GRÄSBÖLEN TUULIVOIMAPUISTON MAISEMA- JA KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS PÄIVITYS,

Transkriptio

1 GRÄSBÖLEN TUULIVOIMAPUISTON MAISEMA- JA KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS PÄIVITYS,

2 2

3 Sisällys Projektin esittely 4 Sijainti ja laajuus 4 Maiseman yleispiirteet 4 Maiseman historia 4 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet 4 Maakunnallisesti merkittävät maisema-alueet 5 Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 5 Historiallisesti, maisemallisesti ja paikallisesti arvokkaat rakennukset ja kylät 7 Perinnemaisemat 7 Kiinteät muinaisjäännökset 8 Kaava-alueen lähimaisema 8 Tuulivoimapuisto maisemassa 9 Visualisoinnit 9 Lähteet 10 Liitteet Kartta 1: Kartta 2: Taulukko 1: Taulukko 2: Karttaliite: Maisema ja kulttuuriympäristö Lähialueen maisematarkastelu Rakennetun kulttuuriympäristön inventointi, arvokkaat rakennukset Rakennetun kulttuuriympäristön inventointi, kylät Rakennetun kulttuuriympäristön inventointi, kyläkartat Kuva 1: Näkymä kohdealueelta 3

4 Projektin esittely Lounaisvoima Oy suunnittelee Kemiönsaaren Gräsböleen tuulivoimapuistoa. Tuulivoimapuisto käsittää neljä tuulivoimalaa sekä niihin liittyvän muun infran. Tämä maisemaselvitys on laadittu Lounaisvoima Oy:n tilauksesta Sito Oy:ssä Gräsbölen tuulivoimapuiston kaavoitusta varten. Maisemaselvityksen lisäksi raportissa on arvioitu tuulivoimaloiden vaikutuksia maisemaan ja maisemakuvaan. Selvitystä on päivitetty myöhemmin tehtyjen rakennetun kulttuuriympäristön inventointien ja kivikautisen löydöksen johdosta syyskuussa Selvityksen ovat laatineet maisema-arkkitehti Marika Bremer ja maisema-arkkitehti yo Jenny Asanti Sito Oy:stä. Sijainti ja laajuus Gräsbölen kaavoitettava tuulivoimapuisto sijaitsee Kemiönsaarella noin 35 km Turusta kaakkoon, Degerdalin, Gräsbölen ja Villkärrin välisellä metsäalueella noin 5 km päässä Kemiön keskustasta luoteeseen. Kaava-alue sijaitsee asemakaavoittamattomalla haja-asutusalueella. Alueen pohjoispuolella on Natura-alue, joka sijaitsee osittain myös kaava-alueella. Alueen ympärillä on vakituista asutusta, lähimmillään noin sata metriä kaavaalueen rajasta. Tuulivoimalat sijoitetaan kuitenkin vähintään 700 metrin päähän asutuksesta. Tuulivoimapuiston kaava-alueen pinta-ala on noin 255 hehtaaria. Alueelle sijoitetaan neljä tuuliturbiinia, siirtoasema, sekä maakaapelia ja huoltotietä. Maiseman yleispiirteet Hankealue kuuluu maisemamaakuntajaossa (Ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietintö, 1992) Lounaismaan maisemamaakunnan Lounaisrannikon ja Saaristomeren seutuun, jota voidaan pitää luonnonoloiltaan erikoispiirteisenä alueena ja johon kytkeytyy myös ainutlaatuisia kulttuuripiirteitä. Seudun topografiaa luonnehtii laajojen kallioalueiden ja suoralinjaisten ruhjelaaksojen vuorottelu. Saaristo voidaan jakaa luonnontieteellisin perustein ulko-, väli-, sisä- ja mannersaaristovyöhykkeisiin. Maiseman pääelementti on meri, jonka rakenne vaihtelee avomerestä sisäsaaristoon vaiheittain mannerta lähestyessä. Silo- ja avokalliota on paljon. Mutta myös savikot ovat seudulla tavallisia, ja koska ilmastokin on edullista ja sekä kallio että maaperässä on paikoin kalkkia, ovat lehdot ja muut rehevät kasvillisuustyypit yleisiä karujen saaristomänniköiden ja paljaiden kallioalueiden ohella. Koko seutu kuuluu hemiboreaaliseen tammivyöhykkeeseen. Hankealue sijoittuu sisäsaaristoon, jossa maata on merta enemmän ja merenlahdet ovat kapeita ja suojaisia. Saaren sisäosat muistuttavat rannikon maisemarakennetta. Saarella on muutamia viljeltyjä pitkänomaisia murroslaaksoja, joita rajaavat kallioiset metsäselänteet ja -saarekkeet. Topografia on vaihtelevaa ja korkeimmat alueet saarella nousevat 69 mpy. Laaksot ovat melko tasaisia ja pitkänomaisia verkostoja muodostavia savitasankoja, jotka ovat viljelykäytössä. Saariston maisemakuva on hyvin vaihteleva ja siihen vaikuttavat mm. saaristovyöhyke, saarten koko ja kasvillisuus, vuodenaika ja luonnontilaisuus. Saariston maisemakuva on yleisesti ottaen herkkä ja sen sietokyky muutoksille ja maisemahäiriöille on heikko. Manner- ja sisäsaaristossa sietokyky on kuitenkin tavallisesti parempi kuin väli- ja ulkosaaristossa. Maisemakuvassa tapahtuvat muutokset saattavat vaikuttaa hyvinkin laajalle alueelle ja vaihtelevasta maastosta johtuen tuulivoimaloiden näkyminen eri maastokohdissa vaihtelee paljon. Maiseman historia Asutus on perinteisesti keskittynyt selänteiden reunavyöhykkeille ja metsäsaarekkeisiin. Tärkeimpiä elinkeinoja ovat olleet kalastus ja sisäsaaristossa myös karjatalous ja pienimuotoinen peltoviljely sekä hedelmänviljely. Mannerrannikolle tultaessa peltomaan määrä lisääntyy voimakkaasti, ja olosuhteet ovat edulliset hedelmänviljelyllekin. Suuri osa Suomen rautakautisesta asutuksesta on keskittynyt sisämaahan Lounaisrannikon alueelle. Aktiivisella maankäytöllä on muutenkin pitkät perinteet. Saariston asutus on perinteisesti keskittynyt tiiviisti rakennettuihin, mahdollisimman suojaisissa painanteissa oleviin kyliin. Ranta-alueilla sijaitsevat ryhminä vene- ja verkkovajat. Seutu on suomenruotsalaisen kulttuurin valta-aluetta. Lounaisrannikolle on lisäksi tunnusomaista sekä perinteinen että uudempi huvila-asutus. Maiseman kulttuuriperintökohteiden sijoittuminen on osoitettu liitekartassa 1. Hankealue sijaitsee Lounais- Suomen kulttuurihistoriallisesti rikkaalla alueella, jossa on useita arvokkaaksi luokiteltuja maisema- ja kulttuuriympäristöalueita. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Kaava-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Hankkeen tarkasteluvyöhykkeellä sijaitsee neljä Valtioneuvoston periaatepäätöksessä (1995) valtakunnallisesti arvokkaaksi osoitettua maisema-aluetta: Saaristomeren kulttuurimaisemat, Airisto-Seili, Paimion jokilaakso sekä Uskelan- ja Halikonjoen laaksot. Näistä Paimion jokilaakso sijaitsee hankealuetta lähinnä, noin 20 km etäisyydellä. Alueiden tarkemmat kuvaukset on esitetty alla. Paimionjokilaakso on edustava lounaisen viljelyseudun jokilaakson viljelymaisema kartanoineen ja ryhmäkylineen, joka ulottuu Paimionlahdelta ylös jokivartta Tarvasjoen kirkonkylään. Jokilaakson viljelykset rajautuvat jyrkästi kohoaviin metsäselänteisiin. Paimionjoen halkoma laaja yhtenäinen viljelyalue ja sen perinteinen asutus ovat maiseman keskeiset elementit. Alueelta on löydetty jäänteitä sekä kivi- että pronssikautisesta asutuksesta. Pysyvä asutus vakiintui tienoolle 1300-luvulla, jolloin maatalouden ohella harjoitettiin vilkasta merenkulkua ja laivanrakennusta. Vanha kartanokulttuuri leimaa Paimion kirkonkylän eteläpuolista aluetta. Wiksbergin kartano, joka mainitaan jo 1400-luvulta, sijaitsee joen länsipuolella mäenrinteessä. Kartanolta avautuu näköala yli viljelysten ja Paimionlahden. Myös Paimionlahden itärannalta sijaitsevan Meltolan kartanon historia ulottuu 1400-luvulle. Maatalous Kuva 2: Hankealueen sijainti kartalla on alueella edelleen tärkeä elinkeino. Paimionjoen kosket ovat luoneet edellytykset varhaiselle teollisuudelle. Aiemmin vesivoimaa hyödynsivät myllyt, ja nykyään joessa on kolme voimalaitosta. Paimionjokilaakson etäisyys hankealueesta on noin 20 km. Saaristomeren kulttuurimaisemat. Useat pienemmät osa-alueet muodostavat yhdessä Saaristomeren maisema-alueen Dragsfjärdin, Korppoon ja Nauvon alueilla. Näistä hankkeen tarkasteluvyöhykkeellä sijaitsevat mm. Högsåran, Söderön ja Holman, sekä Tunnhamnin ja Aspskärin kulttuurimaisemat. Maisema-alue sijaitsee Saaristomeren kansallispuiston yhteistoiminta-alueella ja osa saarista kuuluu kansallispuistoon. Saaristomeren maisema-alueella kaunis luonto yhdistyy perinteisen saaristolaisasutuksen ja luontaistalouden muovaamaan kulttuurimaisemaan ainutlaatuisella tavalla. Saaristomeren kulttuurimaisemat edustavat ennen kaikkea ulkosaariston luontoa ja kulttuuripiirteitä. Hankkeen tarkastelualueella Äspskärin-Tunnhamnin saariryhmä edustaa Saaristomerelle ominaista ulkosaaristotyyppiä ja Högsåran seutu välisaaristoa, jossa on havaittavissa sekä ulko- että sisäsaariston piirteitä. Maisema-alueen saariryhmät ovat osa Gullkronan vajoamaa, jota murtumalinjat rajaavat idässä ja pohjoisessa. Salpausselkiin kuuluvia saaria sekä Högsåran saari-ryhmiä lukuun ottamatta lehtimetsät, tavallisimmin mereiset koivumetsät ovat vallitsevia. Högsåra on mäntymetsien valta-aluetta. Kuusikoita on hyvin vähän. Perinteinen karjatalous on jättänyt jälkensä saarten luontoon. Kyliä tai yksittäisiä taloja ulkorakennuksineen on jokaisella saariryhmistä. Asutus on peräisin jo keskiajalta ja alueella on lukuisia muinaismuistoja. Kylät ovat ryhmittyneet satamapaikkojen ympärille. Högsåran ja Tunnhamn-Aspskärin kulttuurimaisemat tukeutuvat lisäksi Varsinais-Suomen maa-kunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Tunnhamn-Aspskärin osalta maakunnan rajaus on hieman suppeampi ja Högsåran osalta laajempi kuin valtakunnallisesti osoitettu rajaus. Saaristomeri on lisäksi yksi Suomen kansallismaisemista. Airiston ja Seilin maisema-alue. Airiston selkä Turusta länteen johtavan laivareitin varrella on Lounaisrannikon ja Saaristomeren seudun tunnetuimpia maisemanähtävyyksiä, jolle luonteenomaisia ovat kapeat salmet ja avarat selät sekä lukuisat saaret ja luodot. Airiston selkä on syntynyt kallioperän hautamaiseen vajoamaan. Saaret ovat kallioisia. Suurimpien saarten lakiosat kasvavat mäntymetsiä, mutta rehevimmillä paikoilla on myös lehtimetsiä. Seilin saari erottuu harmailta, tuulen pieksämien männiköiden peittämistä kallioluodoista vehreänä jaloine lehtipuineen ja niittyineen. Airiston selän historialliset tapahtumat liittyvät vanhaan laivaväylään, jonka kautta Varsinais-Suomen rannikolle on suuntautunut useita valloitus- ja hävitysretkiä. Tunnetuimman saaren, Seilin historia on osa maamme sairaanhoitolaitoksen vaiheita. Vuosina siellä toimi Suomen ensimmäinen leprasairaala ja vuosina valtion mielisairaala. Haverössä ja muillakin saarilla on saariston pienimuotoisia saaristolaisia viljelytiloja. Airiston ja Seilin maisema-alue lukeutuu myös Varsinais- Suomen maakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Maakunnallinen rajaus on valtakunnallista jonkin verran laajempi. Etäisyys hankealueesta on noin 30 km. 4

5 Kuva 3: Ote 1700-luvun lopun kuninkaankartasta. (Lähde: Kansallisarkisto) Kuva 4: Pitäjänkartta vuodelta Kaava-alue rajattu kartalle punaisella. (Lähde: Kansallisarkisto) Uskelan- ja Halikonjoen laaksot edustavat Lounaisen viljelyseudun kulttuurimaisemaa, jota laajat peltoaukeat, vauraat maatilat ja vanhat kartanot puistoineen luonnehtivat. Syvälle maape-rään kaivautuneet jokiuomat halkovat loivasti kumpuilevia laajoja viljelyksiä. Peltoalueita reu-nustavat metsäiset mäet. Muinaisen merenpohjan paksut savikerrostumat peittävät laajoja alu-eita. Rehevässä Halikonlahdessa on laajoja suistomaita. Runsaat esihistorialliset löydöt osoitta-vat muinaista vaurautta ja vilkasta kaupankäyntiä. Uskela on lisäksi maamme vanhimpia kirkollisesta järjestäytyneitä alueita. Maisemaalueen etäisyys hankealueesta on noin 28 km. Maakunnallisesti merkittävät maisema-alueet Osa hankealueen tarkasteluvyöhykkeellä sijaitsevista Varsinais-Suomen maakunnallisesti merkittävistä maisema-alueista on esitelty valtakunnallisesti merkittävien maisema-alueiden yhteydessä. Näitä ovat: Högsåran kulttuurimaisema-alue, Tunnhamn-Aspskärin kulttuurimaisema-alue sekä Airiston-Seilin maisemaalue. Maakunnallisesti osoitetut rajaukset poikkeavat jonkin verran valtakunnallisista rajauksista. Lisäksi Varsinais-Suomen maakunnallisesti merkittäviin maisema-alueisiin lukeutuu Sauvon kulttuurimaisemaalue, joka edustaa lounaisrannikon kulttuurimaisemaa. Viljelyksessä olevat savilaaksot vuorottelevat jyrkkien kallioselänteiden kanssa. Pitkä maankäytön historia näkyy Sauvon maisemassa ja suuri osa pelloista on yhä viljelyksessä tai laidunmaana. Topografia on vaihtelevaa ja näkymät ovat pitkiä ja mielenkiintoisia. Rakennuskanta alueella on vanhaa ja hyvin säilynyttä. Puutarhakulttuuri on ollut alueella rikasta ja se on edelleen monimuotoista ja runsasta. Maisema-alueella on lisäksi useita muinaismuistolöytöjä. Uudenmaan osalta 2. vaihemaakuntakaavan maakuntakaavaehdotus on tavoitteena asettaa nähtäville keväällä Maakuntakaavan uudistamisen tausta-aineistoihin lukeutuu myös kulttuuriympäristöselvitys, joka on syksyllä 2011 luonnosvaiheessa ja lausuntokierroksella. Maakunnallisesti merkittävät maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt eroavat osittain voimassa olevan kaavan alueista. Luonnoksessa osa alueista on jäänyt pois ja osan rajausta on laajennettu (Uusimaa, luonnos 2011: Tenala-Bromarv -kulttuurimaisema, Olsbölen kartano, Kvigosin entiset torpat). Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Hankealueen läheisyydessä, noin 5 kilometrin etäisyydellä sijaitsee Kemiönsaaren keskusta ja useita kyliä. Lähialueella on monta valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Ohessa on luettelo ja kuvaukset hankealueesta alle 20 kilometrin säteellä sijaitsevista valta-kunnallisesti arvokkaista rakennetuista kulttuuriympäristöistä km etäisyydellä hankealueesta: Kemiönsaari Björkbodan ruukinalue on monipuolinen historiallinen ruukkiympäristö, joka kuvastaa hyvin ruukkiyhdyskunnan hierarkkista järjestystä. Ruukinkartano kuuluu maamme merkittävimpiin kustavilaisiin kartanorakennuksiin. Björkbodan ruukinalue sijaitsee Björkbodan järven pohjukassa viljelysmaiseman ympäröimänä. Sagalundin kotiseutumuseo on yksi maamme vanhimmista kotiseutumuseoista, joka esittelee Suomen ruotsinkielisen rannikkoseudun talonpoikaista rakennusperinnettä ja asumiskulttuuria. Kotiseutumuseon alueella on yli kaksikymmentä erilaista saariston ja rannikon vanhaa rakennusta. Ulkomuseon rakennukset on ryhmitelty Sagalundgårdenin, entisen Vrethallan emäntäkoulun, Vretan kansakoulun ja nuorisoseurantalon ympäristöön. Museo sijaitsee Kemiön taajaman länsiosassa, joka muodostuu Kemiön kirkonkylästä sekä Engelsbyn ja Vretan kylistä. Sandön kartano sijaitsee Kemiön saaren luoteiskulmalla, Sauvon ja Kemiönsaaren erottavan salmen rannalla. Sandön kartanon päärakennus on mahdollisesti pystytetty vanhemman asuinrakennuksen kivijalalle, josta sen neliömäinen pohjamuoto periytyy. Sjölain kartano rakennuksineen, puistoineen ja peltoineen muodostaa merellisessä maisemassa 1800-luvun kartanokulttuuria ja -rakentamista kuvastavan kokonaisuuden. Säterikartanon paikan ohittavan merireitin historialliseen merkitykseen viittaavat lukuisat pronssi- ja rautakautiset hautaröykkiöt kartanon ympäristössä. Kartanon talouskeskus sijaitsee Kemiön saaren itärannalla muinaisen merenlahden, nykyisen peltolaakson pohjoisrinteellä. Kemiön kirkko ja pappila sijaitsevat Kemiön saaren keskiosassa mäkien rajaaman peltolaakson rinteessä. Ne muodostavat vanhan suurpitäjän historiallisen tunnuskuvan. Kemiön kirkkomaisemaan liittyy 1840-luvulla rakennettu kirkkoherranpappila keskiaikaisella pappilan tontilla. Sankarihauta-alue on toteutettu arkkitehti Erik Bryggmanin piirustusten mukaan Mäen rinteessä kirkon luoteispuolella oleva kivinen viljamakasiini vuodelta 1848 toimii kotiseutumuseona. Kiilan kylä sijaitsee Kemiön pohjoisosassa, ns. Suomenkulmalla. Kylä ja lähipellot muodostavat laajan, mäkiharjanteisiin rajautuvan maiseman. Tilakeskukset ovat säilyneet vanhoilla kylätonteilla. Kylän rintapelto on raivattu merenlahtien väliselle kannakselle ja itse kylä on keskittynyt kyläpellon pohjoislaidalla olevalle matalalle harjanteelle. Kylässä on säilynyt edustava 5

6 ryhmäkylämiljöö, jossa talonpoikainen rakennuskanta on 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alkupuolelta. Sauvo Karunan kartano ympäristöineen on tärkeitä varsinaissuomalaisia 1500-luvun kartanoita ja yksi Sauvon pitäjän monista historiallisista kartanoista. Kartanon 1500-luvun puolivälissä rakennettu päärakennus on Siuntion Sjundbyn ohella vanhimpia asuinkartanoita maassamme. Sauvonlahden läheisyydessä sijaitseva kartano puistoineen, kirkkoineen ja talousrakennuksineen on monipuolinen ja ajallisesti kerroksinen kartanokulttuurista kertova kokonaisuus km etäisyydellä hankealueesta: Kemiönsaari Västanfjärdin uusi ja vanha kirkko kuvastavat Kemiön laajaan kirkkopitäjään 1700-luvun lopulla perustetun saarnahuonekunnan ja 1900-luvun alussa itsenäistyneen seurakunnan kirkkorakentamista. Kahdelta eri aikakaudelta peräisin olevat 1700-luvun punamullattu puukirkko ja 1900-luvun alun kansallisromanttinen kivikirkko muodostavat hyvin säilyneen kirkkoympäristön. Kemiön saaren eteläosassa sijaitseva Västanfjärdin kirkonmäki ja kirkonkylä ovat rakentuneet kapean merenlahden pohjukan rinteisiin. Dragsfjärdin kirkko ympäristöineen sijaitsee Dragsfjärd-järven ja Norrfjärdenin merenlahden välisellä kapealla kannaksella luvun lounaissuomalainen ristikirkko kuluu kirkonrakentaja Antti Piimäsen keskeisiin töihin. Kirkon lähiympäristö julkisine rakennuksineen on hyvin säilynyt 1900-luvun alkupuolen kirkonkylämiljöö. Turunmaan rannikon kalkkilouhokset ja Paraisten kalkkitehdas, Vestlain kalkkitehdas Kemiönsaaren Vestlain kalkkilouhos kuvastaa alueella vuosisatoja jatkunutta kalkinlouhinnan ja -tuotannon perinnettä. Vestlain vanhat louhokset, joista on louhittu kalkkia 1500-luvulta lähtien muodostavat huomattavan nähtävyyden. Satamapaikkaan liittyy myös sahateollisuuden muistoja. Taalintehtaan historiallinen teollisuusalue on rakentunut yli kolmensadan vuoden aikana vaatimattomasta masuunista laajaksi rautateollisuusyhdyskunnaksi. Taalintehdas kuuluu 1600-luvun suurvalta-ajan varhaisiin rautaruukkeihin ja se on liittynyt Länsi-Uudenmaan teollisuushistoriallisesti merkittävän ruukkiketjuun. Eriaikaisten teollisuus-, tuotanto- ja varastorakennusten lisäksi Taalintehtaalla on joukko työväenasuinrakennuksia ja -asuinalueita 1700-luvulta nykypäiviin sekä muita yhdyskunnan julkisia rakennuksia. Teollisuuden kasvusta huolimatta vanha ruukinmiljöö slagitiilisine rakennuksineen muodostaa edelleen alueen hyvin säilyneen historiallisen ja taajamakuvallisen ytimen. Taalintehtaan poikkeuksellisen pitkästä historiallisesta jatkuvuudesta kertoo se, että se on vanhoista ruukeistamme viimeinen, jossa toimii edelleen rautatehdas. Länsi-Turunmaa Atun kartanoympäristö on poikkeuksellinen kartanotalouden ja siihen liittyneen teollisuustoiminnan muovaama historiallinen ympäristö. Atun kartanon teollisuushistoria on pitkä ja monipuolinen ja koostuu mm. kaivos- ja sahatuotannosta. Atun lukuisat rakennukset sijaitsevat hajallaan pienipiirteisessä saaristomaisemassa, jossa pienet peltoaukeat ja matalaa puuta kasvavat metsäsaarekkeet vuorottelevat. Kuitian kartanolinnan rakennuskanta ja puistomainen ympäristö muodostavat rikkaan ja ajallisesti syvän kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden. Keskiajan tai 1500-luvun asumisesta kertova rakennuskanta on Suomesta lähes tyystin hävinnyt ja Kuitia on yksi noin puolesta tusinasta ylemmän aateliston, Hornien tai Flemingien rakennuttamasta kivisestä asuinkartanosta, jotka ovat säilyneet todisteena noiden vuosisatojen rakentamis- ja asumistapojen kehityksestä. Kuitian keskiaikainen kartanolinna sijaitsee Lemlahden saarella Länsi-Turunmaan itäisessä saaristossa. Peltomaiden keskeltä nousevalla kumpareella on keskiaikainen harmaakivilinna, ja 1800-luvulla rakennettu kartanorakennus sekä kaksi muuta asuinrakennusta. Keskiaikaisen linnan vaiheet kietoutuvat tiiviisti maamme suurmieshistoriaan, ennen kaikkea sen rakennuttaneen Fleming -suvun kautta. Kuitia on edelleen toimiva maatila. Talousrakennukset ja työväen asunnot ovat ryhmittyneet piha-aukion jatkeena olevalle harjanteelle ja mäelle. Kartanon oma hautausmaa on aidattu meren rannalle. Salo Tessvärin kartano on yksi Halikonlahdelle ja Perniönjoelle johtavan vesireitin varrella sijaitsevista kartanoista. Halikonlahden seutu on ollut rautakaudelta asti vanha asutuksen, liikenteen ja kaupan ydinalue, myös yksi maamme merkittävimmistä kartanokeskittymistä. Kartanon talouskeskus on komea ja kokonaisuudessaan hyvin säilynyt 1800-luvun kartanoympäristö saaristolaisolosuhteissa. Strömman kanava edustaa kanavarakentamisen alkuvaihetta ja sillä on huomattava asema rannikon teollisuus- ja liikennehistoriassa. Kanava yhdistää Suomenlahdella Teijonselän ja Finnarinselän Kemiönsaaren ja Salon rajalla, jossa lähes ainoana paikkana Suomessa voi havaita vuorovesien vaihtelun. Strömma on kapein kohta Kemiönsaaren ja mantereen välillä. Kanavan ympärille muodostuneeseen yhdyskuntaan liittynyttä rakennuskantaa on säilynyt kanavien väliin jäävällä saarella. Merenlahden kaakkoisrannalla on viljelymaiseman ympäröimä Strömman kartanon talouskeskus, jossa päärakennus on vanhimmilta osiltaan 1830-luvulta. Mathildedalin ruukkiyhdyskunta on myöhäinen, vuodesta 1852 alkaen raudan tuotantoon ja erilaisten metallitarvikkeiden valmistukseen erikoistunut ruukki. Teijon ruukkiin läheisesti liittyvässä Mathildedalissa on säilynyt uudisrakentamisesta huolimatta edustava ruukkiyhdyskunta eri-ikäisine tuotanto- ja asuinrakennuksineen. Ruukin aluetta on muutettu matkailu- ja vapaa-ajankäyttöön. Turunmaan rannikon kalkkilouhokset ja Paraisten kalkkitehdas, Förbyn kalkkilouhos Förbyn kalkkilouhos ja -tehdas sijaitsevat Isossaluodossa, jossa on noin 500 metriä pitkä kalkkikiviesiintymä. Förbyn louhos on perustettu 1881 ja alueella on säilynyt jyrkkäreunaisten avolouhosten lisäksi kaivostorni km etäisyydellä hankealueesta: Sauvo: Paddaisten kartano; Sauvon kirkko; Sauvon osuuskauppa ja apteekki Salo: Angelniemen kirkkoniemi; Teijon ruukinalue Kemiönsaari: Hiittisten kirkonkylä; Kemiönsaaren ulkosaariston kyläasutu: Holma Länsi-Turunmaa: Paraisten kirkko ja Vanha Malmi; Länsi-Turunmaan ulkosaariston kylä-asutus: Stenskär, Gullkrona; Turunmaan rannikon kalkkilouhokset ja Paraisten kalkkiteh-das: Simonbyn kalkkilouhos, Paraisten kalkin teollisuuslaitokset ja Limbergin - Skräbbölen kalkkilouhos km etäisyydellä hankealueesta: Turku: Bryggmanin huvilat: Villa Staffans, Villa Solin, Villa Nuuttila; Brinkhallin kartano; Kakskerran kirkko; Turun hautausmaa siunauskappeleineen Kaarina: Kuusiston kirkkomaisema; Tuorlan maatalousoppilaitos; Kuusiston piispanlinnan rauniot ja Kuusiston kartano; Pukkilan kartanomuseo; Littoisten verkatehdas ja Kotimäen asuinalue; Piikkiön kirkko ja pappila Paimio: Wiksbergin kartano Salo: Perniönjokilaakson kartanot ja viljelymaisema: Ristikartano ja Pohjankartano, Yliskylä, Paarskylä ja Melkkilä; Perniön rautatieasemanseutu: viljasiilo; Perniön kirkko ja pappilat; Latokartanon historiallinen ympäristö Raasepori: Västankärrin kartano; Lindön kartanomaisema; Bromarvin kirkonkylän kesäasutus; Riilahden kartano Kemiönsaari: Kemiönsaaren ulkosaariston kyläasutus: Rosala ja Böle; Örön linnake Länsi-Turunmaa: Nauvon kirkko ja kirkonseutu; Seilin hospitaali 6

7 Kuva 5, yllä: Näkymä kaava-alueen eteläpuoliselta peltoalueelta Nygårdin kohdalta. Kuva 6: Näkymä kohdealueelta. Historiallisesti, maisemallisesti ja paikallisesti arvokkaat rakennukset ja kylät Varsinais-Suomen maakuntamuseo on laatinut rakennuskantaa koskevan kulttuuriympäristöinventoinnin, joka on valmistunut Kemiön osalta talvella Varsinaissuomen maakuntamuseo on tehnyt Gräsbölen osayleiskaava-alueen rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnin keväällä Kohteiden arvotus ja täydentäviä inventointeja on tehty syyskuussa Hankealueen sisällä ei ole rakennuksia mutta läheisyydessä on useita historiallisesti, maisemallisesti ja paikallisesti arvokkaita rakennuksia ja rakennusryhmiä. Seuraavat kyläkuvaukset poimittu rakennusinventointitaulukosta. Bogsböle Kemiönsaaren länsiosassa syvän merenlahden jatkona on peltojen peittämä itä-länsisuuntainen Storbäcken-joen jokilaakso, jonka itäosassa Bogsbölen kylä sijaitsee. Länsiniementie erottaa toisistaan eteläisen peltoalueen ja pohjoisen metsäalueen. Suurin osa kylän rakennuskannasta sijaitsee tämän tien varressa. Rakennuskanta on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta 1800-luvulta ja 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä. Degerdal Degerdalin kylä sijaitsee Kemiön saaren pohjoisosissa rajoittuen pohjoisessa Kemiön saaren ja mantereen eli Sauvon väliseen merenlahteen, idässä Ekniemen kylään, lännessä Rudan ja Helgebodan kyliin ja etelässä Gräsbölen, Bogsbölen ja Villkärrin kyliin. Lisäksi kylään kuuluu Bisarholmenin eli Piisaaren länsiosa. Kylän asutus painottuu sen pohjoisosiin Mjösundintien molemmin puolin. Kylän pellot ovat hajallaan kallioisten metsäalueiden erottamina. Kylän eteläosissa on laajahko metsäalue. Gräsböle Kemiönsaaren länsiosassa syvän merenlahden jatkona on peltojen peittämä itä-länsisuuntainen Storbäckenjoen jokilaakso, joka on osa Gräsbölen kylää. Länsiniementie erottaa toisistaan eteläisen hajanaisen peltoalueen ja pohjoisen, peltoalueen rikkoman metsäalueen. Suurin osa kylän asutuksesta sijaitsee tien varressa. Kylän rakennuskanta on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta luvuilta. Helgeboda Löfhalla sijaitsee Gräsböleen vievän maantien läheisyydessä Helgebodan kylän eteläosissa pienen peltoaukean luoteisreunalla. Eteläpuolella sijaitsee Gräsbölen kylän puolella talo nimelta Römossa. Hulta Hultan kylä sijaitsee Turuntien molemmin puolin, n. 5 km Kemiön kirkolta luoteeseen. Kylä koostuu hajanaisista pelto- ja metsäalueista. Rakennuskannasta suuri osa on 1900-luvun alusta ja luvulta. Myös 1900-luvun lopun ja 2000-luvun rakennuksia on jonkin verran. Nordvik Jokilaakso merenlahteen rajoittuvan Nordvikin kylän eteläosassa on peltoviljelyksessä, ja asutus on keskittynyt peltojen pohjoispuolella kulkevan Nordvikintien varteen. Rakennuskanta asutuskeskittymän keski- ja itäosassa on enimmäkseen luvujen vaihteesta, länsiosassa enin osa rakennuksista on 1950-luvun jälkeen rakennettuja. Norrlångvik Kylä sijaitsee Norrlångvikenin lahden pohjukassa. Sen halki kulkee koillis-luoteissuuntainen, viljelyskäytössä oleva jokilaakso. Asutusta on melko hajanaisesti kylän eri puolilla, joskin suurin keskittymä on vanhojen kylätonttien ympäristössä. Rakennuskanta on enimmäkseen 1940-lukua vanhempaa lukuun ottamatta pientä kesämökkikeskittymää Norrlångvikenin pohjukassa. Bergkulla sijaitsee kylätonteista n. 700 m itään. Norrsundvik Norrsundvikin vanha kyläalue sijaitsee Norrsundvikintien mutkassa lähellä Nordvikfjärdenin lahtea. Kylän länsipuolella on pienten metsälaikkujen halkomaa peltoa, itäpuolella kallioista metsää. Kyläalueella asuinrakennusten ikä vaihtelee 1800-luvun lopulta 2000-luvulle. Skålböle Kemiönsaaren länsiosassa syvän merenlahden jatkona on peltojen peittämä itä-länsisuuntainen Storbäckenjoen jokilaakso, joka on osa Skålbölen kylää. Jokilaakso kylän eteläosassa on peltoviljelyksessä, ja asutus on keskittynyt peltojen pohjoispuolella kulkevan Nordvikintien varteen. Rakennuskanta on enimmäkseen luvujen vaihteesta. Willkärr Willkärrin kylän asutus on keskittynyt hajanaisen peltoalueen keskelle Villkärrintien mutkan varteen. Alueen rakennuksista enin osa on rakennettu välillä Yksittäiset rakennuskohteet on arvotettu kolmeen eri luokkaan: maisemallinen, historiallinen ja paikallinen. Riippumatta kohteen pääarvotusluokasta, kohde voi olla joko historiallisesti, rakennushistoriallisesti tai ympäristöllisesti arvokas. Kohde voi kuulua yhteen tai useampaan edellä mainituista luokista. Kohteet kuvauksineen ja arvotuksineen löytyvät tämän raportin liitteenä olevasta taulukosta. Kohteet on myös merkitty raportin lopussa oleviin karttoihin. Lähimmät kulttuuriympäristön arvokohteet ovat noin kilometrin päässä tuulivoimaloista. Perinnemaisemat Muiden kulttuurihistoriallisten kohteiden ohella hankealueen läheisyydessä ja hankkeen teoreettisella 7

8 8 tarkastelualueella on useita inventoituja perinnemaisemia, jotka on luokiteltu valtakunnallisesti (V), maakunnallisesti (M) tai paikallisesti (P) arvokkaiksi. Perinnemaisemilla tarkoitetaan perinteisten maankäyttötapojen synnyttämiä maisematyyppejä ja ne jaetaan rakennettuihin perinnemaisemiin ja perinnebiotooppeihin. Perinnebiotoopit ovat perinteisen laidun-, niitto- ja kaskitalouden muovaamia luonnontyyppejä ja niihin lukeutuu muun muassa nummia, ketoja ja kallioketoja, niittyjä, ja rantaniittyjä, lehdesniittyjä, hakamaita, metsälaitumia. Perinnemaiseman arvoon vaikuttavat ensisijaisesti perinteisen maankäytön jatkuvuus, kasvisto ja kasvillisuus sekä uhanalaisten ja huomionarvoisten alueiden määrä. Alueen monipuolisuus, laajuus sekä maisemalliset ja kulttuurihistorialliset tekijät lisäävät arvoa. Saaristo on perinnemaisemien osalta erityispiirteinen alue maassamme, esimerkiksi lehdesniittyjä ei esiinny muualla maassamme ja nummistakin valtaosa sijaitsee Turunmaan saaristossa. Perinnemaisemat on osoitettu liitekartassa 1. Kiinteät muinaisjäännökset Hankealueella on tehty muinaisjäännösinventointi toukokuussa 2012 (Mikroliitti oy). Alueelta ei ennestään tunnettu muinaisjäännöksiä eikä niitä inventoinnissa havaittu. Alueen länsi-kaakkoispuolella sijaitsee Bogsbölen kivikautinen asuinpaikka (n. 32 m mpy.) ja kauempana lounaassa kiviröykkiö. Vanhoista kartoista (kuvat 5 ja 6) voidaan todeta, että hankealueella ei ole ollut asutusta historiallisella ajalla. Alueen eteläpuolella, purolaaksossa ja kivi-pronssikautisen vuonon pohjoisrinteellä sijaitsevat Bobölen/Bogsbölen ja Gräsbölen vanhat kylätontit, vuonoon laskevien kalliorinteiden juurella. Nämä näkyvät myös vanhoilla kartoilla. Vanhoissa kartoissa näkyy myös laakson reunaa kulkeva tie. Bogsböle on kivikautinen asuinpaikka ja siten kiinteä muinaisjäännös, jonka rauhoitusluokka on 2. Gräsbölen kylätontti ei ole muinaismuistorekisterissä. Irtolöydökset Kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi Gräsbölestä on löydetty kivikirves. Kysymyksessä on hyvin hiottu kivitaltta tai kirves (koon puolesta näyttäisi enemmän taltalta kuin kirveeltä). Esineen ajoitus on kivikautinen. Museokeskukselle tulleiden tietojen mukaan esine on löydetty 1960-luvulla. Museokeskuksen inventoija on tarkastanut Gräsbölen kivikirveen löytöpaikan ja hänen mukaansa osoitettu löytöpaikka on erittäin epätodennäköinen kivikautiseksi asuinpaikaksi. Inventoijan mukaan ko. maastokohdassa oli runsaasti metsätöissä syntyneitä pyörän tai telaketjun jälkiä, joissa pintaturve oli rikki. Osa jäljistä oli syviä, mutta mitään muinaisjäännökseen viittaavaa hän ei urien pohjia tarkastellessaan havainnut. Museokeskuksen käytössä olleilla tiedoilla voitaneen kirvestä pitää kivikautisena irtolöytönä. Yksittäisellä esineellä, jolla ei ole yhteyttä laajempaan kokonaisuuteen (=kiinteään muinaisjäännökseen), ja joka on voitu esihistoriallisena aikana esim. yksinkertaisesti hukata, ei ole maankäytön suunnitteluun erityisiä vaikutuksia. Sinänsä löytö kertoo kivikauden ihmisen aktiviteetistä alueella, mutta irtolöytöjä ei merkitä esim. kaavakartalle. Kaava-alueen lähimaisema Kaava-alueen ja sen lähiympäristön maisema-analyysi on esitetty liitekartassa 2. Kartalla on esitetty myös rakennetun ympäristön inventoinnissa maisemallisesti arvokkaiksi kohteikse arvotetut rakennuskohteet. Maisemarakenne Kaava-alue sijoittuu kallioselänteelle Kemiönsaaren luoteisiin sisäosiin. Merenlahdelle etäisyyttä on noin 2,5 km. Kallioselänteen korkeimmat kohdat kohoavat noin 55 metriä merenpinnan yläpuolelle. Kallio on kumpuilevaa ja avokallioiden väliin jää kosteita painanteita. Kaavaalueen eteläpuolella on itä-länsisuuntainen kapea purolaakso, joka johtaa länteen kohti merta. Pienipiirteisen kallioselänteen ja kapean murroslaakson liittymäkohta muodostaa selkeän maisemallisen rajan. Kaava-alueen pohjoispuolella on laajempi avosuoalue. Pohjoisosan avosuo sijaitsee noin 20 metriä merenpinnan yläpuolella. Kemiönsaarella maa-aines on pääosin kallioista ja paikoin runsaskivistä karkeaa hietaa, hiekkaa ja soraa. Kallioalueilla on kalkkia, mikä näkyy alueen kasvillisuudessa. Luontoselvityksessä hankealueen kallioperästä ei ole löydetty kalkkia. Sora ja hiekkakerrostumat ovat Kemiön saaren keskiosissa III-Salpausselän kerrostumia ja etelässä Dragsfjärdissä II- Salpausselän läntisimpiä kerrostumia. Metsäkuviot vaihtelevat paljon ja selänteillä karut männiköt ovat tyypillisiä. Metsänpohjat ovat herkkiä kulutukselle. Reunavyöhykkeet ovat vaihtelevia ja ne luovat selkeät reunat peltoaukeille. Vesisuhteet Kaava-alue sijaitsee pääosin laaksojen ympäröimällä kallioselänteellä. Kaava-alueella on kuitenkin myös suota, Stormossen. Suoalueella on pieni lampi, Bogsböle träsk. Lisäksi kalliokumpareiden väleissä on soistumia. Suurin osa kaava-alueesta kuuluu Stormossenin ja Mossabäckenin valuma-alueeseen, josta pintavedet päätyvät Mossabäcken-puron kautta mereen. Alueen keski- ja itäosan pintavedet valuvat itäistä reittiä Bogsböle träskin ohi Mossabäckeniin. Alueen eteläosan pintavedet valuvat etelään Storbäcken-ojaan. Kaava-alueella ei sijaitse luokiteltuja, arvokkaita pohjavesialueita. Lähimmät luokitellut pohjavesialueet sijaitsevat yli 6 km päähän kaava-alueesta. Maisemakuva Kaava-alue on maisemakuvaltaan puoliavointa kalliometsää, jonka puusto on pääasiassa matalaa männikköä. ympäristö on rakentamatonta metsätalouskäytössä olevaa, puustoltaan pääosin kuusi- ja mäntyvaltaista metsää. Melkein puolet kaava-alueesta on avokalliota. Kaava-alueen eteläpuolella Gräsbölessä ja Bogsbölessä sijaitsee laajempi peltoalue. Varsinaisella kaava-alueella ei ole maanviljelyalueita. Maiseman hierarkkisia kohtia ovat maamerkit, jotka erottuvat maisemakuvassa ja kiinnittävät katseen huomion. Gräsbölen tuulivoimapuiston lähimaiseman merkittävin hierarkinen elementti on Kemiön kirkko. Lisäksi tarkastelualueella on useita telemastoja, joista osa sijaitsee hyvinkin näkyvillä paikoilla. Kuva 7, yllä: Gräsbölen alueelta löytynyt kivikautinen kivikirves.

9 Tuulivoimapuisto maisemassa Tuulivoimalat tuovat näkyvän uuden elementin maisemakuvaan. Visuaalisten vaikutusten voimakkuus ja havaittavuus riippuvat paljon tarkastelupisteestä ja ajankohdasta. Tuulivoimarakentamisen vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöihin ovat sidoksissa voimaloiden ulkonäköön, kokoon ja näkyvyyteen liittyviin tekijöihin. Lisäksi ympäröivän maiseman ominaispiirteillä ja sietokyvyllä on merkitystä maisemavaikutusten merkittävyyteen. Tuulivoimaloiden suuresta koosta johtuen visuaaliset muutokset maisemassa voivat ulottua laajallekin alueelle. Vaikutusalueen laajuus riippuu mm. alueen topografiasta ja peitteisyydestä (kasvillisuudesta). Ympäristöministeriön oppaassa (Weckman 2006) on esitetty tuulivoimalaitoksen erottuvan ihanteellisissa oloissa kilometrin päähän. Tuulivoimaloiden aiheuttamat muutokset maisemassa saattavat aiheuttaa luonnonmaiseman muuttumisen ihmisen muovaamaksi maisemaksi tai muuttaa maiseman mittasuhteita. Gräsbölen tuulivoimapuiston vaikutuksia maisemaan on tutkittu visualisointien avulla. Visualisoinnit on laadittu huomioiden erityisesti lähimmät valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt, Karunan Kartano, Kiilan kylä ja Keimiön kirkko sekä näkyvyys mereltä. On todennäköistä, että pisimmät näkymät ympäristöstä hankealueelle muodostuvat läntiseltä merialueelta. Tältä sektorilta Gräsbölen tuulivoimalat tulevat näkymään yhdessä suunnitteilla olevan Nordanå-Lövbölen tuulivoimahankealueen kanssa. Nordanå-Lövbölen tuulivoimahankealue sijaitsee lähimmillään noin 4 kilometrin päässä. Tämä laajempi tuulivoimapuisto tulisi käsittämään 31 turbiinia. Gräsbölen tuulivoimapuiston koillissektori koskettaa pääosin sisäsaaristoa ja manneraluetta lounais-koillis suuntaisine jokilaaksoineen, luoteessa ja kaakossa vyöhyke käsittää sisä- ja välisaariston alueita. Gräsbölen tuulivoimapuiston lähialueella on lukuisia historiallisesti, maisemallisesti ja paikallisesti arvokkaita rakennuksia ja kyliä. Peltoaukeiden ja selänteen väliin sijoittuvien rakennusten pihapiirissä voimaloilla ei todennäköisesti ole suurta maisemallisesta vaikutusta, koska metsän reunan lähellä oltaessa puusto peittää näkymän voimaloilla. Hiukan etäämmältä voimalat taas erottuvat mutta yksittäiset rakennukset taas eivät ole voimakkaasti näkyvä elementti maisemassa. Kulttuurimaisemassa keskeinen elementti on puustoisten selänteiden muodostamat eheät avoimen maisematilan reunat. Voimalat sijoittuvat metsäisen selänteen sisään eivätkä siksi riko reunojen eheyttä ja arvokkaiden rakennukset säilyttävät taustansa ja lähiympäristönsä. Tuulivoimaloiden rakentamisella on paikallisia vaikutuksia maaja kallioperään perustuksista johtuen. Lisäksi sähkönsiirtoverkon rakentaminen vaikuttaa paikallisesti kallioperään ja maaperään, kun kaapelit sijoitetaan maan alle vaikkakin paikoin joudutaan mahdollisesti sijoittamaan myös ilmajohtoja. Gräsbölen tuulivoimalat sijoittuvat arvokkaalle kallioalueelle. Rakenteet ovat kuitenkin pistemäisiä. Tuulivoimaloiden osien kuljettaminen pystytyspaikoille vaatii noin 4,5 metrin levyisen esteettömän aukean. Kaarteissa puustoa joudutaan kaatamaan laajemmalta alueelta. Pystytyspaikoilla joudutaan poistamaan jonkin verran puustoa sekä muokkaamaan maata perustusten alueelta. Etenkin aluskasvillisuus saattaa vahingoittua tätäkin laajemmalta alueelta työkoneiden liikkumisesta. Työmaajärjestelyt tulee suunnitella niin, että säilytettäville kasvillisuus- ja ympäristöalueille tai niiden välittömään läheisyyteen ei tarvitse mennä koneilla. Työmaa-alueita ympäröivät säilytettävät kasvillisuus- ja kallioalueet suojataan ensisijaisesti yhtenäisinä alueina, jotka aidataan ennen työmaakoneiden saapumista työmaalle. Lähimpänä työmaa-aluetta olevien säilytettävien yksittäispuiden runko ja juuristoalue suojataan vähintään latvuksen ulkoreunaan saakka. Suojausalueella ei saa edes väliaikaisesti säilyttää työmaamateriaalia tai koneita. Jos ympäristö suojataan tuulivoimaloiden ja teiden rakentamisen aikana, voidaan arvokkaan kallioalueen vauriot minimoida ja ehjää kallioaluetta ja puustoa pystytään säilyttämään mahdollisimman paljon. Pintavesiin hankkeella voi olla paikallisia vaikutuksia lähinnä valumien osalta, koska kaapeliyhteydet voivat paikoin toimia vettä salpaavina. Muutoin hankkeella ei arvioida lähtökohtaisesti olevan vaikutuksia pintavesiin. Visualisoinnit Valokuvasovitteet ovat arvioita tulevasta tilanteesta. Havainnekuvissa on käytetty apuna maastomallinnusta, jotta päästään hyvin lähelle todenmukaista tilannetta. Keltainen viiva kuvaa maanpinnan muotoa ilman kasvillisuutta. Peitteisyydessä voi tapahtua kuitenkin äkillisiäkin muutoksia, jotka vaikuttavat tuulivoimaloiden näkyvyyteen. Valokuvissa taustamaisema hälvenee yleensä normaalia katsetta epätarkemmaksi, joten havainnekuvien tarkkuus ei vastaa täysin todenmukaista tilannetta. Turbiinit näkyvät kuitenkin kuvissa tarkasti, sillä visualisointi ei huomioi ilmankosteuden ja epäpuhtauksien aiheuttamaa sumeutta. Nordanå-Lövbölen maisemalliset vaikutukset ovat huomattavasti merkittävämmät kuin Gräsbölen hankkeen. Kumulatiivisten vaikutukset kohdistuvat etenkin merialueille ja laajoille viljelyaukeille, joista avautuu pitkiä näkymiä. Karunan kartanon kirkko ja hautausmaa (kuvat 7 ja 8): Tuulivoimalat eivät näy Karunan kirkon rannasta eivätkä hautausmaalta. Näkymä Kiilan kylältä (kuva 9): Kiilan kylän suunnalta voidaan havaita kaksi tuuliturbiinia puustosilhuetin notkelmassa. Samassa kohdassa kulkee voimajohto. Turbiinit asettuvat näkymässä sopivasti samaan kohtaan voimajohtopylväiden kanssa. Näkymä Kemiön kirkon kanssa (kuva 10): Kemiön kirkko on arvokas maamerkki maisemassa. Gräsbölen tuuliturbiineista kaksi näkyy samassa näkymässä kirkon kanssa. Tuuliturbiinit ovat kuitenkin niin etäällä, että ne jäävät selvästi alisteisiksi kirkolle. Turbiinien valkoinen värikään ei näytä maisemassa vieraalta, koska kirkontornin ylin osa on valkoinen. Maisemakuvassa häiritsevin elementti on huomattavan korkea GSM-masto. Näkymä lounaiselta merialueelta (kuva 11): Gräsbölen tuulivoimalat näkyvät selkeästi merelle. Visualisoinnissa on esitetty myös etualalle suunniteltu huomattavasti laajempi Nordanå-Lövbölen tuulivoimahanke. Näkymä läntiseltä merialueelta (Kuva 12): Gräsbölen tuuliturbiinit kohoavat puustolinjan yläpuolelle, mutta eivät kuitenkaan merkittävästi muuta maisemakuvaa tässä kohdassa. Gräsbölen suunnitellut tuulivoimalat sijoittuvat lähimmillään 700 metrin päähän tärkeästä maisemallisesta reunavyöhykkeestä. Etäisyys on riittävä eikä siten uhkaan reunavyöhykkeen eheyttä. Kuva 8: Näkymä Karunan hautausmaalta. Kuvassa on esitetty tuulivoimalat, jotka jäävät rantapuuston taakse. N117, korkeus 141m, 170astetta, polttoväli 52 mm. Kuva 9: Näkymä Karunan kirkon rannasta. 170 astetta. Polttoväli 52 mm. 9

10 Gräsböle Nordanå-Lövböle Kuva 10: Näkymä Kiilan kylältä tuulivoimaloille. 112 astetta. Polttoväli 52mm. Kuva 12: Gullkruna fjärd, näkymä lounaiselta merialueelta.kuvassa sekä Gräsbölen että Nordanå-Lövbölen hankkeet. Norde N117, korkeus141m, 66astetta, polttoväli 90mm. Kuva 11: Näkymä Kemiön kirkon kanssa kohti tuulivoimaloita. 82 astetta. Polttoväli 52mm. Kuva 13: Peimari, näkymä läntiseltä merialueelta. N117, korkeus 141m, 98 astetta, polttoväli 52 mm. 10

11 Lähteet Painetut lähteet: Rautamäki, M Varsinais-Suomen maakunnallinen maisemaselvitys. Varsinais-Suomen seutukaavaliitto. Weckman, E Tuulivoimalat ja maisema. Suomen ympäristö 5/2006. Ympäristöministeriö. Weckman, E. & Yli-Jama, L Mastot maisemassa. Ympäristöopas 107. Ympäristöministeriö. Wilson, S. (toim.) Guidelines for Landscape and Visual Impact Assessment. 2. Painos. The Landscape Institute & IEMA. Painamattomat: Muinaisjäännösrekisteri Mikroliitti Oy Gräsböle, tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi. Varsinaissuomen maakuntamuseon rakennetun kulttuuriympäristön inventointitiedot, Sara Tamsaari Sähköpostilla saadut tiedot Gräsbölen kivikirveestä, Turun Museokeskus, Kaisa Lehtonen ja Esa Laukkanen Kuvat 1,3,4: efe, egentliga finlands energi Ab Kuva 2: pohjakartta Kuvat 5 ja 6: Kansallisarkisto Kuva 7: Esa Laukkanen Kuvat 8-13: Lounaisvoima Oy Pohjakartat: Copyright Maanmittauslai tos, lupa nro VASU/115/11 Aineiston kopiointi ja muu laiton käyttö ilman Maan mit taus lai tok sen lupaa on kielletty. 11

12 12

13 Kartta 1. Maisema ja kulttuuriperintö 13

14 14

15 Kartta 2. Lähialueen maisematarkastelu 15

16 Rakennetun kulttuuriympäristön inventointi, arvotetut kohteet 5 km säteellä Tiedot Varsinaissuomen maakuntamuseo 2013 KYLÄ KIINTEISTÖN ARVOTUS PERUSTELUT/YHTEENVETO PIHAPIIRI HISTORIALLISESTI NIMI Bogsböle Östergård Historiallinen 1789 Östergårdin kantatila halottiin Östergårdin ja Asuinrakennus vuodelta 1967 ja viisi Södergårdin osataloiksi osatalot yhdistettiin ulkorakennusta. ja uudesta tilasta tuli Östergård. Asuinrakennus vuodelta 1967 ja viisi ulkorakennusta. Sijaitsee n. 450 m Östergårdin vanhasta kylätontista kaakkoon. Bogsböle Uppgård Historiallinen Osatalo. Mellangårdin kantatila halottu Mellangårdin ja Uppgårdin osataloiksi vuonna Talonpoikaistalo 1800-l, lisäsiipi 1900-l lopulta. Savusauna/verstas, riihi ja viljavarasto 1800-l ja navetta 1930-l. Bogsböle Nygård Maisemallinen Osatalo. Westergårdin kantatila halottu Westergårdin ja Nygårdin osataloiksi vuonna Asuinrakennus ja sauna n. vuodelta 1920, navetta luvuilta, konehalli n luvulta. Bogsböle Sjömanskulla Maisemallinen Lohkottu Östergårdin kantatilasta vuonna Ennen 1920-lukua rakennettu asuinrakennus, rakennustyypiltään torppa. Ikkunat, laudoitus ja perustus vaihdettu 2000-luvulla. Saman ikäinen vaja sekä osittain purettu navetta, jossa nyt vaja ja ulkohuone. Bogsböle Björkkulla Maisemallinen Lohkottu vuonna 1946 Östergårdin kantatilasta. Masardikattoinen asuinrakennus vuodelta 1938 ja piharakennus, ilmeisesti sauna/puuvaja, vuodelta Sauna/vierasmaja ja autotalli 1900-luvun lopulta tai 2000-luvulta. Bogsböle Lövhem Maisemallinen Lohkottu 1932 Östergårdin kantatilasta. N rakennettu pientalo on Uppgårdin nykyinen asuinrakennus, joka sijaitsee erillisessä kiinteistössään, samassa pihapiirissä Uppgårdin kanssa. Bogsböle Fridhem Maisemallinen Mäkitupa, lohkottu asutustilaksi vuonna 1933 Westergårdin osatalosta. Asuinrakennus vuodelta 1911 (ikkunat, kuisti 1995), vaja/sauna vuodelta 1937 (ulkoasu 1900-luvun lopulta) ja huvimaja 2000-luvulta. Bogsböle Österbacka Maisemallinen Mäkitupa. Lohkottu Östergårdin kantatilasta vuonna Asuinrakennus ja ulkorakennus 1800-luvulta, sauna n luvulta ja autotalli/vaja ja ulkohuone 1900-luvun loppupuolelta. Asuinrakennuksen ulkoasua muokattu 1900-l lopulla. Pihapiiri koostuu kahdesta kiinteistöstä. Nykyinen päärakennus sijaitsee Lövhemin kiinteistön alueella. Vanha päärakennus on Uppgårdin kiinteistössä sijaitseva talonpoikaistalo luvulta. Savusauna/verstas, riihi ja viljavarasto 1800-luvulta ja navetta 1930-luvulta. Navetan paikalla on ollut aiemminkin navetta. Kallion päällä on ollut tuulimylly, joka purettiin luvulla. Asuinrakennus ja sauna n. vuodelta 1920, navetta luvuilta, konehalli n luvulta. Rakennuksia ei ole ylläpidetty ja pihapiiri on varastokäytössä. Naapurissa sijaitseva Fridhem kuuluu naapurikylä Gräsböleen. Pieni asuinrakennus, rakennustyypiltään torppa, rakennettu ennen 1920-lukua. Ikkunat, laudoitus ja perustus vaihdettu 2000-luvulla, myös kate jossain vaiheessa. Mahdollisesta saman ikäinen vaja sekä osittain purettu navetta, jossa nyt vaja ja ulkohuone. Loivasti etelään viettävä, osittain kallioinen piha. Masardikattoinen asuinrakennus vuodelta 1938 ja piharakennus, ilmeisesti sauna/puuvaja, vuodelta Sauna/vierasmaja ja autotalli 1900-luvun lopulta tai 2000-luvulta. Autotalli osittain naapurikiinteistö Östergårdin maalla. Pihalla hedelmäpuita ja istutuksia. N. vuonna 1930 rakennettu pientalo on Uppgårdin nykyinen asuinrakennus, joka sijaitsee erillisessä kiinteistössään, kuitenkin samassa pihapiirissä Uppgårdin kanssa. Asuinrakennus vuodelta 1911 (ikkunat, kuisti 1995), vaja/sauna vuodelta 1937 (ulkoasu luvun lopulta) ja huvimaja 2000-luvulta. Piha sijaitsee välittömästi Länsiniementien pohjoispuolella etelään viettävässä rinteessä, n 100 m Wästergårdin kylätontista luoteeseen. Asuinrakennus ja ulkorakennus 1800-luvulta, sauna n luvulta ja autotalli/vaja ja ulkohuone 1900-luvun loppupuolelta. Nurmikkoinen piha, puita ja pensaita. Pohjoispuolella metsää, etelässä peltoaukea. RAK.HISTORIALLISESTI YMPÄRISTÖLLISESTI

17 Rakennetun kulttuuriympäristön inventointi, arvotetut kohteet 5 km säteellä Tiedot Varsinaissuomen maakuntamuseo 2013 KYLÄ KIINTEISTÖN ARVOTUS PERUSTELUT/YHTEENVETO PIHAPIIRI HISTORIALLISESTI NIMI Bogsböle Mellangård Paikallinen Mellangårdin osatalo kyläalueella. Ennen vuotta Ennen vuotta 1920 rakennettu talonpoikaistalo, 1920 rakennettu talonpoikaistalo (ikkunat navetta ja toinen ulkorakennus 1900-luvun alusta, 1950-luvulta), navetta ja toinen ulkorakennus sauna n luvulta ja sortunut vaja. Tontti 1900-luvun alusta, sauna n luvulta ja rinteessä, pohjoisessa metsää, etelässä sortunut vaja. peltoaukea. Bogsböle Solhem Paikallinen Lohkottu Westergårdin osatalosta vuonna Pientalo vuodelta 1931 (profiilipeltikattoa lukuun ottamatta 1930-luvun ulkoasussa) ja sauna vuodelta 1933/1970-luku. Sijaitsee Wästergårdin vanhalla kylätontilla. Bogsböle Nyhem Paikallinen Lohkottu Mellangårdin osatilasta vuonna Asuinrakennus vuodelta 1925 (1920-luvun ulkoasu), navetta 1936 sekä sauna n luvulta. Bogsböle Onnenmyyrä Paikallinen Westergårdin osatalon vanha tilakeskus lähes vanhalla kylätontilla. Westergårdin kantatila halottu Westergårdin ja Nygårdin osatiloiksi vuonna Talonpoikaistalo 1800-luvulta, navetta 1930-luvulta, sauna 1950-luvulta ja autotalli 1960-luvulta. Bogsböle Solbacka Paikallinen Lohkottu Nygårdin osatilasta vuonna Asuinrakennus vuodelta 1937 (alkuperäisessä asussaan), sauna n luvulta, vaja vuodelta 1976, grillikatos 2000-luvulta. Degerdal Skyttböle Historiallinen Degerdal Södergård Historiallinen Degerdal Östergård Historiallinen RAK.HISTORIALLISESTI YMPÄRISTÖLLISESTI Pientalo vuodelta 1931, ja sauna vuodelta 1933/1970-luku. Etelään viettävä tontti, piha eteläisen peltoalueen äärellä. Asuinrakennus vuodelta 1925, navetta 1936 sekä sauna n luvulta. Loiva, etelään kohti peltoaukeaa viettävä tontti. Talonpoikaistalo 1800-luvulta, navetta luvulta, sauna 1950-luvulta ja autotalli luvulta. Piha on etelään viettävässä rinteessä. Pohjoispuolella metsää, etelänaapurina pieni kiinteistö Solhem, jonka eteläpuolella peltoa. Asuinrakennus vuodelta 1937, sauna n luvulta, vaja vuodelta 1976, viereen rakennettu grillikatos 2000-luvulla. Pihan etelälaidalla kiviaitaa, pihalla kivipengerryksiä. Kaakkoon viettävä tontti. Degerdal Pilen Historiallinen Degerdal Karinsberg Historiallinen 1920-luvun talo, jossa on sijainnut kauppa. Julkisivu remontoitu Ulkorakennus ja sauna. Degerdal Leppäsuo Historiallinen Degerdal Mellangård Historiallinen Degerdal Vestergård Historiallinen Degerdal Lilläng Historiallinen Degerdal Björkas Maisemallinen Degerdal Solbacka Maisemallinen Degerdal Tomten Maisemallinen Degerdal Haga Maisemallinen Degerdal Holvastinmäki Maisemallinen Degerdal Fridhem Maisemallinen Degerdal Tomtebo Maisemallinen

18 Rakennetun kulttuuriympäristön inventointi, arvotetut kohteet 5 km säteellä Tiedot Varsinaissuomen maakuntamuseo 2013 KYLÄ KIINTEISTÖN ARVOTUS PERUSTELUT/YHTEENVETO PIHAPIIRI HISTORIALLISESTI RAK.HISTORIALLISESTI YMPÄRISTÖLLISESTI NIMI Degerdal Barråsa i Paikallinen Degerdal Villabuskas Paikallinen Degerdal Buris Paikallinen Degerdal Berghem Paikallinen Degerdal Eriksdal Paikallinen Degerdal Österäng Paikallinen Degerdal Österbacka Paikallinen Degerdal Rosavilla Paikallinen Gräsböle Solberg Historiallinen Mäkitupa. Lohkottu vuonna 1938 Söderkullan palstatilasta, joka lohkottu Nybondasin osatalosta vuonna Täysin 2000-luvulla uudistettu asuinrakennus (rakennettu vuona 1920 tai aiemmin) sekä 2000-luvulla rakennettu autotalli. Täysin 2000-luvulla uudistettu asuinrakennus (rakennettu vuona 1920 tai aiemmin) sekä luvulla rakennettu autotalli. Gräsböle Ottosborg Historiallinen Palstatila. Lohkottu Westergårdin kantatilasta vuonna Asuinrakennus 1882 (muutoksia luvuilla), saman ikäiset tai uudemmat Asuinrakennus 1882 (muutoksia luvuilla), saman ikäiset tai uudemmat karjasuoja ja aitta, eläinsuoja 1900-luvun loppupuolelta, karjasuoja ja aitta, hevostalli Asuinrakennus hevostalli Asuinrakennus on toiminut on toiminut kauppana. kauppana. Tilalla pidetään hevosia. Gräsböle Norrgård Historiallinen Palstatila. Lohkottu Westergårdin kantatilasta N rakennetun asuinrakennuksen ilme on muuttunut huomattavasti 1900-luvun loppupuolen tai 2000-luvun remonteissa. Kiinteistöön kuuluu myös navetta 1900-luvun alusta ja kaksi muuta ulkorakennusta. Gräsböle Vestergård Historiallinen Westergårdin kantatila halottu Vestergårdin ja Nybondasin osataloiksi Westergårdin vanhalla kylätontilla. Asuinrakennus luku/1800-luku/1970-luku, navetta ja puimala 1900-luvun alkupuolelta, autotalli 1967, konehalli Tila sijaitsee 1,4 km luoteeseen kyläalueesta, Gräsbölen, Skålbölen ja Helgebodan kylän rajamailla. N. vuonna 1920 rakennetun asuinrakennuksen ilme on muuttunut huomattavasti 1900-luvun loppupuolen tai luvun remonteissa. Kiinteistöön kuuluu myös navetta 1900-luvun alusta ja kaksi muuta ulkorakennusta. Länsiniementien ja Karhulaaksontien risteyksessä sijaitseva pihapiiri. Nurmikkoa, puita, pensaita, pohjois- ja eteläpuolella peltoa. Asuinrakennus 1700-luku/1800-luku/1970-luku, navetta ja puimala 1900-luvun alkupuolelta, autotalli 1967, konehalli Gräsböle Östergård Historiallinen Kantatila vanhan kylätontin tuntumassa. Asuinrakennus vuodelta Pihapiirissä ja asuinrakennuksesta n. 200 m itään maatalousrakennuksia, joista ainakin osa asuinrakennusta vanhempia. Asuinrakennus vuodelta Pihapiirissä ja asuinrakennuksesta n. 200 m itään maatalousrakennuksia, joista ainakin osa asuinrakennusta vanhempia. Gräsböle Nykulla Maisemallinen Palstatila. Lohkottu Nybondasin osatalosta vuonna Westergårdin kantatila halottu Vestergårdin ja Nybondasin osataloiksi vuonna Asuinrakennus, navetta ja vaja luvun vaihteesta, asuinrakennuksen ulkoasu luvulta. Gräsböle Bergåsa Maisemallinen Asuinrakennus vuodelta Gräsböle Fridebo Maisemallinen Pientalo ja vaja luvuilta ja 1900-luvun alussa rakennettu maakellari. Kylätontista n. 100 m länteen sijaitseva pihapiiri. Asuinrakennus, navetta ja vaja luvun vaihteesta, asuinrakennuksen ulkoasu luvulta. Pientalo ja vaja luvuilta ja 1900-luvun alussa rakennettu maakellari.

19 Rakennetun kulttuuriympäristön inventointi, arvotetut kohteet 5 km säteellä Tiedot Varsinaissuomen maakuntamuseo 2013 KYLÄ KIINTEISTÖN ARVOTUS PERUSTELUT/YHTEENVETO PIHAPIIRI HISTORIALLISESTI NIMI Gräsböle Bäckstrand Maisemallinen Lohkottu v Lillängin palstatilasta, joka Karhulaaksontien varrella sijaitseva kiinteistö, lohkottu v Westergårdin kantatilasta. johon kuuluu asuinrakennus vuodelta 1912 Asuinrakennus 1912 (mineriittikuori 1960-luku), (mineriittikuori 1960-luku), sauna/vaja sauna/vaja l, leikkimökki 1979, luvulta, leikkimökki 1979, vierasmaja 2000-l, vierasmaja 2000-l, kesäkeittiö, sauna, kesäkeittiö, sauna, vaja/autotalli 1900-luvun vaja/autotalli 1900-luvun lopulta. lopulta. Rakennukset sijaitsevat kahden kiinteistön alueella. Nurmikkoa ja hoidettuja istutuksia. Gräsböle Kaunela Maisemallinen Asuinrakennus vuodelta 1951 ja kaksi ulkorakennusta. Gräsböle Backas Maisemallinen Pientalo vuodelta 1944 ja todennäköisesti samanikäinen ulkorakennus. Gräsböle Fridhem Maisemallinen Lohkottu Östergårdin kantatilasta vuonna Asuinrakennus 1900-luvun alusta, kunnoltaan kohtalainen. Gräsböle Kalliorinne Paikallinen Lohkottu Nybondasin osatalosta vuonna Westergårdin kantatila halottu Vestergårdin ja Nybondasin osataloiksi vuonna Asuinrakennus ja vaja 1900-luvun alusta. Huvimaja ja kaksi oleskelupatiota luvulta. Gräsböle Nordhem Paikallinen Palstatila. Lohkottu Nybondasin osatalosta vuonna Westergårdin kantatila halottu Vestergårdin ja Nybondasin osataloiksi vuonna Asuinrakennus ja ulkorakennus n luvulta, ei tehty suuria muutoksia. Gräsböle Nyborg Paikallinen Lohkottu Vestergårdin osatalosta vuonna 1955, rakennettu tilan vanhan isännän asunnoksi. Asuinrakennus ja vaja n luvulta (ulkoasu 1930-l) ja sauna ja vaja luvulta. Asuinrakennus vuodelta 1951 ja kaksi ulkorakennusta. Pientalo vuodelta 1944 ja todennäköisesti samanikäinen ulkorakennus. Asuinrakennus 1900-luvun alusta. Ei käytössä. Pihassa ei muita rakennuksia. Naapurissa Bogsbölen kylän Nygårdin pihapiiri. Asuinrakennus ja vaja 1900-luvun alusta. Huvimaja ja kaksi oleskelupatiota luvulta. Kallioinen piha etelään viettävässä rinteessä, etelässä peltomaisemat. Asuinrakennus ja ulkorakennus n luvulta, kaivo. Kallioinen, nurmikkoinen piha. Sijaitsee kylätontista n. 190 m länteen. Asuinrakennus ja vaja n luvulta ja sauna ja vaja luvulta. Nurmikkoine piha, puita ja pensaita. RAK.HISTORIALLISESTI YMPÄRISTÖLLISESTI Gräsböle Solhem Paikallinen Lohkottu vuonna 1962 Östergårdin kantatilasta. Sijaitsee Östergårdin vanhalla kylätontilla. Asuinrakennus vuodelta 1930 (kate ja osa ikkunoista uusittu, lasiveranta ei alkuperäinen?), 1931 tai aiemmin rakennettu vaja sekä muu rakennus vuodelta Asuinrakennus vuodelta 1930 (kate ja osa ikkunoista uusittu, eteläpuolen lasiveranta ei alkuperäinen?), vuonna 1931 tai aiemmin rakennettu vaja sekä muu rakennus vuodelta Pihalla hoidettuja istutuksia. Helgeboda Löfhalla Historiallinen 1914 lohkottu pientila, asuinrakennus 1900-luvun alusta, laajennettu huomattavasti viime vuosikymmeninä. Löfhallan tontti sijaitsee kumpareella metsän laidassa. Asuinrakennuksen pohjoispuolella sijaitsevat vaja, navetta, makasiini ja savusauna. Helgeboda Solbacka Maisemallinen Asuuintontti 1930-luvulta, asuinrakennus tältä ajalta, säilynyt pääosin alkuperäisessä asussa. Sijainti Västeruddsvägenin varrella näkyvä. Solbackan tontti viettää lounaaseen ja rajoittuu koillisessa avokallioon. Asuinrakennuksen lisäksi on pienehkö varastorakennus, joka on rekisteritietojen mukaan rakennettu vuonna Puutarha on huolella hoidettu. Hulta Högbacka Historiallinen Ilmeisesti Vestergårdin vanha tilakeskus, kylätontilla, lohkottu vuonna 1991 Vestergårdin kantatilasta. Talonpoikaistalo ilmeisesti luvulta sekä nykyinen asuinrakennus 1900-luvun lopulta. Talonpoikaistalo ilmeisesti 1800-luvulta sekä nykyinen asuinrakennus 1900-luvun lopulta. Westergårdin vanhat kylätontit sijaitsevat kiinteistön alueella.

20 Rakennetun kulttuuriympäristön inventointi, arvotetut kohteet 5 km säteellä Tiedot Varsinaissuomen maakuntamuseo 2013 KYLÄ KIINTEISTÖN ARVOTUS PERUSTELUT/YHTEENVETO PIHAPIIRI HISTORIALLISESTI NIMI Hulta Orvokkimäki Maisemallinen Ilmeisesti Hagängin palstatilan vanha tilakeskus, kantatila Westergård. Asuinrakennus ja vaja/sauna vuodelta Asuinrakennuksen kuisti ja parveke eivät alkuperäisiä. Lisäksi kaivo, grillikatos ja ulkohuone 1900-luvun lopulta. Hulta Norrkulla Maisemallinen Palstatila. Lohkottu vuonna 1921 Östergårdin kantatilasta. Asuinrakennus (lisäosa 1900-l lopulta, ei ilmeisesti suuria muutoksia yleisilmeessä), karjarakennus ja aitta todennäköisesti 1900-luvun alusta. Hulta Grantorp Maisemallinen Ilmeisesti Nykullan palstatilan vanha tilakeskus, kantatila Westergård. Ennen 1920-lukua rakennettu asuinrakennus (lisäosa n l), navetta luvulta, kaivo ja ulkohuone luvun lopulta. Hulta Björkdungen Maisemallinen Lohkottu vuonna 1958 Fagerkullan palstatilasta, joka lohkottu Westergårdin kantatilasta vuonna Asuinrakennus 1900-luvun alusta (kuisti ja kate 2000-l). Ulkohuone 2000-luvulta ja rakenteilla oleva piharakennus. Hulta Sommarro Maisemallinen Lohkottu vuonna 1935 Östergårdin kantatilasta. Vuonna 1934 rakennettu pientalo (kuisti 1960-l, lisäeristys 2010-l) sekä ulkorakennus. Hulta Söderholms Maisemallinen Lohkottu palstatilaksi vuonna 1908 Westergårdin kantatilasta. Asuinrakennus ja vaja/ulkohuone 1900-luvun alusta. Vajan kate vaihdettu l, ei muita suuria muutoksia. Pihassa myös leikkimökki luvulta. Hulta Nytorp Maisemallinen Torppa. Lohkottu vuonna 1921 Östergårdin kantatilasta. Paritupa, vanhimmat osat luvulta, remontteja 1970-luvulta eteenpäin. Puuvaja, jonka sisällä karjasuojan hirsikehikko. Sauna 1980-luvulta, vierasmökki vuosituhannen vaihteesta. RAK.HISTORIALLISESTI YMPÄRISTÖLLISESTI Asuinrakennus ja vaja/sauna vuodelta Pihassa myös kaivo, grillikatos ja ulkohuone luvun lopulta. Asuinrakennus (lisäosa 1900-l lopulta, ei ilmeisesti suuria muutoksia yleisilmeessä), karjarakennus ja aitta todennäköisesti 1900-luvun alusta. Kallioinen, nurmikkoinen pihapiiri sijaitsee Turuntien varressa. Ennen 1920-lukua rakennettu asuinrakennus (lisäosa n l), navetta luvulta, kaivo ja ulkohuone 1900-luvun lopulta. Asuinrakennus 1900-luvun alusta (kuisti ja kate 2000-l). Ulkohuone 2000-luvulta ja rakenteilla oleva piharakennus. Nurmikkoinen, puiden varjostama piha. V rakennettu pientalo (kuisti 1960-l, lisäeristys 2010-l). Pihan etelänurkassa pieni ulkorakennus, josta ei ole kuvaa. Asuinrakennus ja vaja/ulkohuone 1900-luvun alusta. Vajan kate vaihdettu l, ei muita suuria muutoksia. Pihassa myös leikkimökki luvulta. Heinikkoinen piha, jonka pohjoispuolella eri kiinteistöön kuuluva tai 1970-luvun asuintalo. Paritupa, vanhimmat osat 1700-luvulta, remontteja 1970-luvulta eteenpäin. Puuvaja, jonka sisällä karjasuojan hirsikehikko. Sauna 1980-luvulta, vierasmökki vuosituhannen vaihteesta. Pihapiirissä lampaita. Hulta Arnela Maisemallinen Pientalo vuodelta 1948 sekä kaksi ulkorakennusta. Hulta Grankulla Maisemallinen Lohkottu palstatilaksi vuonna 1909 Östergårdin kantatilasta. Asuinrakennus vuodelta 1900 (jatkettu 1900-luvun alkupuolella) sekä navetta ja sauna luvulta. Hulta Hulta gård Paikallinen Kantatila, Östergårdin tilakeskus kylätontilla. Talonpoikaistalo n l (muutoksia 1980-l), toinen asuinrak 1960-luvulta, navetta, makasiini, sauna, aitta, vaja ja maakellari, puimala. Piharakennukset l vaihteesta, sauna ja puimala uudempia. Asuinrakennus vuodelta 1900 (jatkettu luvun alkupuolella) sekä navetta ja sauna luvulta. Pihan pohjoisreunalla kiviaita. Pihalla hedelmäpuita ja istutuksia. Talonpoikaistalo n luvulta (remontti ja laajennus 1980-luku), toinen asuinrakennus luvulta, pihapiirissä navetta, makasiini, sauna, aitta, vaja ja maakellari. Talonpoikaistalosta n. 150 m lounaaseen, pihapiirin ulkopuolella puimala. Piharakennukset arviolta luvun vaihteesta, sauna ja puimala ilmeisesti hieman uudempia.