MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN NEUVOTTELUPÄIVÄ

Transkriptio

1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN NEUVOTTELUPÄIVÄ Päihde- ja mielenterveystyön kehittämisverkosto OULU J. Moring

2 Lainsäädäntö Terveydenhuoltolaki Mielenterveyslain tekeillä olevat muutokset Linkki HE 199/2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeuden rajoittamisen lainsäädäntöhanke lainsäädäntöhanke Päivystysasetus Sosiaalihuollon lait Järjestämislaki (SoTe-uudistus) J Moring 2

3 VALINNANVAPAUS Terveydenhuoltolaki 48 Laajennettu kiireettömän hoidon hoitopaikan valinta Henkilö voi valita perusterveydenhuollostaan vastaavan terveyskeskuksen ja terveyskeskuksen terveysaseman 2 ja 3 luvussa tarkoitettujen palvelujen saamiseksi. Valinnasta on tehtävä kirjallinen ilmoitus sekä hoitovastuussa olevan kunnan että valitun kunnan terveyskeskukselle. Hoitovastuu siirtyy valitun kunnan terveyskeskukselle viimeistään kolmen viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Henkilön valinta voi kohdistua samanaikaisesti vain yhteen terveyskeskukseen ja terveysasemaan. Uuden valinnan voi tehdä aikaisintaan vuoden kuluttua edellisestä valinnasta. Valinta ei koske16 :ssä tarkoitettua kouluterveydenhuoltoa, 17 :ssä tarkoitettua opiskeluterveydenhuoltoa eikä pitkäaikaista laitoshoitoa. Kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää 25 :ssä tarkoitettua kotisairaanhoitoa oman alueensa ulkopuolelle. Lain 48 :ää sovelletaan 1 päivästä tammikuuta TERVEYDENHUOLTOLAKI J. Moring 3

4 VALINNANVAPAUS Terveydenhuoltolaki 48 Laajennettu kiireettömän hoidon hoitopaikan valinta Jos lääkäri tai hammaslääkäri arvioi, että henkilö tarvitsee erikoissairaanhoidon palveluja, henkilö voi valita hoidon antavan kunnallisen erikoissairaanhoidon toimintayksikön. Hoitopaikka on valittava yhteisymmärryksessä lähetteen antavan lääkärin tai hammaslääkärin kanssa J. Moring 4

5 VALINNANVAPAUS Terveydenhuoltolaki 49 Muu valinnan mahdollisuus Potilaalla on mahdollisuus valita häntä terveydenhuollon yksikössä hoitava laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö toimintayksikön toiminnan tarkoituksenmukaisen järjestämisen sallimissa rajoissa. Potilaan jatkohoito on toteutettava siten, että hänet ohjataan häntä aiemmin hoitaneen lääkärin tai hammaslääkärin hoitoon, aina kun se hoidon asianmukaisen järjestämisen kannalta on mahdollista J. Moring 5

6 Mielenterveyslain muuttaminen Perusoikeudet ja ihmisoikeussopimukset Perusoikeudet, kuten yhdenvertaisuus, oikeus elämään, henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen, liikkumisvapaus, yksityiselämän suoja, uskonnon- ja omantunnonvapaus, omaisuudensuoja, oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin, oikeus sosiaaliturvaan ja oikeusturva, turvataan jokaiselle Suomen perustuslaissa (731/1999). Ihmisoikeudet turvataan kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa, joiden ydinsisältö pyrittiin tiivistämään vuoden 1995 perusoikeusuudistuksessa Suomen hallitusmuotoon, sittemmin perustuslakiin J. Moring 6

7 Suomen perustuslaki 7 Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Ketään ei saa tuomita kuolemaan, kiduttaa eikä muutoinkaan kohdella ihmisarvoa loukkaavasti. Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta. Rangaistuksen, joka sisältää vapaudenmenetyksen, määrää tuomioistuin. Muun vapaudenmenetyksen laillisuus voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. Vapautensa menettäneen oikeudet turvataan lailla J. Moring 7

8 Siis: Hoitoon ja huolenpitoon sisältyvät itsemääräämisoikeuden rajoitukset on identifioitava ja tehtävä näkyviksi Rajoitusten edellytyksistä ja oikeussuojakeinoista on säädettävä laissa Oikeusturvanäkökohtien huomioon ottaminen on hyvää hoitoa J. Moring 8

9 Perusoikeudet Laitosvallan kielto Pelkästään laitoksessa asumisen perustella ei voida rajoittaa minkään ihmisryhmän perusoikeuksia (perustuslain esityöt, HE 309/1993) Håkan Stoor/JM 9

10 Hallituksen esitys Mielenterveyslain muuttaminen (tarkkailulähete ja tahdosta riippumattoman hoidon jatkaminen) Mielenterveyslakia on tarkoitus muuttaa (väliaikaisesti) niin, että myös muu kuin virkasuhteessa oleva laillistettu lääkäri voisi laatia tarkkailulähetteen laissa säädetyillä edellytyksillä. Myös lääkärin tehtävissä ammatinharjoittamislainsäädännön mukaisesti toimiva lääketieteen opiskelija voisi laatia tarkkailulähetteen osana terveyskeskuslääkärin toimintavelvollisuutta. Poliisin virka-apua esimerkiksi potilaan kuljettamiseksi terveyskeskukseen tai sairaalaan voisi jatkossakin pyytää vain virkasuhteinen lääkäri. Muu kuin virkasuhteinen lääkäri voisi kuitenkin ilmoittaa terveyskeskukselle tai sairaalalle todennäköisesti tahdosta riippumattoman hoidon tarpeessa olevasta henkilöstä tutkimuksiin noutamista tai virka-apupyynnön tekemistä varten. Linkki HE 199/ J. Moring 10

11 Hallituksen esitys Mielenterveyslain muuttaminen (tarkkailulähete ja tahdosta riippumattoman hoidon jatkaminen) Tahdosta riippumattomassa hoidossa olevalle potilaalle olisi varattava mahdollisuus saada sairaalan ulkopuolisen lääkärin arvio hoidon tarpeesta ennen kuin hoidon jatkamisesta tehdään päätös. Sairaalan olisi huolehdittava siitä, että ulkopuolinen lääkäri kutsutaan paikalle potilaan tutkimista ja lausunnon antamista varten. Potilaalle olisi annettava mahdollisuus omalla kustannuksellaan hankkia lausunto myös itse valitsemaltaan lääkäriltä. Potilaalle tulisi lisäksi antaa mahdollisuus saada hoitonsa jatkamisen edellytykset arvioitaviksi hoidon kestäessä. Linkki HE 199/ J. Moring 11

12 Hallituksen esitys Mielenterveyslain muuttaminen (tarkkailulähete ja tahdosta riippumattoman hoidon jatkaminen) Ehdotetuilla lain muutoksilla selkiytettäisiin rikosoikeudellista ja vahingonkorvausoikeudellista vastuuta tilanteissa, jossa muu kuin virkasuhteessa oleva lääkäri käyttää lain nojalla julkista valtaa. Ulkopuolisen lääkärin arvio vahvistaisi potilaan oikeuksia tahdosta riippumattoman hoidon jatkamista koskevassa päätöksenteossa. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä huhtikuuta Mielenterveyslain kokonaisuudistus seuraavaan hallitusohjelmaan? Linkki HE 199/ J. Moring 12

13 Hallituksen esitys (HE 199/2013 vp) eduskunnalle laiksi mielenterveyslain muuttamisesta... Mielenkiintoinen lisä tähän asiaan: Kuopion HaO:n päätös 13/0655/ Valittaja oli tullut sovitusti intervallihoitojaksolle Paiholan sairaalaan, jonne hän jäi vapaaehtoisesti hoitoon. Valittajan sairastaman paranoidisen skitsofrenian oireilun pahenemisen vuoksi hänet otettiin sairaalassa tarkkailuun. Yl L antoi valittajan tarkkailusta tarkkailulausunnon ja ylilääkäri R määräsi hänet päätöksellään tahdosta riippumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoon Psykiatrista vapaudenriistoa koskevan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella on selvää, että lääketieteellisen selvityksen objektiivisuusvaatimus koskee samalla tavoin paitsi hoidon jatkamista koskevia päätöksiä, myös hoitoon määräämistä koskevia päätöksiä. Edellä mainituilla perusteilla tahdosta riippumattomaan psykiatriseen hoitoon määrääminen edellyttää hoitoonmääräämispäätöksen tekevästä lääkäristä riippumattoman lääkärin laatimaa tarkkailulähetettä potilaasta. Hoidon jatkamista koskevan päätöksen yhteydessä potilaalle on varattava tilaisuus saada sairaalan ulkopuolisen lääkärin arvio terveydentilastaan. Asiaa ei ole aihetta arvioida toisin mielenterveyslain 13 :ssä tarkoitetussa tilanteessa, jossa potilas on ennen hoitopäätöksen tekemistä hoidossa vapaasta tahdostaan. Hallinto-oikeus arvioi näin ollen, että ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisusta X v. Suomi ilmeneviä tulkintaperiaatteita tulee soveltaa myös nyt hallinto-oikeudessa käsiteltävänä olevassa asiassa Hallinto-oikeudelle toimitetusta selvityksestä ei ilmene, että valittajalle olisi ennen hoitoonmääräämispäätöksen tekemistä varattu mahdollisuus saada terveydentilastaan ulkopuolisen lääkärin lausunto. Näin ollen hoitoonmääräämispäätös on kumottava J. Moring 13

14 Mutta entäs ne tilanteet joissa sosiaali- ja terveydenhuollossa rajoitetaan perusoikeuksia ilman että se perustuu mihinkään lakiin, tai lainsäädäntö on täysin vanhentunutta eikä vastaa näitä vaatimuksia Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeuden rajoittaminen - lainsäädäntöhanke J. Moring 14

15 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeuden rajoittaminen - työryhmän toimeksiantoon liittyvä voimassa oleva lainsäädäntö Mielenterveyslaki: tahdosta riippumaton hoito, rikoksesta syytetyn mielentilan tutkiminen ja hoito tahdosta riippumatta, rikoksesta syytetyn kehitysvammaisen tahdon vastaisesta erityishuollosta päättäminen, perusoikeuksien rajoittaminen tahdosta riippumattoman hoidon aikana Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista: asiakkaan oikeudet, itsemääräämisoikeus, osallistuminen ym. Päihdehuoltolaki: tahdosta riippumaton hoito, pakotteet ja rajoitukset tahdosta riippumattoman hoidon aikana Laki potilaan asemasta ja oikeuksista: potilaan oikeudet, itsemääräämisoikeus, suostumus ym. Kehitysvammalaki: tahdon vastainen erityishuolto, pakon käyttö (myös vapaaehtoisen) erityishuollon aikana Rikoslaki: hätävarjelu, pakkotila, heitteillepano, vapaudenriisto Toimeksiannon ulkopuolella: Lastensuojelulaki, Tartuntatautilaki J. Moring 15

16 Lain soveltamisala Lakia sovelletaan asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden edistämiseen ja toteuttamiseen sekä rajoitustoimenpiteiden käyttöön viranomaisen ja yksityisen järjestämässä sosiaalihuollossa ja terveyden- ja sairaanhoidossa, jollei tässä tai muussa laissa toisin säädetä J. Moring 16

17 LUONNOS Hallituksen esityksestä itsemääräämisoikeuslaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi Uuden lain tarkoituksena olisi edistää asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeutta ja vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä sosiaali- ja terveydenhuollossa, samoin kuin turvata sosiaalihuollon ja hoidon saanti myös niissä tilanteissa, joissa tarpeen mukaisen huollon tai hoidon antaminen ei ole mahdollista kokonaan ilman asiakkaaseen tai potilaaseen kohdistuvien rajoitustoimenpiteiden käyttöä. Kuulemistilaisuuden HE-versio J. Moring 17

18 Itsemääräämisoikeuslakia ei sovellettaisi päihdehuoltolain mukaiseen tahdosta riippumatta annettavaan päihdehoitoon, mielenterveyslaissa tarkoitettuun tahdosta riippumattomaan hoitoon tai tutkimukseen, eikä tartuntatautilaissa tarkoitettuun tartuntatautien vastustamistyöhön. Lakia ei sovellettaisi myöskään lastensuojeluun, lukuun ottamatta säännöksiä oikeudesta päästä henkilön asuntoon tai muuhun olinpaikkaan terveydentilan tai sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi. Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain tahdonvastaista erityishuoltoa ja tutkimusta koskevat säännökset kumottaisiin itsemääräämisoikeuslain voimaantulon yhteydessä, samoin kuin kehitysvammalain rajoitustoimenpiteiden käyttöä koskeva yleissäännös J. Moring 18

19 Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen Terveydenhuoltolaki terveydenhuollon sisältöä koskevat säännökset mm. perusterveydenhuollon vahvistaminen, ensihoidon järjestäminen, potilaan valinnanvapaus, hoitotakuusäännökset sekä erityisvastuualueen tehtävät Kokeilu HE syksy 2010 HE 2012? Sosiaalihuollon lainsäädäntöuudistus sosiaalihuollon erityislainsäädännön rakenne ja sisältöä koskevat säännökset Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ja järjestämistä koskeva lainsäädäntö tarve laille vuoden 2013 alusta, kun puitelain voimassaolo päättyy sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen, kehittäminen ja valvonta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeuden rajoittaminen - lainsäädäntöhanke Päivystysasetus J. Moring 19

20 PÄIVYSTYSASETUS 4 Päivystyksen johtaminen Päivystysyksikössä on oltava päivystyspalvelun kokonaisuudesta vastaava laillistettu lääkäri.... Päivystysyksikössä on oltava kaikkina vuorokauden aikoina laillistettu lääkäri, joka johtaa päivystysyksikön toimintaa J. Moring 20

21 15 Psykiatria... PÄIVYSTYSASETUS Kunnan tai kuntayhtymän on huolehdittava, että päivystysyksikössä on 1) saatavilla psykiatristen erikoisalojen erikoislääkäri tai psykiatriaan perehtynyt lääkäri, jolla on mahdollisuus neuvotella potilaan hoidosta psykiatrian erikoisalojen erikoislääkärin kanssa ja tarvittaessa hänen on saavuttava hoitoa antavaan yksikköön (siis kumman? Ks. perustelumuistio*) 2) valmius arvioida ja seurata potilaan kriisitilanteita ensisijaisesti avohoitoon ja vapaaehtoisuuteen perustuvilla palveluilla J. Moring 21

22 Perustelumuistio* Paikallisista järjestelyistä riippuen psykiatristen erikoisalojen kuten esimerkiksi psykiatrian, lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri voi toimia vapaamuotoista päivystystä suorittavana takapäivystäjänä, jota psykiatriaan erikoistumaton etupäivystäjällä on mahdollisuus konsultoida. Kunnan tai kuntayhtymän on 2 :n mukaan huolehdittava päivystyksen järjestämisestä ja siten määriteltävä, missä muodossa päivystys (sairaalapäivystyksenä tai vapaamuotoisena päivystyksenä) on tarkoituksenmukaista järjestää potilasturvallisuus huomioiden. Tämä edellyttää sen määrittämistä, missä ajassa psykiatrian kotona vapaamuotoisessa päivystyksessä olevan erikoislääkärin tai psykiatriaan perehtyneen päivystävän lääkärin on saavuttava toimintayksikköön, jotta potilasturvallisuus kyetään ylläpitämään. Arvioinnissa on otettava huomioon muun muassa toimintaolosuhteet, potilasaineisto sekä mahdollisen erikoistumattoman lääkärin osaaminen ja muut valmiudet. Väkivaltainen psykoosipotilas, päihdepsykoosi ja muut vastaavat tilanteet voivat edellyttää sitä, että erikoislääkäri saadaan suhteellisen nopeasti päivystävään yksikköön. Tällaisen valmiusajan tulisi tavallisesti olla alle tunnin mittainen J. Moring 22

23 ...15 Psykiatria PÄIVYSTYSASETUS 3) potilaan terveydentilan arviointia varten käytettävissä riittävän laajasti somaattisten erikoisalojen asiantuntemusta. Tahdosta riippumattomaan hoitoon ottaminen ja hoito edellyttävät, että yksikössä on saatavilla psykiatrian erikoisalojen erikoislääkäri tai psykiatristen häiriöiden hoitoon perehtynyt lääkäri, jolla on mahdollisuus neuvotella psykiatristen erikoisalojen erikoislääkäriä ja tarvittaessa saada hänet hoitoa antavaan yksikköön J. Moring 23

24 Perustelumuistio* 2 momentti. Tahdosta riippumattomaan hoitoon ottaminen ja hoito edellyttävät, että kaikkina vuorokauden aikoina hoitoon ottavassa ja hoitoa toteuttavassa yksikössä on saatavilla psykiatrian erikoisalojen erikoislääkäri tai psykiatristen häiriöiden hoitoon perehtynyt lääkäri, jolla on mahdollisuus konsultoida psykiatristen erikoisalojen erikoislääkäriä ja tarvittaessa saada hänet hoitoa antavaan yksikköön. Tulkinta: Mahdollisesti voi olla myös vapaamuotoinen päivystys??? on oltava = koko ajan paikalla??? on saatavilla = saatavissa paikalle määritellyn ajan kuluessa??? Käytäntö muotoutuu sitten valvontaviranomaisten ja oikeusistuinten kautta J. Moring 24

25 ...15 Psykiatria PÄIVYSTYSASETUS Lasten ja nuorten psyykkisten ongelmien päivystyksellistä arviointia varten tulee erityisvastuualueella sopia menettelytavoista, jotka mahdollistavat kattavan ja riittävän laajapohjaisen lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkärin konsultoimisen J. Moring 25

26 Muuttuuko mikään? J. Moring 26

27 Mitä ihmettä Jyväskylässä on tehty? Lainattu: Jani Korpela; KSSHP

28 Mielenterveyspalvelujen aikuispsykiatrian huone- ja leposide-eristys, EKSOTE PS /2013 Ennuste 2013 Muutos % Muutosennuste % huone-eristys ,1-67,8 leposide-eristys ,8-67,3 PS3 huone-eristys ,3-31,4 leposide-eristys ,0-100,0 Yhteensä huone-eristys ,5-55,0 leposide-eristys ,0-70,0 Lainattu: Timo Salmisaari

29 MIELENTERVEYS- JA AIKUISSOSIAALITYÖN INTEGRAATIO YHTEISKUNNALLINEN SYRJÄYTYMINEN JA SEN EHKÄISY; Pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisy ja kuntoutus, Juurettomuus, Kotouttaminen, Ylisukupolvisuuden välttäminen ym. syrjäytymisen seuraukset KUNTOUTUS SOSIAALITYÖ MIELENTERVEYS- KUNTOUTUKSEN ASIAKKAAT; Yhteiskunnallisen osallisuuden tukeminen, Stigman purku, Arjen rakenteiden ja merkitysten ylläpitäminen PÄIHDEONGELMAISUUS; Tukiasuntojen ja psykososiaalisen tuen tarvitsijat, Perheiden tuki, Ylisukupolvisuuden ehkäisy PSYKIATRIA PÄIHDETYÖ KAKSOISDIAGNOOSIASIAKKAAT; Diagnostiikka systemaattisuus, Elämän mukainen hoito, Preventiivisyys Lainattu: Timo Salmisaari,EKSOTE

30 Hyvältä näyttää Eksote huone-eristys 400 huone-eristys (psyk.) 500 leposide-eristys 500 leposide-eristys (psyk.) (arvio) Lainattu: Vesa Piikki,EKSOTE

31 Kiitos! J. Moring 31