wiipurilaisen osakunnan jäsenlehti 4/08

Transkriptio

1 wiipurilaisen osakunnan jäsenlehti 4/08 1 willi0408.indd :09:54

2 SISÄLLYS 04/08 3 Pääkirjoitus 3 Toiminta 4 Kuraattori 5 Seniores Wiburgenses 6 Osakuntaystävä 7 Toisenlainen joulu on mahdollinen 8 Mielikuvitus on lahja 9 Jännitystä ja säpinää vaalikokouksessa 13 Rakas joulupukki, Jouluntuoksuisia reseptejä 16 Tapahtumakatsaus Willi on Wiipurilaisen osakunnan täysin sitoutumaton julkaisu. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa, joiden lisäksi ilmestyy kaksi erikoisnumeroa, FuksiWilli ja AbiWilli. PAINOS: 200kpl PAINOPAIKKA: Yliopistopaino PÄÄTOIMITTAJAT: Matti Nauha Rälssintie 16 D 51, Helsinki matti.nauha@helsinki.fi Jenni Heikkinen Mäkelänrinne 5 A 75, Helsinki jenni.m.heikkinen@helsinki.fi KIRJOITTAJAT: Anniina Kauppi, Airi Lampinen, Saara Matala, Annamari Hänninen, Matti Nauha, Anssi Tuovinen, Anna Kähö, Jenni Heikkinen KUVAT: Anna Laitinen, Matti Nauha ULKOASU: Matti Nauha, Jenni Heikkinen 2 willi0408.indd :09:55

3 PÄÄKIRJOITUS Lahjojen antaminen on mielestäni äärimmäisen mukavaa. Vähintäänkin yhtä mukavaa on lahjojen saaminen. Molemmissa tapauksissa on kuitenkin poikkeustilanteensa. Antajan näkökulmasta ongelmallista on rahapula, se, ettei saaja oikeastaan tarvitse mitään, mitä ei paremmin pystyisi itse hankkimaan, tai se, että pitää antaa lahja vain kohteliaisuudesta. Saajan näkökulmasta ongelmallista on, kun saa lahjaksi esimerkiksi uuniperunasetin (siis kaksi puista alustaa ja kaksi lusikkaa) tai suuren, ruman ja täysin omaan kotiin soveltumattoman kynttilänjalan eli siis se, kun antaja ei ole tippaakaan ajatellut lahjan saajaa, kun hän on kärsinyt ideapulasta tai antanut lahjan silkasta kohteliaisuudesta. Onnistuneesta lahjasta tulee hyvä mieli molemmille osapuolille. Parhaisiin kokemuksiini kuuluu se, kun kokosin ystävälleni ylioppilaslahjaksi valokuva-albumin. Kaverini totesi tyytyväisenä, ettei olisi voinut saada sellaista lahjaa keltään muulta ja lupasi täyttää muutaman tyhjän sivun uusilla kuvilla. Olin haalinut kuvia monilta tuttavilta, etsinyt vanhoja negatiiveja ja pohtinut sopivia kuvatekstejä, joten kiitos tuntui mukavalta, vaikka parasta olikin kaverin ilme vanhoja kuvia katsellessa. Useimmiten lahjoihin ei ole aikaa eikä energiaa paneutua näin paljon, ja vaikka lahjojen hankkiminen kiireessä viekin ainakin minulta osan nautinnosta, voi hieman vähemmän tunteellinenkin lahja olla tervetullut ja tuottaa myös antamisen iloa. Ainakin minut saa yleensä tyytyväiseksi jo ostamalla herkkuja tässä tietysti auttaa, jos muistaa, mistä erityisesti pidän. Kun useimpien tuttavieni kaapit tursuavat turhaa krääsää, kaatopaikkojen täyttymisestä uutisoidaan jatkuvasti ja ihmisiä kehotetaan kaikenlaiseen kierrätykseen ja turhan materian välttämiseen, olenkin hämmentynyt siitä, kuinka moni vielä haluaa antaa lahjaksi juurikin niitä kynttilänjalkoja ja tonttukoristeita, jopa vähävaraiselle opiskelijalle, joka oikeasti ilahtuisi enemmän vaikka lipusta elokuviin. Puhumattakaan niistä, jotka ostavat tällaista krääsää vanhuksille, joilla on kokonainen tilava asunto (ja kesämökki) täynnä turhia tavaroita vuosien varrelta, ja jotka mieluummin ottaisivat lahjaksi vaikkapa apua ikkunanpesussa. Miksei voi kysyä ihmiseltä, toivooko hän jotain? Tai jos on kyse kohteliaisuuslahjasta, jonka kohteelta toivetta ei kehtaa kysyä, eikö sitten voisi hankkia vaikkapa niitä herkkuja. Hillopurkki kuluu useimmissa talouksissa, ja usein jopa ilahduttaa, tai ainakin sen voi melko vähäisellä huonolla omalla tunnolla antaa eteenpäin. Toisin on niiden koriste-esineiden laita, jotka eivät lainkaan sovi omaan asuntoon. Joulu saapuu, ja toivon kaikkien osakuntalaisten antavan ja saavan mieluisia lahjoja! --- Jenni heikkinen Kaksi vuotta on kulunut nopeasti, ja on minun aikani jättää Willin päätoimitus. Ensi vuoden alusta alkaen lehteä toimittaa Matin parina Anni, jolle haluan toivottaa idearikkautta, hyviä hermoja ja energiaa lehden tekemiseen. Lopuksi haluan kiittää. Kiitos Saaralle kärsivällisestä opetuksesta ja väsyneen nauruntäyteisistä viikonlopuista Aleksandriassa. Kiitos Matille taitosta vapauttamisesta, uusista ideoista ja omiani paljon vahvemmista käsistä lehtilaatikkoa kannellessa. Ja kiitos kaikille kirjoittajille, kuvittajille ja kommentoijille sekä tietysti lukijoille! Jouluisin terveisin, Jenni TOIMINTA STIPENDIHAKU ALKAA. Hakemuslomakkeita ja ohjeita saatavilla osakunnan lehtihuoneesta sekä stipendihakusivuilta. Hakuaika loppuu klo klo ABI-INFO KIERTUE. Osakuntalaiset kiertävät etelä-karjalan lukioissa kertomassa yliopistosta ja osakunnasta. Jos haluat mukaan, ota yhteyttä Juhanaan ( ) OSAKUNNAN PIKKUJOULUT. 3 willi0408.indd :09:56

4 KURAATTORI Räyh Räyh! Syystalvella 1986 jännitin kovasti. Jouluun oli aikaa, mutta mielestäni kaikki oli jo itsestään selvää. Olin kirjoittanut joulupukille (eli äidille) jo monta kertaa. Tiesin, että kiltti pitää olla ensisijaisesti äidin takia, joten yritin sitäkin. Lelukuvasto oli kulunut käsissäni. Olin miettinyt kaikki leikitkin valmiiksi. Enkä edes uskaltanut ajatella mitä kävisi, jos toiveeni ei toteutuisi. Varmuuden vuoksi otin apuun korkeammat voimat. Iltarukouksen yhteydessä ajattelin vielä, että Hän nyt ainakin ymmärtäisi millainen autuusasia tässä oli kyseessä ja jospa Hän voisi vakuuttaa äidin tästä asiasta. Sormet valkoisina pyysin vielä sitäkin, että jospa Jumala varmistaisi vielä senkin, että isosiskot eivät olisi vihaisia, kun harras toiveeni toteutuisi. Siskoilla kun oli mielestäni ollut tapana aina pilata ilo sanomalla, että taas Anni sai. Ja nyt minun oli yksinkertaisesti pakko saada toiveeni toteutumaan. Olin edellisenä talvena saanut Risto Iisakki- nimisen Kaalimaan Kakaranuken, joka nukkui vieressäni joka yö ja jota kutsuin Kaaliksi. Myös Kaalin oli kanssani samaa mieltä. Meidän oli ehdottomasti saatava koira. Jouluaattona sitten avasin sormet vapisten joululahjaani juuri niin kuin pienet tytöt tekevät: eivät revi papereita tohjoksi, vaan ottavat varovasti irti joka teipin. Lahjatoiveeni oli helppo tunnistaa sen erikoisen muodon takia. Viimeiseen asti jännitys kuitenkin säilyi, sillä oli varjeltava itseä turhalta pettymykseltä. Lopulta se oli sitten siinä edessäni, ruskea pää pahvilaatikosta pilkottaen, silmät raukeina. Minun Piskini. Tervetuloa kotiin. Minulla on sinulle nukkumapaikka tässä vieressäni. Tänä jouluna meillä on yhteistä taivalta takana 22 vuotta. Viime keväästä alkaen Piski on nukkunut enää välillisesti kanssani samassa sängyssä, sillä senkin oli jo aika vakiintua. Piskiina lensi meille Englannista huhtikuussa ja koirat nukkuvat nyt omassa sängyssään. Ja matkustavat mukanamme käsimatkatavaroina kaikkialle. Ja kuka vielä uskaltaa väittää, etteivät lelut muka merkitse aikuiselle mitään? Anniina kuraattori, joka toivottaa kaikille osakuntalaisille ja heidän pehmoeläimilleen rauhallista ja rentouttavaa joulua. Yhdessä. Anniina Kauppi Kuvassa vasemmalta Piskiina, Poni ja Piski. Kuva otettu Lontoossa syksyllä Koirat eivät olleet mukana katsomassa Oopperan kummitusta, jonka lippujen kanssa ne on kuvattu. 4 willi0408.indd :09:56

5 SENIORES WIBURGENSES Jouluisia terveisiä Senioreille! Muistutuksena vielä tulevia tapahtumia: * Joululounas on maanantaina kello ravintola Suomalaisella Klubilla. Esitelmän pitää Timo Kivi-Koskinen 1930-luvun osakuntatoiminnasta tilikirjojen valossa. Muistathan ilmoittautua sihteerille! * Maanantaina lounastamme ravintola Zinnkellerissä ja kuulemme Risto Piepposen esitelmän Karjala-säätiöistä. * VUOSIKOKOUS pidetään keskiviikkona ravintola Suomalaisella Klubilla kello alkaen. Muistathan ilmoittautua viimeistään sihteerille. Huomaathan, ettei ennen vuosikokousta postiteta seniorikirjettä. Loppukevään ohjelma selviää siis maaliskuun alussa postitettavasta kirjeestä. Toivomuksia ja ehdotuksia ohjelmaan voit esittää hallituksen jäsenille taikka sihteerille. Kiitokset kuluneesta vuodesta kaikille senioreille sekä rauhallista joulunaikaa ja aina vain parempaa uutta vuotta toivottaa Anssi 5 willi0408.indd :09:57

6 osakuntaystäväni Nimeni: Annamaria Hänninen, tunnetaan ihan vain Anskuna Virkani: Vuosijuhlamestari ja fuksisihteeri, ensi vuoden toiminnanohjaaja Syntymäpäivä: Horoskooppi: leijona Sisarukset: eipä oo Lempiruoka: simpukat, ravut ja homejuusto Lempijuoma: kossubattery piristää iltaa, kokis päivää Inhokkijuoma: gin tonic, piimä ja herajuomat Inhokkiruoka: sosemössöt ja ruskee kastike Lempiväri: sininen Musamaku: suomalainen rokki, poppi ja vanhat klassikot :D Pidän: hengailusta, romanttisista hömppäleffoista, eräjormailusta, virka-asuisista miehistä ja viikonloppujuhlinnasta viihderavintoloissa Inhoan: venäläistä musiikkia! Koulussa parasta: tuntien vähäisyys, kaverit Koulussa kamalinta: pienryhmät, parkkipaikkojen puuttuminen, unettavat opettajat, yli-innokkaat kurssikaverit Harrastan: osakuntaa ja Lappeenrantaa isona: ostan omakotitalon ja farmarivolvon ja muutan espooseen Terveiset: Terkkui kaikille osakuntalaisille! Hurjat läksiäiset, vielä hurjemmat tuparit. Willistä uusi Seiska. Ensi vuodesta ikimuistoinen! 6 willi0408.indd :09:57

7 Toisenlainen joulu on mahdollinen Siskoni tavanomainen lahjatoive on jotain kekseliästä ja katoavaista. Kun ekonomi peräänkuuluttaa enemmän ideaa ja vähemmän materiaa, valtiotieteilevä pikkusisko uskoo mielellään. Siskoni kanssa samalla asialla on YTV kannustaessaan panostamaan määrän sijaan laatuun tai antamaan lahjaksi palvelun. Joululahjat ovat joukko valintoja, joilla jokainen voi vaikuttaa hiilijalanjälkensä kokoon. Ehkä joulupukin korin voisikin siis tänä vuonna täyttää aineettomilla lahjoilla: teatteri- tai konserttilipuilla, palvelulahjakorteilla tai lupauksilla lahjottavien hemmottelusta? Joululahjalla voi korvamerkitä yhteistä aikaa. Tätä arvostavat niin vanhemmat, isovanhemmat kuin ystävätkin, eivätkä suotta: Mahdollisuus yhteisten muistojen luomiseen on hieno lahja. Jos hyvin käy, myös lahjanantaja pääsee nauttimaan. Toki toisenlaisiakin lahjoja on. Onko lähipiirissäsi kenties joku, joka tarvitsisi täksi jouluksi koulupuvun, vuohen, huussin tai ammatin? Kirkon Ulkomaanapu kuvaa toisenlaisen lahjan olevan sitä, että tavanomaisen tavaralahjan sijaan lahjoittaa ystävänsä puolesta jotakin tarpeellista kehitysmaihin. Lahjaksi läheiselle voi antaa lahjoituksesta ja sen merkityksestä kehitysmaiden ihmisille kertovan kortin. Varsinainen lahja toimitetaan sinne, missä sitä oikeasti tarvitaan. Samoilla markkinoilla toimii muitakin. World Visionin kuukauden lahjavinkki on antaa lahjaksi puhdasta vettä. 40 eurolla saa valoa vuodeksi - luulisi kelpaavan kaamosaikana myös pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan kasvateille. WV:n tarjonnasta löytyy lisäksi esimerkiksi viime vuonna kohuttu hittituote: marsut. Lahjan markkinointiinformaatiossa kerrotaan marsunlihan olevan hyvä, jopa elintärkeä ravinnonlisä. Joulumenua ei kuitenkaan eksplisiittisesti kannusteta laittamaan uusiksi. Perinteisten lahjojen kategoriassa itse neulotut villasukat pitävät kutinsa. Moni mannereurooppalainen ystäväni on oppinut lämpimien, rakkaudella tehtyjen villasukkien olevan suomalainen ratkaisu miltei kaikkiin ongelmiin. Lahjoja miettiessä ei pidä väheksyä myöskään traditionaalisia joulupulloja. Osankuntaystävän sanoin: Maailmassa on liikaa roinaa, mutta kuohuviiniä ei koskaan voi olla liikaa. Jouluiset linkkivinkit: Erilaiset lahjat tarjoavat mahdollisuuksia osuviin, naseviin ja hassutteleviin lahjoihin. Alaikäiselle sisarukselle voisi kurillaan ostaa henkkarit. Teekkarikaverini suunnitteli viime vuonna ostavansa tyttöystävälleen lahjaksi kuusi kanaa, sillä kanankasvatus on hyvä toimeentulon lähde. Se sopii erityisen hyvin naisille, sillä se vaatii vain vähän aikaa ja siitä saa omaa rahaa ja lisäravintoa perheelle. Tämän tason kujeiluun lähtiessä on paras olla varma siitä, mitä tekee. Tunneäly ja tilannetaju ovat toisenlaisia lahjoja ostaessa aivan yhtä tarpeellisia kuin muulloinkin. Kaikki eivät välttämättä osaa suhtautua lämmöllä, jos saavat lahjaksi lääkkeitä tai lukutaidon. Joulumieltään ei tarvitse pilata muuttamalla toimintamallejaan liian vauhdikkaasti. Jos tavarasta luopuminen kertaheitolla on liian suuri siirto, voi kuusen alle paketoida vaikkapa kierrätysdesignia. Konkreettisten lahjojen kohdalla ympäristölle voi tehdä hyvää kierrättämällä paketointimateriaaleja ja jättämällä kiiltävät folioröyhelöt vähemmälle. 7 willi0408.indd :09:58

8 Mielikuvitus on lahja Toisille ihmisille lahjojen keksiminen on vaikeaa. Toisille ei. En ole varma, kummanlaisia perheenjäseneni ovat. Toivon kuitenkin tämän jutun auttavan niitä, joille lahjojen keksiminen tuottaa ahdistusta. Mielikuvitus on lahjoista suurin, mutta ei sen puutekaan ole välttämättä este. Olisi hienoa kirjoittaa, että lahja kertoo enemmän lahjan antajasta kuin vastaanottajasta. Lahjan avulla ikään kuin reflektoisimme sitä, mitä haluamme muiden ihmisten meistä ajattelevan ja millaisena haluamme heidän meidät näkevän. Sen jälkeen, kun nuorempi sukulaiseni sai ylioppilaslahjaksi ulkovessan, olen kuitenkin nähnyt paljon vaivaa vältelläkseni tällaisia ajatuksia. Loppuen lopuksi, lahjat ovat vain asioita, enemmän tai vähemmän tarpeellisia asioita. Uusi ulkovessa kuului ehdottomasti ensimmäiseen, tarpeellisten asioiden joukkoon. Sitä paitsi se oli kauniin punainen ja sen ovessa oli sydämen muotoinen aukko. Se ei kuitenkaan kuulunut siihen joukkoon lahjoja, joita annetaan siksi, että ne jollain tavoin kuvaisivat lahjan vastaanottajaa tai sen uskottaisiin olevan juuri hänelle erityisen tarpeellinen. Se kuului lahjoihin, joita annetaan, koska sellainen pitäisi joka tapauksessa hankkia, ja juhlat vain sattuvat sopivaan aikaan tarjoamaan kunnollisen tekosyyn. Itse asiassa olen aika lailla vakuuttunut, että ainoastaan syntyminen helmikuussa on estänyt minua saamasta lahjaksi säkillistä puutarhan Y-lannoitetta tai haravaa. Toki myös lahjan antajien varallisuustason heilahtelut vaikuttavat. Siinä, missä itse sain ylioppilaslahjaksi matkan Ruotsiin Kolmånderin eläintarhaan, pikkusisko joutui tyytymään pyörämatkaan Vantaalle. Elämä ei ole tasapuolista. Ainakaan kaikille. Joululahjat ovat oma lukunsa. Joulukuussa pitäisi keksiä jokaiselle perheenjäsenelle lahja ja vielä aikana, jolloin puutarha on jäässä ja kauppojen musiikkivalikoimalla haluaisi heittää kuuroa vesilintua. Mitä muuta voi antaa ja saada lahjaksi kuin ruudullisen flanelliyöpaidan, joka on vielä vuodenkin päästä siisti avaamattomassa pakkauksessaan? Yksi parhaista vanhemmilta saamista lahjoistani on Mikkelistä kirpputorilta ostettu emaliämpäri. Se on valkoinen ja siinä on kansi. Se on siis harvinaisen hieno ämpäri, jonne voi laittaa kaikenlaisia asioita rikkinäisistä ilmapalloista kahvinporoihin. Kirpputorit ovat muutenkin varteenotettavia paikkoja myös joululahjalöytöretkeilyyn. Erään joulun suosikkilahja oli kierrätyskeskuksesta löytynyt käsin väännettävä vispilä, sellainen, jolla Iso Kiltti Jätti Roald Dahlin kirjassa sekoittaa unia. Hyödyllisiin lahjoihin kuuului ehdottomasti myös äidin saama kirveen terä. Se oli punainen, siro ja näpsäkän kokoinen ja tuli heti hyötykäyttöön, sillä piparkakkutalo oli sinä vuonna poikkeuksellisen lujatekoinen. Koska perheessämme on kolme tyttöä, lienee myös luonnollista, että olemme saaneet kolmeen osaan mm. taitettavan sahan ja öljykeittimen. Eräänä vuonna sain pilkkiongen ja sisareni purkillisen tekomatoja. Ongelle tuli runsaasti käyttöä, tosin lähinnä tarkoituksissa, jotka eivät millään tavalla liittyneet jäähän tai kaloihin, mutta tekomadot olivat hienoa. Sellaisia hieman venyviä ja kirkkaan oransseja, jotka suorastaan vaativat pääsyä kakunkoristeeksi. Hyödyllisiä ja oransseja lahjoja ovat olleet myös Fiskarsin sakset, joilla ei kuitenkaan raaskita leikata muuta kuin pannukakkua sekä jakoavain, jossa oli pehmustettu kädensija. Oma lukunsa ovat tietenkin myös lahjat, joihin liittyy erityisesti lahjan antajan kokemus sen hyödyllisyydestä. Tällä en tarkoita kirjasarjaa, jonka seuraavasta neljästä osasta lahjan saaja ei pidä sen enempää kuin ensimmäisestäkään, mutta jonka lahjan antaja haluaa kirjahyllyynsä. En välttämättä myöskään tarkoita kristallikruunun sadasosaan, joita feng shuista innostuneella vanhemmalla rouvashenkilöllä on tapana lahjoittaa suojelemaan pahoilta hengiltä. Näiden sijaan parhaimmillaan tällaisiin lahjoihin liittyy korkeakoulujen sivistävän vaikutuksen levittäminen maakuntiin. Esimerkiksi nuoremman sisareni konetekniikan soveltaviin perusopintoihin kuului valtavat määrät Mac Gyver -nimistä audiovisuaalista opetusmateriaalia, minkä seurauksena jokainen perheenjäsen löysi paketistaan ainakin yhden rullan ilmastointiteippiä. Sen jälkeen, kun itse olin puolestani siivonnut kesätöikseni ylioppilaskunnan omistamaa hostellia, yllättävän moni perheenjäsenistä sai lahjaksi vessaharjan, johon toki oli kauniisti maalattu kukkasia sekä vastaanottajan nimi. Nykyisin on tapana korostaa, ettei lahjat ole tärkeitä ja että ne tekevät joulusta kaupan eikä perheen juhlan. Eivät lahjat olekaan tärkeintä, se on itsestään selvyys. Joulu kuitenkin tarjoaa tilaisuuden antaa läheisille asioita, joita ei ehkä muuten tulisi annettua. He ovat ansainneet sen. saara matala 8 willi0408.indd :09:58

9 Jännitystä ja säpinää vaalikokouksessa Ääntenlaskijoilla oli taas töitä riittämiin, kun osakuntalaiset valitsivat virkailijat vuodelle Tässä vaalitarkkailijan kertomus illan tapahtumista. Jo osakunnalle saapuessa jännitys oli selvästi aistittavissa. Osakuntalaiset olivat saapuneet vaalikokoukseen sankoin joukoin, minkä huomasi erityisesti siitä, että ruokajono ylsi pitkälle lehtihuoneeseen saakka. Emännistön tuotteita kelpasikin jonottaa, laatu vastasi jälleen totuttua erinomaista. Kokouksen alkuosa vaikutti menevän monilta hieman kuin sumussa, mutta kun päästiin virkailijavalintaa, tunnelma terävöityi. Koska varakuraattoriehdokas pyysi hieman miettimisaikaa, oli ensimmäisenä vuorossa sihteerin valinta. Tässä kohtaa päästiin myös ensimmäistä kertaa äänestämään kahden ehdokkaan väliltä. Vaalitarkkailija arvelee Anssi Tuovisen voittaneen iloisella hymyllään ainakin muutaman äänen ja Anssi valittiinkin sihteeriksi. Tämän jälkeen osakuntaa kohtasi iloinen yllätys, kun emäntiä saatiinkin peräti kaksi: Aura Puolakka ja Sanna Kosonen. Seuraavaksi jännitys kohosi tiedotussihteerivalinnan kohdalla. Hakijoita oli peräti neljä, joista yksi tosin päätyi vetäytymään kisasta. Juha Louhiranta mainosti vakuuttavasti aikovansa uudistaa osakunnan nettisivustoa, Maiju Laamanen lupasi ylläpitää päärakennuksen ilmoitustaulua ja Annemarie Hietanen kertoi kirjallisessa hakemuksessaan kiinnostuksestaan tehtävään. Osakuntalaiset jäivät odottamaan tulosta. Toiset pääsivät virkailijavalinnassa helpommalla, ja inspehtoori ehtikin nuijia monta virkailijaa valituksi ennen kuin eteen tuli pamausmestarin valinta. Tässä kohtaa varakuraattoriksi kyselty Tiina Liiri ilmoitti, ettei pyrikään pamausmestariksi, jollei kukaan muu halua varakuraattoriksi. Odottava tunnelma valtasi salin, mutta ennen kuin Tiina ehti vastata myöntyvästi varakuraattoriuteen tai inspehtoori lyödä nuijaansa pöytään, saapuivat ääntenlaskijat. Varakuraattorivalinta sai unohtua hetkeksi, ääntenlaskijoiden ilmoittaessa, että tiedotussihteerin vaalissa Juha ja Maiju olivat molemmat saaneet 22 ääntä ja Ansku yhden. Siirryttiin siis kolmannelle kierrokselle. Ääntenlaskijoiden poistuttua laskemaan valittiin Tiina vihdoin varakuraattoriksi. Tämä toi kuitenkin uuden ongelman: kuka pamausmestariksi? Vapaaehtoista jouduttiin huutelemaan klubihuoneen puolelta, ja onneksi ääntenlaskijana toiminut Emma suostui tehtävään. Tässä vaiheessa oli vihdoin myös tiedotussihteerin tiukka vaali selvä ja kuraattori ilmoitti Maijun voittaneen 23 äänellä. Muutamat virkailijavalinnat tapahtuivat mielenkiintoisissa tunnelmissa. Kun laulunjohtajaksi ehdotetulta Anni Mäkeläiseltä kysyttiin halukkuutta tehtävään, kykeni Anni toteamaan vain: Olen käytettävissä. Neuvoston jäsenten valinnan kohdalla inspehtoori luki: Valitaan kuusi neuvoston jäsentä. Se on neljä, huomautti vieressä istuva lääketieteilijäsihteerimme Tuukka Puolakka. Lääkärin käsialaa, kommentoi joku salista, ja inspehtoori puolustautui: En ole apteekkari! Stipendisäätiön opiskelijajäseneksi pyrkineet joutuivat perustelemaan kovasti, sillä hakijoita oli kolme. Äänestyksessä kokemus sai kuitenkin tunnustusta, ja Tuukka Puolakka valittiin uudelleen suoraan ensimmäisessä äänestyksessä. Lopuksi valittiin vielä vaalipäälliköt ensi vuoden edustajistovaaleja varten. Johanna Hämäläinen oli ilmoittanut kiinnostuksensa tehtävään jo aiemmin, mutta toista vaalipäällikköä kyseltiin kokouksessa. Kaikki eivät olleet tehtävästä innostuneita. Hittolaine, mie oon jo toiminnanohjaaja, jotain rajaa! tokaisi Annamaria Hänninen, kun häntä ehdotettiin tehtävään. Kun Melissa Mustosta alettiin kysellä, eikä hän heti kieltäytynyt, kuului salista ensin: Melissa sanoi joo! ja sitten: Melissa ei sanonut ei! ja kun Melissa ei todellakaan kieltäytynyt, päätyi hän toiseksi vaalipäälliköksi. jenni heikkinen 9 willi0408.indd :09:58

10 Lopulta kaikki virat ja toimikunnat oli täytetty ja oli aika kysyä urheilutoimittajan tapaan: miltä nyt tuntuu? Katriina, järjestösihteeri 2009: Hirveen kivalta! Anu, apuemäntä ja mm. koulutustoimikunnassa 2009: Olen väsynyt ja pökerryksissä. Heisku, liikuntasihteeri 2009: Sain sen, mitä halusin! Emma, pamausmestari 2009: Tulin sillä asenteella, etten mitään ota, mutta toisin kävi! 10 willi0408.indd :09:59

11 Anssi, sihteeri ja jäsensihteeri 2009: Ihan hyvältä tuntuu, olen otettu luottamuksesta. Maiju, tiedotussihteeri 2009: Hyvältä, todella hyvältä. Jenna, apuemäntä ja toimikuntalainen 2009: Hyvältä, tosi siistiltä. Minulla on nyt paljon valtaa. Anni, Willin päätoimittaja ja laulunjohtaja 2009: Kaikki kävi aika äkkiä, eiköhän tässä hyvin käy! Elina, maakuntasihteeri ja mm. Willin toimituksen jäsen 2009: Hyvältä! 11 willi0408.indd :10:00

12 WIIPURILAISEN OSAKUNNAN VIRKAILIJAT JA TOIMIKUNNAT VUONNA 2009 Kuraattori: Anniina Kauppi Varakuraattori: Tiina Liiri Sihteeri: Anssi Tuovinen Taloudenhoitaja: Nina Kannela Toiminnanohjaaja: Annamaria Hänninen Isäntä: Juhana Maijanen Emännät: Sanna Kosonen & Aura Puolakka Osakuntaneuvoston varsinaiset jäsenet: Johanna Hämäläinen, Anna Kähö, Katja Tertsonen, Terhi Vesterinen Jäsensihteeri: Tuomo Neuvonen Tiedotussihteeri: Maiju Laamanen Ulkoasiainsihteeri: Sanna Kosonen Maakuntasihteeri: Elina Mattero Kulttuurisihteeri: Jenni Heikkinen Järjestösihteeri: Katriina Lipponen Liikuntasihteeri: Heini-Mari Kopperi Asuntolasihteeri: Vilja Eskelinen Seniorisihteeri: Anssi Tuovinen Abi-infosihteeri: Anni Savinen Fuksisihteeri: Emmi Laitinen Pamausmestari: Emma Ronkainen Vuosijuhlamestari: Emmi Laitinen Kirjaston- ja arkistonhoitaja: Vuokko Ranki Valokuvaaja: Terhi Vesterinen Wiilin päätoimittajat: Matti Nauha & Anni Mäkeläinen Laulunjohtaja: Anni Mäkeläinen Vaalipäälliköt: Johanna Hämäläinen & Melissa Mustonen Apuisännät: Annemarie Hietala, Saara Mansikkamäki, Joonas Katko, Ville Heikkinen, Juha Louhiranta, Matti Nauha, Jani Ahtiainen, Jenna Suonio Apuemännät: Laura Leponiemi, Anu Märkälä, Heidi Yli-Kankahila, Mina Norvik, Melissa Mustonen, Nina Kannela, Anna Pohjalainen 12 willi0408.indd :10:00

13 Rakas Joulupukki, tänä jouluna toivelistani on pitkä, mutta olenhan yrittänyt parhaani koko vuoden olla kiltti ja hyvätapainen ja mielestäni siinä onnistunutkin. Tarkkaavaiset tonttusi ovat ehkä vuoden mittaan huomanneetkin, että olen valmistautumassa muuttamaan uuteen kotiin Leppäsuolle ja lahjatoiveeni liittyvätkin suurimmaksi osaksi uuteen kolooni. Ensinnä toivoisin, että uudet naapurini olisivat entistäkin mukavemmat. Toivoisin heidän arvostavan akateemista pöytäjuhlaperinnettä, tasokasta kuorolaulua ja kamarimusisointia, vuoden ja vuorokauden ympäri. Lisäksi toivon, että uuden isännöitisijän kanssa asiat rullaisivat sujuvasti. Toivon myös, että mukana muuttavien kämppisteni kanssa säilyy entisenlainen harmonia yhteiselossa, ja että emme pahemmin riitelisi vaikkapa televisionkatseluvuoroista. Pieni sisarellinen nahistelu on tietysti aina mukavaa, ja sen toivon jatkuvan edelleen hyvässä hengessä. kunnon sohvan, jolle on hyvä istahtaa ilman, että jousitus hivelee reisilihaksia. Toivoisin myös uusia pöytäliinoja, sillä joku on kaatanut vanhojen päälle punaviiniä, eikä se meinaa lähteä pesussa pois. Uudet pöydätkin ansaitsisivat päälleen uudet pöytäliinat. Sohvan lisäksi aiomme hankkia myös uudet pöydät, joita kelpaa hieman paukutellakin laulujen lomassa. Uudet kynttilänjalat olisivat myös mieleeni, sillä tuikkukuppeina käyttämäni jälkiruokakipot ovat vähän säälittävän näköiset. Toivottavasti uudesta naapurustostani löytyy kivoja kavereita. Tiedän jo varmasti, että Leppäsuolla majailevan Peten kanssa tulen varmasti viihtymään. Toivon myös, että suhteeni vanhaan naapurustoon säilyy lämpimänä, enkä tyystin unohoittaisi vuosien takaisia Krunikan ystäviäni Liisaa ja Mariaa. Lisäksi hartaimmin toivon, että ehtisit vielä viimeisen kerran käydä vierailemassa Liisankadulla perinteisessä joulujuhlassa Ota Petteri mukaan, jos pystyt. Rakkain terveisin, WiO anna kähö Jotta voisimme sisarellisesti nahistella niistä televisionkatseluvuoroista, toivon lahjaksi televisiota. Vanha meni rikki ja muutenkin uusi televisio sopisi paremmin uutuuttaan hohtavaan kotiin. Televisio saisi olla esimerkiksi sellainen isohko ja littana. Pieniä ja pulleita saisivat olla puolestaan tyynyt, joita toivoisin uuden sohvamme koristukseksi. Kämppisteni kanssa päätimme hankkia uuteen kotiimme 13 willi0408.indd :10:00

14 Jouluntuoksuisia reseptejä Joulu on suomalaisessakin keittiössä maustamisen aikaa. Tosin silloinkin ripaukset ovat varovaisia ja tartumme sen kummemmin ajattelematta tuttuihin purkkeihin. Ei se välttämättä ole huono tapa; jouluruokia syödään kuitenkin vain kerran vuodessa, eikä niihin ehdi kyllästyä kovinkaan pahasti pyhien aikana. Toisaalta, voisihan sitä antaa tilaa kokeilevalle keittiölle ja viritellä hieman tuttuja makuja. Inkiväärilanttulaatikko: 8 pientä annosta 600 g lanttua 1-2 dl vettä g tuoretta inkivääriä ½ tl suolaa ¼ tl jauhettua valkopippuria 1-2 rkl siirappia 1 dl kermaa (myös kasvirasvakerma käy) 1 kananmuna (tai ½ dl soijajauhoa) 2 rkl voita (tai öljyä) 2 rkl kookoshiutaleita 1) Kuori lantut, paloittele ja keitä kypsiksi. 2) Kuori ja raasta hienoksi inkivääri. 3) Survo lanttu nesteeseen, lisää vettä pienissä erissä. 4) Lisää mausteet, kerma ja muna. Sekoita massa tasaiseksi. 5) Voitele annosvuoat (esim. muffinssivuoat käy) ja annostele sose niihin. Laita päälle nokare voita. 6) Paista 175 asteessa n. 30 min. Lisää puolivälissä kookoshiutaleita pinnalle. Jouluinen juureslisuke: 6 annosta 2-3 punajuurta 2-3 porkkanaa 1 lanttu 1 punasipuli maun mukaan inkivääriä 1 tl kanelia ½ tl neilikkaa ½-1 dl öljyä suolaa pippuria 1) Pese, kuori ja paloittele kasvikset. 2) Kuori ja hienonna inkivääri. Sekoita mausteet kasvisten joukkoon. 3) Levitä öljytylle ja leivinpaperoidulle uunipannulle tai vuokaan ja valuta päälle öljyä. 4) Paista 200 asteessa n. 25 min. 14 willi0408.indd :10:00

15 Tähtianispannacotta: 4 annosta 2 dl kermaa 2 dl maitoa 4 tähtianista 3 rkl sokeria 2 tl vaniljasokeria 3 liivatetta 1) Kiehauta kerma, maito ja tähtianikset. Anna seistä n. 20 min. 2) Liota liivatteita kylmässä vedessä n. 5 min. 3) Kuumenna kermaseos uudelleen, poista tähtianikset ja lisää sokerit. 4) Lisää kuumaan liemeen liivatteet. 5) Annostele pieniin annosmaljoihin ja anna hyytyä jääkaapissa yön yli. Tarjoa lisänä esim. kinuskia. Hunajakinuski: 4 annosta 1 dl kermaa 3 rkl hunajaa 2 rkl fariinisokeria Keitä aineksia kattilassa 5-10 min, kunnes seos sakenee. Tarjoa lämpimänä. Sopii vanukkaiden, jäätelön ja marjojen kanssa. Eeva vakkari isännän vinkki: Laita glögiin jallua. 15 willi0408.indd :10:00

16 Tapahtumakatsaus punkkua ja patonkia Eli kuka tekikään mitä ja missä? uudempia ja vanhempia osakuntalaisia toinen punkkupatonki järjestettiin Emman luona 16 willi0408.indd :10:02

17 daamarit daamit säihkyivät rytminen jazzorkesteri viihdytti neitoja kiperä kuulustelutilanne laulu on oleellinen osa sitsejä 17 willi0408.indd :10:05

18 wiipurin pamaus pamausrahvasta oli runsaasti liikkeellä, siitäkin huolimatta, että juhla järjestettiin sunnuntaina uusille opiskelijoille on tapana jakaa osakuntanauhat pamauksen alkukokkareilla kuvassa fukseista rautaisimmat, eli fuksistipendin saajat fuksit ja kuraattori 18 willi0408.indd :10:10

19 vanhan eteissali juuri ennen juhlan alkua pamausmestari salaperäiset munkit esiintyivät perinteiseen tapaan pamauksessa rinkelilehti hauskuutti jälleen kuraattori ja emäntä tervehtivät ovella illan lopussa oli hulvaton revyy 19 willi0408.indd :10:16

20 URPUTUKSIA JA HEHKUTUKSIA Hyvää joulua ja onnellista uuttavuotta! Anna palautetta! Mistä pidit? Mistä et pitänyt? Mitä haluaisit enemmän? Mitä vähemmän? Kerro mielipiteesi lehdestä meille, jotta voimme vastaisuudessa tehdä vielä laadukkaampaa järjestölehteä! Palautetta voit laittaa sähköpostilla päätoimittajille tai kertoa livenä osakunnan kokouksissa. (osoitteet sisällysluettelon vieressä) 20 willi0408.indd :10:17