SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1998 N:o Laki. N:o 19. asevelvollisuuslain muuttamisesta

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1998 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 19 Laki asevelvollisuuslain muuttamisesta Asetus asevelvollisuuslain soveltamisesta annetun asetuksen muuttamisesta Asetus sisäasiainministeriöstä annetun asetuksen 5 :n muuttamisesta Asetus tullilaitoksesta annetun asetuksen muuttamisesta Asetus raha-arpa- ja veikkauspelien ylijäämän käyttämisestä annetun asetuksen 2 :n väliaikaisesta muuttamisesta Valtioneuvoston päätös lääketaksasta Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös eräiden torjunta-aineiden enimmäismääristä hedelmissä ja vihanneksissa sekä viljoissa, munissa ja munavalmisteissa annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen muuttamisesta Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus eräistä ministeriön päätöksistä N:o 19 Laki asevelvollisuuslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 1998 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 15 päivänä syyskuuta 1950 annetun asevelvollisuuslain (452/1950) 5, 15 :n 2 momentti, 16 :n 1 momentti, 31, 33 :n 5 momentti, 37 ja 38 :n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 5 ja 16 :n 1 momentti laissa 1169/1988, 15 :n 2 momentti laissa 387/1971, 31, 33 :n 5 momentti ja 38 :n 1 momentti laissa 1260/1992 ja 37 osaksi mainituissa laeissa 1169/1988 ja 1260/1992, sekä lisätään lakiin uusi 3 a, 7 a ja 37 a seuraavasti: 3a Varusmiespalveluksen tarkoituksena on kouluttaa ja harjaannuttaa asevelvolliset sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin ja siten luoda osaltaan edellytykset sodan ajan varalta tarvittavien joukkokokonaisuuksien tuottamiselle. Varusmiespalveluksen ja kertausharjoitusten yhteydessä voidaan antaa kansainväliseen kriisinhallinta- ja rauhanturvaamistoimintaan osallistumisen edellyttämä sotilaallinen peruskoulutus niille asevelvollisille, jotka vapaaehtoisesti hakeutuvat tällaisiin tehtäviin tarkoitetun valmiusjoukon koulutukseen, jota voidaan lyhytaikaisesti järjestää myös ulkomailla. 5 Varusmiespalvelusaika on vähintään 180 päivää. Niiden asevelvollisten palvelusaika, jotka määrätään koulutettaviksi asetuksella tarkemmin säädettäviin miehistön erityistaitoa vaativiin tehtäviin, on 270 päivää. Upseereiksi, aliupseereiksi ja asetuksella tarkemmin säädettäviin miehistön vaativimpiin erityistehtäviin koulutettavien asevelvollisten palvelusaika on 362 päivää. HE 184/1997 PuVM 2/1997 EV 235/

2 74 N:o 19 7a Kertausharjoitusten, ylimääräisen palveluksen ja vapaaehtoisten harjoitusten tarkoituksena on: 1) mahdollistaa varusmiespalveluksen aikana saatujen sotilaallisten tietojen ja taitojen ylläpitäminen ja niissä harjaantuminen sekä kouluttautuminen vaativampiin tehtäviin; 2) perehdyttää asevelvolliset sotilaallisessa maanpuolustuksessa tapahtuneen kehityksen mukanaan tuomiin muutoksiin; sekä 3) mahdollistaa joukkokokonaisuuksien harjoitukset niille suunnitelluissa kokoonpanoissa. 15 Jos asevelvollinen, joka on 1 momentin nojalla vapautettu palveluksesta vakinaisessa väessä rauhan aikana, on ollut vähintään viisi kuukautta vakinaisessa palveluksessa, hänen katsotaan suorittaneen palveluksensa vakinaisessa väessä. 16 Asevelvollisella on oikeus 5 :ssä säädetyn varusmiespalvelusajan pituuden mukaisesti määräytyvään 6, 12 tai 18 päivän henkilökohtaiseen lomaan, joka myönnetään ilman erikseen esitettävää syytä, sekä lisäksi oman lapsen syntymän yhteydessä pidettävään 6 päivän isyysvapaaseen. Jos hän on palvelusaikanaan erityisesti kunnostautunut, hänelle voidaan, mikäli olosuhteet sen sallivat, antaa kuntoisuuslomaa yhteensä enintään 30 päivää. 31 Jos 17 vuotta täyttänyt asevelvollinen haluaa astua vapaaehtoisena varusmiespalvelukseen, hänen on toimitettava sitä koskeva kirjallinen hakemuksensa asianomaisen sotilasläänin esikunnalle sen vuoden loppuun mennessä, jona hän täyttää 18 vuotta. 33 Jos asevelvollisen 1 3 momentissa tarkoitettu koulutus asianomaisella kurssilla tai koulutusjaksolla joudutaan keskeyttämään terveydellisistä tai muista, asevelvollisesta itsestään riippumattomista syistä, on asianomaiselle 5 :n mukaan määräytynyt pitempi palvelusaika hänen suostumuksellaan lyhennettävä 180 tai 270 päivään siten kuin siitä asetuksella säädetään. 37 Pääesikunnan, sotilasläänin esikunnan tai kutsuntalautakunnan asevelvollisuusasiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla kutsunta-asiain keskuslautakuntaan. Valituskirjelmän saa toimittaa myös päätöksen antaneelle viranomaiselle, kutsuntalautakunnan antamaa päätöstä koskevan valituskirjelmän osalta kuitenkin asianomaisen sotilasläänin esikunnalle. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jona valittaja sai tiedon päätöksestä. Pääesikunnan tai sotilasläänin esikunnan on kahdeksan päivän kuluessa sen jälkeen, kun valituskirjelmä on sille tullut, lähetettävä se siihen kuuluvine asiakirjoineen ja oma lausuntonsa kutsunta-asiain keskuslautakunnalle. Palvelukseen määräämistä tai kutsumista koskeva päätös pannaan täytäntöön valituksesta huolimatta. 37 a Kutsunta-asiain keskuslautakunnassa on lainoppinut puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, joilla on kokemusta tuomarin toimessa, sekä viisi muuta jäsentä, joista kolmen on oltava oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneita ja kahden asevelvollisuusasioihin perehtyneitä, vähintään everstiluutnantin arvoisia upseereita. Jäsenistä enintään kolme saa olla puolustusministeriön hallinnonalan palveluksessa olevia. Keskuslautakunta on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, yksi upseerijäsen sekä muita jäseniä siten, että puolustusministeriön hallinnonalan edustajat eivät muodosta läsnä olevien enemmistöä. Keskuslautakunnan asettamisesta ja toimikaudesta säädetään asetuksella. 38 Kutsunta-asiain keskuslautakunnalle tehty valitus on käsiteltävä ja ratkaistava kiireellisesti. Asiasta annettu päätös on toimitettava viipymättä pääesikunnan tai sotilasläänin esikunnan välityksellä valittajalle. Asian käsittelyssä kutsunta-asiain keskuslautakunnassa noudatetaan muutoin, mitä hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

3 N:o Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta Tämän lain 5 :n, 15 :n 2 momentin, 16 :n 1 momentin ja 33 :n 5 momentin säännöksiä sovelletaan niihin asevelvollisiin, jotka määrätään ensimmäistä kertaa astumaan palvelukseen 6 päivänä heinäkuuta 1998 tai sen jälkeen. Ennen sanottua päivää, mutta tämän lain voimaantulon jälkeen palvelukseen astuvien samoin kuin tämän lain voimaan tullessa palveluksessa olevien asevelvollisten palvelusaika määräytyy tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöön panemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin. Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 1998 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Puolustusministeri Anneli Taina

4 76 N:o 20 Asetus asevelvollisuuslain soveltamisesta annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 1998 Puolustusministerin esittelystä kumotaan asevelvollisuuslain soveltamisesta 26 päivänä tammikuuta 1951 annetun asetuksen (63/1951) 9 :n 2 momentti, muutetaan 8, 19 ja 25, 54 :n 2 ja 3 momentti, 55 :n 2 momentti, 73 :n 2 momentti, 74 :n 1 momentti, 77 :n 2 momentti, 90 :n 1 momentti, 91 :n 1 momentti ja 92, sellaisina kuin niistä ovat, 8 asetuksessa 309/1966, 19 ja 25 sekä 54 :n 2 ja 3 momentti asetuksessa 1361/1988, 55 :n 2 momentti, 77 :n 2 momentti, 90 :n 1 momentti, 91 :n 1 momentti ja 92 asetuksessa 1265/1992 sekä 74 :n 1 momentti asetuksessa 479/1971, seuraavasti: 8 Kutsunta-asiain keskuslautakunnan asettaa valtioneuvosto neljäksi vuodeksi kerrallaan. Keskuslautakunta voi ottaa itselleen lainoppineen sihteerin. 19 Puolustusministeriö määrää hyvissä ajoin etukäteen vuotuiset yleiset varusmiespalvelukseen astumispäivät. 25 Kihlakunnan poliisipäällikkö tai hänen määräämänsä sekä tarpeelliseksi katsottava määrä muita poliisimiehiä ovat velvollisia olemaan saapuvilla kutsuntatilaisuudessa järjestystä valvomassa sekä antamassa kutsuntatoimituksessa tarvittavia tietoja ja muuta virka-apua. 54 Vaativimpia erityistehtäviä, joissa palvelusaika on 362 päivää, ovat osa panssarijoukkojen, radio-, elektroniikka- ja viestialan ja sotilasajoneuvon kuljettajan tehtävistä sekä merivoimien ja ilmavoimien erikoispalvelustehtävät ja vastaavat muut teknillisesti tai muutoin erittäin vaativat ja vastuulliset tehtävät. Erityistaitoa vaativia tehtäviä, joissa palvelusaika on 270 päivää, ovat ammattitaitoista osaamista vaativat puolustushaara-, koulutushaara- ja erikoiskoulutustehtävät. 55 Palvelusaika voidaan 1 momentissa säädetyin edellytyksin lyhentää alle 180 päivää palvelleen osalta 270 tai 180 päiväksi ja yli 180, mutta alle 270 päivää palvelleen osalta 270 päiväksi. Jos asianomainen on palvellut yli 270 päivää, hänen palvelusaikaansa ei voida enää lyhentää. 73 Valvonta-alueina ovat, jollei toisin määrätä, kihlakunnat. 74 Valvonnanalaisia ovat: 1) reserviin kuuluvat;

5 N:o ) nostoväkeen kuuluvat; sekä 3) vakinainen väki. 77 Nostoväkeen kuuluville valvonnanalaisille asevelvollisille antaa 1 momentissa tarkoitetut ohjeet asianomainen sotilasläänin esikunta. 90 Reserviläiset kutsutaan kertausharjoituksiin sen sotilasläänin komentajan kuulutuksella tai kullekin harjoitusvelvolliselle lähetetyllä erityisellä kutsulla, jonka johdolla perustettavaan sodan ajan joukkoon reserviläinen on sijoitettu tai suunniteltu sijoitettavaksi. 91 Jos reserviläinen ruumiinvian tai sairauden takia haluaa vapautusta kertausharjoituksista, on hänen toimitettava 72 ja 74 :n mukaisesti määräytyvälle sotilasläänin esikunnalle lääkärintodistus ruumiinvian tai sairauden laadusta ja tarvittaessa saavuttava tarkastettavaksi taikka toimitettava selvitys esteestä. Helsingissä 16 päivänä tammikuuta Jos kertausharjoitukseen kutsuttu reserviläinen haluaa lykkäystä, on hänen haettava sitä kirjallisesti 90 :n 1 momentissa tarkoitetun sotilasläänin esikunnalta. Hakemukseen on liitettävä selvitys niistä syistä, joihin hän hakemuksensa perustaa. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta Tämän asetuksen 54 :n 2 ja 3 momentin sekä 55 :n 2 momentin säännöksiä sovelletaan niihin asevelvollisiin, jotka määrätään ensimmäistä kertaa astumaan palvelukseen 6 päivänä heinäkuuta 1998 tai sen jälkeen. Ennen sanottua päivää, mutta tämän asetuksen voimaantulon jälkeen palvelukseen astuvien samoin kuin tämän asetuksen voimaan tullessa palveluksessa olevien asevelvollisten palvelusaika määräytyy tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Jos kutsu kertausharjoitukseen on lähetetty ennen tämän asetuksen voimaantuloa, lykkäystä on haettava kutsun lähettämisaikana voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Puolustusministeri Anneli Taina

6 78 N:o 21 Asetus sisäasiainministeriöstä annetun asetuksen 5 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 1998 Sisäasiainministerin esittelystä muutetaan sisäasiainministeriöstä 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun asetuksen (1706/1995) 5, sellaisena kuin se on asetuksessa 844/1997, seuraavasti: 5 Virkojen kelpoisuusvaatimukset Kelpoisuusvaatimuksena on: 1) kansliapäälliköllä, pelastusylijohtajalla osastopäällikkönä ja osastopäälliköllä sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännön 29 :n 1 momentin 1 kohdassa säädetään, perehtyneisyys hallintotehtäviin; 2) poliisiylijohtajalla osastopäällikkönä oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi poliisikoulutuksesta annetun asetuksen 23 :ssä tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys poliisitoimeen ja hallintotehtäviin sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus; 3) poliisijohtajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi poliisikoulutuksesta annetun asetuksen 23 :ssä tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito; 4) lainsäädäntöjohtajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito; 5) hallitusneuvoksella, hallintojohtajalla, talousjohtajalla, aluekehitysjohtajalla, teknisellä johtajalla, koulutusjohtajalla, valmiusjohtajalla, tietohallintojohtajalla, ohjelmanjohtajalla, tietoliikennejohtajalla ja näitä virka-asemaltaan vastaavalla neuvottelevalla virkamiehellä valtioneuvoston ohjesäännön 29 :n 1 momentin 2 kohdassa säädetty kelpoisuus; 6) tarkastusneuvoksella, aluekehitysneuvoksella, tietohallintopäälliköllä ja muulla kuin 5 kohdassa tarkoitetulla neuvottelevalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan; 7) lainsäädäntöneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys lainvalmisteluun; 8) hallitussihteerillä valtioneuvoston ohjesäännön 29 :n 1 momentin 2 kohdassa säädetty kelpoisuus; sekä 9) poliisiylitarkastajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai poliisipäällystön tutkinnon lisäksi poliisikoulutuksesta annetun asetuksen 23 :ssä tarkoitettu ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys toimialaan kuuluviin tehtäviin. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 1998 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam

7 79 N:o 22 Asetus tullilaitoksesta annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 1998 Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä kumotaan tullilaitoksesta 22 päivänä helmikuuta 1991 annetun asetuksen (371/1991) 5 ja 17, muutetaan 2 :n 1 momentti, 7, 8 :n 1 momentti, 10 :n 2 momentti, 15 :n 1 ja 2 momentti ja 25 :n 2 momentti, sellaisena kuin viimeksi mainittu momentti on asetuksessa 1544/1994, sekä lisätään 1 :ään uusi 2 momentti seuraavasti: 1 Tullihallitus vahvistaa tullilaitoksen työjärjestyksen. 2 Tullihallituksessa on johtokunta. 7 Tullilaboratorio huolehtii tavaroiden viennin ja tuonnin valvontaan ja verotukseen sekä valmisteverotukseen liittyvästä ja muusta tullilaitoksen tai tullilaboratorion tehtävään liittyvästä tutkimuksesta. Tullilaboratorion tehtävistä määrätään tarkemmin tullilaitoksen työjärjestyksessä. 8 Tullilaitoksen tehtävien alueellista hoitamista varten on tullipiirejä. 10 Tullipiirin päällikkönä on pääjohtajan määräämä tullijohtaja tai johtaja. 15 Tullihallitukselle kuuluvat asiat ratkaisee: 1) johtokunta; 2) pääjohtaja; tai 3) virkamies, jolle ratkaisuvalta on työjärjestyksessä annettu. Pääjohtaja ratkaisee asiat, joita ei ratkaista johtokunnassa tai joita ei ole työjärjestyksessä siirretty muun virkamiehen ratkaistaviksi. 25 Pääjohtajan määräämä tullilaitoksen virkamies valvoo tullilaitosta koskevissa asioissa valtion etua ja oikeutta sekä edustaa niissä laitosta tuomioistuimissa, muissa viranomaisissa, välimiesmenettelyssä ja toimituksissa. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 1998 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ministeri Jouko Skinnari

8 80 N:o 23 Asetus raha-arpa- ja veikkauspelien ylijäämän käyttämisestä annetun asetuksen 2 :n väliaikaisesta muuttamisesta Annettu Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 1998 Opetusministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä muutetaan raha-arpa- ja veikkauspelien ylijäämän käyttämisestä 24 päivänä syyskuuta 1982 annetun asetuksen (725/1982) 2 väliaikaisesti seuraavasti: 2 Edellä 1 :ssä tarkoitettua määrärahaa käytetään urheilu- ja liikuntakasvatuksen sekä Suomen Kansallisoopperan ja Suomen Kansallisteatterin tukemiseen ja jäljelle jäävä osa muuhun taiteen ja tieteen sekä nuorisonkasvatustyön tukemiseen. Tämä asetus tulee voimaan 22 päivänä tammikuuta 1998 ja on voimassa vuoden 1998 loppuun. Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 1998 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ministeri Claes Andersson

9 81 N:o 24 Valtioneuvoston päätös lääketaksasta Annettu Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1998 Valtioneuvosto on sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä 10 päivänä huhtikuuta 1987 annetun lääkelain (395/1987) 58 :n, sellaisena kuin se on laissa 1134/1997, nojalla vahvistanut lääkkeiden apteekista myyntiä varten seuraavan lääketaksan: I Lääkevalmisteen hinta 1. Hinnoiteltaessa lääkelain (395/1987) 20 :ssä tarkoitettuja lääkevalmisteita, lukuunottamatta rohdosvalmisteita, niiden vähittäishinta ei saa ylittää seuraavan laskentakaavan mukaan saatua hintaa: Ostohinta, mk Vähittäishinta 0 54,99 1,5 x ostohinta + 3,00 mk 55,00 274,99 1,4 x ostohinta + 8,50 mk 275,00 599,99 1,3 x ostohinta + 36,00 mk 600, ,00 1,2 x ostohinta + 96,00 mk yli 2500,00 1,125 x ostohinta + 283,50 mk II Reseptitöiden hinnat 1. Hinnoiteltaessa lääkärin määräyksellä valmistettavaa lääkettä kerrotaan lääkeaineen ostohinta enintään kertoimella 2,0. Lääkevalmistukseen käytetyn aineen alin hinta on 5 mk. 2. Lääkärin määräyksen mukaan toimitettavaa tai valmistettavaa lääkettä hinnoiteltaessa voidaan lääkevalmisteen tai -aineen hintaan lisätä enintään seuraavan suuruinen toimitus- ja valmistusmaksu: Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1998 lääkevalmisteen toimittaminen... 2,30 mk lääkevalmisteen käyttövalmiiksi saattaminen (sisältäen veden antibioottimikstuuroissa) ja yksittäisen aineen punnitseminen 10,00 mk steriili valmistaminen ja toimittaminen... 80,00 mk muu lääkkeen valmistaminen ja toimittaminen... 40,00 mk Edellä mainittuihin hintoihin saa lisätä valmistusmäärälisänä 10 markkaa: voiteiden, geelien, liuosten ja jauheiden valmistuksesta yhtä jakeluyksikköä kohden annosjauheiden, peräpuikkojen ja pillereiden valmistuksesta 10 yksikköä kohden, kapseleiden valmistuksesta 20 yksikköä kohden, ja tablettien valmistamisesta 100 yksikköä kohden. Valmistusmäärälisän saa periä vain mainitut määrät ylittävästä valmistuksesta. Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta Tällä päätöksellä kumotaan lääketaksasta 14 päivänä joulukuuta 1989 annettu valtioneuvoston päätös (1135/1989) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Ministeri Terttu Huttu-Juntunen Hallitusneuvos Pekka Järvinen /4

10 82 N:o 25 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös eräiden torjunta-aineiden enimmäismääristä hedelmissä ja vihanneksissa sekä viljoissa, munissa ja munavalmisteissa annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1998 Kauppa- ja teollisuusministeriö on muuttanut 29 päivänä lokakuuta 1996 eräiden torjunta-aineiden enimmäismääristä hedelmissä ja vihanneksissa sekä viljoissa, munissa ja munavalmisteissa annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen (819/1996) liitettä seuraavasti: Liite VIERASAINELUETTELO 1. ERÄIDEN TORJUNTA-AINEIDEN ENIMMÄISMÄÄRIÄ HEDELMISSÄ JA VIHANNEKSISSA (a), (b), (c), (d): ellei muuta enimmäismäärää ole asetettu mennessä, tulevat seuraavat enimmäismäärät voimaan: (e), (f), (g): ellei muuta enimmäismäärää ole asetettu mennessä, tulevat seuraavat enimmäismäärät voimaan: (k), (l), (m) ja (n): ellei muuta enimmäismäärää ole asetettu mennessä, tulevat seuraavat enimmäismäärät voimaan: 2. ERÄIDEN TORJUNTA-AINEIDEN ENIMMÄISMÄÄRIÄ TEESSÄ (a), (b), (c) ja (d): ellei muuta enimmäismäärää ole asetettu mennessä, tulevat seuraavat enimmäismäärät voimaan: 3. ERÄIDEN TORJUNTA-AINEIDEN ENIMMÄISMÄÄRIÄ VILJOISSA (a), (b), (c): ellei muuta enimmäismäärää ole asetettu mennessä, tulevat seuraavat enimmäismäärät voimaan: (d), (e), (f): ellei muuta enimmäismäärää ole asetettu mennessä, tulevat seuraavat enimmäismäärät voimaan: Komission direktiivi 97/71/EY; EYVL N:o L 347, , s. 42

11 N:o (h) ja (j): ellei muuta enimmäismäärää ole asetettu mennessä, tulevat seuraavat enimmäismäärät voimaan: 4. ERÄIDEN TORJUNTA-AINEIDEN ENIMMÄISMÄÄRIÄ MUNISSA JA MU- NAVALMISTEISSA (a): ellei enimmäismäärää ole asetettu Helsingissä 15 päivänä tammikuuta mennessä, tulee voimaan enimmäismäärä: (b) ja (c): ellei muuta enimmäismäärää ole asetettu mennessä, tulevat seuraavat enimmäismäärät voimaan: Tämä päätös tulee voimaan 30 päivänä tammikuuta Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki Ylitarkastaja Vesa Tuomaala

12 84 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 26 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus eräistä ministeriön päätöksistä Annettu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1998 Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa Suomen säädöskokoelmasta 17 päivänä lokakuuta 1980 annetun asetuksen (696/1980) 2 b :n nojalla, sellaisena kuin se on 22 päivänä joulukuuta 1993 annetussa asetuksessa (1364/1993): Maa- ja metsätalousministeriö on antanut seuraavan päätöksen: Päätöksen nimi n:o antopäivä voimaantulopäivä MMMp tarhatun riistan ja kanin lihahygieniasta... 1/EEO/ Edellä mainittu päätös on julkaistu maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston määräyskokoelmassa. Päätös on saatavissa maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosastosta, osoite Kluuvikatu 4 A, Helsinki, puhelin (09)1601. Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1998 Osastopäällikkö Saara Reinius Hallitussihteeri Ritva Ruuskanen Neuvoston direktiivi 91/495/ETY; EYVL N:o L 268, , s. 41 N:o 19 26, 1 1 /2 arkkia PÄÄTOIMITTAJA TIMO LEPISTÖ OY EDITA AB, HELSINKI 1998