissä toimenpiteissä riittävä puuduteannos: alle 10- vuotiaat lapset: 1-2 ml (= mg lidokaiinihydrokloridia) PF: lapset max 4 mg/kg (ohje annettu vain pintapuudutteen lidokaiinista) AAPD: max 4.4 mg/kg

46 ESIMERKKI, 6-VUOTIAS LAPSI, 20 KG Xylocain Dental Adrenalin 20 mg/ml g/ml maksimiannos ampullia (Huom! PF)

47 INJEKTOITAVAT PUUDUTTEET: ARTIKAIINI Ultracain D-Suprarenin 40 mg/ml + 5 mg/ml artikaiinihydrokloridi 40 mg/ml adrenaliini 5 mg/ml (adrenaliinihydrokloridi) apuaineena natriummetabisulfiittia Ubistesin 40 mg/ml + 5 mg/ml Ubistesin Forte 40 mg/ml + 10 mg/ml artikaiinihydrokloridi 40 mg/ml adrenaliini 5 mg/ml; 10 mg/ml (adrenaliinihydrokloridi) apuaineena vedetön natriumsulfiitti (E221)

48 INJEKTOITAVAT PUUDUTTEET: ARTIKAIINI Septocaine 40 mg/ml + 5 g/ml Septocaine Forte 40 mg/ml + 10 g/ml artikaiinihydrokloridi 40 mg/ml adrenaliini 5 g/ml; 10 g/ml (adrenaliinitartraatti) apuaineena natriummetabisulfiitti

49 INJEKTOITAVAT PUUDUTTEET: ARTIKAIINI Annostus lapsille ei alle 4-vuotiaille yli 4-vuotiaille yksinkert. toimenpiteet 0,04 ml/kg monimutkaiset toimenpiteet 0,07 ml/kg PF: max 7 mg/kg

50 INJEKTOITAVAT PUUDUTTEET: PRILOKAIINI Citanest Dental Octapressin 30mg/ml + 0,03 IU/ml (0.54 g/ml) prilokaiinihydrokloridi 30 mg/ml felypressiini 0,03 IU/ml (0,54 g/ml)

51 INJEKTOITAVAT PUUDUTTEET: PRILOKAIINI Annostus lapsille PF: alle 10-vuotiaat lapset: 1-2 ml (= mg prilokaiinihydrokloridia) milligrammamäärää ei anneta AAPD: maksimiannos 6 mg/kg

52 PALJONKO PUUDUTETTA KÄYTÄNNÖSSÄ TARVITAAN? Esim. 6-vuotias lapsi, maitoviitosen paikkaus Xylocain : < 1 ampulli Ubistesin, Ultracain : ½ ampullia Citanest : < 1 ampulli

53 ESIMERKKI, 6-VUOTIAS LAPSI, 20 KG Xylocain Dental Adrenalin 20 mg/ml g/ml maksimiannos ampullia (Huom! PF) Ubistesin 40 mg/ml + 5 g/ml (ja vastaavat) maksimiannos 1.5 ampullia Citanest Dental Octapressin 30 mg/ml + 0,03 IU/ml maksimiannos n. 2 ampullia (Huom! PF)

54 YHTEISPELI PUUDUTTAMISESSA hoitajan apu puuduttamisessa on tärkeä rauhallisen ja turvallisen tunteen välittäminen tavarat on laitettu valmiiksi ennen potilaan tuloa injektioruisku tuodaan potilaan luo näkökentän ulkopuolelta vanurullan, imun ja vesihuuhtelun avulla pidetään pahat maut poissa suusta 54

55 PUUTUNEISUUDEN TUNNE lapsen kanssa on hyvä keskustella puudutteen aiheuttamasta tunteesta jo etukäteen tunne voi aiheuttaa huolestumista ja pelkoa kerro jonkin esimerkin avulla miltä poskessa tuntuu muista kertoa, että tunne poistuu itsestään 55

56 PUUTUNEISUUDEN TUNNE keskustele lapsen/ aikuisen kanssa huuleen puremisen vaarasta puudutuksen jälkeen jos vahinko kuitenkin käy paranee terveellä itsestään, kun suun hygieniaa tehostetaan klooriheksidiinilla joskus mikrobilääke suun kautta 56

57 ERITYISESTI JOHTOPUUDUTUKSEN JÄLKEEN ON VAROITETTAVA LASTA HUULEN IMEMISESTÄ TAI PUREMISESTA Lip biting in a pediatric dental patient after dental local anesthesia: a case report. Chi D et al. J Pediatr Nurs. 2008;23(6):490-3.

58 HARVINAISET YLEISKOMPLIKAATIOT vasovagaalinen kollapsi= pyörtyminen koivet kattoon turvaa ilmatie hyperventilaatio, eli pelokas potilas puuskuttaa veren hiilidioksidipitoisuuden alhaiseksi paperipussiin hengittäminen toksinen reaktio puudutteesta puudute annosteltu suoneen allerginen reaktio puudutteen aineosalle Epipen 58

59 HARVINAISET YLEISKOMPLIKAATIOT puudutteen yliannostus kaikki paikallispuudutteet ovat suurina annoksina keskushermostoa ja sydämen toimintaa lamaavia Huomioitava erityisesti, jos käytetään lisäksi esilääkitystä

60 ESILÄÄKITYS (SEDAATIO) JA YLEISANESTESIA

61 SEDAATIO JA YLEISANESTESIA kevyt sedaatio sopii vastaanotto-olosuhteissa terveille ja niille potilaille, joilla on lievä yleissairaus tavallisimmin kevyen sedaatioon käytetään bentsodiatsepiineja tai ilokaasua syvä sedaatio yleisanestesia anestesialääkärin suorittamat

62 KEVYT SEDAATIO Tavoitteena on saada potilas rentoutumaan ja vapautumaan ahdistavasta pelon tunteesta, kuitenkin niin, että hän pystyy pitämään ilmatiensä avoimina ja säilyttää tärkeät suojarefleksit

63 ESILÄÄKITYS LAPSILLA bentsodiatsepiinejä (diatsepaami, midatsolaami) käytetään oraaliseen (rektaaliseen) esilääkitykseen ja ilokaasua inhalaatiosedaatioon oraalinen sedaatio midatsolaami eniten käytetty keskity yhden esilääkkeen käyttöön, jotta opit sen ominaisuudet lapset ovat kuitenkin yksilöllisiä lääkkeen vaikutuksen suhteen! Karjalainen, Alaluusua: Sedaatio-ohjeet lasten hammashoitoon, Suomen hammaslääkärilehti 10/2011

64 KEVYEN SEDAATION KOHDERYHMÄT pelokkaat lapset kehitysvammaiset, joilla ei yleisterveyden ongelmia lapsi, jolla ikätasoa vaativampi tai ikävä hammastoimenpide arvioitava kuitenkin se, että tarvittava hammashoito saadaan suoritettua muutamalla hoitokäynnillä ellei, niin on harkittava yleisanestesiaa

65 Sedaatiokelpoisuuden arviointi ASA*-luokitusta käyttäen Luokka I II III IV V Terveydentila Terve, yli 1-vuotias lapsi Yli 1-vuotias tai lapsi, jolla lievä yleissairaus Lapsi tai nuori, jolla on vaikea toimintaa rajoittava yleissairaus, joka ei ole henkeä uhkaava Lapsi tai nuori, jolla on vakava, mahdollisesti henkeä uhkaava yleissairaus Potilas, jonka arvioitu elinaika ei ylitä 24 tuntia ilman kirurgiaa

66 KEVYEN SEDAATION KOHDERYHMÄT vain luokkien ASA I ja II potilaat I.Terve, yli 1-vuotias lapsi II.Lapsi, jolla lievä yleissairaus

67 ENNEN ORAALISTA TAI REKTAALISTA ESILÄÄKITYSTÄ anamneesi sairaudet, lääkitykset, paino, aikaisemmat esilääkitykset ja anestesiat lapsen ja vanhempien informointi kirjallisesti saattajan välttämättömyys, valvonnan järjestäminen tieto myös siitä, että lääkitys ei välttämättä takaa hoidon onnistumista, paasto paasto: 2h kirkkaat nesteet, 4h kiinteä ruoka kirjalliset ohjeet lääkityksen suunnittelu esilääke annetaan vasta vastaanotolla valvotuissa olosuhteissa, ei siis kotona

68 MONITOROINTI KEVYEN SEDAATION AIKANA potilaan kliinisen tilan seuranta hengitys ihon väri pulssioksimetri happisaturaatio sydämen lyöntitiheys tarvittaessa verenpaineen mittaus

69 KIRJAAMINEN kirjaa huolellisesti esilääkkeen ja puudutusaineen määrät, pitoisuudet ja antoajat ja pulssioksimetrin lukemat hoidon aikana ja hoidon päättyessä kirjaa lapsen reaktiot ja hoidon sujuminen, valvontaaika, kotiuttamisaika ja lapsen tila kotiutettaessa

70 KOTIUTTAMINEN lasta seurataan toimenpiteen jälkeen hammashoitoyksikössä ja vielä tarpeen mukaan kotona aika riippuu käytetystä menetelmästä ilokaasu: n. 20 min vo:lla, sitten normaali ohjelma midatsolaami: vo:lla kunnes kävely sujuu, jatkovalvonta muutaman tunnin anna kirjalliset ja suulliset ohjeet ja yhteystiedot odottamattomien tilanteiden varalta ruokavalio, lääkitys (mitä lääkettä käytetty ja kuinka paljon), mahdollinen postoperatiivinen vuoto, aktiviteettien rajoittaminen

71 MIDATSOLAAMIVALMISTEET Tabletit Dormicum Injektionesteet Dormicum, Midazolam Hameln

72 MIDATSOLAAMIN ANNOSTUS Annos suun kautta Alle 25 kg painavat lapset: (0.3-) 0.5 mg/kg. Maksimi 12 mg (- 15 mg) Yli 25 kg painavat lapset: 12 mg Tabletit annetaan 60 min ja mikstuurat min ennen hoitotoimenpidettä hyvä teho ei kestä kauan aloita hoito ajoissa

73 MIDATSOLAAMIN OMINAISUUKSIA saa aikaan sedaatiota ja amnesiaa sekä vähentää ahdistusta pahanmakuinen toimii lihasrelaksanttina ja ehkäisee kouristuksia vesiliukoinen, mutta elimistön ph:ssa muuttuu rasvaliukoiseksi, mikä mahdollistaa sen pääsyn verestä aivoihin

74 BENTSODIATSEPIINIEN SIVUVAIKUTUKSET midatsolaami voi aiheuttaa paradoksaalisen reaktion (5-10% lapsista tulee ylikiihottuneeksi) voi aiheuttaa hikkaa kaksoiskuvia pahoinvointia respiratorinen lamaannus ei ole suositelluilla annoksilla todennäköinen

75 BENTSODIATSEPIINIEN INTERAKTIOT synergistinen vaikutus opiaattien ja barbituraattien kanssa hajoaa maksassa CYP3A4 entsyymin välityksellä lääkeaineinteraktiot samaa eliminaatiotietä käyttävien lääkkeiden kanssa flukonatsoli, itrakonatsoli, ketokonatsoli, erytromysiini suurentavat plasmapitoisuutta, hidastavat eliminaatiota

76 YLEISANESTESIAHAMMASH OITO indikaatiot hoitokypsymättömyys suuri hoidon tarve kehitysvammaisuus vakavat traumat nopea laajan hammashoidon tarve esim. syöpää sairastavilla lapsilla tai elinsiirron saavilla lapsilla

77 KIPULÄÄKITYS LAPSILLA lasten kipua on alihoidettua ennakoiva hoito säännöllinen annostelu oikein annosteltuna turvallisia > 1 v:lle, kun erityiset vastaaiheet on huomioitu parasetamoli ensisijainen lasten kipulääke tulehduskipulääkkeistä ibuprofeeni ja naprokseeni vaihtoehtoina parasetamolin kanssa voidaan käyttää ibuprofeenia tai naprokseenia katso esimerkkejä annostelusta Pikkunorsu - tutkimuksesta

78 TULEHDUSKIPULÄÄKKEIDEN VASTA-AIHEITA allergia astma munuaisten tai maksan vajaatoiminta (selvitä annosmuutokset) poikkeava verenvuototaipumus kysy vanhemmilta mitä kipulääkettä lapsi on käyttänyt esimerkiksi kuumeen hoidossa jos olet epävarma, konsultoi lääkäriä

79 MILLOIN OLEN ONNISTUNUT LAPSEN HAMMASHOIDOSSA? lapsen hammaslääketieteellinen ongelma on saatu hoidettua lapsella on positiivinen ja luottavainen suhde hammashoitoa kohtaan toimenpiteiden teonkin jälkeen lapselle on annettu eväitä siihen, että hänestä kasvaa aikuinen, joka ei pelkää hammashoitoa 79

80 KIRJALLISUUTTA Pediatric Dentistry- A Clinical Approach. Koch G., Poulsen S. eds.: Pain, pain control and sedation in children and adolescents. Paediatric Dentistry. RR Welbury, MS Duggal, M-T Hosey, eds.: Local anaesthesia for children, pp American Academy of Pediatric Dentistry. Guideline on appropriate use of local anesthesia for pediatric dental patients. Pediatr Dent ;27(7 Reference Manual): American Academy of Pediatric Dentistry. Guideline on the elective use of minimal, moderate and deep sedation and general anesthesia for pediatric dental patients. Pediatr Dent ;27(7 Reference Manual): Jensen B, Schröder U, Månsson U. Rectal sedation with diazepam or midazolam during extractions of traumatized primary incisors: a prospective, randomized, double-blind study in Swedish children aged Acta Odontol Scand 1995;57: Huppunen M, Sarkkinen J, Suuronen R. Minkä puudutteen valitsen? Suomen Hammaslääkärilehti 21/2002, s Manner T, Haapasalo P, Karjalainen S. Lapsen pelko ja sen hallinta lääkärin tai hammaslääkärin vastaanotolla. Suomen Lääkärilehti 1998;53:1953 Hamunen K, Pouttu J. Onko lasten kipu hoidossa? Suomen Lääkärilehti 48/2000, s