Työpaikkaselvitys Bio- ja ympäristötieteiden laitos, sis. Konnevesi. Henkilökunnan palautetilaisuus

Transkriptio

1 Työpaikkaselvitys Bio- ja ympäristötieteiden laitos, sis. Konnevesi Henkilökunnan palautetilaisuus

2 Työterveyshuollon tiimi Minna Moilanen, työterveyslääkäri Minna Heikkilä, työterveyshoitaja Sari Honkanen, työterveyspsykologi Leena Virtanen, työfysioterapeutti

3 Yleistä Työpaikkaselvitys on osa yliopiston työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa ja selvitys toistetaan tiedekunnittain 4 vuoden välein. Työterveyshuolto-(2001) ja työturvallisuuslaki (2002) velvoittavat työnantajia selvittämään työn terveydelliset riskit ja yhdessä työterveyshuollon kanssa arvioimaan riskien terveydellisen merkityksen. Menetelmä: STM:n Työsuojeluosaston Riskien arviointi työpaikalla (fysikaaliset ja biologiset /kemialliset vaaratekijät, tapaturmavaarat ja ergonomia, henkinen kuormitus) Edellinen työpaikkaselvitys ja riskien arviointi Bio- ja ympäristötieteiden laitoksella on tehty ja Konnevedellä , seurantakäynti Riskinarviointikyselyyn vastanneita 59 työntekijää (n. 31%)

4 Työpaikkaselvitysprosessi Suunnittelukokous Esitietoja työpaikan olosuhteista saatiin kaikille työntekijöille lähetetyn riskienarviointikyselyn vastauksista, lisäksi tutustuttiin työterveyshuollon raportteihin Työpaikkakäynti (johto, työntekijöiden edustajat osastoittain sekä turvallisuus- ja työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu, työterveyshuollon tiimi) Palaute- ja keskustelutilaisuus henkilökunnalle Työpaikkaselvityksestä toimitetaan laitokselle viimeistelty kirjallinen raportti (riskien terveydellisen merkityksen arviointi ja toimenpidesuositukset) Työolosuhteiden parannusehdotusten toteutumista seurataan keväällä 2016 seurantakäynnillä

5 5 Vaara- ja kuormitustekijöitä Melu, kylmät ja kuumat olosuhteet, valaistus, säteily ja tärinä Työasennot, raskaat nostot tai siirrot, työpisteen ergonomia, koneiden ja laitteiden käyttö Epäasiallinen kohtelu, ihmissuhdekuormitus, vastuu ja vaatimukset, sosiaalisen tuen puute Fysikaaliset kuormitustekijät Tapaturman vaarat Ruumiillinen kuormitus Kemialliset ja biologiset vaarat Henkiset kuormitustekijät Liukastuminen, kaatuminen, putoaminen, koneiden tai aineiden aiheuttamat tapaturmat Vaaralliset kemikaalit, pölyt, kaasut, savut, bakteerit, virukset, homeet

6 Riskiarviointi RISKIN SUURUUDEN MÄÄRITTÄMINEN TODENNÄKÖISYYS: EPÄTODENNÄKÖINEN TODENNÄKÖISYYS: MAHDOLLINEN TODENNÄKÖISYYS: TODENNÄKÖINEN SEURAUKSET: VÄHÄISET 1 merkityksetön 2 vähäinen 3 kohtalainen SEURAUKSET: HAITALLISET 2 vähäinen 3 kohtalainen 4 merkittävä SEURAUKSET: VAKAVAT 3 kohtalainen 4 merkittävä 5 sietämätön Riskitaso 0 ellei vaaratekijää esiinny. Riskitasot 1-2 ovat hyväksyttyjä riskitasoja eivätkä edellytä jatkotoimia, mutta tilannetta tulee seurata, että riski pysyy hallinnassa. Riskitaso 3 on kohonnut riskitaso, jossa riskin pienentäminen on suotavaa. Riskitasot 4-5 ovat korkeita riskitasoja, jotka eivät ole hyväksyttäviä ja riskejä on pienennettävä.

7 Fysikaaliset vaaratekijät Lämpötila, ilmanvaihto (riskiluokka 2-3) kuumuus kesäisin, tunkkaisuus Ilmanvaihtoon ja lämpötilaan liittyvissä ongelmissa ilmoitus Facility Infoon työn tauotus ja tuulettimien käyttö, aurinkokalvot tarvittaessa ongelmallisten työtilojen ikkunoihin UV-säteily (riskitaso 2) laboratoriotyössä ja maastotyössä suojalasit, ihon suojaus

8 Fysikaaliset vaaratekijät Ionisoiva säteily (riskitaso 2-3) laboratoriossa pienessä määrin radioaktiivisia aineita käytössä suosituksena huolelliset työtavat, laboratoriotyössä vetokaappityöskentely, suojahansikkaat, pöytäpinnat pyyhittävä käytön jälkeen, käsittely ja hävittäminen STUKin ohjeiden mukaisesti Melu (riskitaso 2) kuulosuojaimet tarvittaessa Ilmanvaihtokanavan kirskuntaan liittyvät havainnot: ilmoitus Facility Infoon

9 Kemialliset ja biologiset vaaratekijät Bakteerit ja virukset (riskitaso 3) puumalavirustartunta myyrien kanssa työskennellessä suosituksena FFP3- luokan hengityssuojain ja suojahansikkaat työhön perehdytys, kirjallinen info maastotyössä borrelioosi- ja puutiaisaivokuumetartunta mahdollisia erityisesti riskialueilla työskennellessä suositetaan puutiaisaivokuumerokotetta maastotyöntekijöille pitkähihainen ja lahkeinen vaatetus maastotyössä. Punkkisyynit. solu- ja molekyylibiologian laboratoriossa tartuntamahdollisuus suosituksena huolelliset työtavat, vetokaappityöskentely, henkilökohtaiset suojavälineet lisääntymisterveys huomioitava (parvovirus)

10 Kemialliset ja biologiset vaaratekijät Kemikaalit, mm. liuottimet, hapot, syöpävaaralliset kemikaalit (riskitaso 2-4) laboratoriotyössä suosituksena käyttöturvatiedotteen mukainen suojautuminen, tarvittavat suojakäsineet, hengityssuojain ja suojalasit, toimiva vetokaappi yhteys työterveyshuoltoon, jos ilmenee kemikaalien käsittelyyn liittyviä iho- tai hengitystieoireita lisääntymisterveys huomioitava, tarvittaessa yhteys työterveyshuoltoon ASA-rekisterin ylläpito

11 Kemialliset ja biologiset vaaratekijät Pölyt (riskitaso 2-3) eläintenhoitajan työ hengityssuojainten ja suojahansikkaiden käyttö Sisäilmaongelmat (riskitaso 2-3) työpaikan sisäilmaan liittyvissä oireissa yhteys työterveyshuoltoon tarvittaessa (ttl Moilanen) työtilajärjestelyt tarvittaessa

12 Tapaturman vaarat Tapaturmat mahdollisia erityisesti laboratoriotyössä, eläintenhoitajan työssä, verstaalla, maastotyössä, vesillä (riskitaso 3) suosituksena ennakoiva suunnittelu, huolelliset työtavat ja suojavälineiden käyttö läheltä piti tilanteiden läpikäynti ja niistä oppiminen Konnevedellä verstaan siivous pelastusharjoitus Konnevedellä syksyllä 2015 Ensiapukoulutus (riskitaso 2-3) suositus: ea-koulutettuja pitäisi olla % työntekijöistä suosituksena ensiapukaappi Konnevedellä verstaaseen, eakaappien päivitys Yksintyöskentely (riskitaso 2-3) suositus: ei yksintyöskentelyä tapaturma-alttiissa töissä, yhteisesti sovitut toimintatavat

13 Ergonomia ja fyysinen kuormitus Kyselyn vastauksissa fyysisen kuormittumisriskin kokemus: 1. Jatkuva istuminen (tai seisominen?) 31/59 vastaajaa 2. Hartioiden ja käsien asennot 26/59 vastaajaa 3. Selän asennot 21/57 vastaajaa jatkuvasti samana toistuvat työliikkeet - 21/59 vastaajaa

14 Työpisteet: Riskitaso 2 (-3) - Työntekijälle tai työtehtävään sopimaton työn kohteen tai työtason korkeus - Paperirullateline lattialla Konnevedellä Yhteisesti käytettävät, kiinteään korkeuteen säädettävät työtasot keskimittaisille työntekijöille sopivalle tasokorkeudelle Oman tasokorkeuden säätely seisomisen ja istumisen välillä; Jos taso liian matalalla istuminen esim. satulatuolilla Paperirullateline seinälle Konnevedellä

15 Työasennot ja ruumiillinen kuormitus: Riskitaso 2(-3) - Epäedullisesti kuormittavia työasentoja mm. yläraajojen kohoasennot ja kannattelu ja selän kumarat asennot - Pitkään yhtäjaksoisen (>2h) ja/tai jatkuvasti toistuvan (>8h/pv) istumisen tai seisomisen staattinen kuormitus - Raskaat nostot mm. roottorit - Suositellaan istumisen ja seisomisen vaihtelua laboratoriotyössä ja mahdollisuuksien mukaan toimistotyössä Raskaat nostot vähiten kuormittavalta ns. normaalilta nostokorkeudelta, parityöskentely tarvittaessa, nosto- ja siirtoapuvälineiden käyttö ja nostojen ja kantamisen välttäminen aina kun mahdollista - Suositus ja tarve: Ergonomisen työtavan osaaminen ja käyttö - työfysioterapeutin Ergonomialuennot ja työpistekäynnit syksyllä 2015

16 Käsin tehtävissä nostoissa kuormitukseltaan edullisin nostokorkeus on kyynärpään ja rystysten väliin jäävä korkeus. Tätä korkeammalta ja matalammalta samanpainoisenkin taakan nostaminen kuormittaa enemmän ja epäedullisemmin liikuntaelimistöä Ei kiertoa Toistoa TAI kiertoa Toistoa JA kiertoa

17 Työvälineet ja menetelmät: Riskitaso 2(-3) - Yläraajojen kannattelu ja lepuutusmahdollisuuksien puute toistotyössä laboratorio- ja toimistotyyppisessä työssä Suositus: Yläraajojen tukeminen työtasolle tai tuelle laboratoriotyössä ja lepuutus työtasolla tai työtuolin kyynärnojilla toimistotyyppisessä työssä tarvittaessa kyynärtukien käyttö

18 Henkinen kuormittuminen

19 Henkisen kuormituksen arviointi Henkinen kuormitus on tutkimustyössä suuri kuormitustekijä Henkisen kuormituksen ja työhyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen on jokaisen työntekijän ja työnantajan velvollisuus Henkisen kuormituksen kokemus ja oireisto on yksilöllistä. Sama kuormitustekijä voi toiselle aiheuttaa vakaviakin seurauksia ja toinen taas ei koe asiaa lainkaan kuormittavana. Henkinen kuormittuminen voi eriasteisena aiheuttaa erilaisia fyysisiä ja psyykkisiä stressioireita, kuten esimerkiksi keskittymis- ja muistivaikeuksia, mielialaoireita, verenpaineen nousua ja unihäiriöitä. Henkinen kuormittuminen voi näkyä myös työssä viihtymisen ja motivaation laskuna. Pahimmillaan henkinen kuormitus voi johtaa uupumus- ja masennusoireisiin ja työkyvyn alenemiseen.

20 Henkinen kuormitus Vastaajat (N=59) henkilöstöryhmittäin 39 % 54 % 7 % Opetus- ja tutkimushenkilöstö Tohtorikoulutettava Muu henkilöstö (labra, toimisto tai tutkimisavustaja)

21 Henkinen kuormitus henkilöstöryhmittäin Kyselyyn vastanneita 59 Henkisen kuormituksen osioihin vastanneita kysymksestä riippuen Otoksen koon ja jakauman takia vertailu henkilöstöryhmittäin on vaikeata Suurin ja eniten kuormittuva henkilöstöryhmä kyselyyn vastanneidenjoukossa on opetus- ja tutkimushenkilöstö Kaikissa henkilöstöryhmissä eniten kuormitusta tuottaa kiire Tohtorikoulutettavat kuormittuvat työsuhteen jatkuvuudesta yhtä paljon kuin kiireestä Muun henkilöstön suurin kuormitustekijä kiireen jälkeen on tiedonkulku 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Opetus- ja tutkimushenkilöstö 54,24% Tohtorikoulutettava 6,78% Muu henkilöstö (labra, toimisto tai tutkimisavustaja) 38,98%

22 Henkinen kuormitus riskitaso 2-3 RISKIN SUURUUDEN MÄÄRITTÄMINEN TODENNÄKÖISYYS: EPÄTODENNÄKÖINEN TODENNÄKÖISYYS: MAHDOLLINEN TODENNÄKÖISYYS: TODENNÄKÖINEN SEURAUKSET: VÄHÄISET 1 merkityksetön 2 vähäinen 3 kohtalainen SEURAUKSET: HAITALLISET 2 vähäinen 3 kohtalainen 4 merkittävä SEURAUKSET: VAKAVAT 3 kohtalainen 4 merkittävä 5 sietämätön Riskitaso 2 tilannetta tulee seurata, että riski pysyy hallinnassa Riskitaso 3 havaitun riskin pienentäminen on suotavaa

23 Suurimmat Henkiset kuormitustekijät (vaaraa esiintyy) Kiire (n= 29) 49% Työajat, ylityöt ja työvuorot (n=19) 35% Liian kovat vaatimukset tai tavoitteet (n=18) 33% Tiedonkulku (n=18) 33% Työsuhteen jatkuvuus (n=17) 32% Etenemismahdollisuuksien puute (n=17) 31% Toistotyö tai yksipuolinen työ (n=16) 30% Työnjako, tehtävänkuva ja vastuut (n=15) 27% Ihmissuhdekuormitus (n=15) 27% Työnopastus ja perehdyttäminen (n=13) 24% Yksintyöskentely (n=13) 25% Työilmapiiri (n=12) 23% Vaikutusmahdollisuudet työssä (n=11) 20% *n 8 Johtaminen (n=10) 19% Työn pakkotahtisuus (n=9) 16% Jatkuva valppaana olo (n=*) 15% Sosiaalinen tuki (n=*) 9% Väkivallan uhka(n=*) 2% Riski, missä n< = 20% = vähäinen/merkityksetön (esiintyminen epätodennäköinen)

24 Kiire (N=59) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Ei vaaraa 47,46% Ei tietoa 3,39% Vaara esiintyy 49,15% Aika-ajoin ja kausiluonteisesti on liikaa työtehtäviä ja vastuita (riskitaso 2-3) Suositukset: Huomion kiinnittäminen työn tauottamiseen ja palautumisen varmistamiseen työpäivän sisällä ja sen jälkeen sekä kiireisten kausien aikaiseen ja jälkeiseen palautumiseen (loma/työstä vapaa) Vastuu: jokainen

25 Työajat, ylityöt ja työvuorot (N=58) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Ei vaaraa 63,79% Ei tietoa 5,17% Vaara esiintyy 32,76% Kiireisinä aikoina tehdään ilta- ja viikonlopputyötä, päivät venyvät Todellinen töihin kuluva aika on suuri (riskitaso 2-3) Suositukset: Huomion kiinnittäminen töiden organisoinnin optimointiin ja aikarajojen asettaminen työskentelylle, tärkeät lepojaksot ja unentarve (n. 7h) huomioiden. Vastuut: Tarvittaessa esimies ja/tai tutkimusryhmän tuki jokaisen oman vastuun lisäksi.

26 Liian kovat vaatimukset tai tavoitteet (N=59) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Ei vaaraa 64,41% Ei tietoa 3,39% Vaara esiintyy 32,2% Tavoitteet ovat korkealla ja asetetaan valtaosin itse: julkaisupaine, rahoituspaine, opetus ja tutkimus yhdessä voivat muodostua kohtuuttomaksi kuormaksi (riskitaso 2-3) Suositukset & vastuut: tavoitteiden asettelun tarkistaminen ja fokusointi tarpeen mukaan (itsenäisesti ja kehityskeskustelu- ja muilla keittämisfoorumeilla, esim. artikkelien kirjoittajajärjestyksen vaihtelu/harkinta ja vastuiden kierto, esimiehen ja tiimin tuella)

27 Tiedonkulku (N=59) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Ei vaaraa 62,71% Ei tietoa 6,78% Vaara esiintyy 30,51% Koettuja ongelmia laitoksen sisällä ja laitosten välillä (riskitaso 2-3) Puskaradio, aukkoja tiedonkulussa, lehdistö ennättää ensin Kuormittaa suhteellisesti eniten muuta henkilöstöä Suositukset: tiedonkulun varmistaminen ja huomion kiinnittäminen tiedotukseen työntekijäryhmien sisällä ja välillä, sekä laitos että työyhteisötasolla; Vastuut: tiedotusvastaavat, kukin tahollaan & esimies varmistavat tiedon kulkua, palaverien toimivuus ja tiedotuskanavien toimivuuden tarkistaminen

28 Työsuhteen jatkuvuus (N=58) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Ei vaaraa 56,9% Ei tietoa 13,79% Vaara esiintyy 29,31% Alan määräaikaiset työsopimukset ja projektiluonteisuus, jatko riippuu rahoituslähteistä ja hauissa onnistumisesta, kilpailu on kovaa epävarmuus (riskitaso 2-3) Suositukset & vastuut: panostaminen yhdessä ja yhteisönä sekä esimiestyön tuella verkostoitumiseen ja työmahdollisuuksien luomiseen työyhteisössä ja sen ulkopuolella (kansallisuus ja kansainvälisyys huomioiden)

29 Etenemismahdollisuuksien puute (N=59) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Ei vaaraa 61,02% Ei tietoa 10,17% Vaara esiintyy 28,81% Projektiluonteisuus, professuurien rajallisuus, rahoituksen epävarmuus/rajallisuus, määräaikaiset työsuhteet (riskitaso 2-3) Suositukset: Mahdollisuuksien mukaan tuki (koulutus, mentorit, tutkimustiimi) rahoituksen hankkimiseen ja jatkuvuuden turvaamiseen työssä Vastuu: kaikki yhdessä

30 Toistotyö tai yksipuolinen työ (N=58) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% Ei vaaraa 70,69% Ei tietoa 3,45% Vaara esiintyy 27,59% Paljon päätetyöskentelyä/tietokoneella työskentelyä (riskitaso 2-3) Suositukset: työn tauottaminen, työskentelyasentojen vaihtelu Vastuu: jokainen työntekijä

31 Yhteenveto henkisestä kuormittumisesta Riskitaso 2-3: Riski mahdollinen/todennäköinen seuraukset vähäiset/haitalliset Suurimmat riskit: Kiire Työajat, ylityöt ja työvuorot Liian kovat vaatimukset tai tavoitteet; Tiedonkulku; työsuhteen jatkuvuus ja etenemismahdollisuuksien puute Suositukset: Henkistä kuormittumista tulee seurata ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin riskin pienentämiseksi. Vastuut: Jokainen on (esimiehen ja mahdollisuuksien mukaan työyhteisön tuella) vastuussa työn organisoinnista, optimaalisten tavoitteiden ja aikarajojen asettamisesta, ja tauottamisen ja palautumisen varmistamisesta työpäivän sisällä ja sen jälkeen.

32 Kiitos