MUISTIO 1/

Transkriptio

1 Aika: klo Paikka: Osallistujat: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Päivänen Maria tilaajapäällikkö Tampere, pj Kuosmanen Taru tilaajapäällikkö Tampere Puskala Tarja palvelutuotantojohtaja Tampere Salkoaho Tuukka yhteyspäällikkö Tampere Tirronen Anniina vs.tilaajapäällikkö Tampere Santalahti Anne terveys ja sosiaalijohtaja Ylöjärvi Harju Raija sosiaali ja terveysjohtaja Kangasala Halme Eeva perusturvajohtaja Nokia Helin Vesa sosiaali ja terveysjohtaja Lempäälä Nieminen Raimo T. pääluottamusmies henkilöstön edustaja Paavilainen Paula perusturvajohtaja Pirkkala, vpj. Partanen Pirkko sosiaali ja terveystoimenjohtaja Vesilahti Peurala Tuija sosiaali ja terveysjohtaja Orivesi Karttunen Tiina T. tietohallintokoordinaattori Tampere Auvinen Kari talousjohtaja Lempäälä Kahila Arto tietohallintojohtaja Kehyskunnat Oksala Jarkko tietohallintojohtaja Tampere Laine Toni K. kehittämispäällikkö TKS, esittelijä, sihteeri Muut osallistujat ja kutsutut: Nurminen Päivi seutujohtaja TKS Aaltonen Mikko apulaispormestari Tampere Kostiainen Leena apulaispormestari Tampere 5 Taimi Kaisa asiakasohjauspäällikkö Tampere Mäkinen Sari ylilääkäri 4 Mäki Jenni koordinaattori Tampere 1/11

2 Käsiteltävät asiat: 1 KOKOUKSEN AVAUS 3 2 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO 3 3 TIEDOKSI ANNETTAVAT JA KESKUSTELTAVAT ASIAT 3 4 KEHITYSVAMMAHUOLLON ALUEELLINEN PALVELURAKENNEMUUTOS 4 5 IKÄIHMISTEN JA KEHITYSVAMMAISTEN PERHEHOIDON KEHITTÄMINEN 6 6 TERVEYDENHUOLTOLAIN MUKAINEN VALINNANVAPAUS JA ERIKOISSAIRAANHOIDON PALVELUSETELIEN MYÖNTÄMISEN KÄYTÄNNÖT 8 7 SOTE UUDISTUS JA PAIKALLISET VALMISTELUT 9 8 MUUT ASIAT 11 9 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 11 2/11

3 1 KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avasi kokouksen kello EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO Muistio on asialistan liitteenä (extranet). hyväksyä kokouksen muistion (liitteenä). Muistio hyväksyttiin. 3 TIEDOKSI ANNETTAVAT JA KESKUSTELTAVAT ASIAT seutuyhteistyöhön vaikuttavat kuntien omat tiedotettavat asiat perusterveydenhuollossa kuntarajan yli vaihtaneet vuonna 2014 Seuraavat kokoukset: 15.4 kello kello 13 merkitä tiedoksi annettavat ja keskusteltavat asiat tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Sovittiin kerättävän loput vaihtajaluvut mahdollisimman nopeasti. 3/11

4 4 KEHITYSVAMMAHUOLLON ALUEELLINEN PALVELURAKENNEMUUTOS Kehittämispäällikkö Laine Vuonna 2010 laadittu ja vuonna 2013 tarkastettu Pirkanmaan kehitysvammahuollon alueellinen suunnitelman toteuttaminen on edennyt nopealla tahdilla. Vuonna 2010 asetettua laitoshoidon asiakaspaikkatavoitetta, 125 asiakasta vuonna 2016, on suunnitelman tarkastamisen yhteydessä voitu edelleen laskea 80 asiakaspaikkaan vuonna Vuoden 2010 jälkeen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Ylisen yksikössä pitkäaikainen laitoshoito on vähentynyt noin 100 asiakkaalla, ja vastaavasti kuntien avohuoltoon on syntynyt uusia asumispalveluyksiköitä eri puolille Pirkanmaata. Vuoden 2014 lokakuussa pitkäaikaisasiakkaita Ylisellä on 142 henkilöä. Tays kehitysvammahuollon vaativien kuntoutuspalveluiden käyttöön valmistuu uudet tilat vuodenvaihteeseen mennessä, jolloin osa Ylisen asiakkaista siirtyy Pitkäniemeen. Yliselle 2015 jäävistä n. 52 asiakkaasta hieman yli puolet (29) on tamperelaisia ja muut asiakkaat tasaisesti muualta Pirkanmaalta. Näiden asiakkaiden ikä ja hoivan tarve vaihtelevat. Uusia asumisyksiköitä on valmistumassa Orivedelle ja Valkeakoskelle. Aran investointiavustuksen houkuttelevuutta on vähentänyt viranomaisen tiukka ohjaus kehitysvammaisille rakennettavien uusien kotien muodosta ja sijainnista. Toiminnan jatkamiseen noin 52 asiakaspaikalla Ylisellä vuonna 2015 liittyy kiinteistöjen käyttöön ja paloviranomaisten vaatimuksiin liittyviä rahoitustarpeita. Sairaanhoitopiirin mukaan välttämättömät kunnostustarpeet ovat noin euroa (ks. diat). Lisäksi on tarve neuvotella paloviranomaisten kanssa kiinteistöjen sprinklausjärjestelmien välttämättömyydestä, siinä tilanteessa, jos tiloista siirrytään kokonaan pois 2016 mennessä. Rakennemuutoksen eteneminen, taloudelliset seikat sekä paloviranomaisten vaatimukset edellyttävät Yliselle jäljelle jäävien noin 50 asiakkaan jatkosta sopimista yhdessä kuntien kanssa. Erilaiset vaihtoehdot tilanteen ratkaisemiseksi eroavat kustannuksiltaan merkittävästi. Sairaanhoitopiirin tilakeskuksen kesällä 2014 toteuttamien laskelmien mukaan kahden osaston toiminnan jatkaminen Ylisellä maksaisi n. 1 Me vuodessa. Lisäksi erilaiset Ylisen toiminnan lopettamiseen, mutta tilojen ja alueen ylläpitoon sekä pienehköihin korjauksiin tähtäävät ratkaisut olisivat kustannuksiltaan n euroa vuodessa ylläpidon tasosta riippuen. 4/11

5 Toiminnan jatkumisesta PSHP:n puitteissa on esitetty erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen kustannuslaskelmat. Ratkaisut sisältävät mm. eri tavalla ajoitettuja siirtotila ja vuokraratkaisuja. Vertailtavissa olevat ratkaisu ja kustannusvaihtoehdot ovat liitteenä. Sairaanhoitopiirin koolle kutsumassa Pirkanmaan kuntien (kunnat, joilla jäämässä asiakkaita Yliselle) kokouksessa on sovittu, että Tampere valmistelee omien asiakkaidensa osalta vaihtoehtoisia palvelumalleja ja muut kunnat selvittävät tarpeen mukaan keskinäistä yhteistyötä. PSHP:n ja Pirkanmaan kuntien yhteistyöryhmä jatkaa työtään tavoitteenaan, että viimeiset asiakkaat siirtyvät pois Yliseltä vuoden 2016 loppuun mennessä. Kuntajohtajakokous päätti, että sote työryhmän toimesta laaditaan vuoden 2015 aikana kehitysvammahuollon tilannekartoitus ja valmistellaan seudullisen yhteistyön suunnitelma ja että vuoden 2015 kevään aikana sote johtajat laativat suunnitelman tarvittavista kunnallisista toimenpiteistä Ylisen toiminnan päättyessä vuoden 2016 lopussa. Työ on edennyt seutusoten asettamien suuntaviivojen mukaisesti. Koordinaattori Jenni Mäki Tampereen kaupungin asuntototoimesta on auttanut kuntien tietojen keräämisessä. Kartoituksessa on kerätty kunnista tiedot vielä laitoshoidossa olevista asiakkaista ja tulevaisuuden suunnitelmista heidän kohdallaan. Lisäksi on kerätty tietoja mm. omaishoidon piirissä olevien asiakkaiden määrästä, hoitajien ikärakenteesta ja asiakkaiden hoidon tulevaisuusnäkymistä. Liite: kartoituksen nykyversio merkitä kartoituksen tiedonkeruuvaiheen tiedoksi sekä päättää kartoituksen viimeistelystä ja jatkotoimenpiteistä. Merkittiin tiedoksi. Kunnat tunnistivat yhteisiä tarpeita kartoituksen perusteella. 5/11

6 Sovittiin käytävän keskustelu kunnissa selvityksessä esiintyneiden tarpeiden priorisoinnista. Sovittiin, että sihteeri kerää tiedot kuntien keskeisistä yhteistyötarpeista eri asiakasryhmissä ja niiden volyymeista seuraavaan kokoukseen. 5 IKÄIHMISTEN JA KEHITYSVAMMAISTEN PERHEHOIDON KEHITTÄMINEN Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi: Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, hoivan tai muun ympärivuorokautisen tai osavuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan kodissa. Perhehoitajan koti on yksityiskoti. Perhehoito on tarkoitettu henkilöille, joille sen arvioidaan olevan ensisijainen hoitomuoto. Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus hoitoon perheessä ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan, sosiaalista kehitystään ja toimintakyvyn ylläpitoa. Perhehoitoon sijoitettu henkilö saa tarpeittensa mukaisen hoivan ja huolenpidon perheenjäsenenä. Perhehoitajat Perhehoitajalla tarkoitetaan henkilöä, joka hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan/kuntayhtymän kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella antaa kodissaan sosiaalihuoltolain mukaista perhehoitoa (Sosiaalihuoltolaki 710/82.) tai toimii kiertävänä perhehoitajana sijaistaen lomapäiviä pitäviä perhe ja omaishoitajia. Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa. Perhehoitajalta edellytetään osallistumista ennakkovalmennukseen, alan koulutusvaatimusta ei ole. Ennakkovalmennuksen aikana koulutukseen osallistuvat saavat tietoa perhehoitajana toimimisesta sekä erilaisista asiakasryhmistä. Lisäksi tehdään kotikäynti, jossa arvioidaan kodin soveltuvuus sekä muiden perheenjäsenten näkemys perhehoitotoiminnasta sekä arvioidaan osallistujan valmiuksia toimia perhehoitajana. Perhehoitajat rekrytoidaan info tilaisuuksien ja lehti ilmoitusten mukaan. Perhehoitajien aloitettua asiakkaiden hoitaminen heille järjestetään työnohjausta, yhteistapaamisia sekä koulutusta. Perhehoidon hyödyt Ikäihmisten perhehoito tuo tulevaisuudessa lisäystä kuntien palveluvalikkoon sekä elinkeinoelämään. Se on kunnalle edullinen palveluntuottamismuoto ja asiakas saa yksilöllistä hoitoa tavallisessa perheessä ja kodissa. Tämä mahdollistaa esimerkiksi maaseudulla asuvien yksittäis 6/11

7 ten henkilöiden työllistymisen perhehoitajina ja vastaavasti kunnat saavat kotihoidon ja omaishoidon asiakkaille vaihtoehtoja ja hoitopaikkoja. Kunnan ei tarvitse perustaa yksittäistä päivätoimintapaikkaa keskustaan ja asiakkaiden tulla sinne, vaan eripuolilla kuntaa toimivat perhehoitajat pystyvät hoitamaan oman lähialueensa asiakkaita. Mahdollisuuksia on mm kotihoidon ja omaishoidon asiakkaiden päiväperhehoito, lyhytaikaisjaksot sekä pitkäaikainen perhehoito. Pirkanmaan kehitysvammaisten perhehoito yksikkö Pirkanmaalla on perustettu kehittämishankkeen myötä Pirkanmaan maakunnallinen kehitysvammaisten perhehoidon yksikkö ( KePe). Yksikössä on 2 työntekijää. Mukana olevat 22 kuntaa osallistuvat jokainen yksikön ja henkilöstön rahoitukseen. Kyseinen yksikkö hoitaa koko alueen perhehoitajien rekrytoinnin, koulutukset ja tarvittavat tukitoimet keskitetysti. Jokainen kunta vastaa itse asiakkaan sijoittamisesta, toimeksiantosopimusten tekemisestä, palkkioiden maksusta, asiakasmaksuista ja valvonnasta. Kehitysvammaisten ja ikäihmisten perhehoidossa on paljon samaa työtä, joten toiminnan yhtenäistäminen toisi huomattavaa lisäetua. Ikäihmisten perhehoidon rekrytoinnit ja perhehoitajien tukena toimiminen on sisällöltään samaa työtä riippumatta siitä, ovatko perhehoidettavat kehitysvammaisia tai ikäihmisiä. Tavoite ja Kustannusvaikutus Tavoitteena olisi siis kehittää uusi maakunnallinen perhehoidon yksikkö, joka hoitaisi sekä ikäihmisten että kehitysvammaisten perhehoitoon liittyvät tehtävät. Resurssilisäyksenä alkuun riittäisi yhden uuden työntekijän lisääminen nykyään kahden työntekijän yksikköön. Kustannusvaikutusta on vaikea arvioida. Yksikön kustannukset nykyisellään ovat vuodessa, jossa kahden työntekijän palkkamenot vakuutusmaksuineen ovat vuodessa. Uuden työntekijän kustannusvaikutus olisi n vuodessa. Lisäksi tarvitaan työtilat, kotikäyntimatkat yms. Perhehoitajien määrän lisääntyessä rahaa pitää varata lisää mm koulutuksiin, rekrytointiin ja tukeen nykyistä enemmän, Jokainen kunta osallistuisi kustannuksiin samoilla periaatteilla kuin nytkin. Vastaavasti kunnat saavat yksiköltä apua ja tukea perhehoidon käynnistämiseen ja palvelun ylläpitämiseen, eikä jokaisen kunnan tarvitse palkata erillistä työntekijää perhehoitajien rekrytointia ja asioiden hoitamista varten. Liitteet: Kepe yksikön budjetti vuodelle 2015 nykyisen toiminnan osalta sekä KePe yksikön toiminnankuvaus Kaisa Taimi selostaa asiaa kokouksessa. 7/11

8 suhtautua positiivisesti maakunnallisen perhehoidon kehittämistyöhön. Päätösehdotus hyväksyttiin. 6 TERVEYDENHUOLTOLAIN MUKAINEN VALINNANVAPAUS JA ERIKOISSAIRAANHOIDON PAL VELUSETELIEN MYÖNTÄMISEN KÄYTÄNNÖT Terveydenhuoltolain mukainen asiakkaan valinnanvapaus kiireettömän hoidon palveluissa laajenee Tampereen kaupunkiseudun kunnat: Tampere, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Orivesi, Vesilahti ja Ylöjärvi ovat sopineet yhteisistä menettelytavoista asian toteuttamiseksi. Perusterveydenhuollon yleisimmät palvelut on tuotteistettu ja sovittu kuntien välisestä laskutuksesta asiakkaiden vaihtaessa terveysasemaa tai terveyskeskusta kaupunkiseudulla. Asiakkaan näkökulmasta kaupunkiseudun kahdeksan kuntaa muodostavat näin yhden perusterveydenhuollon alueen. Seutusote totesi, että koska Tampereen kaupunkiseudun kunnat muodostavat luontevan liikkumisen alueen ja ennakoitavissa on ainakin jonkin verran kunnallisen perusterveydenhuollon palvelutuottajan vaihtoja, kuntien on tarpeellista määritellä yhteiset palvelukriteeristöt, tiedotteet ja toimintatapaohjeet asiaan liittyen. Toimintatavoista on kuntien kesken sovittu kaupunkiseudun sotetyöryhmässä ja asiaan liittyen on laadittu yhteinen infokirje. Kehittämispäällikkö Laine : Seutusote linjasi, että valinnanvapautta tulkitaan ns. suppeamman periaatteen mukaan, mikä ei sisällä palveluseteleitä muualta kunnan perusterveydenhuoltoon vaihtaneille. Lain tulkinnasta seudulla on tehty kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle, joka on ratkaissut asian. Ratkaisun mukaan Tampereen kaupunkiseudun kuntien käytäntö ei ole asiakkaita yhdenvertaisesti kohteleva. Asiasta on pyydetty STM:tä ohjeistusta. 8/11

9 merkitä asian tiedoksi sekä käy keskustelun käytännön muuttamisesta ja tekee tarvittavat päätökset. Työryhmä päätti odottaa STM:n menettelytapaohjeistusta asiaan liittyen. 7 SOTE UUDISTUS JA PAIKALLISET VALMISTELUT Sote järjestämislain keskeisistä pykälistä ja jatkotoimista on päästy ratkaisuun parlamentaarisessa valmisteluryhmässä. Järjestämisvastuu tulee olemaan viidellä kuntayhtymämuotoisella sosiaali ja terveysalueella (sote alue). Sote alueen tulee laatia järjestämispäätös joka neljäs vuosi. Järjestämispäätöksessä määritellään tuottamisvastuussa olevat kuntayhtymät sekä niiden tehtävät, rahoituksen ja voimavarojen kohdentaminen, palvelurakenne ja periaatteet muualta hankittaville palveluille (ostopalveluille), sote palvelujen laatu ja palvelutaso, yhtenäiset käytännöt ja kielellisten oikeuksien toteuttaminen. Järjestämispäätöksissä otetaan huomioon asukkaiden näkemykset palveluista. Valmistelussa on mukana tuottamisvastuussa olevat tahot Valtion ohjausta tullaan uudistuksen linjausten myötä vahvistamaan. Sosiaali ja terveysministeriöön perustetaan sote neuvottelukunta ja ohjausyksikkö. Ministeriön ja sote alueen välille luodaan neuvottelumenettely, jossa sovitaan palvelujen toteutuksesta ja seurannasta. Ministeriö vahvistaa neuvottelumenettelyn yhteydessä sote alueen järjestämispäätöksen. Tulosohjausneuvottelu sote alueen ja tuottamisvastuisen välillä käydään vuosittain. Uudessa laissa määritellään myös asukkaiden osallistumis ja vaikutusmahdollisuudet palvelujen tuottamiseen. Palvelujen tuottamisvastuu on kuntayhtymällä. Tuottamisvastuu voi olla myös vastuukunnalla, jos alueen kunnat niin yksimielisesti sopivat. Tuottamisvastuun edellytykset määritellään uudessa laissa. Tuottamisvastuullisella tulee olla kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista, hoitavista, kuntouttavista ja muista sote palveluista yhtenäisenä kokonaisuutena. 9/11

10 Nämä tehtävät edellyttävät linjausten mukaan omaa henkilöstöä ja muita voimavaroja. Sote alue tekee päätöksen siitä, mitkä kuntayhtymät ovat tuottamisvastuussa. Tuottamisvastuullisia kuntayhtymiä voi olla enintään 19. Keskiselle sote alueelle asetettu maksimimäärä on 3 kuntayhtymää. Kuntayhtymät voivat järjestämispäätöksen mukaisesti edelleen tuottaa palveluja itse tai hankkia palveluja myös muutoin, kuten järjestöiltä, yrityksiltä ja palveluseteliä käyttämällä. Myös sotealueella voi olla omaa tuottamisvastuuta tukipalveluista, kuitenkin vain poikkeustapauksessa joistakin muista palveluista. Rahoitusjärjestelmä rakentuu edelleen kuntapohjaisesti. Kunnat rahoittavat sote alueiden toiminnan asukaslukuun perustuvalla maksulla, jossa otetaan huomioon tarvetekijät, kuten ikärakenne ja sairastavuus. Sote alueet puolestaan rahoittavat palvelujen tuottamisen. Rahoituksen periaatteista neuvotellaan tuottamisvastuussa olevien kanssa, mutta rahoituksessa tulee huomioida palvelujen tarve, vaikuttavuus ja kustannustehokkuus. Lopullinen määrittely tehdään järjestämispäätöksessä. Tuottamisvastuualueen ohjausryhmän kokous pidetään Kokouksen agendalla on projektijohtajan valinta. Mikäli valinta tehdään, työ saattaa käynnistyä helmikuun puolivälistä. Keskisen sote alueen kuntien edustajainkokous järjestetään Avin koolle kutsumana Tätä edeltää pormestari Ikosen koolle kutsuma kuntien valmistelukokous Myös STM on järjestämässä kuntien kuulemistilaisuuden Tampereella Keskisen alueen projektoinnista keskustellaan 9.2. pidettävässä suunnittelukokouksessa. Tuukka Salkoaho ja Taru Kuosmanen selostavat asiaa kokouksessa. merkitä valmistelun edistymisen tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Taru Kuosmanen selosti valtakunnallisia kuulumisia. 10/11

11 Tuukka Salkoaho selosti paikallisia valmisteluja. Merkittiin tiedoksi Pentti Sivusen valinta projektijohtajaksi. Seuraava ohjausryhmä valmisteleva kokous kuntien ja muiden merkittävien asiaan liittyvien tahojen johdolle. 8 MUUT ASIAT Merkittiin tiedoksi STM:n lausuntopyyntö liittyen vanhuspalvelulain uudistuksiin ja henkilöstömitoituksiin. 9 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Muistion vakuudeksi Toni K. Laine sihteeri Puheenjohtaja päätti kokouksen kello /11