TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/

Transkriptio

1 Aika: klo Paikka: Seututoimiston kokoushuone, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Hakari Kari tilaajajohtaja Tampere Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala Kankaala Kari konsernijohtaja Tampere Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti Sivunen Pentti kaupunginjohtaja Ylöjärvi, 2. vpj. Tilalla: Siren Riku kehitysjohtaja Ylöjärvi Viitasaari Olli kunnanjohtaja Lempäälä, 1. vpj. Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia Nurminen Päivi seutujohtaja esittelijä, TKS Pohjonen Juhani seutusihteeri sihteeri, TKS Kutsutut Ikonen Anna-Kaisa pormestari Tampere 1/15

2 KÄSITELTÄVÄT ASIAT ****** 3 80 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 3 *** 4 81 ERITYISRYHMIEN ASUMISEN KEHITTÄMINEN, LOPPURAPORTTI 4 82 TERVEYDENHUOLLON ALUEELLISEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAN SEURANTARAPORTTI 7 * TALOUSARVIO KESKUSTELUASIAT PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 15 2/15

3 ****** 80 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO (5 min.) Muistio 23.5., liitteenä. Keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu Seudullisesti merkittävät hankkeedistuksessa, Toteutuslista huomioidaan RASUn uu- PN edunvalvonnassa ja maa- kuntakaavaan vaikuttamisessa. Käsitellään seutuhallituksessa Kaupunkiseudun strategian seuranta Asia on jatkovalmistelussa ja siihen pa- PN ja arviointi lataan myöhemmin. Talousarvio ja toiminnalliset tavoitteet Asian jatkokäsittely tässä kokouksessa PN vuodelle 2015 ICT-hankintoihin osallistuvat kunnat Päätös on viestitty tietohallinnolle JP 3/15

4 *** 81 ERITYISRYHMIEN ASUMISEN KEHITTÄMINEN, LOPPURAPORTTI Seutujohtaja Nurminen Tampereen kaupunkiseudun asuntopolitiikkaa ohjaa valtuustojen 2010 hyväksymä asuntopoliittinen ohjelma Sen pohjalta MAL2- aiesopimuksessa on kiinnitetty huomiota erityisryhmien asumistarpeeseen. MAL-sopimuksen mukaan kunnat selvittävät seudullisesti erityisryhmien asumispalveluiden nykytilan ja tulevat tarpeet sekä sopivat yhteisvastuullisesta asuntopolitiikasta ja ensivaiheen toimenpiteistä. Sopimuksella edistetään kansallista palvelurakennemuutosta laitoshoidosta kevyempiin asumismuotoihin. Aiemmin yhteistyötä on tehty mm. kehitysvammahuollon alueellisen suunnitelman laadinnassa. Seutuhallitus asetti seudun sosiaalialan viranhaltijoista koostuvan työryhmän valmistelemaan asumispalvelujen nykytilakartoitusta, tulevia tarpeita ja yhteistyömahdollisuuksia. Työryhmän raportti on valmistunut marraskuussa Raportissa työryhmä on määritellyt erityisryhmät seuraavasti: 1. yli 75-vuotiaat erityispalveluita tarvitsevat ikäihmiset, 2. mielenterveyskuntoutujat, 3. kehitysvammaiset, 4. muut vaikeavammaiset, 5. päihdeongelmaiset ja 6. pitkäaikaisasunnottomat Erityisryhmien asumismuodot on ryhmitelty seuraavasti: - oma koti ja tarvittava tuki, - tukiasuminen - palveluasuminen - tehostettu palveluasuminen - laitoshuolto - perhehoito Raportissa on aluksi kuvattu nykytila erityisryhmien asumispalveluja tuottavien yksiköiden osalta. Kuvaus osoittaa, että ostopalvelukäytäntö on kunnissa yleistä. Asumispalveluja tarjoaa kuntien lisäksi runsas, mutta seudullisesti tarkasteltuna pirstaleinen joukko muita palveluntuottajia. Osa eijulkisista palvelutuottajista on pienehköjä vain yhden kunnan alueella toimivia. Kuvauksen mukaan erityisryhmien asumispaikkoja kaupunkiseudun kuntien käytössä on lähes 6300 kpl. Suurin asumispalveluja tarvitseva joukko on ikäihmiset, joka käyttää asumispaikoista yli 60 %. Kehitysvammaisten, mielenterveyskuntoutujien ja päihdeongelmaisten asumistarpeet ovat keskenään samansuuruiset, kullakin runsas 10 % kokonaistarpeesta. 4/15

5 Raportissa kuvattu arvio asumistarpeiden kehityksestä vuoteen 2020 mennessä kertoo, että suurinta kasvua odotetaan ikäihmisten palveluasumisen tarpeissa. Tehostetun palveluasumisen kysynnän ennakoidaan nousevan seuraavien vuosien aikana jopa yli 70 % (yli 1000 paikkaa). Absoluuttisesti pienempi mutta suhteellisesti kovaa kasvua ennakoidaan myös pitkäaikaisasunnottomien osalta. Raportissa on kuvattu asumispalvelujen kehitys ja yhteistyön mahdollisuudet kohderyhmittäin. Päihde ja mielenterveyskuntoutujat: Palvelut kehittyvät aikaisempaa kevyemmiksi ja kotiin annettava tuki jatkuu. Yhteistyö kohdistetaan haastavimpiin asiakasryhmiin sekä asumispalvelujen hankintamenettelyyn ja valvontaan. Konkreettisena yhteistyötoimenpiteenä ehdotetaan tutkittavaksi mahdollisuutta saada kaupunkiseudulle yhteinen yksikkö vaikeasti ongelmallisille, haastaville, aggressiivisille. Kehitysvammaiset ja vaikeavammaiset: Laitospaikkojen määrä laskee merkittävästi. Pitkäniemeen valmistuu avohuoltoa tukevan kuntoutuksen ja vaativan hoidon ja osaamisyksikkö. Yhteistyön kohteena ovat nuoret erityshoivan asiakkaat sekä haastavasti käyttäytyvät kehitysvammaiset ja vaikeavammaiset. Myös palvelujen hankintamenettelyssä ja valvonnassa tehdään yhteistyötä. Ikäihmiset: Iäkkäämpien vanhusten määrä ja palveluntarve kasvaa. Palvelurakenteen muutos etenee ja lisää kysyntää kotona asumista tukeville palveluille ja palveluasumiselle. Uusia palveluasumisen yksiköitä on suunnitteilla jokaiseen kuntaan. Yhteistyötä on mahdollista tehdä kuntien rajaalueilla investointien ja palvelujen suunnittelussa. Konkreettisena jatkotoimenpiteenä esitetään selvitettäväksi erityisesti haastavien, vaikeahoitoisten ikäihmisten palvelut. Erityisryhmien asumista koskeva raportti on ensimmäinen seudullisesti koottu näkymä valikoitujen erikoisryhmien palveluihin. Raportti toimii asiantuntijoiden keskinäisen tiedonvaihdon, asiakassegmentoinnin ja palvelutarpeiden yleispiirteisen kuvauksen osalta hyvin. Raportissa on tunnistettu myös seudullisen yhteistyön mahdollisuuksia. Seuraavassa vaiheessa on syytä keskustella siitä, miten yhteistyötä tulisi jatkaa ja syventää. Yhteistyömahdollisuuksia on sekä konkreettisissa hankkeissa että yhteisen asumispalvelustrategian laadinnassa. Huomattavaa on, että erityisryhmien asumispalvelut ovat osa sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta, joka sote-uudistuksen linjausten mukaan järjestetään jatkossa viidellä sote-alueella. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liitteet: - loppuraportti 5/15

6 - pp-esitys Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää merkitä raportin tiedoksi ja keskustella raportin jatkoksi yhteistyöratkaisuja korostavan erityisryhmien palvelustrategian laadinnasta tai konkreettisten yhteistyöhankkeiden käynnistämisestä (esim. seudullinen yksikkö haasteellisesti käyttäytyville päihde- ja mielenterveyskuntoutujille). Päätös. Kuntajohtajakokous päätti että, erityisryhmien asumisen palvelustrategiaa ei ole tarvetta laatia, että kuntien vastaavat asiantuntijat jatkavat asian valmistelua konkreettisten yhteistyötapausten kautta ja että lisäksi toteutetaan kotona asumista tukevien hyvien käytäntöjen seudullinen tarkastelu ja kehittäminen. 6/15

7 82 TERVEYDENHUOLLON ALUEELLISEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAN SEURANTARAPORTTI Kehittämispäällikkö Laine Terveydenhuoltolakin mukaan samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava yhteinen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Suunnitelma laaditaan valtuustokausittain ja sen toteutumista seurataan ja sitä päivitetään tarvittaessa vuosittain. Järjestämissuunnitelma on hyväksyttävä määräenemmistöllä sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä. Järjestämissuunnitelman tavoitteena on edistää alueellista yhteistoimintaa terveyspalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa sekä palvelujen yhteensovittamisessa. Yhteisen suunnitelman avulla voidaan purkaa päällekkäisyyksiä ja porrastaa palvelutoimintaa alueellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Pirkanmaan kunnat laativat Tampereen kaupungin johdolla ensimmäisen järjestämissuunnitelman vuonna 2012, jonka Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyi Suunnitelmaa toteutumista arvioidaan vuosittain ja tehdään tarvittavia muutosehdotuksia. Olennaiset muutokset hyväksyy sairaanhoitopiiri. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien kokous valtuutti Tampereen kaupunkiseudun sote-työryhmän järjestämään suunnitelman seuranta. Seurantaryhmän puheenjohtajana on toiminut Tampereen tilaajapäällikkö. Kuntajohtajakokouksen edustajana on ollut Oskari Auvinen. Ensimmäisen seurantakierroksen toteuttamisesta vastasi lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki ja viimeistelystä LL Hannu Vessari. Ensimmäisen seurantaraportin luonne on nykytilaa kuvaava ja vasta tulevien vuosien seurantojen avulla pystytään arvioimaan varsinaisia tuloksia. Ensimmäisen seurannan johtopäätökset valituilla painopistealueilla ovat seuraavat: Perusterveydenhuollon vahvistaminen: Palveluiden saatavuuden pitäisi parantua kehittämällä työnjakoa potilaiden, hoitajien ja lääkäreiden kesken ja laatimalla yksilölliset hoitosuunnitelmat paljon palveluita käyttäville asiakkaille. Kiireellisesti toteutettavia asioita terveyskeskuksissa on ikäihmisten akuuttihoidon kehittäminen ja terveyskeskusten vuodeosastolle asumaan jääneiden potilaiden hoidon järjestäminen. Kuntien erikoissairaanhoidon palveluiden järjestäminen: Tavoitteen toteutuminen ei ole merkittävästi edennyt. Erikoisalatarjonta on hyvin kuntakohtaisesti vaihteleva. Aluesairaaloiden tehtävät ovat selkiytymättömät ja niiden erikoisalatarjonta suppeaa. Terveyskeskuksissa koetaan, että ne eivät saa tarvitsemiaan ja työtään tukevia erikoissairaanhoidon konsultaatioita sairaanhoitopiiriltä. Tämän vuoksi monet terveyskeskukset ovat päätyneet ostamaan erikoislääkäripalveluja yksityissektorilta. Ostopalveluiden hankinta jakaantuu epätasaisesti eri kuntien kesken. Keskeneräinen sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus on hidastanut kehitystyötä. Valtakunnan 7/15

8 tasolta tihkuneet vähäiset tiedot ovat ajaneet kunnat ensisijaisesti vain puolustusasemiin. Päihde- ja mielenterveyspalvelut: Päihde- ja mielenterveyspalveluiden kehittäminen on etenemässä oikeaan suuntaan. Useimmissa terveyskeskuksissa on työntekijä, jonka vastuulla on päihdeongelmaisten hoidon koordinaatio ja näille erityisryhmille löytyy vastaanottoaikoja. Silti edelleen on suuria vaihteluja eri kuntien välillä, joita ei voi selittää palvelutarpeella. Kuntien asukkaat ovat asuinpaikastaan riippuen hyvin erilaisessa asemassa. Kuntien välinen vertailu on yksi tapa kehittämiseen ja parhaiden käytäntöjen omaksumiseen. Lopullinen korjaaminen edellyttää rakenteellisia ratkaisuja, joita sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneratkaisun yhteydessä odotetaan. Sopimusohjausjärjestelmän uudistaminen: Sopimusohjausjärjestelmää ei ole päästy uusimaan, koska Pirkanmaalla, kuten muuallakin Suomessa, on jääty odottamaan valtakunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistusta. Sopimusohjauksen kehittämiseksi on kuitenkin valmisteltu erillisenä projektina uutta sopimusprosessia, jossa kuntien ja sairaanhoitopiirin talousarviovalmistelu on mahdollista linkittää keskenään nykyistä aikaisemmassa vaiheessa. Uuden mallin tavoitteena on lisätä yhteistyötä. Sen lisäksi tarvitaan käytännön toiminnan tasolle ulottuvaa uudenlaista sopimista ja yhteistyötä. Tietojärjestelmäyhteistyö: Tietojärjestelmien kehittämiseksi on alueella tehty työtä, mutta se on heijastunut sairaanhoitopiiriä ja Tampereen ympäristöä kauemmaksi vain heikosti. Palvelut, joista erityisesti terveyskeskukset hyötyisivät, eivät ole juurikaan kehittyneet. Oletuksena on, että kunnat itse toimivat kehittämisen vetureina ja tähän pienemmillä kunnilla ei ole voimavaroja. Suunnitelmassa esitettyä yhteistä koordinaatio tarvitaan edelleen. Lopullisena tavoitteena tulee olla sekä alueellisesti yhteistoimintaan kykenevät tietojärjestelmät että kuntien välillä vertailukelpoinen tilastointijärjestelmä. Nykyisin ainoa koko aluetta koordinoiva taho on Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Varsinaiset toimenpide-ehdotukset ensimmäisen raportin perusteella ovat seuraavat: - Pirkanmaata palvelevan tilastoinnin kehittäminen - Sopimusohjausneuvottelujen ulottaminen käytännön toimista sopimiseen siten, että ne selkiyttävät perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon vastuujakoa - Tietojärjestelmäyhteistyön alueellinen koordinaatio siten, että mukana ovat alueen kaikki kunnat - Paljon palveluita käyttäville laaditaan yksilölliset hoitosuunnitelmat, jotka ovat käytössä ja täydennettävissä kaikissa (julkisen) terveydenhuollon yksiköissä - Ikäihmisten akuuttihoitoa varten laaditaan oma hoitoketjunsa, jonka toteutumista seurataan kunnittain - Terveyskeskusten toimivuutta seurataan systemaattisesti 8/15

9 - Psykiatrian rakennemuutosta viedään eteenpäin parantamalla perustason päihde- ja mielenterveyspalveluiden saatavuutta - Alueellisen järjestämissuunnitelman seurannasta vastaava työryhmä on hyväksynyt seurantaraportin ja toimenpide-ehdotukset omalta osaltaan kokouksessaan Samalla päätettiin, että seurantatyön järjestämisestä vastaa jatkon Tampereen kaupunki. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liitteet: - Terveydenhuollon alueellisen järjestämissuunnitelman seurantaraportti vuodelta Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää merkitä seurantaraportin tiedoksi keskustella johtopäätöksistä ja toimenpide-ehdotuksista ja todeta, että kuntajohtajia edustaa edelleen Oskari Auvinen, vara henkilönään Eero Väätäinen. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisäksi kuntajohtajakokous totesi, että toimenpide-ehdotuksia tulee konkretisoida ja laatia niille toiminnalliset ja taloudelliset mittarit. 9/15

10 * 83 TALOUSARVIO 2015 (20 min) Seutujohtaja Nurminen Seutuyhteistyön vuosisuunnittelua ohjaavat seutustrategia, rakennesuunnitelma ja MAL-aiesopimus. Strategian tuki vuosisuunnitteluun on viime vuosina ohentunut. Kaupunkiseudun kunnat tunnustelivat seutuyhteistyön syventämistä seutukaupunkiselvityksessä Päätökset toteuttamisesta siirtyivät eteenpäin. Kuntien toimintaympäristössä on viimeaikoina vahvistunut talouden hallinnan haasteet. Myös valmistautuminen soteuudistukseen on ollut ja jatkuu ajankohtaisena. Vuonna 2014 seutuyhteistyö on painottunut rakennesuunnitelman uudistamiseen ja siihen liittyvään liikennejärjestämätyöhön. Palveluyhteistyössä on edistetty kuntalaispalvelujen avautumista yli kuntarajojen (päivähoito ja terveyspalvelut). Uutta palveluvisiota on työstetty sotepalveluissa. Koulutusyhteistyössä on panostettu seudullisen opetussuunnitelmatyöhön, opetuksen kehittämiskeskuksen perustamiseen sekä alkavasti lukiokoulutuksen yhteistyön syventämiseen. Infrapalveluissa on käynnistetty mm. kunnallisteknisten palvelujen tuotteistusta. Myös seudullinen vesihuoltoyhteistyön odotetaan jälleen etenevän. Yhteistoiminta on toteutettu kuntayhtymän hieman pienenneillä voimavaroilla. Kuntayhtymän perussäännön mukaan jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Seuraavan kalenterivuoden alustava talousarvio ja suunnitelma on toimitettava jäsenkunnille 30.9 mennessä. Vuoden 2015 toimintaa on suunniteltu kuluvan vuoden jatkumona. Vahvana painopisteenä on maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelua. Siinä vuonna 2015 on ajankohtaista rakennesuunnitelman 2040 jalkauttaminen, MAL-hankkeiden toteutus ja MAL-sopimusmenettelyn ylläpito. Myös edunvalvontatoimiin mm. uuteen liikennepoliittiseen selontekoon tulee panostaa. Seudullisesti kiinnostavia teemoja ovat lentokenttäkonseptin jatkovalmistelu sekä seuturaitiotien suunnittelun eteneminen. Myös HHT-vyöhykkeen kehitys vaikuttaa kaupunkiseudun maankäytön suunnitelmiin. Yhteistyössä tulee edelleen huomioida myös maakuntakaavoitustyön tukeminen. Palveluyhteistyöhön (kuntalaispalvelut ja tukipalvelut) on mahdollista osoittaa 2015 ajankäyttöä kuntien tarpeiden mukaan. Palveluyhteistyöltä odotetaan ennen kaikkea taloudellisia vaikutuksia. Yhteistyötarpeet 10/15

11 voidaan jakaa asiantuntijapainotteiseen operatiiviseen yhteistyöhön ja poliittisen tason strategiseen yhteistyöhön. Kuva: Yhteistyön painopistevaihtoehtoja 2015 Seutuyksikön talousarvioraami vuodelle 2015 on laadittu entisen suuruiselle jäsenkuntien maksuosuudelle ja kokonaiskulujen loppusumman nolla kasvulle. Tämä merkitsee, että ns. sitomaton toimintaraha, jolla on voitu toteuttaa seutuyhteistyön toimenpiteitä, vähenee entisestään. Talousraami SEUTUYKSIKKÖ TAE 2014 TAE 2015 TASU 2016 TASU 2017 Myyntitulot/kunnat , , , ,00 Muut tuet ja avust. 0,00 0,00 0,00 0,00 Tulot yht , , , ,00 Palkat ja palkkiot , , , ,00 Sivukulut 90800, , , ,00 Henk.kulut yht , , , ,00 Palvelujen ostot , , , ,00 Vuokrat 54000, , , ,00 Tarv., yms , , , ,00 Kaluston hankinta 6000, , , ,00 Menot yht , , , ,00 Toimintakate Jäsenkuntien maksuosuudet: TAE 2015 TAE 2014 muutos muutos väestö % SY Yhteensä Yhteensä euroa % 369 Yhteensä ,0 Kangasala , ,5 Lempäälä , ,6 Nokia , ,2 Orivesi , ,6 Pirkkala , ,1 Tampere , ,1 Vesilahti , ,4 Ylöjärvi , ,5 11/15

12 Kuntayhtymä organisoi jo viidettä vuotta seutuyhteistyötä tukevan kansallisen MAL-verkoston toimintaa. Verkoston tehtävänä on kehittää erilaisia MAL ohjauskeinoja, suunnitteluprosesseja ja toteutuksen välineitä sekä levittää olemassa olevia hyviä käytäntöjä. Kuluvana vuonna verkoston toimet ovat painottuneet mm. täydennysrakentamiseen, asemanseutujen kehittämiseen sekä mal-aiesopimusmenettelyyn. Verkoston rahoitukseen ei käytetä jäsenkuntien maksuosuuksia, vaan sen rahoitus koostuu osallistuvien seutujen jäsenmaksuista, ministeriöiden avustuksista sekä Kuntaliiton ja ARAn osallistumismaksuista. Verkoston toimintaa ohjaa kansallinen ohjausryhmä. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä kuntayhtymän seutuyksikön talousarvioraamin vuodelle 2015, lähettää raamin kuntiin kommentoitavaksi mennessä. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 12/15

13 84 KESKUSTELUASIAT (10 min) Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat. Seutujohtajan infoasiat: Työllisyysasioiden väliraportointi elokuun kokoukseen. Pälkäne ja Kuhmoinen ovat esittäneet kuntaliitosselvityksen toteuttamista Kangasalan kanssa. Rasun ja maakuntakaavan yhteensovittamisen kokous klo MAL-seurantaraportin käsittelyt kunnissa. Esitysmateriaali toimitetaan kunnille. AiRRport-vision jatkokehittäminen esillä seuraavassa KJK:ssa. Palaute Orivedellä pidetystä seutupäivästä. Seutuhallituksen kokous Ennakkotiedot huhtikuun 2014 väestönmuutoksista ja työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. Väkiluku, Muutos, tammi-huhti Muutos%, tammi-huhti Väkiluku, Työttömyys% Kangasala ,0 % ,8 Lempäälä ,7 % ,1 Nokia ,2 % ,5 Orivesi ,3 % ,8 Pirkkala ,3 % ,4 Tampere ,1 % ,6 Vesilahti ,4 % ,0 Ylöjärvi ,6 % ,3 Kaupunkiseutu ,2 % ,0 Kehyskunnat ,3 % ,4 Pirkanmaa ,1 % ,5 Suomi ,1 % ,7 Lähde: Tilastokeskuksen kuukausitiedot, ennakkotieto ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus INFRA-työryhmän kokoustiedote /15

14 85 PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET (5min) Sovitaan valmisteluun otettavat pääteemat ja valmistelukumppanit RASUn työpajan tulokset Saari: Elinvoimaselvityksen toimeenpanon polku EU-rakennerahastojen hyödyntäminen. Seudullisen elinkeinopolitiikan työnjako Lentokenttävisioinnin päätelmät, Neilimo&Virkkunen Rakennesuunnitelman väliraportti ja lausuntopyyntö Tilinpäätös Työseminaari Peruttu Talousarvion 2014 käyttösuunnitelma Vesihuolto Palveluverkko- ja raja-alueyhteistyö, Hakari Elinvoimaselvityksen jatkotoimenpiteet Lausunto maakuntakaavavaihtoehdoista Kuntien lausunnot sote-järjestämislakiluonnoksesta Paikkatietopohjaisen suunnittelun kehittäminen Seudun suuret hankkeet 1/2 Elinvoimaselvityksen jatkaminen Rakennemuutosrahoituksen edellytykset kaupunkiseudulla Seudun suuret hankkeet, 2/2 Tredea, kuntien ja yhtiön työnjako MAL-aiesopimuksen seurantaraportti 2013 Rakennesuunnitelmalausunnot ja linjaratkaisun pääperiaatteet Tampere-talo AiRRport, jatkotoimenpiteet Ensimetrin toiminta 2015, Jari Jokilampi Paikkatietopohjaisen suunnittelun kehittäminen Riskienhallinta ja sisäinen valvonta, perusteet. Sote-uudistus, keskustelu Seudullinen vesihuoltoyhteistyö Suuret seudulliset hankkeet yhteenveto Palveluverkon suunnittelu Työseminaari maakuntakaavan ja rakennesuunnitelman luonnosvaiheesta (kjk, masto, ljtr, maakuntakaavoittajat, liiton edustajat) Seutustrategian toteutumisen arviointi TA 2015 lähetekeskustelu TOT 1-4/ TA 2015, luonnos jäsenkuntiin Erityisryhmien asumisen loppuraportti Terveydenhuollon alueellisen järjestämissuunnitelman seurantaraportti Lukiokoulutusyhteistyön kehittäminen Kuntien raaka-maahankinnan seuranta RASU2040, luonnos hyv. AiRRport-konseptin jatkoselvitys 14/15

15 86 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 1. varapuheenjohtaja Olli Viitasaari päätti kokouksen klo /15