2. Coreperiä pyydetään sopimaan tekstistä ja toimittamaan se neuvoston hyväksyttäväksi 10. toukokuuta 2010 pidettävässä istunnossa.

Transkriptio

1 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 11. toukokuuta 2010 (19.05) (OR. en) 8363/1/10 REV 1 COHOM 87 PESC 422 COSDP 281 FREMP 9 INF 56 JAI 281 RELEX 276 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Asia: Ihmisoikeudet ja demokratia maailmassa: Raportti EU:n toiminnasta heinäkuusta 2008 joulukuuhun Ihmisoikeustyöryhmän päästyä 12. huhtikuuta 2010 yhteisymmärrykseen liitteenä olevasta raportista "Ihmisoikeudet ja demokratia maailmassa: Raportti EU:n toiminnasta heinäkuusta 2008 joulukuuhun 2009" poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea hyväksyi sen 20. huhtikuuta Coreperiä pyydetään sopimaan tekstistä ja toimittamaan se neuvoston hyväksyttäväksi 10. toukokuuta 2010 pidettävässä istunnossa. 8363/1/10 REV 1 krl/krl/ep 1 DGE HR FI

2 LIITE Ihmisoikeudet ja demokratia maailmassa Raportti EU:n toiminnasta heinäkuusta 2008 joulukuuhun 2009 Sisällysluettelo Esipuhe 1. Yhteenveto 2. EU:n ohjauskeinot ja aloitteet EU:n ulkopuolisissa maissa Johdanto 2.1 Ihmisoikeuksia ja kansainvälistä humanitaarista oikeutta koskevat EU:n suuntaviivat 2.2 Ihmisoikeusvuoropuhelut ja -neuvottelut 2.3 Yhteiset toiminnat, yhteiset kannat ja kriisinhallintaoperaatiot 2.4 Viralliset yhteydenotot ja julkilausumat 2.5 Ihmisoikeuslausekkeet EU:n ulkopuolisten maiden kanssa tehtävissä yhteistyösopimuksissa 2.6 Ihmisoikeuksista vastaava Javier Solanan henkilökohtainen edustaja 2.7 Euroopan naapuruuspolitiikka (ENP) 2.8 Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevasta eurooppalaisesta rahoitusvälineestä (EIDHR) rahoitettavat toimet 2.9 EU:n ihmisoikeuspolitiikan toteuttaminen 3. Euroopan parlamentin toiminta ihmisoikeuksien alalla 4. Aihekohtaiset kysymykset Johdanto Ihmisoikeuksia koskeviin EU:n suuntaviivoihin liittyvät aihekohtaiset kysymykset 4.1 Kuolemanrangaistus 4.2 Kidutus ja muu julma, epäinhimillinen ja halventava kohtelu tai rangaistus 4.3 Lapsen oikeudet 4.4 Lapset ja aseelliset konfliktit 4.5 Ihmisoikeuksien puolustajat 8363/1/10 REV 1 krl/krl/ep 2

3 4.6 Naisten ihmisoikeudet 4.7 Naiset, rauha ja turvallisuus Muut aihekohtaiset kysymykset 4.8 Kansainvälinen rikostuomioistuin ja rankaisematta jäämisen torjunta 4.9 Ihmisoikeudet ja terrorismin torjunta 4.10 Sananvapaus, myös uusissa tiedotusvälineissä 4.11 Ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapaus 4.12 Ihmisoikeudet ja elinkeinoelämä 4.13 Demokratiatuki 4.14 Vaaliapu 4.15 Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet 4.16 Turvapaikka-asiat, muuttoliike, pakolaiset ja siirtymään joutuneet henkilöt 4.17 Ihmiskauppa 4.18 Rasismi, muukalaisviha, syrjintäkielto ja moniarvoisuuden kunnioittaminen 4.19 Vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeudet 4.20 Vammaisten oikeudet 4.21 Alkuperäisyhteisöihin liittyvät kysymykset 5. EU:n toimet kansainvälisillä foorumeilla 5.1 YK:n yleiskokouksen 63. ja 64. istunto 5.2 Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusneuvosto 5.3 Euroopan neuvosto 5.4 Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj) 6. Maat ja alueet 6.1 EU:n ehdokasmaat ja muut maat Turkki Kroatia Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia Albania 8363/1/10 REV 1 krl/krl/ep 3

4 Bosnia ja Hertsegovina Montenegro Serbia Kosovo (YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 mukaisesti) 6.2 Euroopan naapuruuspolitiikkaan (ENP) kuuluvat maat Itäinen kumppanuus Armenia Azerbaidžan Georgia Valko-Venäjä Moldova Ukraina Välimeren unioni Egypti Israel Miehitetyt palestiinalaisalueet Jordania Libanon Syyria Tunisia Algeria Marokko Länsi-Sahara Libya 6.3 Venäjä ja Keski-Aasia Venäjä Kazakstan Kirgisian tasavalta Tadžikistan Turkmenistan Uzbekistan 8363/1/10 REV 1 krl/krl/ep 4

5 6.4 Afrikka Afrikan unioni (AU) Angola Burundi Tšad Norsunluurannikko Kongon demokraattinen tasavalta Eritrea Etiopia Gambia Ghana Guinea Guinea-Bissau Kenia Liberia Madagaskar Malawi Mauritania Mosambik Niger Nigeria Ruanda Senegal Sierra Leone Somalia Etelä-Afrikka Sudan Togo Uganda Zimbabwe 8363/1/10 REV 1 krl/krl/ep 5

6 6.5 Lähi-itä ja Arabian niemimaa Iran Irak Saudi-Arabia Jemen 6.6 Aasia ja Oseania Afganistan Bangladesh Burma/Myanmar Kambodža Kiina Korean demokraattinen kansantasavalta (Pohjois-Korea) Fidži Intia Indonesia Japani Laos Malesia Nepal Pakistan Filippiinit Sri Lanka Thaimaa Itä-Timor Vietnam 6.7 Amerikat Kanada Yhdysvallat Argentiina Bolivia 8363/1/10 REV 1 krl/krl/ep 6

7 Brasilia Chile Kolumbia Ecuador El Salvador Guatemala Honduras Meksiko Nicaragua Peru Venezuela Paraguay Kuuba Haiti Liite: Heinäkuun 2008 ja joulukuun 2009 välillä hyväksytyt säädökset List of abbreviations 8363/1/10 REV 1 krl/krl/ep 7

8 Esipuhe Euroopan unioni on kulkenut pitkän tien sen jälkeen, kun sen ensimmäinen ihmisoikeusraportti julkaistiin vuonna Tuolloin EU asetti itselleen tavoitteeksi varmistaa, "että unionin puitteissa on käytettävissä kaikki asiaan kuuluvat toimintakeinot", joista yhtenä mainittiin mahdollisuus julkaista vuosittain EU:n ihmisoikeusraportti. Tässä raportissa esitetään yleiskatsaus lukuisiin toimiimme. Lissabonin sopimuksen tultua voimaan EU on siirtymässä uuteen kehitysvaiheeseen. Nyt on hyvä hetki arvioida tähänastista toimintaa. Uhrattuamme paljon aikaa ja energiaa työtapojemme pohtimiseen on tärkeää miettiä uudelleen, miksi tätä työtä tehdään. Euroopan kansalaisten viesti on selkeä: he haluavat EU:n tekevän enemmän ihmisoikeuksien edistämiseksi ja puolustamiseksi koko maailmassa. Uskon, että voimme vastata noihin odotuksiin tuomalla esiin, mitä teemme, ja puhumalla yhdellä äänellä maailmanpolitiikassa. Idea EU:n ihmisoikeusraportin laatimisesta saatiin alun perin vietettäessä ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen vuosipäivää. Epävarmoina aikoina meidän on hyvä muistaa, että jotkut asiat koskevat kaikkia ja että jokainen meistä voi omalta osaltaan vaikuttaa siihen, että kaikki voivat käyttää ihmisoikeuksiaan. Catherine Ashton Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Euroopan komission varapuheenjohtaja 8363/1/10 REV 1 krl/krl/ep 8

9 1. Yhteenveto Sitoutuminen ihmisoikeuksiin ja demokratiaan kuuluu EU:n ytimeen. Tässä raportissa pyritään selittämään, miten sitoutuminen toteutuu käytännössä ja miksi sillä on merkitystä. Raportti kattaa poikkeuksellisesti 18 kuukauden jakson heinäkuusta 2008 joulukuuhun Tällä tavoin seuraavasta raportista alkaen raportit kattavat edellisen kalenterivuoden. Miksi EU pitää ihmisoikeuksien edistämistä niin tärkeänä? Jos meidät voidaan määritellä arvojemme ja periaatteidemme mukaan, EU:n identiteetti on selkeä: "Unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasaarvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo." (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artikla) Tämän lisäksi EU pyrkii soveltamaan samoja arvoja ulkosuhteisiinsa: "Unionin toiminta kansainvälisellä tasolla perustuu sen perustamisen, kehittämisen ja laajentumisen johtoajatuksena oleviin periaatteisiin, joita unioni pyrkii edistämään muualla maailmassa: demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleismaailmallisuus ja jakamattomuus, ihmisarvon kunnioittaminen, tasa-arvo ja yhteisvastuu sekä Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteiden ja kansainvälisen oikeuden noudattaminen." (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artikla) Näitä lauseita saatetaan joskus pitää itsestäänselvyyksinä, mutta ne ovat kaiken työmme perusta. Valitettavasti tehtävää on paljon. Kaikkialla maailmassa ihmiset joutuvat kärsimään siitä, että heiltä evätään mahdollisuus elää täyttä elämää. Tämä voi johtua poliittisesta sorrosta (opiskelijoiden tai toimittajien vangitseminen, verkkosivustojen sulkeminen jne.) tai olosuhteista, joihin ei voi vaikuttaa (konflikti, köyhyys ja eristyneisyys). EU ei voi yksin muuttaa maailmaa, mutta se aikoo päättäväisesti osallistua asioiden hoitamiseen kokonsa, vaurautensa, historiansa ja maantieteensä huomioon ottaen. 8363/1/10 REV 1 krl/krl/ep 9

10 Tämä on myös oman etumme mukaista. Nykyään voi kuulostaa arkipäiväiseltä puhua globalisaatiosta ja keskinäisestä riippuvuudesta, mutta siitä huolimatta on totta, että "hyvän hallintotavan levittäminen, yhteiskunnallisten ja poliittisten uudistusten tukeminen, korruption ja vallan väärinkäytön torjuminen ja ihmisoikeuksien suojaaminen ovat parhaita keinoja kansainvälisen järjestyksen lujittamiseksi." (Euroopan unionin turvallisuusstrategia, hyväksytty vuonna 2003, tarkistettu vuonna 2008) EU:n sisäiset toimet Tässä raportissa painotetaan ihmisoikeuksia ja demokratiaa maailmassa, EU:n rajojen ulkopuolella. Asiaa käsiteltäessä on hyödyllistä ymmärtää, kuinka EU varmistaa sisäisten ja ulkoisten politiikkojensa yhtenäisyyden ja johdonmukaisuuden. EU:n jäsenvaltioilla on luonnollisesti ensisijainen vastuu kansalaistensa oikeuksien varmistamisesta. Kaikilla jäsenvaltioilla on vahva ja riippumaton oikeuslaitos, ja kaikki ovat osapuolina Euroopan ihmisoikeussopimuksessa. Jäsenvaltioiden valtiosääntöperinteiden rikkaus on muovannut EU:ta sen perustamisesta lähtien. Tältä pohjalta EU:n päämääränä on "edistää rauhaa, omia arvojaan ja kansojensa hyvinvointia" (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artikla). Suvaitsevaisuuden, ihmisarvon ja syrjimättömyyden kaltaisten periaatteiden varmistamiseen kuuluu muun muassa oikeutta, työllisyyttä, sosiaaliasioita ja muuttoliikettä koskevien toimintapolitiikkojen jatkuva uudistaminen. Wienissä sijaitseva perusoikeusvirasto tarjoaa EU:lle apua ja asiantuntemusta toimintapolitiikkojen muotoilussa. Suojaa vahvistaa EU:n perusoikeuskirja, joka on nyt oikeudellisesti sitova. Oikeus-, perusoikeus- ja kansalaisasioista vastaavalla Euroopan komission varapuheenjohtajalla on myös merkittävä asema tällä alalla. Lisäksi Lissabonin sopimuksella päätettiin, että EU:n, joka on nyt oikeushenkilö, olisi liityttävä Euroopan ihmisoikeussopimukseen, ja asian käsittely on aloitettu. Henkilöt, joiden mielestä EU on loukannut heidän oikeuksiaan, voivat tulevaisuudessa saattaa asiansa Strasbourgissa toimivan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsiteltäväksi. 8363/1/10 REV 1 krl/krl/ep 10

11 Lissabonin sopimus toimii myös voimakkaana suojana laajempia väärinkäytöksiä vastaan. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan mukaan neuvosto voi päättää pidättää väliaikaisesti tietyt jäsenvaltiolle kuuluvat oikeudet, mukaan lukien sen äänioikeuden neuvostossa, jos on olemassa selvä vaara, että kyseinen jäsenvaltio loukkaa vakavasti (edellä mainittuja) EU:n arvoja. Kaiken kaikkiaan EU ottaa lupaustensa täyttämisen erittäin vakavasti. Tämä on olennaista, kun on kyse EU:n uskottavuudesta maailmanpolitiikassa. EU:ta valvovat yhä enenevässä määrin muut toimijat, jotka kyseenalaistavat sen toimet ihmisoikeuksien alalla. EU:lle on kuitenkin ominaista, että se on avoin kritiikille ja sallii vapaan keskustelun, mikä auttaa pitämään julkiset elimet vastuuvelvollisina kansalaisille, joita ne palvelevat. EU ja sen lähialueet EU:n politiikkaa sen naapurimaita kohtaan on jo kauan ohjannut halu poistaa esteitä ja levittää Euroopan yhdentymisen hyötyjä, myös ihmisoikeuksien alalla. EU:n laajentumispolitiikka on ollut sen ehkä tehokkain väline ihmisoikeuksien edistämiseksi ja levittämiseksi Euroopassa. EU:hun liittyminen edellyttää EU:n lainsäädännön (säännöstön) hyväksymistä ja ns. Kööpenhaminan kriteerien noudattamista eli "vakaita instituutioita, jotka takaavat demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen, ihmisoikeudet, vähemmistöjen oikeuksien kunnioittamisen ja vähemmistöjen suojelun". Euroopan komissio laatii ehdokasmaista ja mahdollisista jäsenehdokkaista vuosittain edistymiskertomukset, joissa käsitellään myös niiden ihmisoikeustilannetta ja määritellään alat, joilla kaivataan parannuksia. Kuusitoista muuta naapurimaata kuuluu Euroopan naapuruuspolitiikkaan, jossa suhteiden kehittäminen riippuu sitoutumisesta yhteisiin arvoihin (demokratia ja ihmisoikeudet, oikeusvaltio, hyvä hallintotapa, markkinatalouden periaatteet ja kestävä kehitys). Yhteisesti sovituissa toimintaohjelmissa vahvistetaan uudistusohjelma lyhyen ja keskipitkän aikavälin painopisteineen. Euroopan komissio valvoo niiden toteuttamista ja antaa taloudellista ja teknistä tukea täytäntöönpanon tehostamiseen. 8363/1/10 REV 1 krl/krl/ep 11

12 EU tekee myös aloitteita, jotka suunnataan tiettyjen alueiden tarpeisiin: Välimeren unionissa, joka käynnistettiin Pariisissa 13. heinäkuuta 2008, pyritään "demokraattisten periaatteiden, ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien täysimääräiseen kunnioittamiseen". Itäinen kumppanuus, joka käynnistettiin Prahassa 7. toukokuuta 2009, perustuu "sitoutumiseen kansainvälisen oikeuden periaatteisiin ja perusarvoihin". Mustanmeren synergialla, joka käynnistettiin Kiovassa 14. helmikuuta 2008, pyritään "lujittamaan demokratiaa ja ihmisoikeuksien kunnioittamista ja tukemaan kansalaisyhteiskuntaa". EU on pitkäaikainen kumppani Euroopan neuvoston kanssa, joka on maanosan tärkein normeja asettava elin. Strasbourgissa toimivan Euroopan neuvoston pääasiallisena tavoitteena on saada aikaan koko Euroopan kattava yhteinen demokraattinen ja oikeudellinen alue, jolla turvataan sen perusarvojen eli ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion kunnioittaminen. EU:n virkamiehet ja Euroopan neuvoston pääsihteeri kokoontuvat säännöllisin väliajoin. EU myös rahoittaa useita Euroopan neuvoston toimia ja ohjelmia, mistä on esimerkkinä Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun asema Georgian vuoden 2008 konfliktin jälkeen. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj on merkittävässä asemassa tarkkailtaessa vaaleja Euroopassa. Tässä käytetään välineenä demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimistoa (ODIHR), joka sijaitsee Varsovassa. EU on sitoutunut turvaamaan ODIHR:n riippumattomuuden ja antaa sille taloudellista tukea vaalitarkkailuun sekä pyrkii kehittämään kansallisia vaali- ja ihmisoikeusinstituutioita. EU käy säännöllistä vuoropuhelua Etyjin kanssa, ja vuonna 2009 pidettiin muun muassa kaksi ministeritason kokousta. EU ja sen kumppanit Poliittinen vuoropuhelu on merkittävä keino edistää ihmisoikeuksien kunnioittamista koko maailmassa. Maailmanpolitiikan lisääntyvän moninapaisuuden johdosta EU käy yhä useampia neuvotteluja EU:n ulkopuolisten maiden kanssa kaikenlaisista aiheista, myös ihmisoikeuksista. 8363/1/10 REV 1 krl/krl/ep 12

13 Ihmisoikeudet saatetaan ottaa esiin kaikissa EU:n kokouksissa EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Lisäksi ajan mittaan on kehittynyt erikoistuneita ihmisoikeusvuoropuheluja tiettyjen kumppanimaiden kanssa. Niiden toteutumismuodot ovat erilaisia, mutta kaikissa pyritään parantamaan toiminnan tuloksia ja vaihtamaan tietoja. Ihmisoikeusvuoropuheluja koskevissa EU:n suuntaviivoissa määritellään parhaat toimintatavat kuluneiden 15 vuoden aikana saatujen kokemusten perusteella. Yhtenä EU:n vuoropuhelujen pääkohtana on kansalaisyhteiskunnan edustajien ottaminen mukaan toimintaan. EU tarkistaa säännöllisesti ihmisoikeusvuoropuhelujaan, varsinkin sellaisia, jotka ovat kestäneet jo useita vuosia. Ihmisoikeuslauseketta pidetään "olennaisena osana" EU:n sopimuksia yli 120 maan kanssa. Näin pyritään sitomaan ihmisoikeudet kunkin sopimuksen muihin keskeisiin osiin. Tällä tavoin jätetään avoimeksi mahdollisuus tarkastella sopimusta uudelleen, jos ihmisoikeuksia loukataan vakavasti ja jatkuvasti. Vuonna 2009 EU lisäsi maiden määrää kahdella, kun Albanian kanssa tehty sopimus ratifioitiin ja Indonesian kanssa allekirjoitettiin sopimus. EU on viime vuosina solminut "strategisia kumppanuuksia", jotka ilmentävät joitakin sen tärkeimmistä suhteista, esimerkiksi Yhdysvaltojen, Kanadan, Kiinan, Intian, Japanin ja Venäjän kanssa. Nämä kumppanuudet ovat tarjonneet erilaisia tilaisuuksia käsitellä ihmisoikeuksia, vaikkakin vaihtelevalla menestyksellä, esimerkiksi: Yhdysvallat: strateginen kumppanuus on toiminut asianmukaisena lähtökohtana keskusteltaessa ihmisoikeuksiin ja terrorismin torjuntaan liittyvistä arkaluonteisista kysymyksistä. Kiina: ihmisoikeudet ovat olleet esillä valmisteltaessa EU:n ja Kiinan huippukokouksia, ja niistä on keskusteltu myös vuonna 1995 aloitetun ihmisoikeusvuoropuhelun puitteissa. Venäjä: EU:n ja Venäjän suhteet on jäsennetty neljään "alueeseen", joista vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue kattaa ihmisoikeuksien suojelun. Valitettavasti virallinen vuoropuhelu ei aina riitä vaikuttamaan tapahtumiin. EU käyttää usein julkilausumia esittääkseen näkemyksensä laajemmalle yleisölle. Raportointikauden aikana julkaistiin 58 julkilausumaa, hieman alle yksi viikossa. 8363/1/10 REV 1 krl/krl/ep 13

14 Jos maa, jolle EU on myöntänyt yksipuolisia tullietuuksia (GSP+), ei enää täytä järjestelmän vaatimuksia, etuudet voidaan päättää peruuttaa. Neuvosto pani 27. lokakuuta 2009 merkille komission selvityksen, jonka mukaan Sri Lanka ei ole tosiasiallisesti pannut täytäntöön kolmea YK:n ihmisoikeusyleissopimusta. Yksittäisissä tapauksissa, joissa EU toteaa kansainvälisen oikeuden, ihmisoikeuksien tai demokratian periaatteiden vakavia loukkauksia, EU voi soveltaa rajoittavia toimenpiteitä. Ne voidaan kohdistaa hallituksiin, muihin kuin valtiollisiin yhteisöihin tai henkilöihin, ja niihin voi kuulua asevientikieltoja, kaupan rajoituksia (tuonti- ja vientikieltoja), taloudellisia rajoituksia, maahanpääsyä koskevia rajoituksia (viisumi- tai matkustuskieltoja) tai muita asianmukaisia toimenpiteitä. EU monenvälisillä foorumeilla EU pyrkii "edistämään yhteisten ongelmien monenvälistä ratkaisemista erityisesti Yhdistyneiden Kansakuntien puitteissa" (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artikla). Tällä on kaikkein eniten merkitystä ihmisoikeuksien alalla, koska ne ovat itsessään yleismaailmallisia. Tästä syystä EU käyttää New Yorkissa ja Genevessä huomattavasti voimavaroja saadakseen koottua laajaa alueidenvälistä tukea YK:n päätöslauselmille. EU-koordinointi YK:ssa on siirtynyt askeleen eteenpäin Lissabonin sopimuksen tultua voimaan. Raportointikaudella EU saavutti joitakin huomattavia tuloksia YK:n yleiskokouksen kolmannessa komiteassa (sosiaaliset, humanitaariset ja kulttuuriasiat). EU:n osana alueidenvälistä liittoumaa esittämä päätöslauselma, jossa vaaditaan moratorion soveltamista kuolemanrangaistuksen käyttöön, sai lisää kannatusta. Lapsen oikeuksia koskeva ns. omnibus-päätöslauselma, jota esitettiin yhdessä GRULACryhmän (Latinalaisen Amerikan ja Karibian ryhmä) kanssa, oli huomattava edistysaskel, koska siinä on merkittäviä määräyksiä lapsityövoimasta. EU:n esittämät maakohtaiset päätöslauselmat Burmasta/Myanmarista ja Pohjois-Koreasta hyväksyttiin täysistunnossa YK:n jäsenvaltioiden laajalla enemmistöllä. 8363/1/10 REV 1 krl/krl/ep 14

15 EU:n toiminta oli onnistunutta myös YK:n ihmisoikeusneuvostossa. Ihmisoikeusneuvoston yhdeksännessä sääntömääräisessä istunnossa (2008) EU oli ratkaisevassa asemassa neuvoteltaessa (onnistuneesti) Burundia, Kambodžaa, Haitia ja Sudania koskevien maakohtaisten toimeksiantojen jatkamisesta. EU tukee vahvasti YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston riippumattomuutta. Osoittaakseen tukensa käytännössä EU myöntää ihmisoikeusvaltuutetun toimistolle vuosittain noin 4 miljoonaa euroa omien painopistealojensa toimiin. YK:n lisäksi myös G20-ryhmän työ oli merkittävää raportointikauden aikana, erityisesti 2. huhtikuuta 2009 pidetyn Lontoon huippukokouksen jälkeen. EU pyrki laajentamaan sen asialistaa talous- ja kauppa-asioista yleisempään "inhimilliseen ulottuvuuteen". Kuinka vaikuttavia EU:n toimet ja ohjauskeinot ovat? Tämä raportti antaa runsaasti tietoa EU:n toimista, mutta voi olla hyödyllistä miettiä, miten hyvin näillä toimilla voidaan saavuttaa EU:n asettamat tavoitteet. Tämän yhteenvedon loppuosassa pyritäänkin osoittamaan, mikä näiden toimien todellinen merkitys oli. Autetaan muuttamaan yksittäisten ihmisten elämää EU on sitoutunut erittäin näkyvästi suojelemaan ihmisoikeuksien puolustajia eli henkilöitä, jotka tuovat esiin ihmisoikeusloukkauksia ja pyrkivät auttamaan niiden uhreja. Ihmisoikeuksien puolustajia koskevissa EU:n suuntaviivoissa määritellään joukko käytännön toimenpiteitä: raportointikaudella annettiin 46 julkilausumaa yksittäistapauksia otettiin järjestelmällisesti esiin poliittisessa vuoropuhelussa EU:n ulkopuolisten maiden kanssa viralliset yhteydenotot (diplomaattiedustustojen kautta): raportointikauden aikana tällaisia tehtiin 30 yli 10 miljoonaa euroa rahoitustukea EIDHR:n kautta tämän kauden aikana suuntaviivojen tarkistaminen joulukuussa 2008 johti erinäisiin parannuksiin paikallisten täytäntöönpanostrategioiden osalta; niitä on sen jälkeen laadittu yli 60 lupaus vierailla pidätettyinä olevien ihmisoikeuksien puolustajien luona ja osallistua heidän oikeudenkäynteihinsä hätäviisumien myöntäminen ja tilapäisen vastaanottamisen helpottaminen EU:n jäsenvaltioissa. 8363/1/10 REV 1 krl/krl/ep 15

16 Vuonna 2009 esitetty "Shelter City" -aloite on yksi yritys tarjota vaarassa oleville ihmisoikeuksien puolustajille suoraa ja koordinoitua apua antamalla heille tilaisuus päästä EU:ssa tilapäisesti eroon päivittäiseen elämäänsä liittyvistä vaikeuksista. Euroopan parlamentin Saharov-mielipiteenvapauspalkinto saa osakseen vielä suurempaa julkista huomiota ja tarjoaa foorumin rajoitetulle joukolle merkittäviä henkilöitä, joiden olosuhteet ovat erityisen vaikeat. Joulukuussa 2009 palkinto myönnettiin (EIDHR:n rahoittaman) Memorialjärjestön edustajille Oleg Orloville, Sergei Kovaleville ja Ljudmila Aleksejevalle. Memorial-järjestö edistää perusoikeuksia Itsenäisten valtioiden yhteisössä. EU jatkaa myös työtään ihmiskaupan uhreiksi joutuneiden henkilöiden auttamiseksi: Maaliskuussa 2009 alettiin soveltaa uutta komission kehystä ihmiskaupan torjumisen ja uhrien suojelun alalla. Neuvosto hyväksyi joulukuussa 2009 asiakirjan EU:n ulkoisen ulottuvuuden lujittamisesta ihmiskaupan vastaisen toiminnan alalla. EU vahvistaa EU:n ulkopuolisten maiden valmiuksia puuttua ihmiskauppaan. Asiaa käsitellään sisällyttämällä se toimintaohjelmiin (ja vastaaviin asiakirjoihin) Euroopan naapuruuspolitiikkaan kuuluvien maiden kanssa. Autetaan muuttamaan yhteisöjä EU tukee aktiivisesti demokraattista prosessia muissa maissa, jotta niiden kansalaiset voisivat nauttia kansalais- ja poliittisista oikeuksistaan. Neuvosto päätti 17. marraskuuta 2009 vahvistaa EU:n demokratiatukipolitiikkaa. Se hyväksyi suositukset vuoropuheluun ja kumppanuuteen perustuvan maakohtaisen toimintatavan käyttämisestä. EU myönsi raportointikauden aikana noin 45 miljoonaa euroa rahoitusta vaaliapuhankkeille. Esimerkkinä voidaan mainita hanke, jolla edistetään poliittista vakauttamista ja kansallista sovintoa Libanonissa demokraattisten instituutioiden vahvistamisen avulla. EU tarkistaa toimintatapaansa jatkuvasti ja pyrkii ottamaan johtavan aseman kehitettäessä pitkän aikavälin tukistrategioita. 8363/1/10 REV 1 krl/krl/ep 16

17 Vaalitarkkailuvaltuuskuntien avulla voidaan arvioida, onko vaalien järjestämisessä noudatettu parhaita toimintatapoja esimerkiksi vaaliprosessin avoimuudessa, valtion varojen puolueettomassa käytössä ja ehdokkaiden tasavertaisessa käsittelyssä julkisissa tiedotusvälineissä. Raportointikauden aikana EU rahoitti 16 vaalitarkkailuvaltuuskuntaa, jotka lähetettiin toisistaan niinkin kaukaisiin maihin kuin Boliviaan ja Kambodžaan. NEEDS-hankkeessa (Network of Europeans for Electoral and Democracy Support, eurooppalainen vaaliapu- ja demokratiatukiverkosto) EU tuki yli 100 tarkkailijan ja vaaliasiantuntijan koulutusta; alueellisia verkostoitumistapahtumia järjestettiin Johannesburgissa, Bangkokissa, Costa Ricassa ja Bukarestissa. EIDHR:stä myönnettiin vuosina yli 235 miljoonaa euroa ihmisoikeuksiin ja demokratiaan, millä voitiin rahoittaa 900 hanketta noin 100 maassa. Tästä 101,7 miljoonaa euroa käytettiin kansalaisyhteiskunnan järjestöjen paikallisiin aloitteisiin 77 maassa tavoitteena edistää uudistus-, vuoropuhelu- ja poliittista osallistumista koskevia hankkeita näiden yhteisöissä. EU tiedostaa ongelmat, joita vähemmistöihin kuuluvat henkilöt voivat kohdata. Raportointikaudella EU esimerkiksi tuki pitkän aikavälin ratkaisuja Burmasta/Myanmarista tulleiden muslimipakolaisten pitkittyneeseen läsnäoloon Bangladeshissa. EU edistää myös päättäväisesti taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien kunnioittamista muun muassa kehitystä tukevilla toimillaan. EU ja sen jäsenvaltiot vastaavat vuosittain yli puolesta koko maailman kehitysavusta, mikä merkitsee 50 miljardia euroa. Tällä osuudella autamme kaikkein köyhimpiä ihmisiä, jotta heidän ihmisoikeutensa voisivat toteutua. Autetaan muuttamaan tilanteita Konfliktit ja konfliktien uhka vaarantavat ihmisoikeudet, ja ihmisoikeuksien kieltäminen puolestaan lisää konfliktien riskiä. Sen vuoksi EU parantaa jatkuvasti kriisinhallinnan ja konfliktineston valmiuksiaan sisällyttämällä ihmisoikeusnäkökohdat näitä koskeviin toimiin. Konfliktin perimmäisiin syihin puuttuminen tarkoittaa kaikkien konfliktin osapuolten oikeuksien puolustamista heidän uskonnostaan tai etnisestä taustastaan riippumatta. 8363/1/10 REV 1 krl/krl/ep 17

18 EU jatkoi koko raportointikauden ajan toimiaan sen varmistamiseksi, että sen turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa otetaan täysimääräisesti huomioon ihmisoikeudet, tasa-arvokysymykset ja aseellisten konfliktien vaikutukset lapsiin. Useimpiin operaatioihin kuuluu nyt ihmisoikeus- ja/tai tasa-arvoasiantuntijoita, joiden työnä on näistä kysymyksistä tiedottaminen. Esimerkiksi EUSEC RD Congo on Kongon demokraattisen tasavallan turvallisuusalan uudistusta koskeva neuvonta- ja avustusoperaatio. Se perustettiin vuonna 2005, ja sen tehtäväksi annettiin selkeästi varmistaa sellaisten politiikkojen edistäminen, jotka ovat sopusoinnussa seuraavien normien kanssa: ihmisoikeudet ja kansainvälinen humanitaarinen oikeus, sukupuolten tasa-arvo ja aseellisista konflikteista kärsimään joutuneet lapset, demokratianormit, hyvän julkisen hallinnon periaatteet sekä avoimuus- ja oikeusvaltioperiaatteet. EUPOL RD Congo -operaatio perustettiin niin ikään Kongon demokraattiseen tasavaltaan edistämään Kongon kansallisen poliisin uudistamista ja uudelleenjärjestämistä. Operaation tehtävänä on edistää Kongon demokraattisen tasavallan itäosan rauhanprosessin tasa-arvo- ja ihmisoikeusnäkökohtia sekä lapsia aseellisissa konflikteissa koskevia näkökohtia. Operaatiot toimivat tiiviissä yhteistyössä, ja niillä on yhteiset tasa-arvoneuvonantajat sekä ihmisoikeuksien ja lapsia aseellisissa konflikteissa koskevien kysymysten asiantuntija. EU:n erityisedustajat edustavat EU:ta joissakin maailman levottomimmista maista. Heidän toimeksiannoissaan on erityisiä määräyksiä ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja lapsia aseellisissa konflikteissa koskevien kysymysten käsittelystä. Useimmat erityisedustajat ovat nimenneet ihmisoikeus- ja tasa-arvoasioiden yhteyspisteet, jotka osallistuvat EU:n sitoumusten täyttämiseen. EU:n rooli kriisinhallinnan alalla on ainutlaatuinen, koska siinä yhdistyvät sekä siviili- että sotilasalan asiantuntemus. Joulukuussa 2008 Eurooppa-neuvosto päätti edistää asiaa yhdentämällä siviili- ja sotilaskriisinhallinnan strategisen suunnittelun. Vuonna 2009 perustettu uusi kriisinhallinta- ja suunnittelulinja on parantanut koordinointia niin, että EU on voinut maksimoida vaikuttavuutensa. 8363/1/10 REV 1 krl/krl/ep 18

19 Autetaan muuttamaan asenteita Merkittävänä osana EU:n strategiaa on pyrkimys saada yleismaailmalliset periaatteet hyväksyttyä sellaisissa osissa maailmaa, joissa vapauden, demokratian, tasa-arvon, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen perinteet saattavat olla vähäisiä. Tämä on pitkäjänteistä työtä, mutta se on ratkaisevan tärkeää määriteltäessä lähtökohtia keskustelulle kansainvälisten asioiden järjestämisestä. Siitä riippuu, onnistummeko "voimakkaamman kansainvälisen yhteisön, hyvin toimivien kansainvälisten instituutioiden ja sääntöihin perustuvan kansainvälisen järjestyksen" kehittämisessä, joka on EU:n turvallisuusstrategian tavoite. EU pyrkii tätä varten jatkuvasti laajentamaan eri kumppaneihin suunnattuja toimiaan. Kumppaneita voivat olla hallitukset tai valtioista riippumattomat järjestöt, kuten edellä mainittiin, mutta niitä voivat olla myös yritykset, joiden tärkeä tehtävä kansainvälisten normien levittämisessä tunnustetaan yhä laajemmin. Tähän toimintaan osallistuvat EU:n kaikki osat: jäsenvaltiot, parlamentti ja muut toimijat. Ihmisoikeuksissa ei kuitenkaan lopulta ole kysymys politiikasta, vaan ihmisistä, ainutlaatuisista yksilöistä. EU:n työhön kuuluukin paljon enemmän kuin vain poliittiset keskustelut ja yhteistyömäärärahat. Siinä annetaan myös mahdollisuus lupaaville opiskelijoille opiskella ihmisoikeuksia ja demokratiakehitystä maisterintutkintotason koulutusohjelmissa Venetsiassa (Italiassa), Pretoriassa (Etelä-Afrikassa), Sarajevossa (Bosnia ja Hertsegovinassa), Sydneyssä (Australiassa) ja Buenos Airesissa (Argentiinassa). Lopuksi Lissabonin sopimus tuli voimaan raportointikauden päättyessä joulukuussa Perussopimuksen tuomien muutosten avulla on mahdollista vahvistaa edelleen EU:n ihmisoikeuspolitiikan vaikuttavuutta, johdonmukaisuutta ja avoimuutta. Se ei ehkä yksinään muuta maailmaa, mutta se antaa EU:lle keinot jatkaa työtään ihmisten elämän muuttamiseksi. 8363/1/10 REV 1 krl/krl/ep 19

20 2. EU:n ohjauskeinot ja aloitteet EU:n ulkopuolisissa maissa EU on kuluneen vuosikymmenen aikana ottanut käyttöön kaikki tarvitsemansa välineet toteuttaakseen arvojaan ja periaatteitaan käytännössä. Yksityiskohtaisista kannoista sopiminen EU:n 27 jäsenvaltion kesken on vaatinut paljon työtä. Tällainen konsensuksen muodostaminen on EU:n suuntaviivojen perusta, ja sen ansiosta EU voi ottaa asioihin selkeästi kantaa julkilausumien ja virallisten yhteydenottojen avulla. EU:n sisäinen yhteisymmärrys ei tietenkään riitä, vaan perussopimuksen mukaan EU:n on edistettävä periaatteitaan myös muualla maailmassa. Tähän kuuluu keskustelu ihmisten kanssa, yhteisten näkemysten etsiminen ja jakolinjojen poistaminen. Tätä voidaan toteuttaa virallisissa ihmisoikeusvuoropuheluissa ja -neuvotteluissa tai hiljaisemmin epävirallisissa yhteyksissä vastapuoliin. Silloin, kun puheet eivät yksistään riitä, EU on osoittanut olevansa valmis investoimaan huomattavasti varoja saadakseen aikaan muutoksia kentällä. Se on rahoittanut demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen (EIDHR) kautta lukuisia toimia, joita tuetaan EU:n ulkopuolisten maiden kanssa tehtyihin sopimuksiin lisättävillä ihmisoikeuslausekkeilla. Tilanteen vaatiessa EU on myös lähettänyt miehiä ja naisia eri puolille maailmaa vaikuttamaan tapahtumiin kriisinhallintaoperaatioihin osallistumalla. 2.1 Ihmisoikeuksia ja kansainvälistä humanitaarista oikeutta koskevat EU:n suuntaviivat EU:n ihmisoikeuspolitiikan selkärankana on kahdeksan niin sanottua "suuntaviivaa". Ne eivät ole oikeudellisesti sitovia, mutta EU:n neuvosto hyväksyy ne yksimielisesti, minkä vuoksi ne ovat EU:n painopisteiden vahva poliittinen ilmaus. Ne toimivat myös käytännön välineinä, jotka auttavat EU:n edustajia eri puolilla maailmaa edistämään ihmisoikeuspolitiikkaamme. Suuntaviivat vahvistavat tällä tavoin EU:n ihmisoikeuspolitiikan yhtenäisyyttä ja johdonmukaisuutta. 8363/1/10 REV 1 krl/krl/ep 20

21 EU:lla on tällä hetkellä ihmisoikeussuuntaviivat seuraavista aiheista: kuolemanrangaistus (hyväksytty 1998, päivitetty 2008) kidutus ja muu julma, epäinhimillinen tai halventava kohtelu tai rangaistus (hyväksytty 2001, päivitetty 2008) ihmisoikeusvuoropuhelut (hyväksytty 2001, päivitetty 2009) lapset aseellisissa selkkauksissa (hyväksytty 2003, päivitetty 2008) ihmisoikeuksien puolustajat (hyväksytty 2004, päivitetty 2008) lapsen oikeuksien edistäminen ja suojaaminen (hyväksytty 2007) naisiin kohdistuvan väkivallan ja kaikkien naisiin kohdistuvien syrjintämuotojen torjunta (hyväksytty 2008) kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamisen edistäminen (hyväksytty 2005, päivitetty 2009). Lisätietoja suuntaviivoista on maaliskuussa 2009 julkaistussa esitteessä. Niiden koko teksti on saatavilla myös neuvoston verkkosivuilla kaikilla EU:n kielillä sekä venäjän, kiinan, arabian ja farsin kielillä. Kansainvälisellä humanitaarisella oikeudella on ratkaiseva asema puolustettaessa ihmisoikeuksien kunnioittamista aseellisissa konflikteissa. Se on saanut EU:ssa erityistä merkitystä yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan operaatioiden määrän kasvaessa. Se on myös ensiarvoisen tärkeä tekijä varmistettaessa terrorismin vastaisten toimien toteuttaminen kansainvälisen oikeuden puitteissa, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen periaatteiden mukaisesti. 8363/1/10 REV 1 krl/krl/ep 21

22 EU:n neuvosto antoi joulukuussa 2009 päätelmät kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamisesta ja vahvisti vankan tukensa kansainvälisen humanitaarisen oikeuden edistämiselle ja suojelulle. Neuvosto piti erityisen tärkeänä sisällyttää kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattaminen kaikkiin EU:n kriisinhallintatoimiin päätöksenteosta henkilöstön koulutukseen saakka. Neuvosto hyväksyi lisäksi kansainvälistä humanitaarista oikeutta koskevien EU:n suuntaviivojen päivitetyn version ja vahvisti sitoutuneensa varmistamaan niiden täytäntöönpanon ja katsovansa, että on tärkeää edelleen parantaa kansainvälisen humanitaarisen oikeuden valtavirtaistamista EU:n kaikessa ulkoisessa toiminnassa. Jotta tehostettaisiin kansainvälistä humanitaarista oikeutta koskevien suuntaviivojen täytäntöönpanon yhdentämistä EU:n muiden ihmisoikeussuuntaviivojen kanssa, toteutettiin joukko aihekohtaisia virallisia yhteydenottoja tietyissä maissa. Neuvosto antoi vuonna 2009 myös kaksi kansainväliseen humanitaariseen oikeuteen liittyvää julkilausumaa: ensimmäisen niistä Solferinon taistelun 150-vuotispäivän muistoksi ja toisen keskeisimpään kansainväliseen humanitaariseen oikeuteen kuuluvien Geneven neljän yleissopimuksen tekemisen 60-vuotispäivän johdosta. 2.2 Ihmisoikeusvuoropuhelut ja -neuvottelut Ihmisoikeusvuoropuhelut ovat yksi keinoista, joita EU käyttää ihmisoikeuspolitiikkansa toteuttamiseksi, ja ne ovat olennainen osa EU:n ulkopuolisia maita koskevaa EU:n kokonaisstrategiaa. EU on perustanut lähes 40 vuoropuhelua, joissa keskitytään ihmisoikeuksiin. Ne eivät korvaa ihmisoikeuskysymysten ottamista esiin muilla poliittisen vuoropuhelun foorumeilla, mutta ne antavat EU:lle tilaisuuden keskustella ihmisoikeuksista tiettyjen kumppanien kanssa yksityiskohtaisemmin kuin muutoin olisi mahdollista. Ihmisoikeusvuoropuhelut eivät ole vain diplomaattisia neuvotteluja, vaan niillä pyritään saamaan aikaan todellisia ja konkreettisia parannuksia ihmisoikeuksien alalla koko maailmassa. EU voi niiden puitteissa myös tuoda esiin huolta aiheuttavia yksittäistapauksia. EU:n ihmisoikeusvuoropuheluja käydään tällä hetkellä neljässä eri muodossa: a) rakenteelliset ihmisoikeusvuoropuhelut: Kiina Valko-Venäjä Armenia 8363/1/10 REV 1 krl/krl/ep 22

23 Georgia Moldova Afrikan unioni Kazakstan Kirgisian tasavalta Tadžikistan Turkmenistan Iran (keskeytetty vuonna 2006) Indonesia b) assosiaatiosopimusten, kumppanuus- ja yhteistyösopimusten tai yhteistyösopimusten mukaisissa alakomiteoissa, erityisesti Euroopan naapuruuspolitiikan puitteissa käytävät vuoropuhelut: Kambodža Egypti Jordania Laos Libanon Marokko Pakistan Palestiinalaishallinto Tunisia Uzbekistan Vietnam c) paikalliset ihmisoikeusvuoropuhelut: Argentiina Brasilia Chile 8363/1/10 REV 1 krl/krl/ep 23

24 Kolumbia Intia Meksiko Sri Lanka Vietnam d) ihmisoikeuskysymyksiä koskevat neuvottelut: Yhdysvallat Kanada Japani Uusi-Seelanti Venäjä Israel Ehdokasmaat: Kroatia, Turkki ja entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia. Ihmisoikeuksista keskustellaan toisinaan myös EU:n ja Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden välisen Cotonoun sopimuksen määräysten mukaisissa vuoropuheluissa. Cotonoun sopimuksen osapuolina on EU:n lisäksi seuraavat 79 maata: Angola Antigua ja Barbuda Bahama Barbados Belize Benin Botswana Burkina Faso Burundi Cookinsaaret Kamerun Kap Verde Keski-Afrikan tasavalta Komorit Kongo-Brazzaville Kongo- Kinshasa Kuuba Djibouti Dominica Dominikaaninen tasavalta Eritrea Etelä-Afrikka Etiopia Fidži Gabon Gambia Ghana Grenada Guinea-Bissau Guinean tasavalta Guyana Haiti Itä-Timor Jamaika Kenia Kiribati Lesotho Liberia Madagaskar Malawi Mali Marshallinsaaret Mauritania Mauritius Mikronesia Mosambik Namibia Nauru Niger Nigeria Niue Norsunluurannikko Palau Papua-Uusi-Guinea Päiväntasaajan Guinea Ruanda Saint Kitts ja Nevis Saint Lucia Saint Vincent ja Grenadiinit Salomonsaaret Sambia Samoa São Tomé ja Príncipe Senegal Seychellit Sierra Leone Somalia Sudan Suriname Swazimaa Tansania Togo Tonga Trinidad ja Tobago Tšad Tuvalu Uganda Vanuatu Zimbabwe. 8363/1/10 REV 1 krl/krl/ep 24

25 Sopimuksen 8 artiklassa osapuolet velvoitetaan käymään "kattavaa, tasapainoista ja perusteellista" vuoropuhelua, joka "edistää keskinäistä ymmärtämystä" ja jonka "osana arvioidaan säännöllisesti tilanteen kehittymistä ihmisoikeuksien kunnioittamisen, demokratian periaatteiden ja oikeusvaltion periaatteen noudattamisen sekä hyvän hallintotavan osalta". Lähes kaikkien edellä mainittujen maiden kanssa käydään 8 artiklan mukaista vuoropuhelua. Cotonoun sopimuksen 9 artiklan mukaan ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden kunnioittaminen on sopimuksen olennainen osa. Sopimuksen 96 artiklassa määrätään, että jos jotakin tällaista olennaista osaa on rikottu, osapuoli voi kutsua toisen osapuolen neuvotteluihin, joissa pyritään molempien osapuolten kannalta hyväksyttävään ratkaisuun. Jos ratkaisuun ei päästä, hätätapauksissa tai jos toinen osapuolista kieltäytyy neuvotteluista, voidaan toteuttaa aiheellisia toimenpiteitä, joihin kuuluu (viimeisenä keinona) sopimuksen soveltamatta jättäminen kyseisen maan osalta. Tällä raportointikaudella 96 artiklaa sovellettiin seuraaviin maihin: Fidži Guinea Madagaskar Mauritania Niger Zimbabwe 2.3 Yhteiset toiminnat, yhteiset kannat ja kriisinhallintaoperaatiot Yhteiset toiminnat ovat EU:n neuvoston yksimielisesti hyväksymiä oikeudellisesti sitovia säädöksiä, joissa edellytetään unionin operatiivisia toimia, esimerkiksi kriisinhallintaoperaatiota EU:n ulkopuolisessa valtiossa. Niissä määritellään toimien tavoitteet ja laajuus, käyttöön annettavat resurssit ja niiden täytäntöönpanon edellytykset. Yhteisillä kannoilla määritellään unionin lähestymistapa tiettyyn maantieteelliseen tai aihekohtaiseen kysymykseen. EU:n neuvosto hyväksyy ne yksimielisesti, minkä jälkeen EU:n jäsenvaltioiden on varmistettava kansallisten politiikkojensa yhdenmukaisuus EU:n kannan kanssa. 8363/1/10 REV 1 krl/krl/ep 25

26 Lissabonin sopimuksen tultua voimaan ei enää käytetä termejä "yhteinen toiminta" ja "yhteinen kanta", vaan ne on korvattu "päätöksillä". Liitteessä 1 on täydellinen luettelo heinäkuun 2008 ja joulukuun 2009 välillä hyväksytyistä yhteisistä toiminnoista, yhteisistä kannoista ja neuvoston päätöksistä, joilla on merkitystä ihmisoikeuksien kannalta. Yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) mukaiset kriisinhallintaoperaatiot EU on ponnistellut merkittävästi sen varmistamiseksi, että sen YTPP:ssä otetaan täysimääräisesti huomioon ihmisoikeudet, tasa-arvokysymykset ja aseellisten konfliktien vaikutukset lapsiin. Niitä käsitellään operaatioiden suunnittelun ja toteuttamisen kaikissa vaiheissa sekä niitä seuraavassa prosessissa kokemusten kartoittamiseksi tulevaa työskentelyä varten. Kuten jäljempänä käy ilmi, työssä on jo saavutettu myönteisiä tuloksia, vaikka paljon työtä on tietenkin vielä tekemättä. Monissa YTPP-operaatioissa käytetään ihmisoikeus- ja/tai tasa-arvoasiantuntemusta: Maaliskuusta 2008 maaliskuuhun 2009 toimineen EUFOR Tchad/RCA -operaation operaatioesikuntaan ja joukkojen esikuntaan nimitettiin tasa-arvoneuvonantaja, joka muun muassa järjesti tasa-arvokoulutusta, ehdotti kattavaa seuranta- ja raportointijärjestelmää ja järjesti kokouksia valtioista riippumattomien järjestöjen ja paikallisten naisryhmien kanssa. EULEX Kosovo -operaatiossa on ihmisoikeus- ja tasa-arvoyksikkö, joka varmistaa, että EULEX Kosovon politiikka ja päätökset ovat ihmisoikeus- ja tasa-arvonormien mukaisia, minkä lisäksi siinä on sisäinen tutkintayksikkö, joka toimii yhteyspisteenä mahdollisista käytännesääntöjen rikkomuksista tehtäviä ulkopuolisia valituksia varten. EUSEC RD Congo- ja EUPOL RD Congo -operaatiot käyttävät yhteisiä tasaarvoneuvonantajia sekä jakavat asiantuntemusta ihmisoikeuksista ja lapsia aseellisissa konflikteissa koskevista kysymyksistä. EUPOL Afganistan -operaatiolla on tasa-arvoneuvonantaja, joka antaa Afganistanin viranomaisille neuvoja Afganistanin kansallisessa poliisissa noudatettavassa tasaarvopolitiikassa. EU:n erityisedustajien toimeksiannoissa on niin ikään erityisiä määräyksiä ihmisoikeuksia, tasaarvoa ja lapsia aseellisissa konflikteissa koskevien kysymysten käsittelystä. Useimmat erityisedustajat ovat nimenneet ihmisoikeus- ja tasa-arvoasioiden yhteyspisteet, jotka osallistuvat EU:n sitoumusten täyttämiseen. 8363/1/10 REV 1 krl/krl/ep 26

27 Tasa-arvoasioiden asettamista YTPP:n keskiöön painotettiin edelleen EU:n toimintapoliittisissa asiakirjoissa. Niissä asetetaan etusijalle YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien 1325, 1820, 1888 ja 1889 täytäntöönpano, jotta asiaa edistettäisiin entistä konkreettisemmin kentällä. Kyseisten päätöslauselmien mukaisesti EU järjesti 2. lokakuuta 2009 Brysselissä kokouksen, jossa jäsenvaltioilla oli tilaisuus vertailla kokemuksiaan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 täytäntöönpanoa koskevista kansallisista toimintasuunnitelmista. Kokoukseen osallistui myös kansalaisyhteiskunnan, YK:n, Naton, Afrikan unionin, Liberian, Nepalin sekä Bosnia ja Hertsegovinan edustajia. EU järjesti 9. ja 10. marraskuuta 2009 myös YTPP:n tasaarvoneuvonantajien ja -yhteyspisteiden kokouksen, joka mahdollisti perusteellisen kokemusten vaihdon ja verkostoitumisen. Vuoden 2009 alussa perustettiin päätöslauselmia 1325 ja 1820 käsittelevä yhteinen virkamiestason epävirallinen työryhmä, joka piti vuoden aikana neljä kokousta, mukaan lukien yksipäiväinen työpaja, jossa edistettiin tulosindikaattorien kehittämistä "kokonaisvaltaista EU:n lähestymistapaa" varten. EU:n neuvosto hyväksyi marraskuussa 2009 asiakirjan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien 1325 ja 1820 täytäntöönpanosta YTPP-operaatioita varten tapahtuvassa koulutuksessa ja suosituksia jatkotoimiksi. Asiakirjassa esitetään toimia, joilla voitaisiin parantaa operaatioon lähettämistä edeltävän koulutuksen ja YTPP-operaatioihin jo lähetetyn henkilöstön koulutuksen johdonmukaisuutta ja laatua. Siinä myös suositellaan lisäämään tasa-arvokoulutusta muun muassa laatimalla yhteisesti sovittu koulutusohjelma päätöslauselmien 1325 ja 1820 täytäntöönpanosta YTPP:ssä. Työssä käytettiin pohjana tutkimusta EU:n jäsenvaltioiden nykyisistä käytännöistä ja puheenjohtajavaltio Ruotsin heinäkuussa 2009 järjestämää asiantuntijaseminaaria. Sitä edelsi YTPP:n tasa-arvonäkökulmaa käsitellyt symposiumi, joka pidettiin Ateenassa Euroopan turvallisuus- ja puolustusakatemian (ETPA) johdolla. EU on toteuttanut merkittäviä eri tahoihin suunnattuja toimia päätöslauselman 1325 sekä muiden naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevien YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien edistämiseksi. Naiset, rauha ja turvallisuus on keskeinen teema EU:n yhteistyössä Afrikan unionin kanssa. EU järjesti päätöslauselman 1325 tiimoilta kaksi tapahtumaa New Yorkissa, mukaan lukien helmikuussa 2009 järjestetty EU:n, AU:n, YK:n ja valtioista riippumattomien järjestöjen eri sidosryhmien tilaisuus, jossa keskusteltiin siitä, miten YK:n ja kansallisia toimia voidaan täydentää alueellisilla järjestelyillä. EU järjesti syyskuussa 2009 myös ministeritason tilaisuuden, jossa keskusteltiin ennen päätöslauselman 1325 kymmenettä vuosipäivää toteutettavista toimista ja jäljellä olevista puutteista täytäntöönpanossa. 8363/1/10 REV 1 krl/krl/ep 27

28 2.4 Viralliset yhteydenotot ja julkilausumat EU pitää ihmisoikeuskysymysten julkistamista erittäin tärkeänä. Sen vuoksi se antaa runsaasti julkilausumia, joissa tuodaan esiin sen huolenaiheita tai tyytyväisyyttä myönteiseen kehitykseen. Julkilausumat hyväksytään yksimielisesti. Muissa tapauksissa ja jos EU katsoo sen tarkoituksenmukaisemmaksi, se voi tehdä virallisen yhteydenoton. Viralliset diplomaattiset yhteydenotot eli demarssit ovat merkittäviä välineitä kaikessa ulkopolitiikassa, ja EU käyttää niitä ottaakseen esiin ihmisoikeuskysymyksiä EU:n ulkopuolisten maiden viranomaisten kanssa. EU myös toteuttaa säännöllisesti virallisia yhteydenottoja eri puolilla maailmaa edistääkseen Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön yleismaailmallista ja yhtenäistä soveltamista. Viralliset yhteydenotot toteutetaan yleensä luottamuksellisina EU:n paikallisten edustajien toimesta. Tällä tavoin käsiteltyjä aiheita ovat yleisimmin seuraavat: ihmisoikeuksien puolustajien suojeleminen, laiton vangittuna pitäminen, tahdonvastaiset katoamiset, kuolemanrangaistus, kidutus, lasten suojeleminen, pakolaiset ja turvapaikanhakijat, laittomat teloitukset, sanan- ja yhdistymisvapaus, oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja vaalit. 2.5 Ihmisoikeuslausekkeet EU:n ulkopuolisten maiden kanssa tehtävissä yhteistyösopimuksissa EU on jo vuodesta 1995 pyrkinyt lisäämään ihmisoikeuslausekkeen sopimuksiinsa EU:n ulkopuolisten maiden kanssa (lukuun ottamatta erityisiin teknisiin aiheisiin rajoittuvia sopimuksia): "Kumppanuuden perustana olevat ihmisoikeudet sekä demokratian ja oikeusvaltion periaate muodostavat osapuolten sisä- ja ulkopolitiikan perustan ja ovat tässä sopimuksessa tarkoitettuja olennaisia osia." 8363/1/10 REV 1 krl/krl/ep 28

29 Tämän sanamuodon tarkoituksena on edistää EU:n arvoja ja periaatteita, jotka muodostavat sen ulkosuhteiden perustan. Sillä vahvistetaan, että ihmisoikeudet ovat vuoropuhelun molempien osapuolten yhteistä etua koskeva kysymys, ja se toimii muiden keskeisten sopimusmääräysten tavoin perustana myönteisten toimenpiteiden toteuttamiselle. Jos ihmisoikeuksia loukataan vakavasti ja jatkuvasti, toinen sopimuspuoli voi ihmisoikeuslausekkeen nojalla kohdistaa rikkoneeseen osapuoleen rajoittavia toimenpiteitä, jotka on suhteutettu loukkausten vakavuuteen. EU ratifioi 26. helmikuuta 2009 ihmisoikeuslausekkeen sisältävän vakautus- ja assosiaatiosopimuksen Albanian kanssa. EU allekirjoitti 9. marraskuuta 2009 ihmisoikeuslausekkeen sisältävän kokonaisvaltaista kumppanuutta ja yhteistyötä koskevan puitesopimuksen Indonesian kanssa. Tällä hetkellä on voimassa 45 ihmisoikeuslausekkeen sisältävää sopimusta, mukaan lukien EU:n sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden välinen Cotonoun kumppanuussopimus, joka kattaa 79 maata. Neuvoston ja komission verkkosivustoilla 1 on yhteenveto EU:n sopimuksista. Vuosittaisesta ihmisoikeusraportista 2008 sekä EU:n ihmisoikeuspolitiikasta 7. toukokuuta 2009 antamassaan päätöslauselmassa Euroopan parlamentti kehotti valvomaan edelleen tehokkaasti EU:n allekirjoittamiin sopimuksiin sisältyvän ihmisoikeuslausekkeen noudattamista ja sisällyttämään kyseisen lausekkeen järjestelmällisesti myöhempiin sopimuksiin. Parlamentti painotti jälleen, että lauseketta on täydennettävä järjestelmällisesti todellisella toimeenpanomekanismilla. 2.6 Ihmisoikeuksista vastaava Javier Solanan henkilökohtainen edustaja Riina Kionka oli Javier Solanan (aiempi EU:n korkea edustaja) henkilökohtainen edustaja tammikuusta 2007 marraskuuhun 2009, ja hänen toimialaansa kuuluivat ihmisoikeudet ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Hän on edelleen vastuussa ihmisoikeuksista neuvoston pääsihteeristössä, jossa hän työskentelee EU:n ihmisoikeuspolitiikan johdonmukaisuuden ja jatkuvuuden parantamiseksi /1/10 REV 1 krl/krl/ep 29

30 Raportointikauden aikana Kionka oli mukana monissa erilaisissa toimissa julkisesta diplomatiasta politiikan suunnitteluun ja osallistui ihmisoikeusnäkökulman valtavirtaistamiseen YUTP:ssä ja YTPP:ssä, EU:n ulkopuolisten maiden kanssa käytäviin ihmisoikeusvuoropuheluihin ja -neuvotteluihin sekä yleensä ihmisoikeuksia koskevien EU:n suuntaviivojen täytäntöönpanoon. Raportointikauden aikana hän pyrki lisäämään johdonmukaisuutta, erityisesti täytettäessä sitoumuksia, joita jäsenvaltiot ovat tehneet ihmisoikeus- ja tasa-arvoasioiden valtavirtaistamiseksi ETPP-operaatioissa. Hän jatkoi myös pyrkimyksiään saada EU:n päättäjät kiinnittämään entistä enemmän huomiota ihmisoikeusasioihin. Tavoitteena oli myös kohottaa EU:n ihmisoikeuspolitiikan julkisuuskuvaa herättämällä yleisön mielenkiinto tuen laajentamiseksi EU:n toimille eri puolilla maailmaa. Riina Kionka edusti Javier Solanaa ja neuvostoa monissa kansainvälisissä konferensseissa ja seminaareissa ja piti lukuisia puheita. Henkilökohtaisen edustajan eri yhteyksissä esittämiin puheenvuoroihin voi tutustua neuvoston verkkosivustolla. Kionka tapasi niin ikään runsaasti ihmisoikeuksien puolustajia eri alueilta, edusti neuvostoa ihmisoikeuksista käydyissä keskusteluissa Euroopan parlamentin kanssa ja huolehti yhteyksistä Yhdistyneisiin kansakuntiin, Euroopan neuvostoon ja Etyjiin. Kionka ponnisteli merkittävästi ihmisoikeus- ja tasa-arvonäkökohtien tuomiseksi YTPPoperaatioiden keskiöön. Hän toimi yhteistyössä EU:n erityisedustajien kanssa yhteisillä vierailuilla kriisialueille. Hän myös jatkoi pyrkimyksiä vahvistaa ihmisoikeuksien merkitystä keskeisenä osana EU:n jäsenvaltioiden diplomatiaa. Tätä kirjoitettaessa pohdittiin, miten ihmisoikeuspolitiikka tuotaisiin parhaiten mukaan tulevaan Euroopan ulkosuhdehallintoon. 8363/1/10 REV 1 krl/krl/ep 30

31 2.7 Euroopan naapuruuspolitiikka (ENP) ENP:n toimintaohjelmia on voimassa Armenian, Azerbaidžanin, Egyptin, Georgian, Israelin, Jordanian, Libanonin, Marokon, Moldovan, palestiinalaishallinnon ja Tunisian kanssa, ja Ukrainan kanssa toteutetaan assosiaatio-ohjelmaa. Ohjelmista sovitaan kahdenvälisesti, ja niihin sisältyy erityistavoitteita demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien aloilla painotuksen vaihdellessa maittain. Toimintaohjelmissa vahvistetaan poliittinen ja taloudellinen uudistusohjelma lyhyen ja keskipitkän aikavälin painopisteineen. Ihmisoikeudet ja demokratiakehitys ovat vastaisuudessakin keskeisessä asemassa EU:n suhteissa ENP-kumppanimaihin, myös kun suhteita tiivistetään virallisesti tulevaisuudessa. Toimintaohjelmiin sisältyvien sitoumusten tavoitteena on edistää keskeisiä uudistuksia seuraavilla aloilla: demokratiakehitys (esimerkiksi vaalilait, hallinnon hajauttaminen ja hallinnollisten valmiuksien vahvistaminen), oikeusvaltio (esimerkiksi rikos- ja siviililainsäädäntö, rikosprosessilait, oikeuslaitoksen toiminnan tehostaminen ja strategioiden laatiminen petosten torjunnan alalla) ja ihmisoikeudet (esimerkiksi ihmisoikeuksia ja perusvapauksia suojaava lainsäädäntö, kansainvälisten ihmisoikeussopimusten noudattamisen valvonta, rotu- ja muukalaisvihan torjunta, ihmisoikeuskoulutus ja työntekijöiden perusoikeuksia koskevien kansainvälisten yleissopimusten noudattamisen valvonta). Poliittiseen vuoropuheluun kuuluvien kaikkien tasojen kokousten lisäksi mainituista kysymyksistä voidaan keskustella säännöllisesti ihmisoikeuksia käsittelevissä alakomiteoissa tai ihmisoikeusvuoropuheluissa, mikä helpottaa sitoumusten täyttämisen yhteistä valvontaa. Vuoropuhelu eteläisten kumppanien kanssa perustuu pääosin YK:n yleissopimuksiin, ja sitä on vahvistettu huomattavasti ENP:n rakenteiden avulla. Suhteissa itäisiin kumppaneihin keskeisiä foorumeja alan toimien tehostamiseksi ovat Euroopan neuvosto ja Etyj, ja niissä tehtyjä sitoumuksia käytetään pohjana toimintaohjelmien sitoumuksille. Kansalaisyhteiskuntaa kuullaan ennen kaikkia kahdenvälisiä EU:n ihmisoikeusvuoropuhelujen kokouksia ja niiden jälkeen. 8363/1/10 REV 1 krl/krl/ep 31