KORKEAKOULUYHTEISTYÖTÄ VENÄJÄN KANSSA

Transkriptio

1 Ira Jänis-Isokangas KORKEAKOULUYHTEISTYÖTÄ VENÄJÄN KANSSA Arviointi CIMOn rahoittamista Venäjä-toiminnoista Raportit ja selvitykset 2017:3a

2 Opetushallitus Raportit ja selvitykset 2017:3a ISBN (pdf) ISSN-L ISSN (pdf) Taitto: Grano Oy Kannen valokuva: Satu Haavisto, CIMOn Talvikoulu 2012 www. oph.fi

3 SISÄLTÖ SAATTEEKSI 5 ARVIOINNIN TAVOITTEET 6 KANSALLISET TARPEET JA MUUTTUVAT KANSAINVÄLISET OLOSUHTEET 8 CIMON VENÄJÄ-TOIMINNOT: OHJELMAT, RAKENNE JA HALLINNOINTI 10 CIMON VENÄJÄ-TOIMINTOJEN MERKITYS KORKEAKOULUILLE JA OPISKELIJOILLE 15 ARVIOINNISTA NOUSSEITA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA 21 TULEVAISUUDEN KORKEAKOULUPOLITIIKKA JA KORKEAKOULUJEN VENÄJÄ-YHTEISTYÖ 26 KORKEAKOULUYHTEISTYÖTÄ VENÄJÄN KANSSA 3

4 4 KORKEAKOULUYHTEISTYÖTÄ VENÄJÄN KANSSA

5 SAATTEEKSI Tässä selvityksessä arvioidaan kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn Venäjä-yhteistyön muotoja. Vuoden 2017 alusta toiminta siirtyi Opetushallitukseen vanhan Opetushallituksen ja CIMO yhdistyttyä uudeksi virastoksi, joka jatkaa edeltäjiensä tehtäviä vastaamalla koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja elinikäisen oppimisen kehittämisestä sekä kansainvälisyyden edistämisestä. Opetushallituksen Venäjä-yhteistyön muotoja ovat kansallisesti rahoitettu Luoteis-Venäjän ja suomalaisten korkeakoulujen opiskelija- ja opettajavaihtoon painottuva FIRST-ohjelma, uusi Venäjälle suuntautuvaa liikkuvuutta tukeva pilottiohjelma sekä Nort2North-ohjelma, jonka kautta Arktisen yliopiston jäsenkorkeakoulut voivat järjestää pienimuotoista opiskelijavaihtoa Venäjän kanssa. Tämän lisäksi Opetushallitus rahoittaa suomalaisten opiskelijoiden harjoittelujaksoja Venäjällä sekä hallinnoi Venäjän valtion apurahoja, joilla tuetaan tutkinnon suorittamista kokonaan tai osittain Venäjällä. Opetushallitus rahoittaa myös nuorten venäläisten tutkijoiden osallistumista Suomessa järjestettävään talvikouluun sekä tutkimusperiodeihin Suomessa EDUFI Fellowship -ohjelman (aiemmin CIMO Fellowship) apurahojen avulla. Rahoitusohjelmien lisäksi korkeakoulujen Venäjä-yhteistyötä tuetaan mm. järjestämällä yhteistyöseminaareja, opiskelijamessuja sekä tuottamalla tietoa ja tilastoja. Tässä raportissa näihin viitataan vielä CIMOn toimintoina arvioinnin kattaman ajanjakson vuoksi. Muuttuva yhteistyöympäristö, molempien maiden voimakkaassa kehityksessä oleva korkeakoulusektori samoin kuin tiukkenevat valtiontalouden näkymät asettivat tarpeita tarkastella korkeakoulusektorin Venäjä-toimintaa. Millaisella roolilla Opetushallituksen olisi jatkossa syytä edistää ja tukea suomalaisten korkeakoulujen Venäjä-yhteistyötä? Miten Opetushallituksen Venäjään keskittyviä tuki-instrumentteja tulisi kokonaisuutena kehittää? Näihin kysymyksiin haettiin vastauksia. Arvioinnissa tärkeänä taustatukena toimi ohjausryhmä, johon kuuluivat opetusneuvos Erja Heikkinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä, rehtori Anneli Pirttilä Saimaa-ammattikorkeakoulusta, vararehtori Riitta Pyykkö Turun yliopistosta, projektipäällikkö Martin Krispin DAADin Moskovan toimistosta sekä asiantuntija Herdis Kolle norjalaisesta SIU-organisaatiosta. Opetushallituksesta arviointityöhön ovat osallistuneet Maija Airas, Outi Jäppinen ja Juha Ketolainen. Korkeakoulut antoivat arvokkaan kokemuksensa arviointityön käyttöön taustakeskustelussa ja opiskelijat heille suunnatussa kyselyssä. Tahdomme lämpimästi kiittää kaikkia osallistuneita arvokkaasta panoksesta arviointityömme hyväksi. Arvioinnin korkealaatuisesta toteutuksesta suuret kiitokset Helsingin yliopiston Aleksanteriinstituutille ja erityisesti FT Ira Jänis-Isokankaalle. Samu Seitsalo Johtaja Kansainvälistymispalvelut, Opetushallitus KORKEAKOULUYHTEISTYÖTÄ VENÄJÄN KANSSA 5

6 ARVIOINNIN TAVOITTEET Venäjä on merkittävin CIMOn korkeakoulusektorin kahdenvälisistä painopistemaista eikä ole nähtävissä, että tilanne resursoinnin näkökulmasta olisi lähivuosina muuttumassa. Kuitenkin muuttuva yhteistyöympäristö, Suomen ja Venäjän voimakkaasti kehittyvä korkeakoulusektori sekä tiukkenevat valtiontalouden näkymät asettavat tarpeita tarkastella korkeakoulusektorin Venäjä-toimintaa. Arvioinnin tavoitteeksi on asetettu määritellä se, millaisella roolilla CIMOn tulisi jatkossa edistää ja tukea korkeakoulujen Venäjä-yhteistyötä ja miten CIMOn Venäjä-toiminnan tuki-instrumentteja kokonaisuutena tulisi kehittää? Pääpaino on Suomen ja Venäjän välisellä korkeakoulujen FIRST-ohjelmalla, mutta tätä ohjelmaa tarkastellaan myös yhdessä muiden CIMOn koordinoimien Venäjä-ohjelmien kanssa. FIRST-ohjelmaa ei ole sen yli kymmenvuotisen toiminnan aikana aikaisemmin arvioitu. Ohjelmasta on kuitenkin tehty vuonna 2012 CIMOssa selvitys, jossa koottiin yhteen tilastoja, korkeakouluilta saatua palautetta sekä CIMOn ulkopuolisten asiantuntijoiden arviointia ohjelmasta, nykytilasta, ja tulevaisuuden tarpeista. 1 CIMO on myös teettänyt FIRST-ohjelmassa toteutetuista intensiivikursseista arvioinnin vuonna Lisäksi Arto Mustajoen vuonna 2007 julkaistu yliopistojen Venäjä-yhteistyötä ja Venäjä-osaamista koskeva selvitys käsitteli osittain myös FIRST-ohjelmaa. 3 Nyt toteutettava arviointi on annettu Aleksanteri-instituutin koulutuspäällikön tehtäväksi. Aleksanteri-instituutti on Helsingin yliopiston alainen erillislaitos, jolla on myös kansallinen koordinointitehtävä. Instituutti on ollut mukana useissa eri yhteistyöhankkeissa sekä venäläisten että suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Arvioitsija on lähtenyt tarkastelemaan CIMOn asettaman tavoitteen kautta sen Venäjä-toimintoja ja korkeakoulujen Venäjä-yhteistyötä kysymällä: Miten CIMOn Venäjä-toimintoja voidaan kehittää olemassa olevien resurssien ja mahdollisten lisäresurssien puitteissa? Venäjä-toimintojen arviointia ja kehittämistarpeita lähestytään kolmesta eri näkökulmasta: 1. CIMOn Venäjä-toimintojen vastaaminen kansallisiin tarpeisiin ja muuttuviin kansainvälisiin olosuhteisiin Vastaavatko ohjelmien nykyiset instrumentit parhaalla mahdollisella tavalla kansallisia tarpeita Miten muuttuva kansainvälinen ympäristö ja Venäjän taloudellinen ja poliittinen kehitys tulisi ottaa huomioon? Miten ohjelmat pystyvät tuomaan kilpailukykyisesti Suomea esille muuttuvilla kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla? 2. FIRST-ohjelman rakenne, sisältö ja hallinnointi Onko nykyisessä ohjelman rakenteessa, esimerkiksi verkostojen määrissä, muodoissa ja yhteistyössä kehitettävää? Tulisiko ohjelman maantieteellistä painopistealuetta laajentaa koskemaan koko Venäjää, vai suosia edelleen Luoteis-Venäjää lähialueyhteistyön kehittäjänä? Mikä opiskelija- ja opettajavaihdon sekä intensiivikurssien suhde tulisi olla rahoituksessa? Olisiko tilaa joillekin uusille rahoitettaville yhteistyön muodoille, jotka edesauttaisivat kansallisten tavoitteiden toteutumisessa? KORKEAKOULUYHTEISTYÖTÄ VENÄJÄN KANSSA

7 Onko sopimuskauden pituus tarkoituksenmukainen tällä hetkellä? Miten ohjelman hallinnointia voidaan kehittää? Miten edistää ohjelmien kautta suoritettujen opintojen hyväksiluettavuutta? Kuinka kehittää ohjelman sisältöjä niin, että ne vastaavat myös OKM:n ja korkeakoulujen itsensä määrittelemiä kansainvälistymisen ja kotikansainvälistymisen indikaattoreita? 3. CIMOn Venäjä-toimintojen merkitys Mikä merkitys suomalaisille opiskelijoille, opettajille ja oppilaitoksille sekä laajemmin suomalaiselle yhteiskunnalle on CIMOn Venäjä-toiminnoilla? Miten saada venäläiset korkeakoulut markkinoimaan paremmin omaa toimintaansa? Miten saada venäläiset korkeakoulut sitoutettua ohjelman kehittämiseen ja resursointiin? Arviointi on toteutettu vuorovaikutuksessa alan toimijoiden kanssa. Arvioinnin pohjana on käytetty CIMOn tuottamia aineistoja ja tilastoja sen Venäjä-toiminnoista. Arvioinnissa on hyödynnetty keskusteluja Venäjä-yhteistyön merkityksestä ja FIRST-ohjelman käytännöistä korkeakoulujen kansainvälisistä asioista vastaavien tahojen kanssa. Arviointia varten on myös perustettu ohjausryhmä, jossa on mukana arvioitsijan ja CIMOn edustajien lisäksi edustajia opetus- ja kulttuuriministeriöstä, korkeakouluista, sekä CIMOn sisarorganisaatioista, Norjan kansainvälisen koulutusyhteistyön keskuksen (SIU) ja Saksan akateemisen vaihdon keskuksen (DAAD) kanssa. Heidän kanssa on käyty keskustelua kansallisten ja kansainvälisten kumppaneiden kokemuksista yhteistyöstä Venäjän ja venäläisten korkeakoulujen kanssa sekä identifioitu CIMOn Venäjä-ohjelmien kehittämistarpeita. Arviointia varten on tuotettu uutta tilastoa opiskelija- ja opettajavaihdosta sekä laaja opiskelijoille suunnattu Venäjä-vaihtoon liittyvä kysely. KORKEAKOULUYHTEISTYÖTÄ VENÄJÄN KANSSA 7

8 KANSALLISET TARPEET JA MUUTTUVAT KANSAINVÄLISET OLOSUHTEET Venäjän merkitys Suomelle on suuri. Viimeisimmässä hallitusohjelmassa Venäjän taloudellinen ja poliittinen kehitys näyttäytyy sekä uhkana että mahdollisuutena. Viimeisten vuosikymmenten aikana muutokset itänaapurissa ovat olleet suuria ja usein ennakoimattomia. Muutosten ennakoimattomuus ja toisaalta toiveet vieressä olevan suuren markkina-alueen tehokkaammasta hyödyntämisestä ovat johtaneet puheeseen erityisen Venäjä-asiantuntemuksen tarpeesta suomalaiselle yhteiskunnalle. Useat eri selvitykset, raportit ja strategiat ovat kiinnittäneet tähän huomiota ja esittäneet erilaisia toimenpiteitä siihen, miten suomalaisten Venäjä-asiantuntemusta voitaisiin lisätä. Yksi tärkeä komponentti näissä eri aikoina tehdyissä selvityksissä ja niiden toimenpide-ehdotuksissa on opiskelija- ja opettajaliikkuvuuden lisääminen Venäjä-yhteistyössä. CIMOn Venäjä-toimintojen tavoitteet asetettiin vuonna 2003 julkaistussa Opetusministeriön toimintaohjelmassa Toimintaohjelma esitti tutkijoiden, opettajien ja opiskelijoiden liikkuvuutta ja kulttuurivaihtoa käsittelevässä toimintakokonaisuudessa CIMOn Venäjä-toimintojen ja erityisesti FIRST-ohjelman vahvistamista ja laajentamista. Toimintaohjelma esitti opettajavaihdon ja intensiivikurssien lisäämistä FIRST-ohjelmaan sekä etsimään kannustimia kiinnostuksen lisäämiseksi opiskeluun Venäjällä. Toimintaohjelma määritteli maantieteellisen yhteistyöalueen Luoteis-Venäjälle, mutta se totesi myös, että Pietari ja Moskova ovat kulttuurin, koulutuksen ja tieteen keskuksina erityisen merkittäviä yhteistyön kehitykselle. Selvitysmies Arto Mustajoen raportti Yliopistojen Venäjä-yhteistyön ja Venäjä-osaamisen kehittäminen, joka laadittiin vuonna 2007 opetus- ja kulttuuriministeriölle, tarkastelee osittain näiden tavoitteiden toteutumista. Vaikka raportissa kuvataan nykypäivästä katsottuna varsin erilaista Venäjää, jonka kanssa Suomen tulisi tehdä aktiivista yhteistyötä, raportissa esitetyt huomiot koulutusyhteistyöstä ja opiskelijavaihdosta ovat edelleen ajankohtaisia. Raportti arvioi myönteisesti CIMOn toimintaa suomalaisten yliopistojen Venäjä-yhteistyön tukemiseksi. Opiskelijavaihdon epätasapaino Suomen ja Venäjän välillä nähtiin väliaikaisena ongelmana, sillä Venäjän yhteiskunnallinen ja taloudellinen kehitys arvioitiin nykyistä positiivisemmaksi. Mustajoen raportti tarkasteli ainoastaan yliopistojen Venäjä-yhteistyötä jättäen ammattikorkeakoulut tarkastelun ulkopuolelle. Kuitenkin jo yliopiston vaihtokokemusten perusteella Mustajoen raportti esitti FIRST-ohjelman laajentamista ja sen markkinoinnin lisäämistä. Mustajoki ehdotti raportissaan myös talvikoulun idean laajentamista humanistis-yhteiskuntatieteellisille aloille sekä jatko-opiskelijoiden yhteisseminaareja. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan vuonna 2007 julkaistu Venäjä 2017: kolme skenaariota -raportti toi esille myös Venäjän talouden ja yhteiskunnan kehityksen negatiiviset trendit. 5 Mahdollisista Venäjän kehitysskenaarioista riippumatta raportti korostaa suomalaisten Venäjä-osaamisen tärkeyttä ja siihen liittyvän venäjän kielen ja kulttuurin hallitsemisen merkitystä. Tulevaisuusvaliokunnan raportti kannustaa suomalaisia nuoria opiskelemaan venäjää ja tutustumaan venäläisiin ja venäläiseen kulttuuriin, johon opiskelijavaihto ja harjoittelu tarjoavat erinomaisia mahdollisuuksia. Myös tulevaisuusvaliokunnan raportti arvioi positiivisesti CIMOn toimintaa opiskelija- ja harjoittelijavaihdon edistämiseksi Suomen ja KORKEAKOULUYHTEISTYÖTÄ VENÄJÄN KANSSA

9 Venäjän välillä. Tulevaisuusvaliokunnan raportti nosti Mustajoen raportin tavoin esille sen, että suomalaisopiskelijat ovat olleet varsin nihkeitä liikkumaan Venäjälle. Raportti ehdottaa Venäjä-osaamisen lisäämistä kaikilla tasoilla ja kehottaa CIMOa jatkamaan ja laajentamaan Suomen ja Venäjän välistä opiskelija- ja harjoittelijavaihtoa. Raportissa toivottiin, että yhä useampi opiskelija olisi valmis liittämään esimerkiksi puolen vuoden Venäjä-osuuden opintoihinsa. Venäjän talouden positiivinen kehitys 2000-luvun alussa heijastui myös opetusministeriön Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiassa vuosille Strategiassa puhutaan Venäjän roolista kasvavana markkina-alueena ja suurena kulttuuri- ja tiedemaana, joka edellyttää erityishuomiota. Kansainvälistymisstrategian mukaan Venäjä-yhteistyötä ja osaamista suomalaisessa yhteiskunnassa on edelleen lisättävä. Strategian yksi viidestä päätavoitteesta liittyi osaamisen viennin edistämiseen, eli suomalaisten korkeakoulujen tutkimus-, koulutus-, ja kulttuuriyhteistyöhön. Mm. Suomen ja Venäjän opiskelijavaihto-ohjelman (FIRST) rahoitustasoa pitäisi nostaa. Strategia kiinnittää huomiota siihen, että Suomen korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmä ei ole riittävän kansainvälinen ja että korkeakoulujen opettajien, tutkijoiden ja opiskelijoiden liikkuvuus on vertailumaihin nähden liian vähäistä. Strategiassa esitetyt hyödyt korkeakoulujen kansainvälistymisestä liittyvät myös suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa peräänkuulutetun Venäjä-osaamisen lisääntymiseen. Strategian mukaan korkeakouluilla on keskeinen merkitys talouden ja yhteiskuntaelämän kansainvälistäjinä, sillä ne vetävät puoleensa korkeasti koulutettua ulkomaista työvoimaa ja investointeja. CIMOn koordinoima FIRST-ohjelma on auttanut korkeakouluja verkottumaan Luoteis-Venäjällä ja vahvistamaan toimialueensa kehityspotentiaalia, yleistä osaamisen tasoa, resurssipohjaa, kilpailu- ja innovaatiokykyä sekä alueen elinkeinoelämän monipuolistumista. CIMOn järjestämät talvikoulut ovat avanneet suomalaiselle ja venäläiselle tiedeyhteisölle mahdollisuuden työskennellä ja verkostoitua oman alan huippujen kanssa, päästä osalliseksi heidän opetuksestaan ja hyödyntää korkealaatuisia infrastruktuureja sekä perehtyä uusiin tutkimusmenetelmiin, tutkimusaloihin ja ideoihin. FIRST-ohjelmaan sisältyvä opettajavaihto on tuonut mukanaan uutta osaamista ja uusia vaikutteita korkeakoulujen toimintaan. CIMOn Venäjä-toimintoihin sisältyvä opiskelijavaihto eri muodoissaan on parantanut siihen osallistuneiden opiskelijoiden kielitaitoa ja työmarkkina-asemaa sekä lisännyt kulttuurien ja yhteiskuntien keskinäistä ymmärrystä. CIMOn Venäjä-toiminnot ovat siten luontevasti toteuttaneet kansainvälistymisstrategian tavoitteita. Nykyinen hallitusohjelma asettaa osaamista ja koulutusta käsittelevässä kohdassaan tavoitteeksi koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistymisen ja koulutusviennin lisäämisen. CIMOn Venäjä-toiminnot tukevat luontevasti tätä tavoitetta. Siten raporttien ja selvitysten perusteella voidaan todeta, että suomalainen yhteiskunta tarvitsee valtakunnallisesti koordinoitua Venäjään suuntautuvaa opiskelija- ja opettajavaihto-ohjelmaa, jota CIMO omien ohjelmiensa kautta on toteuttanut. Haasteena on kehittää toimintamuotoja niin, että ne vastaavat parhaiten muuttunutta kansainvälistä, poliittista ja taloudellista ympäristöä. 6 KORKEAKOULUYHTEISTYÖTÄ VENÄJÄN KANSSA 9

10 CIMON VENÄJÄ-TOIMINNOT: OHJELMAT, RAKENNE JA HALLINNOINTI Korkeakoulujen Venäjä-yhteistyö rakentuu kahdenvälisten vaihtosopimusten ja CIMOn koordinoimien erilaisten vaihto- ja yhteistyöohjelmien varaan. CIMOn koordinoimista ohjelmista suurin on vuonna 2003 aloitettu Finnish-Russian Student and Teacher Exchange Programme, eli FIRST-ohjelma, joka edistää Suomen ja Venäjän lähialueiden, eli Luoteis-Venäjän korkeakoulujen yhteistyötä. Ohjelman avulla tuetaan Suomen ja Venäjän korkeakoulujen välistä opiskelija- ja opettajavaihtoa sekä yhteisten intensiivikurssien järjestämistä. FIRST-ohjelma rahoitetaan kokonaisuudessaan Suomesta. Ohjelman rahoitus koostuu opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittaisesta erillismäärärahasta sekä CIMOn sisäisesti strategiansa maapainotuksien mukaisesti ohjelmaan vuosittain kohdistamista varoista. Niiden kautta rahoitusta on pystytty lisäämään vuosittain, kuten Venäjä-yhteistyötä ja osaamista selvittäneissä raporteissa on toivottu. Ohjelman kokonaisbudjetti vuonna 2015 oli euroa, josta 72 % meni opiskelijavaihtoon, 7 % opettajaliikkuvuuteen ja 21 % intensiivikursseihin. Tukea on haettu enemmän kuin mitä sitä on mahdollista saada, mutta toisaalta vuosien aikana noin 10 20% myönnöistä myös palautuu, koska opiskelijavaihto on jäänyt vajaaksi Toteutunut FIRST-rahoitus Opiskelijavaihto Opettajavaihto Intensiivikurssit YHTEENSÄ FIRST-ohjelman hallintomalli on otettu EU-rahoitteisesta Erasmus-ohjelmasta, josta on omaksuttu opiskelijavaihdon pääperiaatteet. Ohjelman hallinnointi on kevyt, eikä perushallinnon lisäksi resursseja ole käytetty muuhun hallinnolliseen toimintaan. Hakemuksia arvioitaessa FIRST-hankkeiden tärkeimpänä valintakriteerinä on hakemuksen laatu. Tukea myönnettäessä on huomioitu vanhojen verkostojen osalta aiemmin toteutunut yhteistyö ja sen määrällinen ja laadullinen toteutuma, liikkuvuuden kytkeytyminen muihin koulutusyhteistyön muotoihin ja vaihdon vastavuoroisuus. FIRST-ohjelmassa korkeakoulut muodostavat verkostoja, joille voidaan myöntää FIRST-apurahoja. Verkostoon kuuluu vähintään yksi korkeakoulu Suomesta ja yksi korkeakoulu Luoteis-Venäjältä. Kaikki koulutusalat voivat osallistua ohjelmaan. Koordinoiva korkeakoulu tulee Suomesta, joka tekee hakemuksen CIMOlle. FIRST-verkostoissa yhteistyöhön osallis- 10 KORKEAKOULUYHTEISTYÖTÄ VENÄJÄN KANSSA

11 tuvien korkeakoulujen määrä on lisääntynyt maltillisesti. Verkostojen määrä on vakiintunut noin 25 verkostoon. Suurimmissa verkostoissa venäläisiä partnereita on yli kaksikymmentä, pienimmät koostuvat yhdestä suomalaisesta ja yhdestä venäläisestä korkeakoulusta. Venäläisiä korkeakouluja on ohjelmassa mukana sekä kokonaisuudessaan että useassa verkostossa suomalaisia enemmän. FIRST-ohjelman keskeisin toiminto on vastavuoroinen opiskelijavaihto suomalaisten ja luoteisvenäläisten korkeakoulujen välillä. Opiskelijavaihto kestää 3-12 kuukautta ja apurahatukea voidaan ohjelmasta maksaa korkeintaan 9 kuukauden ajalle. Suomesta ja Venäjältä vaihtoon voivat osallistua verkostoon kuuluvassa korkeakoulussa tutkintoa suorittavat, vähintään toisen vuoden perustutkinto-opiskelijat. Ohjelma on muuten avoin kaikkien alojen yhteistyölle, mutta opiskelijavaihdosta on rajattu pois venäjän ja suomen kielen pääaineopiskelijat, sillä heidän on mahdollista rahoittaa vaihto-opiskelunsa toisien kanavien kautta. Vaihtoon ei myöskään voi lähteä omaan kotimaahan. FIRST-apuraha opiskelijavaihtoon on korkeintaan 560 euroa kuukaudessa, eikä minimikuukausiapurahaa ole määritelty. Suomeen vaihtoon saapuvan opiskelijan apuraha ei kuitenkaan voi olla alempi kuin Venäjälle vaihtoon lähtevän. Apuraha voidaan myöntää opiskelijalle vain kerran. FIRST-ohjelman osuus Suomen ja Venäjän välisestä vaihto-opiskelusta selviää KELAN, Tilastokeskuksen ja CIMOn tilastoista. Venäjältä Suomeen tapahtuvassa liikkuvuudessa FIRST-ohjelma on muodostanut 2000-luvulla vuosittain hieman vaihdellen noin puolet. Suomesta Venäjälle tapahtuneessa vaihto-opiskelussa FIRST-ohjelman osuus on ollut noin kolmanneksen kokonaisopiskelijamäärästä. Ohjelman toiminnoissa voidaan opiskelija- ja opettajaliikkuvuuden osalta tarkastella myös tuen jakautumista suomalaisten ja venäläisten ohjelmasta tukea saaneiden välillä. Tarkastelun kautta voidaan nähdä, että FIRST-ohjelmassa venäläisten saapuvien opiskelijoiden osuus sekä määrällisesti että tuen osuudessa on hyvin merkittävä. Venäläisten osuus verratessa myönnettyjä ja toteutuneita vaihtomääriä on huomattavasti painottuneempi toteutuneissa vaihdoissa. Kaudella opiskelijaliikkuvuuteen käytetyt varat muodostivat 72 % ohjelman kokonaisbudjetista ja tästä määrästä 70 % myönnettiin venäläisille opiskelijoille FIRST: OPISKELIJALIIKKUVUUS RU-FI saapuva FI-RU lähtevä TOTAL KORKEAKOULUYHTEISTYÖTÄ VENÄJÄN KANSSA 11

12 Suomeen tulee siis enemmän opiskelijavaihtoa, kuin mitä Venäjälle lähtee. Vuonna 2015 Venäjälle lähti 84 opiskelijaa FIRST-ohjelman kautta vaihtoon, kun taas ohjelman kautta Suomeen vaihtoon saapui 197 opiskelijaa. Eniten opiskelijavaihtoa tulee kauppatieteistä, tekniikan aloilta, ja yhteiskuntatieteistä. Opettajavaihdon kohdalla tilanne on tasaisempi, vaihtoja on molempiin maihin lähes yhtä paljon. Aktiivisimpia aloja opettajavaihdossa ovat samoin kauppatieteet, tekniikka ja yhteiskuntatieteet. FIRST-intensiivikurssit aloitettiin vuonna 2006 ja niiden suosio on ollut suuri. Intensiivikurssien rahoitusta on lisätty, mikä on heijastunut myös intensiivikursseille osallistuneiden määrään. CIMOn toimeksiannosta tehtiin vuonna 2012 vaikuttavuusselvitys, joka tutki eri ohjelmien, mukaan lukien FIRST-ohjelman rahoittamien intensiivikurssien institutionaalista vaikuttavuutta korkeakouluissa. 7 Tutkimuksen mukaan intensiivikurssit muuttivat opiskelijoiden asennetta Venäjää kohtaan ja saivat heidät kiinnostumaan Venäjästä opiskelijavaihdon kohteena. Kuitenkin englanninkielisen opetustarjonnan tulisi Venäjällä lisääntyä, jotta liikkuvuus voisi käytännössä toteutua merkittävässä määrin. FIRST: Opettajaliikkuvuus ja intensiivikurssit Intensiivikurssit RU-FI saapuvat opettajat FI-RU lähtevät opettajat Opettajat yhteensä Kesällä 2015 avattiin haku uuteen Venäjä-pilottiohjelmaan, jossa tuetaan Suomesta Venäjälle suuntautuvaa opiskelijaliikkuvuutta muiden kuin Luoteis-Venäjän korkeakoulujen kanssa. Tämä pilottihaku kytkeytyy Suomen ja Venäjän opetusministeriöiden väliseen yhteistyöhön, jossa laajempana tavoitteena on lisätä opiskelijaliikkuvuutta niiden Venäjän alueiden välillä, jotka eivät kuulu FIRST-ohjelmassa määritellyn Luoteis-Venäjän piiriin. CIMO myöntää ohjelmasta tukea suomalaisille korkeakouluille Suomesta Venäjälle suuntautuviin lyhyt- ja pitkäkestoisiin vaihtoihin. Venäläiset korkeakoulut voivat osallistua ohjelmaan omalla Venäjän valtiolta tulevalla rahoituksellaan. 7 vaikuttavuusselvitys_web.pdf. 12 KORKEAKOULUYHTEISTYÖTÄ VENÄJÄN KANSSA

13 North2north -ohjelma tukee opiskelijoiden liikkuvuutta Pohjoismaissa, Venäjällä ja Pohjois-Amerikassa. Apurahoja voivat hakea Arktisen yliopiston jäsenoppilaitosten opiskelijat. Opiskelijat hakevat n2n-vaihtoon oman oppilaitoksen kautta. Tavoitteena on opiskelijavaihdon kautta tukea pohjoisuuden vastavuoroista tuntemusta ja tietoisuutta sekä laadukasta koulutusta pohjoisilla alueilla. Ohjelmasta myönnetään opiskelijavaihdon apurahoja suomalaisille opiskelijoille, jotka hakevat vaihtoon ohjelmaan osallistuviin oppilaitoksiin Pohjoismaissa, Venäjällä ja Pohjois-Amerikassa sekä Venäjältä suomalaisiin oppilaitoksiin saapuville opiskelijoille. Suomalais-venäläisen talvikoulun kautta yliopistoon on rekrytoitu lahjakkaita jatko-opiskelijoita ja tutkijoita, joista monet ovat sittemmin suorittaneet tohtorin tutkinnon Suomessa. Talvikoulu on CIMOn kehittämä yhteistyömuoto, jonka puitteissa tuetaan suomalaisten yliopistojen pyrkimyksiä saada lahjakkaita venäläisiä nuoria tutkijoita tutkimusryhmiin erityisesti biologian, psykologian ja tietojenkäsittelytieteenalalla. Kymmenpäiväinen talvikoulu järjestetään kerran vuodessa. Osanottajiksi valitaan hakemusten ja puhelinhaastattelujen perusteella noin 25 venäläistä tai ukrainalaista tohtoriopiskelijaa. Talvikoulun opettajina toimii kyseisten alojen parhaita suomalaisia tutkijoita, jotka tarvittaessa hakevat myöhemmin CIMO Fellowships -ohjelmasta apurahaa sopiviksi osoittautuneille talvikoululaisille kutsuakseen heidät tutkimusryhmiinsä jatko-opiskelijoiksi. Talvikoulun toiminta on saanut hyvää palautetta niiden alojen tutkijapiireissä, joita se on koskenut. CIMO koordinoi myös harjoitteluohjelmaa, jossa vuosittain noin suomalaista saa harjoittelupaikan Venäjältä. Kansainvälinen harjoitteluyhteistyö Venäjän kanssa vaatii jatkuvaa aktiivisuutta, sillä sopivien harjoittelupaikkojen löytäminen on ollut tietyillä aloilla ajoittain hankalaa. Venäjällä harjoittelupaikkoja on järjestynyt erityisesti venäjän kielen opiskelijoille sekä muiden humanististen aineiden, yhteiskuntatieteiden ja sosiaalialan opiskelijoille. Kauppaa ja hallintoa tai teknisiä aineita opiskeleville on ollut tarjolla jonkin verran paikkoja. Suomalaisia opiskelijoita tai vastavalmistuneita on ollut harjoittelemassa myös Suomen Pietarin instituutissa, Suomen Moskovan ja Pietarin edustustoissa sekä suomen kielen ja kulttuurin opetuspisteissä Venäjällä. Pietarissa ja muualla Venäjällä oppilaitosten apu on ollut avuksi harjoittelun toteutumisessa. Yhteistyömahdollisuuksia on etsitty oppilaitosten lisäksi eri järjestöistä, yrityksistä ja kansainvälisistä ohjelmista. Yhtenä haasteena harjoitteluvaihtojen toteuttamisessa ovat Venäjän tiukat lupakäytännöt maahantulo- ja työntekoasioissa. CIMOn yhtenä tehtävänä on vahvistaa Suomen kielen ja kulttuurin asemaa ulkomaisissa yliopistoissa, ja tällaista toimintaa on myös Venäjällä. Vuonna 2016 CIMOn verkostossa on 13 Suomen kielen ja kulttuurin opintoja tarjoavaa yliopistoa eri puolilla Venäjää. CIMO lähettää vierailevan Suomen kielen ja kulttuurin lehtorin Arkangelin arktiseen yliopistoon, Petroskoin valtionyliopistoon sekä Udmurtian valtionyliopistoon Iževskiin. Aiempina vuosina vieraileva lehtori on lähetetty myös Moskovan valtionyliopistoon ja Pietarin valtionyliopistoon. Lisäksi Sisä-Venäjän suomalais-ugrilaisten alueiden yliopistoihin lähetettiin vuosina nk. kieliassistentteja. CIMO tukee Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa monin eri tavoin mm. lähettämällä luentovierailijoita ja opetusharjoittelijoita yliopistoihin, järjestämällä kielen ja kulttuurin kursseja Suomessa, myöntämällä apurahoja suomalaisiin yliopistoihin opiskelua ja tutkimusta varten sekä harjoitteluapurahoja suomalaisiin työpaikkoihin. Opettajille järjestetään vuotuiset opintopäivät Suomessa sekä ajoittain muutakin koulutusta. Yliopistot voivat hakea taloudellista tukea paikallisen opettajan palkkaan ja yliopistojen välisiin yhteistyöhankkeisiin. CIMO lahjoittaa yliopistoille myös alan oppimateriaalia, kirjallisuutta ja lehtitilauksia. KORKEAKOULUYHTEISTYÖTÄ VENÄJÄN KANSSA 13

14 Kaikki edellä mainittu tuki on tarjolla myös Venäjän yliopistoille. Lisäksi CIMO osallistuu Suomen sukukansaohjelman toteuttamiseen. Sen puitteissa CIMO myöntää sukukansa-apurahaohjelmastaan opiskelijoille ja tutkijoille apurahoja suomalaisiin yliopistoihin sekä järjestää Suomen kielen ja kulttuurin kesäkurssin vuorovuosin eri suomalais-ugrilaisilla alueilla Venäjällä. Sukukansa-apurahat on tarkoitettu maisteritason loppuvaiheen opiskelijoille, jatko-opiskelijoille ja tutkijoille, jotka tekevät opintoja, jatko-opintoja tai tutkimusta Venäjän suomalais-ugrilaisilla alueilla toimivissa yliopistoissa, asuvat Venäjällä ja taitavat jotakin Venäjällä puhutuista suomalais-ugrilaisista kielistä ja tutkivat suomalais-ugrilaisia kieliä. Rahoitusohjelmien lisäksi CIMO tukee korkeakouluja Venäjä-yhteistyössä järjestämällä säännöllisiä suomalais-venäläisiä korkeakoulutuksen yhteistyöseminaareja, koordinoimalla Study in Finland -opiskelijamessuja Venäjällä sekä edistämällä opiskelijoiden työelämäsuhteita Vaihdosta Duuniin tapahtumassa. CIMO myös jakaa tietoa Venäjän valtion apurahaohjelmasta. Lisäksi sähköpostilistojensa kautta CIMO levittää korkeakouluille tietoa ajankohtaisista Venäjä-asioista. Nyt tehdyn arvioinnin perusteella CIMOn Venäjä-toimintojen kehittämistarpeet liittyvät erityisesti FIRST-ohjelmaan sekä laajemmin opiskelijavaihtoon liittyviin kysymyksiin, venäläisten ja suomalaisten opiskelijavaihdon balanssiin ja sitä ohjaaviin rakenteisiin. 14 KORKEAKOULUYHTEISTYÖTÄ VENÄJÄN KANSSA

15 CIMON VENÄJÄ-TOIMINTOJEN MERKITYS KORKEAKOULUILLE JA OPISKELIJOILLE CIMOn Venäjä-toimintojen merkitystä on tarkasteltu korkeakouluilta ja opiskelijoilta saadun palautteen perustella. CIMO järjesti keväällä 2016 korkeakoulujen kansainvälisten asioiden ja CIMOn Venäjä-toimintojen parissa työskennelleiden toimijoiden kanssa keskustelutilaisuuden, jossa etukäteen strukturoitujen teemojen pohjalta keskusteltiin Venäjä-toimintojen ja erityisesti FIRST-ohjelman merkityksestä ja toteutuksesta korkeakouluissa. Keskusteluun osallistui yhteensä 18 yliopiston ja ammattikorkeakoulun edustajaa paikalla ja etänä. Arvioinnin yhteydessä syksyllä tehtiin myös opiskelijakysely, joka tavoitti hyvin opiskelijat, sillä tulokseksi saatiin reilu 900 vastausta. Kysely kohdistettiin sekä niihin opiskelijoihin, jotka olivat olleet Venäjällä vaihdossa tai harkitsivat sitä, sekä niihin, jotka eivät missä nimessä halunneet lähteä vaihtoon Venäjälle. Vastauksissa oli mukana sellaisia, jotka olivat olleet FIRST-vaihdossa ja niitä jotka olivat lähteneet Venäjälle korkeakoulujen kahdenvälisen vaihtosopimuksen perusteella. Suurin osa vastaajista oli ollut Vaihdossa Pietarissa, Tverissä ja Moskovassa, mutta mukana oli myös vastauksia niiltä, jotka olivat olleet myös kauempana Venäjällä aina Jakutskissa asti. Suurin osa vaihtokokemuksista oli syntynyt vuosina Korkeakouluilta saatu palaute Korkeakouluilta saatua palautetta CIMOn Venäjä-toiminoista tarkastellaan useasta eri näkökulmasta. Näitä ovat FIRST-ohjelman yleinen merkitys korkeakoulujen kansainvälistymiselle, kotikansainvälistymiselle ja Venäjä-yhteistyölle, Venäjä-toimintojen sisällöt ja hallinnointi, sekä ohjelmia koskevat kehittämisehdotukset. Tärkeää on myös se, miten Venäjä-toiminnot edistävät OKM:n kansainvälistymisstrategiassa esitettyjä tavoitteita. Nämä tavoitteet kohdistuvat kotikansainvälistymiseen, kaksoistutkintoihin ja muihin kansainvälisiin opetusohjelmiin sekä uusiin ja perinteisiin opiskelija- ja opettajaliikkuvuuden muotoihin. Tavoitteissa kiinnitetään huomiota myös opiskelijoiden mahdollisuuksiin suorittaa vaihto-opiskelu tai muu liikkuvuus suunnitelmallisesti ja laadukkaasti, siten etteivät ne pitkitä opintoja. FIRST on merkittävä tekijä korkeakoulujen liikkuvuuden edistämisessä ja kotikansainvälistymisessä. Korkeakouluilta saatu palaute tuo esille sen, että FIRST-ohjelmalla on ollut suuri merkitys korkeakoulujen Venäjä-yhteistyön kehittymisessä. Se on vapauttanut korkeakoulujen kansainvälistymiseen varattuja resursseja muuhun toimintaan ja turvannut Venäjä-yhteistyön rahoituksen. Se on myös tarjonnut matkarahan lisäksi opiskelijoille kuukausirahan, mikä on ollut suuri parannus aikaisempaan tilanteeseen. FIRST-ohjelma on lisännyt yliopistojen ja korkeakoulujen Venäjä-vaihtoa. Ohjelmalla on ollut myös merkittävä rooli ammattikorkeakoulujen henkilöstön kansainvälisessä verkostoitumisessa. Opettajaliikkuvuudella ja intensiivikursseilla on ollut tässä suuri merkitys. Ohjelma on kokonaisuudessaan tuonut lisää vaihtomahdollisuuksia ja edesauttanut verkostoitumista henkilötasolla. FIRST-ohjelma on lisännyt aktiivisuutta, syvyyttä ja pitkäjänteisyyttä yhteistyöhön venäläisten ja suomalaisten korkeakoulujen välillä. Suomalaiset korkeakoulut ovat saaneet lahjakkaita opiskelijoita ja niiden kotikansainvälistyminen on edistynyt. Venäläisille opiskelijoille FIRST-ohjelman stipendi on merkittävä edellytys Suomessa opiskeluun. KORKEAKOULUYHTEISTYÖTÄ VENÄJÄN KANSSA 15

16 FIRST-ohjelmalla on ollut tärkeä rooli lähialueyhteistyön kehittämisessä ja kotikansainvälistymisessä. Vaikka itärajalla kiinnostus venäjän kielen opiskeluun ja Venäjä-vaihtoon on laskenut venäläisten ostosmatkailun vähenemisen myötä, panostus Venäjä-asiantuntemukseen kannattaa korkeakoulujen mukaan edelleen. Venäläiset vaihto-opiskelijat ja opettajat ovat lisänneet korkeakoulujen kotikansainvälistymistä ja lähialueyhteistyötä. Vaihdossa olleet suomalaiset ja venäläiset opiskelijat ovat olleet haluttua työvoimaa. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa Suomessa ja Venäjällä ohjelma on edesauttanut venäläisten opiskelijoiden mahdollisuutta tulla Suomeen ja antanut suomalaisille korkeakouluille mahdollisuuden ohjata liikkuvuusrahoja tarkoituksenmukaisesti. FIRST-ohjelma on ollut ratkaisevan tärkeä sekä vanhojen yhteistyökuvioiden rahoittamiseen että uusien yhteistyösopimusten luomiseen. FIRST:n alkamisen aikoihin meillä oli muutama sopimus, joissa ei kuitenkaan ollut molemminpuolista liikkuvuutta rahoituksen puuttuessa. Opiskelija- ja opettajaliikkuvuus on myös ollut kasvualusta muulle yhteistyölle. FIRST on olennaisen tärkeä. Se on motivoinut organisaatiota silloinkin, kun yksilö- tai muilla tasoilla ei ole ollut tietoa tai motivaatiota Venäjän suuntaan. Tai jos on vaikkapa suorastaan epäröity naapurin hyvää tahtoa... Kehittämistarpeet liittyvät erityisesti opiskelijoiden liikkuvuuden lisäämiseen Venäjän suuntaan. Vaikka FIRST-ohjelman merkitys on ollut suuri, ohjelmaan liittyy myös haasteita ja kehittämistarpeita. Tällä hetkellä vaihdon houkuttelevuutta vähentää kaksi asiaa; Suomessa Venäjän poliittinen tilanne ja Venäjällä ruplan heikko kurssi. Nämä voivat olla kuitenkin korkeakoulujen kokemuksen mukaan tilapäisiä ongelmia. Suurin haaste on ollut saada suomalaiset opiskelijat ja opettajat vaihtoon Venäjälle. Tähän ovat korkeakoulujen edustajien mukaan olleet syynä muun muassa naapurimaata kohtaan koetut ennakkoluulot, maan poliittinen tilanne sekä englanninkielisen opetuksen vähäisyys ja korkeat opintopistevaatimukset. FIRST-ohjelman eri instrumentteja opiskelija- ja opettajavaihtoa sekä intensiivikursseja pidettiin hyödyllisinä. Opiskelijavaihdossa ohjelman hyöty nähtiin suomalaisille opiskelijoille muun muassa siinä, että opiskelijat ovat saaneet matkarahan lisäksi kuukausirahaa, mitä ei kahdenvälisissä vaihdossa aina ole mahdollista maksaa. Vastaavasti venäläiset opiskelijat ovat myös saaneet Suomen vaihtoonsa kuukausirahaa, mikä on helpottanut heidän liikkuvuuttansa taloudellisesti vaikeassa tilanteessa. Venäläisille opiskelijoille maksettu tuki on kuitenkin nähty eräissä paikoissa ongelmaksi, joka liittyy laajemmin siihen, etteivät venäläiset korkeakoulut ole sitoutuneet taloudellisesti ohjelmaan. FIRST-ohjelman vastavuoroisuuden vaatimus vaikuttaa myös siihen, että monet suomalaiset korkeakoulut miettivät uskalletaanko venäläisille vaihtoon tulijoille myöntää stipendiä, jos suomalaisia ei lähde suunnitellusti vaihtoon ja stipendit jäävät korkeakoulujen itsensä maksettaviksi. Lukukauden mittaiset liikkuvuusjaksot Venäjälle ja Suomeen ovat jatkossa 55 opintopisteen vaatimuksen vuoksi haasteellisia, sillä englanninkielistä opetusta ei venäläisissä korkeakouluissa ole riittävästi eivätkä venäläiset korkeakoulut ole korvanneet Suomessa suoritettuja opintoja vastaavasti. Venäläisten korkeakoulujen vähäinen englanninkielinen opetus ja markkinoinnin puute luovat ongelmia vastavuoroisuuden toteutumiselle. FIRST-ohjelman verkostoissa eräiden 16 KORKEAKOULUYHTEISTYÖTÄ VENÄJÄN KANSSA

17 venäläisten yhteistyöyliopistojen merkitys korostuu, ne ovat mukana useissa eri verkostoissa. Englanninkielisen opetuksen puute korostaa Herzenin yliopiston ja Higher School of Economics in painoarvoa, sillä nämä ovat panostaneet englanninkieliseen opetukseen ja kansainvälisten opiskelijoiden palveluihin. Kuitenkin myös monet muut yliopistot Luoteis-Venäjällä ja alueen ulkopuolella olisivat yhteistyökumppaneina tärkeitä. Verkostojen sisällä venäläisiä korkeakouluja on usein suhteessa enemmän kuin suomalaisia, mikä vastavuoroisuuden näkökulmasta saattaa olla rakenteellinen ongelma, sillä se luo painetta opiskelijavaihtoon Venäjältä Suomeen. Suomalaisille korkeakouluille venäläisten korkeakoulujen suuri määrä verkostoissa kuitenkin lisää yhteistyömahdollisuuksia tutkimuksen ja opetuksen alueella. Opettajaliikkuvuuden ja intensiivikurssien merkitys on suuri. FIRST-ohjelman opettajaliikkuvuus on korkeakouluilta saadun palautteen mukaan ollut hyvä instrumentti, sillä se on vapauttanut niiden omia resursseja opiskelijavaihtoon. Opettajavaihdon stipendit ovat olleet kuitenkin määrältään pieniä ja apurahaan liittyvä byrokratia on koettu joissain paikoissa liian suureksi sen määrään nähden. Lisäksi minimivaatimus opetustunneista on ollut este sille, että korkeakoulujen muu henkilökunta olisi voinut myös hyödyntää vaihtomahdollisuutta. FIRST-verkostoissa toteutetut intensiivikurssit ovat saaneet kauttaaltaan positiivista palautetta. Intensiivikurssien kautta on syntynyt pysyviä yhteistyökuvioita. Intensiivikursseja toivottiin myös kehitettävän. Pohdittiin, olisiko niitä mahdollista järjestää myös Suomessa. Sen vuoksi rahoitukseen toivottiin lisää joustoa siten, että rahoitusta voisi siirtää tarpeen vaatiessa muille toiminnoille, kuten opettajavaihtoon ja intensiivikursseille. Venäjä-vaihdon houkuttelevuudessa on Suomessa toimivien venäjän kielen opettajien sekä intensiivikurssien merkitys suuri. Intensiivikurssien lisäksi toivottiin rahoitusta lyhemmille liikkuvuusjaksoille ja mahdollisesti kesäkursseille osallistumiseen. Toiveena olisi, että liikkuvuusrahoitusta voisi myöntää useamman kerran samalle henkilölle, esimerkiksi aluksi lyhyeen liikkuvuusjaksoon ja sitten pidempään. Lisäksi toivottiin jonkinlaista hankevalmistelurahaa, jonka avulla uusia verkostoja voitaisiin luoda tai vahvistaa. FIRST-ohjelman merkitys korostuu nimenomaan kansallisena ohjelmana. Tämä tuli esille erityisesti kun ohjelmaa verrataan Erasmus+ -ohjelman globaalin liikkuvuuden toimintoon, jossa kilpailu oli kovaa, liikkujamäärät verrattain pieniä, eikä ohjelma huomioi kansallista tarvetta. Korkeakoulujen antama palaute CIMOn Venäjä-ohjelmien sisällöistä ja hallinnoinnista toi esille monia hyviä käytäntöjä mutta myös kehittämistarpeita. FIRST-ohjelman hallintoa pidettiin varsin helppona verrattuna esimerkiksi EU-rahoitteiseen Erasmus + -ohjelmaan. Ohjelma sai kiitosta vähästä byrokratian määrästä ja suhteellisen kevyestä hallinnosta. Tärkeimmät hallintoon liittyvät kysymykset liittyivät vastavuoroisuuden vaatimuksiin ja joustoihin eri rahoitusmomenttien välillä. Hakuprosessiin toivottiin kevennystä sähköisen hakemuksen muodossa. Hakemukseen ja hallintoon ehdotettiin mallia Nordplus-ohjelmasta ja rahaa toivottiin lisää opiskelijaliikkuvuuden määriin ja opettajavaihdon tukeen. Nykyinen vuosittain haettava rahoitus sopi monille, mutta monet olivat myös sitä mieltä, että 2-vuotinen rahoitus olisi parempi, jolloin vuosittaiseen vaihteluun voitaisiin reagoida paremmin. Toiveena olisi saada pitkäjänteisyyttä toiminnan suunnitteluun, sillä vuosittainen vaihtelu on suurta esimerkiksi kauppatieteissä KORKEAKOULUYHTEISTYÖTÄ VENÄJÄN KANSSA 17

18 ja tekniikan alalla. Jos rahoituksessa olisi joustavuutta siten, että rahaa voisi siirtää tarvittaessa intensiivikursseista opiskelijavaihtoon ja myös toisin päin, niin se edistäisi rahan tarkoituksenmukaista käyttöä. Samalla esimerkiksi intensiivikursseja voisi pitää useampia, joista esimerkiksi yhden voisi pitää Suomessa. FIRST-ohjelman maantieteellisen rajauksen avaaminen Luoteis-Venäjältä kattamaan laajempaa maantieteellistä aluetta sai vahvaa tukea. Keskusteluissa tuli esille ehdotus FIRST-ohjelman ja pilottiohjelman yhdistämisestä, jolloin maantieteellinen alue tulisi helposti laajemmaksi. Tämä helpottaisi myös pienten korkeakoulujen hallinnollista taakkaa, sillä niiden ohjelmat ja verkostot ja sitä kautta niiden liikkuvuuskulut ovat pieniä, mutta haku-, hallinto-, ja raportointityö moninkertaista. Lisäksi se antaisi korkeakouluille mahdollisuuden priorisoida itse niitä alueita ja korkeakouluja, joita he pitävät tärkeinä. Ohjelman sisälle voitaisiin kuitenkin rakentaa jonkinlainen instrumentti lähialueyhteistyön tukemiseksi. FIRST-ohjelma on täysin suomalaisten rahoittama, kun taas kahdenvälisissä sopimuksissa myös venäläinen partneri on taloudellisessa vastuussa. Keskustelussa pohdittiin sitä, miten kommunikoida taloudellisen vastuun ottamisen tarvetta Venäjälle? Venäjällä keskitytään ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden houkuttelemiseen, eivätkä liikkuvuusohjelmat ole kansallinen prioriteetti. Hyvä kysymys olisi se, miten venäläiset suhtautuisivat, jos FIRST-rahat muuttuisivat tai loppuisivat? Kahdenvälisen vaihdon ongelmana on se, että yhteistyöstä keskustellaan ylätasolla (rehtorit), mutta tieto ei välity käytännön toimijoille. Parasta olisi, että vaihdon kanssa konkreettisesti toimiva henkilökunta pääsisi vuorovaikutukseen FIRST-ohjelman sisällä. Ohjelmassa voisi olla opettajavaihdon lisäksi myös muun henkilökunnan vaihto, jolloin esimerkiksi ohjelmaa hallinnoiva henkilökunta voisi käytännön tasolla keskustella, ratkaista ongelmia ja levittää parhaita käytäntöjä ruohonjuuritasolle. Lisäksi toivottiin yhteistä staff training -tilaisuutta yhteistyöyliopistojen kansainvälisistä asioista vastaavalle henkilöstölle. Rahoitusta voisi myös suunnata yhteisiin ruohonjuuritason toimintoihin, kuten esimerkiksi koulutuksiin hyväksiluvun tiimoilta. Nämä toimenpiteet voisivat edesauttaa monien ongelmakohtien ratkaisua ja lisätä venäläisten korkeakoulujen ymmärrystä Suomessa suoritettuja opintoja kohtaan sekä parantaa näiden kykyä markkinoida ohjelmiaan. Opiskelijoilta saatu palaute Venäjälle vaihtoon ohjaavat ja toisaalta vaihtoa hankaloittavat tekijät ovat monin paikoin samanlaisia kuin muihinkin maihin liittyvät tekijät. Suurimmaksi syyksi lähteä vaihtoon Venäjälle ilmoitettiin kielitaidon, kulttuurin ja maantuntemuksen sekä uramahdollisuuksien parantaminen. Liikkuvuutta Venäjälle ohjasivat halu asua ulkomailla, maan maantieteellinen läheisyys ja edullisuus sekä se, että vaihtoon lähteminen oli helppoa ja tuettua. Lisäksi kavereiden hyvät kokemukset ja opiskelukavereiden kanssa yhdessä lähteminen kannustivat opiskelijavaihtoon Venäjälle. Lähtemistä estäneitä tai hankaloittaneita tekijöitä olivat perhetilanne, Venäjän epävakaa turvallisuustilanne tai vaihtoa tukevan rahoituksen puute. Vastaavanlaisia vastauksia saatiin myös niiltä, jotka vasta harkitsivat vaihtoon lähtemistä. Edellä mainittujen syiden lisäksi esille tulivat myös kansainväliseen ja Venäjän sisäpoliittiseen tilanteeseen liittyvät asiat sekä uskontoon, seksuaaliseen suuntautumiseen ja ruokavalioon liittyvät asiat, joiden uskottiin aiheuttavan ongelmia Venäjällä 18 KORKEAKOULUYHTEISTYÖTÄ VENÄJÄN KANSSA

19 OPISKELIJOIDEN VASTAUKSET KYSYMYKSEEN, MIKSI EI LÄHTISI VENÄJÄLLE (VASTAAJAT N=706): Kyselyssä pyydettiin myös niiltä vastaajilta, jotka olivat olleet Venäjän lisäksi myös muualla opiskelijavaihdossa vertaamaan kokemuksiaan. Näissä vastauksissa tuli esille, että suurin osa oli pitänyt Venäjän vaihtoa yhtä positiivisena kokemuksena kuin muitakin vaihtomaita (muun muassa Tshekki, Tanska, Iso-Britannia, Kiina, Saksa, Latvia, Viro ja Yhdysvallat). Parhaimmaksi asiaksi Venäjä-vaihdon aikana useimmat vastaajat arvioivat uusien ystävien saamisen ja vieraaseen kulttuuriin tutustumisen, sekä isoissa kaupungeissa laajan kulttuuritarjonnan. Negatiivisiin kokemuksiin liitettiin sellaisia asioita kuten byrokratian suuri määrä, ulkomaisten vaihto-opiskelijoiden eristäytyminen sekä joissakin paikoissa asumisjärjestelyihin ja opetukseen liittyvät asiat. Kielitaitoon liittyi sekä positiivisia että negatiivisia kokemuksia. Suurin osa opiskelijoista painotti vastauksissaan sitä, että kielitaito koheni huimasti. Venäjällä oli pakko tulla toimeen venäjän kielellä. Kielitaidon puuttuminen on kuitenkin ongelma molemmin puolin venäjän taito vaihto-opiskelijoille ja englannin taito yliopiston henkilökunnalle sekä laajemmin paikallisille viranomaisille ja asukkaille. Opiskelijavaihdon haasteita Venäjällä ovat edelleen suuri byrokratian määrä, arkielämän ja asumisen haasteet sekä kielitaitoon liittyvät ongelmat. Kyselyssä kysyttiin myös mitä sellaisia asioita opiskelijat kohtasivat, joihin he eivät olleet ennakkoon varautuneet. Suurin osa näistä asioista liittyi byrokratiaan, erilaisten lupien ja muiden asioiden hoitamiseen. Monille oli tullut yllätyksenä viisumeihin liittyvät käytännöt. Monet olivat myös yllättyneitä kokemistaan venäläisten asenteista ulkomaalaisia kohtaan. Toisaalta monet vaihdossa olleet opiskelijat pitivät näitä asioita Venäjä-vaihtoon kuuluvina asioina. Siksi opiskelijat toivoivat lisää informaatiota vaihtokohteista, ensikäden tietoa paikallisista olosuhteista ja ennakkotietoa tulevista vaihtomahdollisuuksista. Kyselyssä kartoitettiin myös sitä, minkälaisille liikkuvuusjaksoille olisi eniten kiinnostusta. Näiden perusteella lyhyet, alle kuusi kuukautta kestävät jaksot olivat kiinnostavimmat opiskelijoille. Lyhyitä intensiivikursseja suosittiin perhetilanteen ja aikatauluihin sovittamisen perusteella. Lyhyiden intensiivikurssien uskottiin myös madaltavan kynnystä Venäjälle lähtemiselle ja parantavan kielitaitoa. Pitkillä 3-5 kuukauden mittaisella vaihdolla kielitaidon KORKEAKOULUYHTEISTYÖTÄ VENÄJÄN KANSSA 19

20 lisäksi uskottiin maan ja kulttuurin tuntemuksen parantuvan. Vaihtokohteita kartoittavissa kysymyksissä suosituimmiksi yliopistoiksi nousivat Moskovassa MGIMO ja HSE sekä Pietarissa HSE, Valtionyliopisto, Herzen ja SPbGEU. OPISKELIJOIDEN VASTAUKSET KYSYMYKSEEN, MILLÄ PERUSTEELLA VENÄJÄ VALIKOITUI KOHDEMAAKSI? (VASTAAJAT N=126): Kyselyssä kysyttiin voisiko Venäjää suositella muille opiskelijoille. Nämä vastaukset olivat lähes kaikki positiivisia. Usein vastaukset korostivat kokemuksen ainutlaatuisuutta, ennakkoluulojen karsiutumista ja elämänkokemuksen kartuttamista. Ohessa muutama luonnehdinta: Venäjästä, suurimmasta naapurimaastamme, tiedetään aivan liian vähän Suomessa. Yhteistyön kannalta ensikäden kokemus on ratkaisevassa roolissa. Lisäksi näkisin tärkeäksi nimenomaan sen, että tämän päivän opiskelijasukupolvi tutustuu naapuriimme omista lähtökohdistaan. Mielestäni kaikista vastoinkäymisistä huolimatta pidän vaihtoaikaani Venäjällä arvokkaana, sillä se merkittävällä tavalla (muokkasi) ajattelukykyäni, asennoitumistani ja valmiuksiani toimia erilaisissa tilanteissa Tällaisiin mahdollisuuksiin kannattaa tarttua, kun niitä tarjotaan. Omalla kohdallani sain hurjasti uutta motivaatiota myöhempiin opiskeluihin ja ideoita siihen, mitä haluan tehdä tulevaisuudessa Venäjä on kelpo maa vaihtokohteeksi Liian vaativa yksin selvitä siellä ilman hyvää taustaorganisaatiota 20 KORKEAKOULUYHTEISTYÖTÄ VENÄJÄN KANSSA

21 ARVIOINNISTA NOUSSEITA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA CIMOn Venäjä-toiminnot ovat kustannustehokas tapa koordinoida Suomelle tärkeää korkeakoulujen Venäjä-yhteistyötä ja kotikansainvälistymistä. FIRST-ohjelma vahvistaa omalta osaltaan kansallisissa strategioissa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa peräänkuulutettua Venäjä-osaamista. Suomella on myös kansallisten strategioiden mukaisia tavoitteita tutkimus- ja koulutusyhteistyön kautta lisätä kotikansainvälistymistä, tutkijavaihtoa ja markkinoida omia koulutusohjelmia sekä houkutella lahjakkaita tutkijoita ja osaavia asiantuntijoita Suomeen. Siinä mielessä on luontevaa, että ohjelmaa rahoitetaan Suomesta käsin. Kokemus EU-rahoitteisista ohjelmista tuo esille sen, että tällaista omaa kansallista ohjelmaa tarvitaan. Kehittyäkseen ohjelma hyötyy myös lisärahoituksesta, joka voidaan suunnata uusien toimintamuotojen, kuten esimerkiksi humanistis-yhteiskuntatieteellisen talvikoulun järjestämiseen sekä hyväksi havaittujen toimintojen, kuten esimerkiksi intensiivikurssien vahvistamiseen. Opiskelijavaihdon tasapaino ja strateginen Venäjä-osaaminen FIRST-ohjelman tavoitteena on tasapainottaa vaihtoon lähtevien opiskelijoiden ja opettajien määrää Suomen ja Venäjän välillä. Ongelmaksi nousee kuitenkin se, että FIRST-ohjelmassa opiskelijavaihto suuntautuu huomattavasti suuremmalla volyymillä Venäjältä Suomeen kuin mitä Suomesta Venäjälle. Syitä vaihdon epätasapainoon löytyi selvityksessä useita. Ohjelman rakennetta tarkasteltaessa huomio kiinnittyy siihen, että verkostot muodostuvat usein niin, että niissä on yhden suomalaisen korkeakoulun lisäksi useita venäläisiä korkeakouluja, jotka vastavuoroisuuden periaatteella voivat lähettää opiskelijoita Suomeen. Tämä muoto tarjoaa suomalaisopiskelijoille suuremman mahdollisuuden valita mieleinen korkeakoulu vaihdon kohteeksi, mutta toisaalta tällainen verkosto tuottaa jo itsessään enemmän painetta opiskelijavaihtoon Suomeen. Lisäksi verkostoja tarkasteltaessa huomio kiinnittyy siihen, että muutamat johtavat Luoteis-Venäjän korkeakoulut ovat mukana useassa rahoitusta saaneessa verkostossa, jolloin myös niiden opiskelijoilla on suurempi mahdollisuus päästä vaihtoon Suomeen. Pohdittavaksi jää, miten verkostojen rakennetta voitaisiin muokata niin, että ne ohjaisivat vaihtosuhdetta tasapainoon. Ehdotus 1: Asetetaan venäläisille korkeakouluille katto, kuinka moneen FIRST-verkostoon yksittäinen venäläinen korkeakoulu voi osallistua Toinen Venäjälle suuntautuvaan opiskelijavaihtoon vaikuttava rakenteellinen asia on englanninkielisen opetuksen puute venäläisissä korkeakouluissa ja niiden passiivisuus oman laitoksen ja opetuksen markkinoinnissa. Tämä korostaa muutaman englanninkielisiä kursseja ja ohjelmia laajasti tarjoavan venäläisen korkeakoulun asemaa verkostoissa, mutta herättää kysymään muiden venäläisten korkeakoulujen funktioita samoissa verkostoissa. Monipuoliset verkostot lisäävät kuitenkin korkeakoulujen Venäjä-yhteistyön vaikuttavuutta ja merkitystä etenkin lähialueyhteistyössä. Venäläisiä korkeakouluja on pystyttävä ohjaamaan myös itse tähän yhteistyöhön ja näkemään niiden positiiviset vaikutukset myös Venäjällä. KORKEAKOULUYHTEISTYÖTÄ VENÄJÄN KANSSA 21