SISÄILMATUTKIMUS RAPORTTI

Transkriptio

1 RAPORTTI JOKELAN PÄIVÄKOTI JOKELA

2 JOKELA 2/19 SISÄLLYSLUETTELO 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT Kohdetiedot ja tilaaja Tutkimusselosteen laatija Toimeksiannon yleistiedot Valmistuneet tutkimukset ja mittaukset JOHTOPÄÄTÖKSET TUTKIMUKSISTA TUTKIMUKSEN TAVOITE JA LAAJUUS LOGGERIMITTAUKSET Hiilidioksidi Huoneilman lämpötila Huoneilman suhteellinen kosteus Hiilidioksidin,lämpötilan ja suhteellisen kosteuden mittaustulokset Kimalaiset Leppäkertut Pirpanat Sali Veijarit Vuorohoito PINTAKOSTEUSMITTAUKSET Mittaustulokset ja johtopäätökset TEOLLISTEN MINERAALIKUITUJEN ESIINTYMINEN TULOILMAKANAVIEN SUULLA Tulokset TEOLLISET MINERAALIKUIDUT Tulokset VOC-MITTAUKSET VOC-ilmanäyte Tulokset VOC-materiaalinäyte Tulokset SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUKSET JA TULOKSET Sisäilman mikrobitutkimukset Tulokset Veijarit, huone 150 (639) Pirpanat, huone 146 (640) Leppäkertut, huone 112 (642) Kimalaiset, huone 107 (643) Vuorohoito, huone 169 (641) KÄYTTÄJÄKYSELY ALLEKIRJOITUS... 19

3 JOKELA 3/19 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT 1.1 Kohdetiedot ja tilaaja Kohde Tilaaja Jokelan päiväkoti Keskustie JOKELA Tuusulan kunta, tilapalvelu Pertti Elg 1.2 Tutkimusselosteen laatija Insinööritoimisto TähtiRanta Oy Vanajantie 10 B HÄMEENLINNA Yhteyshenkilö Paula Helmi Ympäristöinsinööri AMK Sisäilmatutkija gsm paula.helmi@tahtiranta.fi 1.3 Toimeksiannon yleistiedot Jokelan päiväkodin sisäilman laatua tutkittiin tutkimussuunnitelman mukaisesti. Tutkimussuunnitelma laadittiin historiatietojen ja käyttäjäkyselyn perusteella. 1.4 Valmistuneet tutkimukset ja mittaukset suoritettiin loggerimittaukset, joiden avulla seurattiin ilmanvaihdon tehokkuutta yhden kahden viikon ajanjaksolla otettiin kuitunäytteitä tuloilmanvaihtokanavien suilta kartoitettiin päiväkodin kaikkien tilojen pintakosteuksia seinistä ja lattioista. Aistinvaraisissa arvioinneissa tehtiin näköhavaintoja pintamateriaalien mahdollisista vaurioista ja poikkeavista väreistä. Samalla arvioitiin mahdolliset hajuhavainnot otettiin kuitunäytteitä kahden viikon laskeumana tasopinnoilta kerättiin ilmanäytteet VOC-tutkimusta varten.

4 JOKELA 4/ Leppäkerttujen tiloissa olevasta muovimatosta otettiin materiaalinäyte VOC-tutkimusta varten tehtiin sisäilman mikrobitutkimukset. 2. JOHTOPÄÄTÖKSET TUTKIMUKSISTA Näillä tutkimusmenetelmillä päiväkodin sisäilmassa ei ollut osoitettavissa selkeää terveyshaittaa, mutta käyttäjäkyselyn tulokset edellyttäisivät lisätutkimuksia mahdollisen haitan löytämiseksi. Sisäilmaa puhdistetaan tehokkaasti ilmanpuhdistimilla. Sisäilman mikrobitutkimuksia tehtäessä ilmanpuhdistimet ovat olleet toiminnassa. Tutkimusten perusteella sisäilman mikrobipitoisuudet olivat niin pienet, että ne eivät vaikuta sisäilman laatuun. Mikäli rakennus aiotaan kunnostaa, pitää tehdä lisätutkimuksia rakenteissa. Olosuhteita ja käyttäjien kokemuksia seurataan tiiviisti koko käyttöajan loppuun asti ja tarvittaessa tilanteeseen on reagoitava välittömästi. Tarvittaessa tutkitaan lähinnä sisäilman mikrobitilannetta, jos jatkuvassa seurannassa käyttäjien kokemukset antavat siihen viitettä. 3. TUTKIMUKSEN TAVOITE JA LAAJUUS Tavoitteena oli selvittää päiväkodin sisäilman laatua. Tutkimus ei käsittänyt taloteknisiä tutkimuksia. Sisäilmatutkimukset ja johtopäätökset perustuvat seuraaviin julkaisuihin: Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohje, 2003,Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita, 2003:1. Edita Prima Oy, Helsinki 2003, Sosiaali- ja terveysministeriö. Asumisterveysopas, Ympäristö- ja terveys lehti. Pori, Johtopäätöksissä on käytetty myös Työterveyslaitoksen julkaisuja sisäilmatutkimuksista ( Tutkimuskohteet ja tutkimusmenetelmät valittiin henkilökunnan kyselyiden perusteella. Kyselylomakkeita palautettiin 16 kappaletta. Käyttäjäkyselyn yhteenveto on kappaleessa 9. Tutkimussuunnitelma on raportin liitteenä. 4. LOGGERIMITTAUKSET Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden tasoja ja niiden vaihteluita mitattiin yhden kahden viikon kestävällä seurannalla tallentavaa Trotec BZ 30 hiilidioksidiloggeria käyttäen. Mittaussyklinä käytettiin 30 minuuttia. Mittauksen aikana mitattiin lisäksi huoneilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta.

5 JOKELA 5/19 Mittarit asetettiin huoneisiin hyllyille ja pöytien päälle noin 1,5 2 metrin korkeuteen siten, että huoneissa työskentelevien hengitysilmasta vapautuva hiilidioksidi ei suoraan vaikuta mittaustulokseen. Loggerimittaukset tehtiin Kimalaisten ja Leppäkerttujen tiloissa kahdessa eri jaksossa. 4.1 Hiilidioksidi Ihmisen aineenvaihdunta tuottaa sisäilmaan hiilidioksidia ja muita epäpuhtauksia. Hiilidioksidin määrää sisäilmassa voidaan pitää ihmisestä peräisin olevien sisäilman epäpuhtauksien indikaattorina. Hiilidioksidi tulisi mitata sisäilmasta, jos sisäilma tuntuu tunkkaiselta tai ilmanvaihdon riittävyyttä on syytä epäillä. Sisäilman kohonnut hiilidioksidipitoisuus on osoitus ilmanvaihdon riittämättömyydestä, eikä sille voida ilmoittaa mitään erityistä terveydellistä ohjearvoa. Voimassa oleva Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohje (STM 2003:1) määrittelee sisäilman terveydensuojelulain vaatimukset täyttäväksi, jos sisäilman hiilidioksidipitoisuus on alle 1500 ppm. Pitoisuuden ylittyessä on ilmanvaihtoa tehostettava. Asumisterveysohje toteaa kuitenkin, että huoneilma saattaa tuntua tunkkaiselta hiilidioksidipitoisuuden ollessa 1200 ppm. Suomen rakentamismääräyskokoelmassa (Osa D, LVI ja energiatalous, 2010) sisäilman hiilidioksidipitoisuuden ylärajaksi tavanomaisissa sääoloissa ja huonetilan käyttöaikana määritellään enintään 1200 ppm. Jokelan päiväkodin hiilidioksidipitoisuuksia on käsitelty kappaleessa Huoneilman lämpötila Ihmisen kokemaan lämpöaistimukseen vaikuttavat huoneilman lämpötila, lämpösäteily, ilman virtausnopeus ja kosteus sekä vaatetus ja ihmisen toiminnan laatu. Lämpöaistimukset ovat yksilöllisiä ja ihmiset kokevat samat olosuhteet eri tavoin. Voimassa oleva Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohje (STM 2003) jakaa sisäilman lämpötilojen ja vedon ohjearvot kahteen ryhmään, välttävään ja hyvään tasoon. Oleskeluvyöhykkeeltä mitattu lämpötila ei saisi kohota yli 26 ⁰C, ellei lämpötilan kohoaminen johdu ulkoilman lämpimyydestä. Lämmityskaudella huoneilman lämpötilan ei tulisi ylittää arvoa ⁰C (STM Asumisterveysohje, 2003:1, Asumisterveysopas, 2009). Korkea lämpötila aiheuttaa huoneilman kuivumista. Jokelan päiväkodin huonelämpötiloja on käsitelty kappaleessa 3.4.

6 25/09/14 22:45:06 26/09/14 07:45:06 26/09/14 16:45:06 27/09/14 01:45:06 27/09/14 10:45:06 27/09/14 19:45:06 28/09/14 04:45:06 28/09/14 13:45:06 28/09/14 22:45:06 29/09/14 07:45:06 29/09/14 16:45:06 30/09/14 01:45:06 30/09/14 10:45:06 30/09/14 19:45:06 01/10/14 04:45:06 01/10/14 13:45:06 01/10/14 22:45:06 02/10/14 07:45:06 02/10/14 16:45:06 03/10/14 01:45:06 03/10/14 10:45:06 03/10/14 19:45:06 04/10/14 04:45:06 04/10/14 13:45:06 04/10/14 22:45:06 05/10/14 07:45:06 05/10/14 16:45:06 06/10/14 01:45:06 ppm JOKELAN PÄIVÄKOTI JOKELA 6/ Huoneilman suhteellinen kosteus Huoneilman suhteellinen kosteus tulisi olla noin %, jonka saavuttaminen ei läheskään aina ole mahdollista ilmastollisista syistä. Suomessa ilma on talvella lähes aina kuivaa. Näistä arvoista poikkeamista ei voida kuitenkaan pitää terveyshaittana, jos muut asumisen terveydelliset edellytykset täyttyvät. Jokelan päiväkodin huoneilman suhteellisia kosteusarvoja on käsitelty kappaleessa Hiilidioksidin,lämpötilan ja suhteellisen kosteuden mittaustulokset Kimalaiset Kimalaiset, CO2(ppm) Lämpötila ( C) Suht. kosteus(%rh) C, %RH Kuva 1. Mittausaika Taulukko 1. Loggerimittaus, minimi- ja maksimiarvot Kimalaisissa. Maks Pvm Aika Min Pvm Aika Ka CO2(ppm) 1171, :45:00 387, :45:00 512,9 Lämpötila( C) 25, :15:00 21, :15:00 22,89 Suht. kosteus(%rh) 46, :15:00 21, :15:00 36, aikana ilmanpuhdistin oli toiminnassa koko loggauksen ajan.

7 06/10/14 18:02:35 06/10/14 23:32:35 07/10/14 05:02:35 07/10/14 10:32:35 07/10/14 16:02:35 07/10/14 21:32:35 08/10/14 03:02:35 08/10/14 08:32:35 08/10/14 14:02:35 08/10/14 19:32:35 09/10/14 01:02:35 09/10/14 06:32:35 09/10/14 12:02:35 09/10/14 17:32:35 09/10/14 23:02:35 10/10/14 04:32:35 10/10/14 10:02:35 10/10/14 15:32:35 10/10/14 21:02:35 11/10/14 02:32:35 11/10/14 08:02:35 11/10/14 13:32:35 11/10/14 19:02:35 12/10/14 00:32:35 12/10/14 06:02:35 12/10/14 11:32:35 12/10/14 17:02:35 12/10/14 22:32:35 13/10/14 04:02:35 ppm JOKELAN PÄIVÄKOTI JOKELA 7/19 Kimalaisten loggerimittaukset osoittavat, että kuormitusaikana arkisin keskipäivällä hiilidioksidipitoisuudet ovat korkeimmillaan. Pitoisuudet eivät nousseet korkeiksi kuormituksen aikanakaan pysyen alle 1200 ppm. Lämpötilat ja suhteellisen kosteuden pitoisuudet olivat tyypillisellä tasolla. Kimalaiset, CO2(ppm) Lämpötila( C) Suht,kosteus(%RH) C, %RH Kuva 2. Mittausaika Taulukko 2. Loggerimittaus, minimi- ja maksimiarvot Kimalaisissa. Maks Pvm Aika Min Pvm Aika Ka CO2(ppm) 1273, :32:00 435, :02:00 535,5 Lämpötila( C) 25, :32:00 21, :32:00 23,10 Suht. kosteus(%rh) 49, :32:00 28, :02:00 37, aikana ilmanpuhdistin oli pois toiminnasta koko loggauksen ajan. Kimalaisten loggerimittaukset osoittavat, että hiilidioksidipitoisuudet olivat korkeimmillaan aamupäivän tunteina. Pitoisuudet eivät nousseet korkeiksi kuormituksen aikanakaan pysyen pääosin alle 1200 ppm. Lämpötilat ja suhteellisen kosteuden pitoisuudet olivat tyypillisellä tasolla.

8 25/09/14 22:49:24 26/09/14 07:49:24 26/09/14 16:49:24 27/09/14 01:49:24 27/09/14 10:49:24 27/09/14 19:49:24 28/09/14 04:49:24 28/09/14 13:49:24 28/09/14 22:49:24 29/09/14 07:49:24 29/09/14 16:49:24 30/09/14 01:49:24 30/09/14 10:49:24 30/09/14 19:49:24 01/10/14 04:49:24 01/10/14 13:49:24 01/10/14 22:49:24 02/10/14 07:49:24 02/10/14 16:49:24 03/10/14 01:49:24 03/10/14 10:49:24 03/10/14 19:49:24 04/10/14 04:49:24 04/10/14 13:49:24 04/10/14 22:49:24 05/10/14 07:49:24 05/10/14 16:49:24 06/10/14 01:49:24 ppm JOKELAN PÄIVÄKOTI JOKELA 8/ Leppäkertut Leppäkertut, CO2(ppm) Lämpötila( C) Suht.kosteus(%RH) C, %RH Kuva 3. Mittausaika Taulukko 3. Loggerimittaus, minimi- ja maksimiarvot Leppäkertuissa. Maks Pvm Aika Min Pvm Aika Ka CO2(ppm) 1041, :19:00 381, :49:00 477,7 Lämpötila( C) 23, :19:00 18, :49:00 21,95 Suht. kosteus(%rh) 68, :49:00 23, :19:00 39, aikana ilmanpuhdistin oli toiminnassa koko loggauksen ajan. Leppäkerttujen loggerimittaukset osoittavat, että kuormitusaikana arkisin keskipäivällä hiilidioksidipitoisuudet ovat korkeimmillaan. Pitoisuudet eivät nousseet korkeiksi kuormituksen aikanakaan pysyen alle 1200 ppm. Lämpötilat ja suhteellisen kosteuden pitoisuudet olivat tyypillisellä tasolla.

9 06/10/14 11:25:16 06/10/14 16:55:16 06/10/14 22:25:16 07/10/14 03:55:16 07/10/14 09:25:16 07/10/14 14:55:16 07/10/14 20:25:16 08/10/14 01:55:16 08/10/14 07:25:16 08/10/14 12:55:16 08/10/14 18:25:16 08/10/14 23:55:16 09/10/14 05:25:16 09/10/14 10:55:16 09/10/14 16:25:16 09/10/14 21:55:16 10/10/14 03:25:16 10/10/14 08:55:16 10/10/14 14:25:16 10/10/14 19:55:16 11/10/14 01:25:16 11/10/14 06:55:16 11/10/14 12:25:16 11/10/14 17:55:16 11/10/14 23:25:16 12/10/14 04:55:16 12/10/14 10:25:16 12/10/14 15:55:16 12/10/14 21:25:16 13/10/14 02:55:16 ppm ⁰C, %RH JOKELAN PÄIVÄKOTI JOKELA 9/19 Leppäkertut, CO2(ppm) Lämpötila( C) Suht.kosteus(%RH) Kuva 4. Mittausaika Taulukko 4.Loggerimittaus, minimi- ja maksimiarvot Leppäkertuissa. Maks Pvm Aika Min Pvm Aika Ka CO2(ppm) 854, :25:00 397, :25:00 487,3 Lämpötila( C) 23, :55:00 21, :55:00 22,20 Suht. kosteus(%rh) 59, :55:00 25, :55:00 38, aikana ilmanpuhdistin oli pois toiminnasta koko loggauksen ajan. Leppäkerttujen loggerimittaukset osoittavat, että hiilidioksidipitoisuudet olivat korkeimmillaan aamu-ja keskipäivän tunteina. Pitoisuudet eivät nousseet korkeiksi kuormituksen aikanakaan pysyen koko mittausjaksolla alle 1200 ppm. Lämpötilat ja suhteellisen kosteuden pitoisuudet olivat tyypillisellä tasolla.

10 25/09/14 23:02:49 26/09/14 08:02:49 26/09/14 17:02:49 27/09/14 02:02:49 27/09/14 11:02:49 27/09/14 20:02:49 28/09/14 05:02:49 28/09/14 14:02:49 28/09/14 23:02:49 29/09/14 08:02:49 29/09/14 17:02:49 30/09/14 02:02:49 30/09/14 11:02:49 30/09/14 20:02:49 01/10/14 05:02:49 01/10/14 14:02:49 01/10/14 23:02:49 02/10/14 08:02:49 02/10/14 17:02:49 03/10/14 02:02:49 03/10/14 11:02:49 03/10/14 20:02:49 04/10/14 05:02:49 04/10/14 14:02:49 04/10/14 23:02:49 05/10/14 08:02:49 05/10/14 17:02:49 06/10/14 02:02:49 ppm ⁰C,%RH JOKELAN PÄIVÄKOTI JOKELA 10/ Pirpanat Pirpanat, CO2(ppm) Lämpötila( C) Suht.kosteus(%RH) Kuva 5. Mittausaika Taulukko 5. Loggerimittaus, minimi- ja maksimiarvot Pirpanoissa. Maks Pvm Aika Min Pvm Aika Ka CO2(ppm) 764, :25:00 392, :32: Lämpötila( C) 23, :02:00 21, :04:00 22,59 Suht. kosteus(%rh) 48, :32:00 22, :02:00 37,03 Pirpanoiden loggerimittaukset osoittavat, että hiilidioksidipitoisuudet olivat korkeimmillaan aamu-ja keskipäivän tunteina. Pitoisuudet eivät nousseet korkeiksi kuormituksen aikanakaan pysyen koko mittausjaksolla alle 1200 ppm. Lämpötilat ja suhteellisen kosteuden pitoisuudet olivat tyypillisellä tasolla.

11 25/09/14 23:17:55 26/09/14 08:17:55 26/09/14 17:17:55 27/09/14 02:17:55 27/09/14 11:17:55 27/09/14 20:17:55 28/09/14 05:17:55 28/09/14 14:17:55 28/09/14 23:17:55 29/09/14 08:17:55 29/09/14 17:17:55 30/09/14 02:17:55 30/09/14 11:17:55 30/09/14 20:17:55 01/10/14 05:17:55 01/10/14 14:17:55 01/10/14 23:17:55 02/10/14 08:17:55 02/10/14 17:17:55 03/10/14 02:17:55 03/10/14 11:17:55 03/10/14 20:17:55 04/10/14 05:17:55 04/10/14 14:17:55 04/10/14 23:17:55 05/10/14 08:17:55 05/10/14 17:17:55 06/10/14 02:17:55 ppm ⁰C, %RH JOKELAN PÄIVÄKOTI JOKELA 11/ Sali Sali, CO2(ppm) Lämpötila( C) Suht.kosteus(%RH) Kuva 6. Mittausaika Taulukko 6.Loggerimittaus, minimi- ja maksimiarvot Salissa. Maks Pvm Aika Min Pvm Aika Ka CO2(ppm) 737, :17:00 409, :17: Lämpötila( C) 23, :55:00 21, :47:00 22,11 Suht. kosteus(%rh) 49, :47:00 20, :47:00 36,9 Salin loggerimittaukset osoittavat, että hiilidioksidipitoisuudet eivät nousseet korkeiksi pysyen koko mittausjakson aikana alle 1200 ppm. Lämpötilat ja suhteellisen kosteuden pitoisuudet olivat tyypillisellä tasolla.

12 06/10/14 11:28:57 06/10/14 16:58:57 06/10/14 22:28:57 07/10/14 03:58:57 07/10/14 09:28:57 07/10/14 14:58:57 07/10/14 20:28:57 08/10/14 01:58:57 08/10/14 07:28:57 08/10/14 12:58:57 08/10/14 18:28:57 08/10/14 23:58:57 09/10/14 05:28:57 09/10/14 10:58:57 09/10/14 16:28:57 09/10/14 21:58:57 10/10/14 03:28:57 10/10/14 08:58:57 10/10/14 14:28:57 10/10/14 19:58:57 11/10/14 01:28:57 11/10/14 06:58:57 11/10/14 12:28:57 11/10/14 17:58:57 11/10/14 23:28:57 12/10/14 04:58:57 12/10/14 10:28:57 12/10/14 15:58:57 12/10/14 21:28:57 13/10/14 02:58:57 ppm ⁰C, %RH JOKELAN PÄIVÄKOTI JOKELA 12/ Veijarit Veijarit, CO2(ppm) Lämpötila( C) Suht.kosteus(%RH) Kuva 7. Mittausaika Taulukko 7.Loggerimittaus, minimi- ja maksimiarvot Veijareissa. Maks Pvm Aika Min Pvm Aika Ka CO2(ppm) 1047, :28:00 409, :28: Lämpötila( C) 24, :28:00 21, :58:00 23,02 Suht. kosteus(%rh) 52, :28:00 25, :28:00 36,84 Veijareiden loggerimittaukset osoittavat, että hiilidioksidipitoisuudet olivat korkeimmillaan aamu-ja keskipäivän tunteina. Pitoisuudet eivät nousseet korkeiksi kuormituksen aikanakaan pysyen koko mittausjaksolla alle 1200 ppm. Lämpötilat ja suhteellisen kosteuden pitoisuudet olivat tyypillisellä tasolla.

13 06/10/14 09:05:24 06/10/14 15:05:24 06/10/14 21:05:24 07/10/14 03:05:24 07/10/14 09:05:24 07/10/14 15:05:24 07/10/14 21:05:24 08/10/14 03:05:24 08/10/14 09:05:24 08/10/14 15:05:24 08/10/14 21:05:24 09/10/14 03:05:24 09/10/14 09:05:24 09/10/14 15:05:24 09/10/14 21:05:24 10/10/14 03:05:24 10/10/14 09:05:24 10/10/14 15:05:24 10/10/14 21:05:24 11/10/14 03:05:24 11/10/14 09:05:24 11/10/14 15:05:24 11/10/14 21:05:24 12/10/14 03:05:24 12/10/14 09:05:24 12/10/14 15:05:24 12/10/14 21:05:24 13/10/14 03:05:24 ppm ⁰C, %RH JOKELAN PÄIVÄKOTI JOKELA 13/ Vuorohoito Vuorohoito, CO2(ppm) Lämpötila( C) Suht,kosteus(%RH) Kuva 8. Mittausaika Taulukko 8. Loggerimittaus, minimi- ja maksimiarvot Vuorohoidossa. Maks Pvm Aika Min Pvm Aika Ka CO2(ppm) 774, :05:00 416, :35: Lämpötila( C) 24, :05:00 22, :35:00 22,89 Suht. kosteus(%rh) 50, :05:00 27, :35:00 38, aikana ilmanpuhdistin oli pois toiminnasta koko loggauksen ajan. Vuorohoidon loggerimittaukset osoittavat, että hiilidioksidipitoisuudet eivät nousseet korkeiksi pysyen koko mittausjakson aikana alle 1200 ppm. Lämpötilat ja suhteellisen kosteuden pitoisuudet olivat tyypillisellä tasolla. 5. PINTAKOSTEUSMITTAUKSET Pintakosteuksia mitattiin päiväkodin huoneiden lattioista ja seinistä. Mittauksia tehtiin lattialla noin 1 1,5 metrin välein kartoittamalla huoneen vapaana oleva lattiapinta. Seinät mitattiin samoin noin kahden metrin korkeuteen asti. Mittaukset tehtiin Trotec T 650 pintakosteusmittarilla, joka oli kalibroitu 1/2014. Pintakosteusmittauksen lukemiin vaikuttavat oleellisesti mitattavat pintamateriaalit ja rakennetyyppi. Tuloksia voidaan pitää siitä syystä vain viitteellisinä.

14 JOKELA 14/ Mittaustulokset ja johtopäätökset Ulkoseinien pintakosteustasot olivat pääosin %. Sisäseinissä kosteustasot olivat %. Lattioiden kosteustasot olivat %. Kosteustasojen vaihtelut johtuivat mitattavien pintamateriaalien vaihteluista. Mittaustulokset olivat tasaiset koko rakennuksessa. Edellä kuvatut vaihteluvälit johtuvat erilaisista pinta- ja rakennusmateriaaleista. Mittauksissa ei havaittu alueita, joissa pintakosteusmittarilla mitattuna olisi saatu poikkeavia pintakosteusarvoja. 6. TEOLLISTEN MINERAALIKUITUJEN ESIINTYMINEN TULOILMAKANAVIEN SUULLA Pölynäytteet otettiin tuloilmakanavien suilta. Laboratorio tutki pölyn koostumuksen valomikroskoopilla. 6.1 Tulokset Näytteet otettiin Analyysivastaukset ovat liitteenä. Laboratoriotutkimukset tehtiin Asynea Oy:n laboratoriossa valomikroskoopilla tutkien. Taulukko 1. Teippinäytteiden mineraalikuitutulokset tuloilmakanavien suilta. Teolliset mineraalikuidut pitoisuus >20 µm kuitua / cm 2 Leppäkertut, H 112 0,9 Pirpanat, H 144 < 0,1 Kimalaiset, H 107 < 0,1 7. TEOLLISET MINERAALIKUIDUT Teollisten mineraalikuitujen esiintymistä sisäympäristössä arvioitiin geeliteippinäytteiden avulla, Geeliteippiin kerättiin tasopinnalle kahden viikon aikana laskeutunutta pölyä, josta valomikroskooppia käyttäen laskettiin yli 20 mikrometrin pituiset teolliset mineraalikuidut. Analyysin tulos ilmoitetaan kuitujen lukumääränä pinta-alaa kohden (kuitua/cm 2 ). Työterveyslaitoksen (TTL) suosittelema viitearvo teollisten mineraalikuitujen kahden viikon laskeumalle on 0,2 kuitua / cm Tulokset Näytteet kerättiin tasopinnoilta. Laboratoriotutkimukset tehtiin Asynea Oy:n laboratoriossa valomikroskoopilla tutkien. Analyysivastaukset ovat liitteenä. Veijareiden tiloista otetussa näytteessä kuitupitoisuus ylitti ohjearvon, jonka Työterveyslaitos on määritellyt säännöllisen siivouksen piiriin kuuluville pinnoille.

15 JOKELA 15/19 Taulukko 2. Teippinäytteiden mineraalikuitutulokset tasopinnoilta. Teolliset mineraalikuidut pitoisuus >20 µm kuitua / cm 2 Pirpanat, H145 <0,1 Veijarit, H149 0,3 Kimalaiset, H 107 0,1 Leppäkertut, H 112 <0,1 8. VOC-MITTAUKSET 8.1 VOC-ilmanäyte Sisäilmassa esiintyvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaismäärää tutkittiin keräämällä sisäilmaa Tenax-hartsiputkeen pumpulla noin puolen tunnin ajan ja tutkimalla näyte kaasukromatografilla. VOC-pitoisuus ilmoitetaan TVOC-tuloksena (Total Volatile Organic Compounds). Näytteestä analysoidaan sisäilman yksittäisten haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet välillä n- heksaani n-heksadekaani. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) soveltamisoppaan (2009) mukaan tavanomaisena TVOCpitoisuutena voidaan pitää pitoisuutta µg/m 3. STM:n oppaan mukaan kohonnut pitoisuus (esimerkiksi yli 600 µg/m 3 ) kertoo kemiallisten aineiden epätavallisen suuresta määrästä sisäilmassa. Kokonaispitoisuuden ollessa alle 50 µg/m 3, ei yksittäisen yhdisteen esiintymistä voida pitää merkittävänä tai epätavanomaisena. Muussa tapauksessa yksittäisen yhdisteen esiintymistä näytteessä voidaan pitää epätavanomaisen korkeana. Näytteet otettiin ja tutkittiin Ositum Oy:n laboratoriossa Tulokset Näytteiden TVOC pitoisuudet olivat pieniä ollen µg/m 3, kun tavanomaisena pitoisuutena katsotaan olevan µg/m 3. Tutkimuksen perusteella sisäilman VOC pitoisuudet olivat niin pieniä, että ne eivät vaikuta sisäilman laatuun. Tutkimusselosteet ovat liitteenä. 8.2 VOC-materiaalinäyte Näyte otettiin Leppäkerttujen muovimatosta leikkaamalla noin10x10 cm:n kokoinen pala mattoveitsellä siten, että alla olevaa liimaa saatiin myös näytteen mukaan. Näyte tutkittiin Ositum Oy:n laboratoriossa. Tulos ilmoitetaan yksikkönä ng/(g h).

16 JOKELA 16/19 Näytteiden emissiot tutkittiin mikrokammiomenetelmällä ja analysoitiin kaasukromatografisesti. Menetelmä ei ole kvantitatiivinen, vaan kertoo mitä aineita ja missä suhteessa niitä emittoituu koeolosuhteissa Tulokset Näytteenoton yhteydessä ei havaittu maton alla olevan kosteutta. Taulukossa 4 nähdään yhdisteet, joiden osuudet olivat yli 1 % TVOC-pitoisuudesta. Taulukossa olevat yhdisteet voivat indikoida myös kosteusvaurion mahdollisuutta. Leppäkertuissa otetussa sisäilmanäytteessä yhdisteiden, 2-heksanoli (3µg/m 3 ) ja TXIB (ei havaittu), pitoisuudet olivat niin pieniä, että maton alla esiintyvien yhdisteiden ei voitu katsoa kulkeutuneen sisäilmaan. Tutkimusseloste on liitteenä. Taulukko 4. VOC-pitoisuudet mattonäytteestä. 2-etyyliheksanoli ng/(g h) % kokonaispitoisuudesta Leppäkertut, muovimatto TXIB ng/(g h) % kokonaispitoisuudesta SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUKSET JA TULOKSET 9.1 Sisäilman mikrobitutkimukset Mittausten tarkoituksena on selvittää, ovatko tutkittavien tilojen sisäilman mikrobipitoisuudet ja - suvusto tavanomaisia sen sijaintiin, ikään ja vuodenaikaan nähden. Sisäilmanäytteistä tutkitaan bakteerit, aktinomykeetit, sieni-itiöpitoisuus ja sienisukujen tunnistus (THG-alusta bakteereille, MUA-alusta hiivoille ja homeille sekä DG-18-alusta kuivissa oloissa viihtyville hiivoille ja homeille). Mittaukset tehdään talviaikana, maan ollessa jäässä ja/tai lumen peitossa. Ilmanäytteiden avulla arvioidaan sisäilman laatua mm. silloin, kun on tarpeen selvittää mikrobien leviämistä sisäilmaan muualta rakennuksessa mahdollisesti sijaitsevasta mikrobikasvustosta tai ilmavuotona ulkoilmasta. Kosteusvauriomikrobit voivat aiheuttaa sisäilmassa hyvin monenlaisia oireita. Tyypillisiä oireita ovat silmien, ihon ja limakalvojen ärsytysoireet, kuten nenän tukkoisuus ja nuha, äänenkäheys, yskä ja limannousu keuhkoista, toistuvat nenäverenvuodot, hengenahdistus ja hengitysvaikeudet. Yleisoireina voi olla mm selittämätöntä päänsärkyä, kuumeilua ja päänsärkyä. Näiden oireiden syyt voivat johtua myös muista sisäilmatekijöistä. Oireiden liittyminen sisäilman laatuun on todennäköistä, jos oireet lievittyvät tai poistuvat, kun ollaan rakennuksesta poissa.

17 JOKELA 17/19 Tulokset ilmoitetaan yksikkönä pmy (kpl)/ m 3. Mikrobisuvustot tunnistetaan mikroskooppisesti tutkimalla. STM:n suositusten mukaisesti päiväkodin pitoisuuksien arvioinnissa käytetään taajamassa sijaitsevien asuntojen viitearvoja. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asumisterveysohjeen (2003) ja sen soveltamisoppaan (2009) mukaiset viitearvot taajamassa sijaitsevien asuntojen sisäilman sieni-itiöpitoisuudet ovat Sieni-itiöt, <100 pmy/m 3 (suositus) Viitearvon ylittävä sieni-itiöpitoisuus viittaa sisäilman epätavanomaiseen mikrobilähteeseen. Bakteerit, < 4500 pmy/m 3 (suositus) Viitearvon ylittävä bakteeripitoisuus viittaa riittämättömään ilmanvaihtoon tai sisäilman epätavanomaiseen mikrobilähteeseen. Aktinomykeetit, < 10 pmy/m 3 (suositus) Viitearvon ylittävä kohonnut pitoisuus viittaa sisäilman epätavanomaiseen mikrobilähteeseen. Mikrobinäytteet kerätään kalibroidulla 6-vaiheimpaktorilla 10 minuutin ajan spesifisille kasvatusalustoille, jolloin näytteen kokonaistilavuus on 284 litraa. Impaktori sijoitettiin kohteissa mahdollisimman keskelle huonetta noin yhden metrin korkeuteen. 9.2 Tulokset Näytteet otettiin ja tutkittiin KVVY:n akkreditoidussa laboratoriossa. Näytteenoton aikana pidettiin ilmanpuhdistimet toiminnassa. Kaikissa tutkittavissa huoneissa oli syksyllä asennetut ilmanpuhdistimet (HP 250) huoneisiin 144, 145, 146, 149 ja 150 oli asennettu lisäpuhdistimia ja huoneissa oli tehty pölyttömäksi siivous. Näytekohteet: Veijarit, huone 150 Pirpanat, huone 146 Leppäkertut, huone 112 Kimalaiset, huone 107 Vuorohoito, huone 170 Mikrobitutkimusten testausselosteet ovat tämän raportin liitteinä. Tulosten tarkastelussa laboratorion näytenumerot ovat kunkin näytekohteen kohdalla suluissa.

18 JOKELA 18/19 Tutkimusten perusteella sisäilman mikrobipitoisuudet olivat niin pieniä, että ne eivät vaikuta sisäilman laatuun. Kosteusvaurioon viittaavia mikrobisukuja ei näytteissä todettu, lukuun ottamatta huoneen 146 näytettä, jossa esiintyi pieni määrä Aspergillus penicillioides/restrictus sienisukua. Pitoisuus tässäkin näytteessä alittui selvästi STM:n asettamat ohjearvot asuinrakennuksille Veijarit, huone 150 (639) Sieni-itiö - ja bakteeripitoisuudet alittivat STM:n asettamat viitearvot. Suvusto oli myös tavanomainen. Huoneiden 150 ja 149 välinen ovi oli mittauksen aikana avoinna Pirpanat, huone 146 (640) Näytteen sieni-itiö- ja bakteeripitoisuudet eivät ylittäneet STM:n viitearvoja. Näytteessä esiintyi pieni määrä Aspergillus penicillioides/restrictus sienisukua. Tämän johdosta laboratorio on lausunnossaan katsonut suvuston olevan epätavanomainen. Huoneiden 146, 145 ja 144 väliset ovet olivat mittauksen aikana avoinna Leppäkertut, huone 112 (642) Näytteen sieni-itiö- ja bakteeripitoisuudet eivät ylittäneet STM:n viitearvoja. Suvusto oli myös tavanomainen Kimalaiset, huone 107 (643) Näytteen sieni-itiö- ja bakteeripitoisuudet eivät ylittäneet STM:n viitearvoja. Suvusto oli myös tavanomainen Vuorohoito, huone 169 (641) Näytteen sieni-itiö- ja bakteeripitoisuudet eivät ylittäneet STM:n viitearvoja. Suvusto oli myös tavanomainen. 10. KÄYTTÄJÄKYSELY Henkilökunnalle tehtiin käyttäjäkysely, jonka palautuspäivä oli Vastauksia tuli 16 kappaletta. Tulosten ja käytössä olevien talon historiasta kertovien tietojen perusteella tehtiin tutkimusohjelma ja valittiin näytteenottokohteet.

19 JOKELA 19/19 Käyttäjäkyselyn perusteella yhtään näkyvän homeen havaintoa ei ollut, mutta yli puolet vastaajista oli kokenut homeen tai maakellarin hajua rakennuksessa. Vastauksissa kävi myös ilmi, että tasaisesti koko päiväkodissa on jatkuva ongelma lämpötilojen ja talviaikaan vedon tunteen kanssa. Lähes kaikki vastaajat ilmoittivat, että tiloja on tuuletettava kerran päivässä tai useammin. 24 % vastaajista koki oireiden häviävän rakennuksesta poissa ollessaan. 11. ALLEKIRJOITUS Hämeenlinnassa Insinööritoimisto TähtiRanta Oy Paula Helmi Ympäristöinsinööri, amk Sisäilmatutkija LIITTEET: Ositum Oy, testausseloste Asynea Oy, testausseloste Asynea Oy, testausseloste KVVY ry, testausseloste LÄHTEET: Sosiaali- ja terveysministeriö, Asumisterveysohje, 2003,Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita, 2003:1. Edita Prima Oy, Helsinki 2003 Sosiaali- ja terveysministeriö, Asumisterveysopas, Ympäristö- ja terveys lehti. Pori, 2009.