TURVALLISEEN HUOMISEEN. Toimintakertomus 2005

Transkriptio

1 TURVALLISEEN HUOMISEEN Toimintakertomus 2005

2 Sisäisesti ja ulkoisesti uudistuneena seuraavalle satavuotistaipaleelle SPEK uusi graafisen asunsa vuoden 2005 aoikana satavuotisjuhlavuonna käyttöön otettavaksi. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKin 13. toimintavuosi 2005 oli uudistumisen ja kehittämisen aikaa. Järjestön ulkoinen auditointi toi esille muutostarpeita koko SPEK-ryhmässä SPEKin ja alueellisten liittojen kehittämisessä. SPEK toteutti myös ulkoisen ilmeen uudistamisensa kun uusittiin järjestötunnus ja -ilme, Pasilan toimitilat saneerattiin ja aloitettiin Padasjoen palokuntien harjoitusalueella uuden ajanmukaisen keittiörakennuksen rakennustyöt. Yritysturvallisuus TT-PP Oy:ltä tilatun SPEKin auditoinnin tehtävänä oli selvittää, vastaako SPEKin asema, visio ja toiminta-ajatus pelastusalan tärkeiden sidosryhmien käsityksiä keskusjärjestön nykytoiminnasta ja tuloksista, mitä odotuksia tulevalle kehitystyölle halutaan asettaa sekä miten keskusjärjestön johtaminen, päätöksenteko ja hallinto on järjestetty mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Auditoinnin keskeisiä havaintoja olivat muun muassa, että pelastusalan järjestökentän kehittämisen koordinaatio- ja johtovastuu ei ollut selkiytynyt. Nykyiset SPEKin toiminnan järjestelyt eivät myöskään vastanneet pelastusalan kehittämistehtävän vaatimuksia, koska resursseja on jouduttu käyttämään suhteettoman paljon toimintasäännöistä johtuvan raskaan järjestöpäätöksenteon ja -hallinnon pyörittämiseen organisaation ja toiminnan kehittämistyön sijasta. Lisäksi perusteiltaan yhtenäisen, hyvin organisoidun valtakunnallisen toiminnan kehittämisen esteenä on ollut alueliittojen irrallinen ja tasoltaan erilainen toiminta. Auditoinnin haastatteluissa ilmeni myös, että järjestön luottamusmieselinten päätöksentekoa ja linjauksia on leimannut varsin voimakkaasti eräiden taustajärjestöjen edun itsekäs painottaminen. Mielestäni vain osa taustajärjestöistä on mieltänyt, mitä tarkoittaa toiminta koko SPEK-ryhmän hyväksi. Keskeinen esitys järjestölle edellä mainitun perusteella oli nykyaikaisen toimintakulttuurin toteuttaminen keskusjärjestön ja koko SPEK-ryhmän toiminnassa. Tämä edellyttää päätöksenteon, hallinnon ja johtamisen uudelleen järjestelyjä, toimintasääntöjen ja vastuiden tarkistamista kaikilla organisaation tasoilla. Edellä mainitut kehittämisesitykset käsiteltiin keskusjärjestön luottamusmieselimissä ja ne todettiin tärkeiksi ja pääosin tarpeellisiksi toteuttaa. Ensi vaiheessa organisoitiin SPEKin sisäistä toimintaa uudelleen kun palokuntatoimintaan liittyvät toiminnot yhdistettiin yhdeksi palokuntapalvelut-toiminnoksi, jonka johtajaksi nimitettiin järjestöpäällikkö Petri Jaatinen vuoden 2006 alusta. Palokuntapalveluiden lisäksi SPEKillä on kaksi muuta palvelualuetta: neuvonta- ja asiantuntijapalvelut johtajanaan Matti Orrainen ja talous- 2

3 johtaja Voitto Takalan johtama hallintopalvelut. SPEK ja alueliitot olivat tehneet huhtikuussa 2004 yhteistoimintasopimuksen, jonka perusteella muun muassa Palosuojelurahaston avustukset jaettiin edelleen alueellisille liitoille. Lisäksi toimintavuoden aikana valmisteltiin SPEKin luottamusmieshallinnon keventämistä, mutta asia ei edennyt. Sen sijaan eräiden alueellisten liittojen toimesta lähetettiin kevään 2005 edustajakokouksen käsiteltäväksi sääntömuutosesitys, jonka keskeinen tavoite oli muodostaa SPEKistä voimakkaasti alueellisten liittojen keskusjärjestö. Alkukeväällä 2005 auditoinnin esitysten ja edellä mainitun sääntömuutosesityksen jälkeen perustettiin Työryhmä 2006, jonka puheenjohtajana oli Markku Haiko Suomen Kuntaliitosta. Työryhmän tehtävänä oli laajasti pohtia ja kehittää SPEK-ryhmän sisäisiä ja ulkoisia toimintoja. Työryhmän työ painottui sellaisen SPEK-ryhmän tulossuunnittelutyökalun rakentamiseen, joka mahdollistaa sisällöllisesti ja ajallisesti riittävän vaikutusmahdollisuuden tasapuolisesti kaikille SPEK-ryhmän jäsenille. Työryhmä teki muun muassa SPEK-ryhmän pitkän aikavälin toiminta- ja taloussuunnitelmamallin TTS:n, aikataulutti seuraavien vuosien suunnitelmien tekoajat. Keskeinen ajatus pelastusalan järjestöryhmän suunnittelussa on, että TTS pohjautuu ja on yhdenmukainen sisäasiainministeriön vastaavan suunnitelman kanssa tukien samalla myös keskushallinnon tavoitteiden toteutumista. TTS tehdään aina seuraavaksi viideksi vuodeksi, hyväksytään kevään edustajakokouksessa ja sen perusteella kukin järjestöryhmän jäsen tekee omat seuraavan vuoden suunnitelmansa. Vuoden 2005 lopussa SPEK-ryhmän jäsenet allekirjoittivat edustajakokouksen yhteydessä Yhteistoimintasopimuksen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön SPEKin ja Alueellisten pelastusliittojen välillä. Sopimuksen keskeinen sisältö on edellä mainittu TTS ja sen toteuttaminen, järjestöryhmän rahoitusjärjestelyt, sisäisen yhteydenpidon kehittäminen, järjestöryhmän yhteisen tunnuksen käyttäminen, Padasjoen harjoitusalueen sekä järjestöjen välitys- ja myyntitoiminnan kehittäminen. SPEKin Pasilan toimitilojen saneerauksen mahdollisti järjestön suotuisa taloudellinen tulos. Usean kuukauden pituinen saneerausvaihe vaati henkilöstöltä huomattavaa joustavuutta ja venymistä, koska normaali työnteko jatkui rakennustyömaan keskellä. Tästä venymisestä haluan lausua koko henkilökunnalle suuren kiitoksen. Uudistetut toimitilat ovat ajanmukaiset ja toimivat. Samoin alettiin Padasjoella rakentaa uutta keittiö- ja ruokalarakennusta, jonka rakentamisen mahdollisti Palosuojelurahaston varsin huomattava avustus. Tästä, kuten muistakin toimintavuoden avustuksista esitän nöyrät kiitokset Palosuojelurahastolle ja sen hallitukselle. Samoin haluan kiittää Raha-automaattiyhdistystä ja Väestönsuojelusäätiötä huomattavasta SPEKin toiminnan tukemisesta. Toimintavuosi 2005 jäi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPE- Kin puheenjohtajana osaltani viimeiseksi. Kaksi puheenjohtajakautta, osoittivat konkreettisesti, kuinka haastavaa ja mielenkiintoista yleishyödyllisen järjestön puheenjohtajana toimiminen voi olla yritysjohtajalle. SPEK:n tapaisen järjestön on pystyttävä uudistumaan alan ja yhteiskunnan kehityksen mukana muistaen kuitenkin toimintansa sadan vuoden perinteet ja erityisesti niiden vahvan arvopohjan, jota ilman näin pitkä järjestöhistoria ei varmasti ole mahdollista. Monta asiaa onnistuimme yhdessä hallitusten ja toimivan johdon kanssa viemään eteenpäin, mutta toki tekemistä jäi uusillekin toimijoille. Tästä yhteisestä ajasta haluan lausua lämpimät kiitokset SPEKin luottamusmiestoiminnassa mukana oleville ja olleille, kaikille SPEKin sidosryhmille sekä henkilöstölle. Pelastusalan keskusjärjestötoiminnalla on tänään ja tulevaisuudessakin selkeä tehtävä suomalaisessa yhteiskunnassa edistää yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan huomisen turvallisuutta monipuolisesti muiden alan toimijoiden kanssa. Toivotan Suomen Pelastusalan Keskusjärjestölle SPEKille ja seuraajalleni Veli Matti Ojalalle onnea ja menestystä pelastusalan keskusjärjestötoiminnan 100-vuotisjuhlavuotena. Harri Kainulainen vakuutusneuvos puheenjohtaja 3

4 Pelastusalan järjestötoiminnan kehittäminen Keskusjärjestön ja pelastusliittojen välinen yhteistoimintasopimus allekirjoitettiin edustajiston kokouksessa marraskuussa. Keskusjärjestön hallitus on myös jäsenistön yhteistoimintaelin. Puheenjohtajaa lukuun ottamatta puolet 15-jäsenisen hallituksen jäsenistä ja varajäsenistä valitaan alueellisten pelastusliittojen esittämistä henkilöistä ja toinen puoli valtakunnallisten jäsenten esityksestä. Vuoden 2005 aikana hallituksessa oli kuitenkin vain 14 jäsentä, koska Suomen Kuntaliitto halusi olla keventämässä SPEKin luottamusmieshallintoa, eikä käyttänyt omaa toista hallituspaikkaansa. Syksyn edustajakokouksessa hallitus kuitenkin täydennettiin alkuperäiseen jäsenmäärään (pj + 15 jäsentä). Hallitus on vuoden aikana kokoontunut viisi (5) kertaa ja hallituksen keskuudestaan asettama työvaliokunta kuusi (6) kertaa. Järjestön korkeimpana päättävänä elimenä olevat edustajakokoukset pidettiin sääntömääräisinä toukokuussa ja joulukuussa. SPEK on hakenut sisäasiainministeriön ja pelastusliittojen kanssa sovitulla tavalla jäseninään oleville pelastusliitoille Palosuojelurahaston ja Raha-automaattiyhdistyksen vuosittaiset yleisavustukset. SPEK on jakanut avustusehtojen mukaisesti saadut avustukset pelastusliitoille sekä koonnut ja toimittanut liittojen tilitykset avustusten käytöstä niiden myöntäjille. Yhteistoimintasopimus alueellisten pelastusliittojen ja SPEKin välille uusittiin allekirjoitetulla Yhteistoimintasopimuksella Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön SPEKin ja alueellisten pelastusliittojen välille. Sopimuksen liitteenä on toimintavuoden aikana puheenjohtaja Markku Haikon johdolla toimineen Työryhmä 2006:n tuottama SPEK-ryhmän TTSsuunnitteluprosessin kuvaus, sen toteutusohje sekä malli TTS-suunnitelmaksi. Vuoden aikana järjestettiin vakiintuneen tavan mukaisesti keskusjärjestön ja pelastusliittojen toimihenkilöille ja luottamushenkilöjohdolle kaksi yhteistyöseminaaria Padasjoella toukokuuta ja Turussa syyskuuta. SPEK on sopimusten perusteella hoitanut joidenkin pelastusliittojen taloushallintotehtäviä ja huolehtinut jäsenenään olevan Palosuojelun Edistämissäätiön hallintoasioista. Järjestön toimitusjohtaja on ollut säätiön hallituksen puheenjohtajana ja talousjohtaja sen asiamiehenä. Säätiön kirjanpito on myös hoidettu SPEKissä. Jäsenjärjestöjensä esityksistä SPEKin hallitus on toimintavuoden aikana myöntänyt pelastustoimen alalla ansioituneille suomalaisille henkilöille 3 erityisansioristiä ja 16 järjestön ansioristiä. Näiden lisäksi on myönnetty SPEKin standaareja neljälle (4) yhteisölle sekä SPEK-levykkeitä kahdeksalle (8) henkilölle. Pelastusalan liittojen hallitukset ovat myöntäneet järjestön ansiomitaleja (tiedot ao. liitto- 4

5 jen toimintakertomuksissa) alalla ansioituneille henkilöille SPEKin nimissä. Jäsenyydet SPEK on jäsenenä pelastusalan ammattilehtiä julkaisevassa Palo- ja pelastustieto ry:ssä, Naisten Valmiusliitto ry:ssä, Palotutkimusraati ry:ssä, Opintotoiminnan Keskusliitto ry:ssä, Yhteiskuntaviestinnän yhdistys ry:ssä sekä lähinnä paloilmoittimien tarkastustoimintaan liittyvästi eräissä sähköturvallisuusalan yhdistyksissä. Työnantajavelvollisuuksien täyttämisessä tarvittavan asiantuntemuksen saamiseksi järjestö kuuluu myös Palvelualojen Toimialaliitto ry:hyn. Kansainvälinen toiminta Järjestö on paloalan kansainvälisen järjestön CTIF:n (Comité Technique International de Prevention et d Extinction du Feu) Suomen kansallisen komitean jäsen ja huolehtii sen hallinto- ja talousasioista. Lisäksi järjestö kuuluu Euroopan ja maailman palontorjuntaliittojen yhteisjärjestöihin CFPA-E (Confederation of Fire Protection Associantions Europe) ja CFPA-I (Confederation of Fire Protection Associantions International). Osallistuminen kansainväliseen toimintaan - CFPA-E Guideline Comission, Pariisi, Ranska , Matti Orrainen - CFPA-E Training Comission, Bilthoven, Hollanti , Riitta Piironen - Pohjoismainen tulityökokous, Oslo, Norja , Matti Orrainen, Riitta Piironen, Jukka Rämä - CFPA-Europe General Assembly, Hannover, Saksa , Matti Orrainen, Riitta Piironen CFPA-International General Assembly, Hannover, Saksa , Matti Orrainen, Riitta Piironen CTIF General Assembly, Varazdin, Kroatia Simo Tarvainen, Matti Orrainen CTIF Palokuntaolympialaiset, Varazdin Kroatia , Petri Jaatinen, Katja Ahola CFPA-E Guideline Comission Röros, Norja , Matti Orrainen CFPA-E Training Comission, Lontoo, Englanti , Riitta Piironen Nordic Safe Communities, Karlstad, Ruotsi, , Juha Hassila 5

6 Järjestötoiminta SPEKin järjestötoiminnan tarkoituksena on edistää vapaaehtoispalokuntien toimintakykyä, henkilöstön osaamista ja saatavuutta yhteiskunnan turvallisuuden kehittämiseksi ja pelastustoimen palveluiden tarjoamiseksi mahdollisimman lähellä kansalaisia kaikissa olosuhteissa. Pelastusalan vapaaehtoistoiminnan tavoitteena on tukea paikallisen turvallisuuskulttuurin kehittymistä ja tarjota kaikille Suomessa asuville mahdollisuus kehittää omia turvallisuustietoja ja -taitoja. Järjestötoimikunta SPEKin järjestötyön toimielimenä toimiva järjestötoimikunta kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Merkittävin toimikunnan aikaansaama tuotos oli pelastusalan vapaaehtoisstrategia, joka pohjautuu Suomen sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoitteisiin ja koko pelastustoimen toiminta-ajatukseen. Strategian mukaisesti vahvistetaan pelastusalan paikallisten toimijoiden yhteiskunnallista asemaa, myötävaikutetaan paikalliseen turvallisuuskulttuurin ja parannetaan kansalaisten turvallisuustietoja ja -taitoja. Pelastusalan vapaaehtoistoiminnan strategian toteuttaminen Pelastusalan vapaaehtoisstrategian toteuttamiseksi aloitettiin Spektra turvalliseen huomiseen -niminen, vastavuoroiseen viestintäyhteistyöhön perustuva, yhteiskunnallinen hanke. Hankeen tavoitteena on luoda palokuntatoiminnalle modernit välineet oman vaikutusalueen turvallisuuden kehittämiseen ja sitä kautta auttaa ja kannustaa oman lähiympäristön asukkaita kehittämään omia turvallisuustietoja ja - taitoja. Kuva: Jyrki Vesa Palokuntalaisuuden vaaliminen Palokuntien perinteen taltioimiseksi ja palokuntakulttuurin kehittämiseksi aloitettiin palokuntien perinne- ja museotoiminnan kartoittaminen. Työturvallisuuden kehittäminen pelastustoimen alueella Pelastusalan työturvallisuuden kehittämiseksi vuoden aikana valmistui opas, joka antaa valmiin toteuttamismallin työturvallisuuden ottamiseksi osaksi päivittäistä työtä kaikilla tasoilla, kaikissa henkilöstöryhmissä. Opas luovutettiin pelastusylijohtaja Pentti Partaselle

7 Palokuntien hallinnointitietokanta HAKA Palokuntien käyttöön kehitetyssä henkilöstö-, ja tapahtumakirjanpito rekisterissä oli vuoden lopussa käyttäjää 495 palokunnassa. Rekisteriin oli syötetty yhteensä henkilöä. Käyttäjämäärä lisääntyi 46%lla edellisvuoteen verrattuna. Rekisterin kautta otettiin käyttöön tapahtumiin ilmoittautuminen, joka kautta ilmoittauduttiin mm. muutamien pelastusliittojen järjestämille nuorten leireille. Lisäksi rekisterin toimintatilasto-osion kautta saatiin arvokasta tietoa toiminnan volyymistä ja henkilöstön määrän kehittymisestä. Vuoden palomies Vuoden Palomiestoimikunta (Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Suomen Palopäällystöliitto, Kunta-alan ammattiliitto, Suomen Palomiesliitto ja Suomen Sopimuspalokuntien Liitto) valitsi Vuoden Palomieheksi 2005 vaarallisten aineiden asiantuntija palomestari Markku Mäkelän Mikkelistä. Valintaperusteena oli pitkäaikainen ja ansiokas työ vaarallisten aineiden koulutusaineistojen ja ohjeiden kehittäjänä ja kouluttajana. Kansainväliset CTIF-kilpailut Varazdin Kroatia Suomi osallistui kansainvälisiin CTIF:n sääntöjen mukaisiin palokuntaolympialaisiin kymmenellä aikuisten ja kahdella nuorten joukkueella. Suomen kunniatehtävänä oli lipun luovutus, joka kuuluu edellisten kilpailuiden järjestäjän tehtäviin. Lippua oli Suomen puolesta luovuttamassa seitsenhenkinen pelastusjohtaja Heikki Paajasen johtama delegaatio, johon kuului Osmo Turunen, Markku Lind, Veikko Salminen, Aulis Partanen, Matti Orrainen ja Ants Muna. Mukana oli lisäksi 11 tuomaria, viisi delegaation johtoon kuuluvaa henkilöä, sekä parisen kymmentä turistia. Suomalaisen delegaation johtajana toimi SPEKin järjestöpäällikkö Petri Jaatinen. Palokuntalaisten opintopäivät Palokuntalaisten vuosittaiset opintopäivät järjestettiin tänä vuonna Ikaalisissa Opintopäiville osallistui 113 henkilöä. Päivien teemana oli kansalaisten turvallisuuden parantaminen. Aiheetta siivitti mm. näyttelijä Mikko Kivisen mukaansa tempaava esitys turvallisuuskulttuurimme monikasvoisuudesta. Esillä olivat myös tulevat tapahtumat: Yötön Yö palokuntanuorten kansainvälinen suurleiri, pelastusalan järjestötoiminnan 100-vuotisjuhlavuosi ja Spektra-hanke lukuisine alahankkeineen. Erilaiset muut tapahtumat Perinteiseen tapaan järjestettiin palokuntien toimesta palokuntalaishenkisiä harrastekilpailuita, kuten pilkki-, pesäpallo-, darts- ja rantaongintakilpailut, jotka kokosivat yhteen tuhatkunta palokuntalaista. Palokuntasoittokunnille järjestettiin oma soittokuntaseminaari , jossa mm. valmisteltiin seuraavana vuonna Porissa pidettävää palokuntasoittokuntien perinteistä Tulta Päin -tapahtumaa. Pelastuslaitosten vapaaehtoisvastaavien seminaari järjestettiin Alahärmässä. Seminaarissa käsiteltiin mm. vapaaehtoispalokuntatoiminnan kehittämistä ja pelastusalan vapaaehtoistoiminnan roolia pelastustoimen osana. Palokuntatoiminnan rekrytointia edistettiin mm. World Skills taito-olympialaisissa ( kävijää), sekä Puolustus- ja turvallisuusmessuilla Valtakunnallisen palokuntanaistyö Vuosi oli Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön yhteydessä toimiva valtakunnallinen naistyön 53. toimintavuosi. SPEK:n palokuntanaistyötoiminnan tarkoituksena on herättää ja edistää myönteistä suhtautumista ja kiinnostusta yleiseen turvallisuuteen normaali- ja poikkeusoloissa. Turvallisuusmyönteiseen ajatteluun tähtääviä asioita ovat mm. ehkäisevä palontorjuntatyö, omatoiminen suojelu, kodin ja ympäristön arkiturvallisuuteen liittyvät asiat. Lisäksi tavoitteena on ylläpitää palokuntanaistyön perinteitä palokunnissa ja nostaa palokuntanaisten koulutuksellista tasoa ja valistustyömyönteisyyttä. SPEKin palokuntanaistoiminnan erityisenä painopistealueena oli hyvien toimintaedellytysten luominen palokuntanaistyölle, niiden kehittäminen ja yhdenmukaistaminen, sekä samalla tukea pelastusliittojen ja paikallisten palokuntanaisosastojen toimintaa. Palokuntanaistyötoimikunnan tehtävänä on toimia palokuntanaistyötä tukevana työryhmänä SPEKissä. Naistyötoimikunta kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Toimikunnan sihteerinä on toiminut koulutusohjaaja Eeva Koivula hoitovapaalla olevan Seija Leväsen sijaisena. Lisäksi järjestötyöryhmän jäsen Pirkko Wahlfors on osallistunut naistyötoimikunnan kokouksiin. Riitta Jäämaa on ollut läsnäolo-oikeutettuna palokuntanaistyön edustajana SPEKin hallituksen kokouksissa. Riitta Jäämaa toimi SPE- 7

8 Kin edustajana Naisten Valmiusliitto ry:n hallituksessa. Palokuntanaistyön kehittämisen apuna on toiminut koulutustyöryhmä, joka on selvittänyt koulutusmateriaalien uudistustarvetta sekä tuottanut teemavuoden materiaalia. Koulutustyöryhmässä toimivat Sari Siiskonen (pj), Irja Viinikainen ja Jaana Herva. Osastot ja toiminta Maassamme toimii 365 naisosastoa, joista toimintatilaston palautti 300. Palauttaneissa osastoissa oli 3913 jäsentä ja he kokoontuivat 4583 kertaa. Lisäksi ne suorittivat 304 hälytysmuonitusta ja 2864 muonitus- tai kahvitustilaisuutta sekä 363 erilaista valistustilaisuutta. Yhteydenpito on tapahtunut osastotiedotteiden ja Pelastustiedon artikkeleiden sekä sähköisen Palokuntatiedotteen välityksellä. Osastokirjeistä lähti kaksi, joista toinen käännettiin ruotsiksi. Palokuntanaistyön alasivut ovat osoitteessa Koulutustoiminta Toimintavuoden aikana järjestettiin yksitoista eri koulutustilaisuutta, joihin osallistui yhteensä 220 naista. Näistä tilaisuuksista kertyi koulutettavapäiviä yhteensä 440. Palokuntanaistyön kaksivuotisen teeman Kodin turvallisuus tavoitteena on teemakirjeiden kautta saada kodit turvallisemmiksi kiinnittämällä huomiota turvallisuusasioihin. Muu toiminta Kevätseminaari pidettiin Vantaalla ja syysseminaari Rovaniemellä. Palokuntalaisten yhteiset opintopäivät pidettiin Ikaalisissa. Tilaisuudessa oli palokuntanaisille suunnattua omaa ohjelmaa. Valtakunnallisen palokuntanuorisotyö Toimintavuosi oli palokuntanuorisotyön 53. toimintavuosi. SPEKin palokuntanuorisotyöllä edistetään, kehitetään ja koordinoidaan palokuntanuorisotoimintaa järjestämällä koulutustilaisuuksia ja tapahtumia palokuntanuorisotoiminnassa mukana oleville, tuottamalla koulutus- ja tiedotusmateriaalia sekä rakentamalla ja ylläpitämällä yhteyksiä sidosryhmiin Suomessa ja ulkomailla. Seminaarit Pelastusliiton nuorisotyönedustajille järjestettiin yhdessä palokuntanaistyön kanssa perinteiset seminaarit, kevätseminaari Vantaalla ja syysseminaari Rovaniemellä Yötön Yö -suurleirin valmisteluihin liittynyt leiriseminaari pidettiin Rovaniemellä ESG-seminaari pidettiin Liettuassa Mika Heiskanen, Johanna Jolanki, Ari Lehtinen ja Terhi Savolainen. ESG on CTIF:n nuorisokomission alainen English Speaking Group. Kokoukset Nuorisotyötoimikunta kokoontui vuoden aikana viidesti käsittelemään palokuntanuorisotyön ajankohtaisia asioita. Toimikunta päätti vuoden aikana mm. lähteä mukaan Properaatio Spektraan palokuntanuorten paristonvaihto-ohjelmalla, ryhtyä valtakunnallisen talvileirin 2008 järjestelyihin ja palokuntanuorten kansainvälisen vaihtoohjelman kehittämiseen. Nuorisotyötoimikunnan puheenjohtajisto kokoontui kerran Saloon. Toimikunnan sihteerinä toimiva koulutusohjaaja Turo Vartiainen oli vapaalla vuoden alusta elokuun alkuun asti. Ilkka Horelli toimi Turon sijaisena. Suurleirin 2010 järjestelyjä valmisteleva työryhmä laati kokouksissaan esityksen suurleiritoiminnan organisoinnista. Työryhmään kuuluivat Petri Jaatinen, Voitto Takala, Turo Vartiainen, Ilkka Kianto sekä Antero Liukkonen. Työryhmä näki suurleiritoiminnan järjestämisen ja toteuttamisen SPEKin tehtäväksi. Työryhmä hahmotti myös suurleirin projektipäällikön toimenkuvaa, Padasjoen harjoitusalueen käyttämistä suurleiritoimintaan sekä suurleirirahastoa. Allianssin kevätkokous ja syyskokous Päihdevalistustyöryhmä kokoontui myös vuoden aikana ja jatkoi työtään palokuntanuorisotyöhön päihdestrategian rakentamisen parissa. Päihdevalistus työryhmään kuuluivat Johanna Jolanki, Tarja Tikkanen, Susanna Vuorela ja Ilkka Horelli. CTIF:n kansainvälinen nuorisokomissio kokoontui Italian Trentossa , Itävallan St. Pöltenissä ja Kroatian Varazdinissa Kokouksiin osallistui Suomesta Jari Honkanen nuorisokomission jäsenenä. Koulutus Palokuntanuorten ohjaajakursseista järjestettiin kolme nuoriso-osaston johtajakurssia, joista yksi ruotsinkielisenä. Varhaisnuorten oh- 8

9 jaajakursseja järjestettiin yksi ja Nuorten Akatemian kanssa yhteistyössä Ohjaajakoulutus -kurssi. Ikaalisissa järjestettiin palokuntalaisten opintopäivät Opintopäivien teemana oli Properaatio Spektra. Kilpailutoiminta CTIF:n kansainväliset palokuntanuorten kilpailut pidettiin Varazdinissa Kroatiassa. Suomesta osallistui Rantakulman VPK:n ja Taivassalon VPK:n nuorisojoukkueet. Kisoihin Suomi suunnitteli leiriolympialaiset ja antoi toteuttamisohjeet paikallisille toimijoille. Monitaito- ja tietokilpailut pidettiin Nurmijärvellä. Kilpailut järjesti menestyksekkäästi Nurmijärven Keskus VPK. Pikku G vieraili kilpailupaikalla ja aiheutti nuorissa suurta kiinnostusta. Tietokilpailun voitti Länsi-Suomen Pelastusalan Liiton Halikon VPK. Monitaidon voitti yllättäen varhaisnuorten sarjassa kilpaillut Kuivaniemen PVPK. Palokuntanuorisotyön Suomen mestaruuskilpailu Veikon Malja - kilpailu pidettiin Kouvolassa Kilpailun järjestelyistä vastasi Kaakkois-Suomen Pelastusalanliitto. Voittajaksi selviytyi Anjalan VPK. Paras joukkueenjohtaja oli Kalle Lantta Tirilän VPK:sta ja samoin paras kannustusjoukkue tuli Tirilästä. Valtakunnallinen kilpailutyöryhmä on tukenut kilpailujen toteuttamisessa. Kilpailutyöryhmään kuuluivat Tor Johansson pj, Alpo Tapanainen, Markku Leinonen ja Tommi Virtanen. Tor Johansson toimi myös SPEKin kilpailukoordinaattorina. Vapaaehtoispalokuntien keskimääräinen miestuntimäärä koulutus- tai hälytystapahtumaa kohden. Vapaaehtoispalokuntien suorittamien hälytysten määrä vuonna Vapaaehtoispalokuntien hälytysosastojen henkilöstön määrä koulutustasoittain vuonna

10 Palokuntakoulutus SPEK ja pelastusliitot kouluttavat vapaaehtoisten ja sivutoimisten palokuntien miehistöä ja yksikönjohtajia sisäasiainministeriön kanssa tehdyn sopimuksen perusteella palosuojelurahaston tukemana. SPEK järjestää kurssinjohtajakoulutuksen ja vastaa opetusmateriaalituotannosta. Opetuspakettien tekemisessä ja palokuntakoulutuksen opintopäivien toteutuksessa on entistä enemmän tehty yhteistyötä Pelastusopiston kanssa. Pelastusliitot kouluttavat kurssinjohtajien avulla palokuntien miehistöä sekä yksikönjohtajia. Peruskoulutus Pelastusliitot nimeävät peruskurssien kurssinjohtajat vuosittain seuraavaksi kalenterivuodeksi. Puolustusvoimien pelastuspäälliköt osallistuvat sopimuksen mukaisesti peruskurssien kurssinjohtajakoulutukseen. Kurssinjohtajien opintopäivät järjestetään kunkin peruskurssin osalta vuorovuosina paitsi yksikönjohtajakurssi, joka järjestetään vuosittain. Kertomusvuonna järjestettiin Pelastustyökurssin, ensivastekurssin ja sammutustyökurssin opintopäivät sekä yksikönjohtajakurssin kurssinjohtajien opintopäivät. Öljyvahingon torjuntakurssin opintopäivät jouduttiin perumaan vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Kurssinjohtajiksi nimettyjä oli kalenterivuonna yhteensä 450. Perus- ja täydennyskurssien opintopäiviä järjestettiin yhteensä 8 tilaisuutta (yhteensä 172 osallistujaa ja 344 ktpv). Ajankohtais- ja täydennyskoulutus Yhteistyössä Pelastusopiston kanssa järjestettiin vuosittainen Savusukelluskurssin opintopäivät. Opintopäivien tavoitteena on antaa kurssinjohtajille Pelastusopiston opettajien uusin tieto savusukellustehtävien turvallisuuden parantamisesta. Alueen pelastustoimen koulutusvastaaville järjestettiin seminaari keväällä ja syksyllä. Seminaarit järjestetään yhteistyössä sisäasiainministeriön, Pelastusopiston ja Suomen Palopäällystöliiton kanssa. Seminaareissa käsiteltiin koulutuksen suunnittelua ja pelastustoimialueiden ja järjestöjen yhteistyön kehittämistä. Hälytysajokurssinjohtajien koulutus peruttiin vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Myrskytuhopuiden ja liikenteenohjauksen opintopäivät siirrettiin seuraavalle vuodelle. 10

11 Muu koulutus Suomen Palopäällystöliiton kanssa yhteistyössä järjestettiin sopimuspalopäällystölle tarkoitetut kaksipäiväiset opintopäivät. Puolustusvoimien kanssa koulutusyhteistyö jatkuu. Sopimuksen myötä puolustusvoimat käyttävät henkilöstönsä, suojelu- ja pelastustehtäviin sijoitettujen reserviläisten ja varusmiesten koulutuksessa SPEKin koulutusmateriaaleja. Kertomusvuonna Pioneerirykmentti järjesti koulutusta seuraavasti: - neljä sammutustyökurssia, kurssin suoritti hyväksytysti 92 kurssilaista - kaksi pelastustyökurssia, kurssin suoritti hyväksytysti 44 kurssilaista - kaksi savusukelluskurssia, kurssin suoritti hyväksytysti 36 kurssilaista - yksi vaarallisten aineiden kurssi, kurssin suoritti hyväksytysti 23 kurssilaista. kentelyyn mm. sisäasiainministeriön palontutkintatyöryhmä, korkeanpaikan työskentelyn työryhmä, pelastustoimen koulutusjärjestelyjä selvittävä työryhmä ja palomiesten työssä selviytymistä selvittävä työryhmä sekä Tekniikan Sanastokeskuksen palosanastotyöryhmä. Varautumispäällikkö osallistui myös Metsäpalo-seminaariin. Opetusmateriaali Kertomusvuonna valmistuivat seuraavat materiaalihankkeet - Savusukelluskurssin opetuspaketti - Savusukelluskurssin työkirja - Vaarallisten aineiden kurssin opetuspaketti - Vaarallisten aineiden kurssin työkirja - Öljyvahingon torjuntakurssin työkirja Liikenteen ohjaus-oppaan ja ensivastekoulutuksen täydennysaineiston laatimiseksi projektin johtajana toimi kertomusvuoden aikana Irmeli Niemi. Lisäksi valmisteltiin useiden aineistojen käsikirjoituksia, mm. hälytysajo-opas, ensivastekurssin opetuspaketti, viestiliikennekurssin ja pelastustyökurssien opetuspaketit ja työkirjat. Kurssinjohtajakoulutus 2005 Opetusmateriaalin käännöstyöt Kertomusvuonna aloitettiin savusukelluskurssin sekä yksikönjohtajakurssin opetusaineistojen käännöstyöt ruotsinkielelle. Työryhmät ja asiantuntijuus Vs. koulutuspäällikkö ja koulutussuunnittelija / varautumispäällikkö ovat osallistuneet kertomusvuonna useiden eri työryhmien työs- 11

12 Tiedotus ja valistus SPEKin tiedotus- ja valistustoiminta pyrki kertomusvuonna rajallisin henkilöresurssein vaikuttamaan siihen, että vahingoilta vältytään. Ohjenuorana toiminnalle oli Valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden ohjelma, joka pelastuslain tapaan painottaa, että paras onnettomuus on sellainen onnettomuus, jota ei ole päästetty tapahtumaan. SPEKin tiedotus- ja valistustyö pyrki parantamaan suomalaisten turvallisuutta monin omin keinoin: tiedotteet, artikkelit ja radiokampanjat muistuttivat ihmisiä siitä, että tulipalo ja onnettomuudet yleensäkin on helpompi ehkäistä kuin sammuttaa. Tiedotustoimintaan ovat kuuluneet myös haastattelut, puhelin- ja sähköpostineuvonta, tekstiaineistot sekä ilmoitukset. Vuoden 2005 Nou Hätä! -loppukilpailun voittajajoukkue Orimattilasta ensiapurastilla. Kampanjat tavoittivat miljoonia suomalaisia Nou Hätä! -kampanjan ja 112-päivän rinnalle sellaiseksi kampanjaksi, jonka järjestelyistä SPEK vastaa, nousi vuonna 2005 Tapaturmapäivä. Tulipaloja ja onnettomuuksia ehkäisevät kampanjat ovatkin olleet tiedotuksen ja valistuksen merkittäväin työllistäjä. Vuonna 2005 Nou Hätä! -kampanja saavutti jälleen osallistujaennätyksensä. Pelastustietoja ja -taitoja opiskeli noin koululaista noin 350 koulussa. Vuoden 2005 teemana olivat tuhopoltot, ja aihe sai kiitettävästi huomiota mediassa, kun kampanjan tiedottaminen käynnistyi. Vuoden 2005 puolella päästiin pitkälle Nou Hätä! 2006:n järjestelyissä. Kymmenvuotisjuhlan kunniaksi mm. Nou Hätä! -nettisivuja alettiin uudistaa kertomusvuoden aikana. Vastaavasti 112-päivän kampanjassa vuoden 2005 kampanjan toteuttaminen sekä vuoden 2006 kampanjan suunnittelu ja aineiston tuottaminen olivat toimintakertomusvuoden töitä. Kampanjasta tehtiin haastattelututkimus ja julkisuusanalyysi. Tapahtumia oli 239, tiedotusvälineosumia157. Radiotietoiskut tavoittivat helmikuun yhdentenätoista päivänä 79 radioaseman ja 274 taajuuden kautta noin yli 9-vuotiasta suomalaista. Tapaturmapäivän vuoden 2005 slogan oli Ettei homma jäisi kesken. Teemana oli remontoinnin ja rakentamisen turvallisuus. Kampanjaa varten tuotettiin juliste, taskuopas ja tausta-aineisto. Kampanja radiotietoiskut, lehti-ilmoitukset ja tiedotteet olivat hyvin esillä tiedotusvälineissä. Uutta oli yhteistyö liikemaailman kanssa: kampanjamateriaaleja jaettiin rautakaupoissa ja konevuokraamoissa. Vuoden 2006 Tapaturmapäivän suunnittelu ja aineistojen valmistelu, joka tehtiin SPEK-vetoisesti, toteutettiin hyvin pitkälle jo kertomusvuoden aikana, koska Tapaturmapäivää vietettiin jo Lasten tapaturmia ehkäisevä Pellekaija Pum -kampanja valmisteli TV-ohjelmasarjaa, joka esitetään MTV3:ssa kevätkaudella

13 Kotitapaturmien ehkäisykampanja tuotti tiedotteita, artikkeleita ja ilmoituksia, joilla pyritään vähentämään tapaturmien määrää. Kesällä oli lomaturvallisuutta edistävä radiokampanja, joka oli taustamusiikiltaan yhdenmukainen SPEKin kesän radiokampanjan kanssa. Kampanjan vuosittainen tunnustuksen, Turvallisuusteko-palkinnon, sai Etelä-Savon Pelastuslaitoksen paloesimies Tapio Ranta. Kampanjan graafisen ilmeen uudistamistyö saatiin päätökseen. SPEKin työ näkyi ja kuului mediassa SPEKin toiminta tiedotusvälineiden kanssa jatkui perinteisen kaksisuuntaisena. Järjestö seuraa mediaseurannan avulla sitä, mitä tiedotusvälineet kertovat paloturvallisuudesta. Toisaalta järjestö tuottaa tietoa ja materiaaleja tiedotusvälineille. SPEKin lehdistöseurannan avulla pidetään tilastoa palokuolemista. Palokuolemista luokitellaan mm. syttymissyy, paikkakunta, uhrin ikä ja sukupuoli. Tietojen perusteella SPEK laatii neljännesvuosittain tiedotteen tilanteen kehittymisestä. Palokuolematiedote onkin järjestön tehokkaimpia tapoja ylittää uutiskynnys ja kertoa, miten tulipaloja voidaan välttää. Mediaseurantaa tehdään myös palovaroittimen osallisuudesta tulipaloista pelastumiseen sekä yleisemmin kodin ja työpaikan paloturvallisuudesta ja talosuojelusta. SPEKillä oli kesällä ja joulun alla paloturvallisuuden radiokampanja Radioiden Liiton kaikilla asemilla. Tietoiskuilla muistutettiin palovaroittimesta ja muusta ajankohtaisesta paloturvallisuudesta. Kummassakin kampanjassa oli mukana 83 radioasemaa, 274 taajuutta. Kesän kampanjan tavoittavuus oli Kansallisen radiotutkimuksen mukaan yli 9-vuotiasta suomalaista eli 72.6 % kohderyhmästä. Joulun lyhyemmän kampanjan vastaavat luvut olivat yli 9-vuotiasta suomalaista, % kohderyhmästä. Kesäkampanjan bruttokontakti oli kuulemiskertaa, joulukampanjan kuulemiskertaa. - Tietoiskukampanjoita oli alkuvuonna erikseen myös Sävelradiossa. SPEKin tuottama TV-tietoisku valmistui kesällä 2005, ja sitä näytettiin YLEn TV 1:llä joulun alla paljon. Minimoi-korttikampanjassa jaettiin perinteisiä, pirteitä postikortteja muistuttamaan ihmisiä kesän turvallisuudesta ja joulunajan paloturvallisuudesta. Korttien jakelupisteitä on nelisensataa eri puolilla maata. Kesä- ja joulukorttia jaettiin kappaletta kumpaakin. Paloturvallisuutta edisti myös jättiscreenin käyttö. Screenillä näytettiin paloturvallisuusvinkkejä 42 suurtapahtumassa ympäri Suomen. Uudet ja uudistetut materiaalit lisäävät turvallisuuden tieto-taitoa Tahallaan sytytetyt palot ovat yhä suurempi tulipalojen syy. Tuhopoltto-videon ja -DVD:n sisältösuunnittelu, käsikirjoitukset, kuvausjärjestelyt tehtiin kertomusvuoden aikana. Yhteistyössä Terveyden edistämisen keskuksen vetämän järjestöryhmän kanssa valmistui Urbaaneja legendoja -DVD, joka pyrkii ehkäisemään tapaturmia. DVD:tä markkinoi SPEK. Kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä SPEK tekee tiedotus- ja valistustyötä paljon yhteistyössä muiden turvallisuutta edistävien toimijoiden kanssa. Keskeisiä kumppaneita olivat sosiaali- ja terveysministeriö, sisäasiainministeriö, liikenneja viestintäministeriö, Puolustusvoimat, Kansanterveyslaitos, Kuluttajavirasto, Turvatekniikan keskus, Työterveyslaitos, Liikenneturva, Suomen Kuntaliitto, Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto, Tapaturmavakuutuslaitosten Liitto, Terveyden edistämisen keskus ja Työturvallisuuskeskus. SPEKin viestintä toimi vuonna 2005 myös Palosuojelurahaston asiantuntijatyöryhmässä. SPEK on jäsenenä turvallisuutta ja yhteiskunnallista viestintää edistävissä järjestöissä: Yhteiskuntaviestinnän yhdistyksessä ja Naisten Valmiusliitossa. Järjestö kuului myös Puolustustaloudellisen Suunnittelukunnan Koti- ja suurtaloustoimikuntaan. SPEKin tiedotus oli mukana valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden ohjelman pohjalta perustetussa Erityisryhmien asumisturvallisuusprojektissa. Vuoden 2005 kansainvälistä yhteistyötä oli osallistuminen Nordic Safe Community -konferenssiin Karlstadissa SPEKin oma tiedotus- ja valistustoimikunta kokoontui kerran. Messut ja näyttelyt SPEK on osallistunut omalla näyttelyosastollaan yhteensä 6 messutapahtumaan. Lisäksi pelastusliittojen, pelastuslaitosten, vpk-yhdistysten ja muiden yhteistyötahojen esiintymisiä on tuettu kiertävällä näyttelykalustolla ja esittelyaineistoilla. Oma Koti 05 -messut Helsingin Messukeskuksessa ja Osaava Nainen -messut Turun Kongressi- ja Messukeskuksessa olivat yleisömääriltään vuoden näyttävimmät tapahtumat. Molemmilla messuilla tuotiin hyvällä menestyksellä esille SPEKin monipuolista osaamista ja asiantuntijaroolia turvallisuusasioissa. Ähtärissä palokuntanuoret eri puolilta Suomea valistivat Santerin Seikkailumaan kävijöitä. 13

14 Varautuminen ja väestönsuojelu Keskusjärjestö pyrkii toiminnallaan edistämään tietämystä varautumisen merkityksestä sekä edistämään kansalaisten valmiuksia omatoimiseen varautumiseen. Omatoiminen varautuminen tarkoittaa vaaratilanteiden syntymisen ennaltaehkäisemistä sekä varautumista henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen kaikenlaisissa vaaratilanteissa. Varautuminen on siis toimintaa, jolla pyritään ehkäisemään vaaratilanteita, huomioidaan normaaliajan häiriötilanteet sekä valmistellaan toimenpiteet poikkeusolojen varalta. Väestönsuojelu sisältää ihmisten ja omaisuuden suojaamisen ja pelastustoiminnan poikkeusoloissa sekä niihin varautumisen. Kotona ja työpaikalla, virastossa, yrityksessä ja laitoksessa suoritettavat väestönsuojelutoimenpiteet ovat osa omatoimista varautumista. Toiminta vakiintui Varautumiseen ja väestönsuojeluun panostettiin aikaisempia vuosia enemmän. Pelastusopiston, alueellisten pelastusliittojen, pelastuslaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa tehtiin kiinteää yhteistyötä varautumisasioiden kehittämisessä. Väestönsuojelutoimikunta kokoontui neljä kertaa. Valtakunnallisen varautumiskouluttajajärjestelmän ylläpito ja kouluttajien koulutus toteutettiin yhteistyössä Pelastusopiston kanssa. Koulutusjärjestelmän toiminta vakiintui ja uusia kouluttajia saatiin mukaan toimintaan. Maanpuolustuskoulutus ry:n kanssa edellisenä vuonna allekirjoitettu kumppanuussopimus selkeytti varautumiskoulutuksen järjestämistä ja vastuujakoa valtakunnallisesti haastetta on kuitenkin edelleen. Varautumisen sektorille saatiin uusia resursseja maaliskuun alussa, kun varautumissuunnittelijana aloitti Katja Ahola. SPEKin nettisivustolle laadittiin varautumiselle ja väestönsuojelulle omat sivunsa. Kertomusvuonna järjestettiin varautumiskouluttajien opintopäivät yhteistyössä pelastusopiston kanssa sekä valtakunnallinen varautumisseminaari. Seminaariin osallistui noin sata henkilöä eri puolilta maata. Luennoitsijoina ja osanottajina oli pelastustoimen vaikuttajia, kuntien johtoa sekä muiden sidosryhmien edustajia. Keskustelua herätti erityisesti kuntien varautumistilanne ja sen tukeminen. Väestönsuojeluun ja varautumiseen liittyvissä asioissa annettiin runsaasti asiantuntija-apua muun muassa puhelinneuvonnalla sekä luennoimalla monissa eri tilaisuuksissa. Puolustus- ja turvallisuusmessuilla Tampereella SPEKin varautumissektori toteutti useita tie- 14

15 toiskuja omatoimiseen varautumiseen liittyen osana laajempaa sisäasiainhallinnon Arjen turvaa -teemaa. Osana kertomusvuoden toimintaa osallistuttiin myös useiden työryhmien työskentelyyn SPE- Kin edustajina. Uutta koulutusmateriaalia Varautumisen ja väestönsuojelun opetusmateriaalia valmistui yksi uusi kurssi, yritysten ja laitosten suojelujohdon peruskurssi. Talon turvallisuuspäällikön kurssi päivitettiin. Myös talon pelastussuunnitelmalomake sekä yritysten pelastussuunnitelma CD päivitettiin vastaamaan nyky-yhteiskunnan vaatimuksia. Sisäasiainministeriön pelastusosaston kanssa laadittiin Kodin turvaopas Suojele itseäsi ja muita -verkkopalvelu nettiin. Aikaisemmin ilmestynyttä samannimistä kirjaa ei enää päivitetä painettuna versiona. Verkkopalvelu löytyy osoitteesta turvaopas.pelastustoimi.fi. Talo oma turvakeskus -opetusohjelma toteutettiin yhteistyössä Euro TV News tuotantoyhtiön kanssa. Ohjelmalla korvattiin Oili opastaa -video. Aktiivisesti mukana yhteistyöhankkeissa Varautumisen ja väestönsuojelun sanastoprojekti käynnistettiin ja laaja-alainen asiantuntijatyöryhmä ehti kokoontua kerran vuoden loppupuolella. Sanaston on suunniteltu valmistuvan vuoden 2007 keväällä. Helsingin Pelastusliitto ry:n kanssa käynnistettiin Kodin varautumisen ja väestönsuojelun pilottikurssi. Tarkoituksena on laatia valtakunnallinen koulutusaineisto pilotoinnin pohjalta. Suomen Erillisverkot Oy:n kanssa käynnistettiin VIRVE -hanke, jonka tavoitteena on tuottaa opetusmateriaalia kuntien eri sektoreiden VIRVE- käyttäjille. Kertomusvuosi vakiinnutti useampia pitkäntähtäimen toimintoja. Varautumisseminaari tullaan järjestämään vuosittain ja valtakunnallista varautumiskouluttajien koulutusjärjestelmää sekä opetusmateriaalia kehitetään jatkossakin. Tavoitteena on, että keskusjärjestön asemaa varautumisen asiantuntijana ja varautumiskoulutuksen kehittäjänä vahvistetaan edelleen sekä kouluttajakoulutukseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota. 15

16 Onnettomuuksien ennaltaehkäisy, turvallisuuden lisääminen ja varautuminen onnettomuus- ja vaaratilanteisiin Asiantuntijapalvelu Yhteistyö sisäasiainministeriön pelastusosaston ja ympäristöministeriön asunto- ja rakennusosaston kanssa on jatkunut vakaasti. Muista toimintakumppaneista voidaan mainita Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto, maa- ja metsätalousministeriö, Turvatekniikan keskus ja Kuntaliitto. Tekninen neuvonta Toimintavuoden aikana neuvonnan painopiste oli antaa tietoja uudistuneesta normistosta. Rakentamismääräyskokoelmasta uusiutuivat tuotanto- ja varastorakennusten paloturvallisuusohjeet (E2), autosuojien paloturvallisuusohjeet (E4) ja kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuusohjeet (E9). Rakentamismääräysten uusiutuminen ja muuttuva normisto myös sisäasiainministeriön hallinnonalalla aiheutti sen, että useat SPEKin tuottamat omat julkaisut oli päivitettävä. Pelastuslainsäädännön uudistus, jonka myötä vähintään viisi asuinhuoneistoa käsittävien taloyhtiöiden oli päivitettävä turvallisuussuunnitelmansa pelastussuunnitelmiksi tammikuun alkuun mennessä, aiheutti alkuvuonna ruuhkaa puhelinneuvonnassa. Kiinteistöjen omistajat, isännöitsijät ja taloyhtiöiden hallituksen edustajat tarvitsivat apua suunnittelun ja päivityksen tekemiseen. Järjestön internetsivuilla maksuttomasti ladattavissa olevat suunnitelmamallit olivat apuna neuvontatyössä. Turvallisuusselvitykseen ja asiasta tehtyyn oppaaseen liittyen annettiin neuvontaa niin paloviranomaisille kuin suunnittelijoille ja toiminnanharjoittajille. Selvitykseen perustuvan sammutuslaitteiston hankintaan, asentamiseen ja työn aikataulutukseen liittyvät asiat herättivät monia kysymyksiä. Vastauksia annettaessa pyrittiin herättämään toiminnanharjoittajat huomioimaan myös ne positiiviset vaikutukset, joita laitteiston hankinnalla saadaan toiminnan joustavuuteen ja turvallisuuden käyttöön yhtenä tekijänä markkinoinnissa. Palvelutaloista ja hoitolaitoksista lähteneen ajatuksen laajentaminen myös muuhun rakentamiseen oli ja tulee jatkossakin olemaan yksi tärkeä osa teknisen neuvonnan roolia jolla omalta osaltaan tuetaan sisäasiainministeriön pitkänajan toimintasuunnitelmaa. Lehdistöseuranta palokuolemista ja palovaroittimien osallisuudesta tulipaloissa jatkui. Palokuolemien kasvu taittui. 81 menehtynyttä on edelleen huolestuttavan suuri määrä, kun ajatellaan, että valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoite on, ettei palokuolemia tapahtuisi kolmeakymmentä enempää. Vaikka tavoite on asetettu vuoteen 2012 vaatii sen saavuttaminen vielä paljon määrätietoista työtä. Raportoiduista tapauksista lähes joka toisessa palovaroittimen ääneen reagoi naapuri tai joku muu sivullinen henkilö. Neuvonta on osallistunut vuoden kuluessa useiden eri työryhmien, kuten Palotutkimusraadin projektien, tuhopolttojen ehkäisytyöryhmän, maatilojen paloturvallisuusryhmän ja kuntaliiton osoitejärjestelmän laatimista käsittelevän oppaan julkaisua valmistelleen työryhmän työskentelyyn. Järjestyslain kumottua kaupunkien omat järjestyssäännöt ja niissä olleet osoitenumerointia käsitelleet määräykset, syntyi tarve laatia opas, jossa käsiteltäisiin osoitenumerointiin liittyviä asioita ja annettaisiin suosituksia toimivan järjestelmän laatimisesta. Pelastustoimen tarpeita tiedotettiin työryhmälle ja Suomen Postin kanssa laadittiin esityksiä mm kulmatalojen numeroinnista. Neuvonta osallistui eurooppalaisten palontorjuntaliittojen CFPA Guideline Commissionin työn lisäksi kansainväliseen CTIF Fire prevention Commissioniin, jonka puheenjohtajaksi nimettiin SPEKistä Matti Orrainen. Perustava kokous pidettiin lokakuussa Ranskan Mendessä. Komitean tarkoituksena on välittää tietoa ja keskustella palontorjuntaan ja ennaltaehkäisyyn liittyvistä asioista sekä tehdä ehdotuksia ja ohjeita eri maissa kertyneiden kokemusten pohjalta. Kirjallisia lausuntoja normiluonnoksista, yksittäisistä rakennuskohteista tai muista paloturvallisuuteen liittyvistä asioista annettiin 20 kappaletta. Painopiste on siirtynyt sähköpostin välityksellä tai puhelimitse annettavaan neuvontaan. Sisäasiainministeriön neuvontapalvelun kysymykset ovat työllistäneet teknistä neuvontaa kasvavassa määrin. SPEK on jatkanut jäsenyyttään Palotutkimusraadissa asiamiestehtävien siirryttyä Pelastusopistolle viime vuonna. Turvallisuuskoulutuksen suorittaneiden rekisteröinti 2005 Rekisteripalvelut Rekisteröintitehtävät kasvoivat edelleen erityisesti työturvallisuuskorttikoulutuksen takia. Tulityön sekä katto- ja vedeneristystyön turvallisuuskoulutuksen sekä tieturvakoulutuksen rekisteröinti jatkui entisellään. Rekisteröinti- ja laskutustehtävien ruuhkien purkamiseen palkattiin ulkopuolista työvoimaa tarpeen mukaan. Vuoden aikana rekisteröitiin uusia kurssinjohtajia 573, koulutettuja ja pidettyjä kursseja Asiakkaille teetettiin yksittäisiä kortteja kappaletta. 16

17 Vuoden 2005 rekisteripalvelujen määrä Rekisteri Koulutetut Kurssit Kurssinjohtajat Uusitut kortit Tulityö Kattotulityö Työturva Tieturva Yhteensä Vuoden aikana jatkettiin kehittämishanketta Kurssitietojen välittäminen internetin kautta. Internet-sovellus oli käytössä ja kursseista 54 prosenttia tuotettiin tietokantaan sen kautta. Laatukäsikirjan valmistelutyö jatkui eri työvaiheiden kuvausten päivittämisellä. Koulutus- ja tiedotuspalvelut SPEKin edustajat kouluttivat rekisteröintiin liittyviä asioita kolmella Tieturva -kouluttajakurssilla ja kahdellatoista työturvallisuuskorttikouluttajakurssilla. Tulityö- ja kattotulityökurssien kurssinjohtajia koulutettiin kahdessa Suomen Palopäällystöliiton järjestämässä tilaisuudessa. Lisäksi järjestettiin SPPL:n kanssa yksi tulityötyöseminaari, joihin osallistui noin 250 kurssinjohtajaa. SPEK välitti kuusi tiedotetta koulutusoikeudet omaaville kurssinjohtajille koulutukseen liittyvistä asioista. Tiedotteet lähettiin sähköpostina tai kirjeenä. Vuoden 2005 koulutus- ja tiedotuspalvelut Rekisteri Koulutustilaisuudet Tiedotteet Tulityö 2 2 Kattotulityö 1 1 Työturva 12 3 Tieturva 2 Yhteensä 17 6 Kurssitietojen välitys internetin kautta yleistyi ja 4970 kurssin tiedot (54 %) siirrettiin tietokantaan sovellutuksen kautta. Netin käytön kurssitietojen välittämiseen omaksuivat parhaiten työturvallisuuskorttikurssien johtajat, joiden pitämistä kursseista 61 prosenttia tuli sovellutuksen välityksellä. Erilaiset sovellutuksen käyttöön liittyvät ongelmat työllistivät paljon sekä SPEKin henkilökuntaa että ohjelman luonutta konsulttiyritystä. Ohjelmaa päivitettiin säännöllisesti asiakaspalautteiden perusteella. SPEKin edustajat osallistuivat 21 toimikunnan tai valiokunnan kokoukseen, joissa käsiteltiin turvallisuuskortteihin liittyviä asioita. SPEKin palkkaama konsultti Seija Vilander vastasi työturvallisuuskorttitoimikunnan ja -työvaliokunnan teknisen sihteerin tehtävistä. Koulutuspäällikkö Riitta Piironen toimi sihteerinä ja esittelijänä tulityötoimikunnassa ja jäsenenä työturvallisuuskorttitoimikunnassa. Tekninen johtaja Matti Orrainen oli jäsenenä sekä tulityötoimikunnassa että työturvallisuuskorttitoimikunnan työvaliokunnassa. Osallistuminen rekisteritoimintaa koskeviin kokouksiin Rekisteri Kokoukset Tulityö 10 Katotulityö Työturva 11 Tieturva Yhteensä 21 Tulityön turvallisuuskoulutuksen kehittäminen Toimikunta kokoontui yhdeksän kertaa ja piti yhden työseminaarin, johon osallistuivat myös työryhmien jäsenet. Toimikunnan alainen koulutus- ja laadunvalvontatyöryhmä kokoontui kerran. Toimikunnan työ painottui tulityön turvallisuuskoulutuksen uudistamiseen. Toimikunta käynnisti koulutuksen uudistamiseksi vuoden mittaisen projektin, jota vetämään valittiin koulutussuunnittelija Jukka Rämä. Rämän tehtävänä oli tuottaa uusittu tulityökoulutusaineisto sekä kurssinjohtajille että koulutettaville. Aineiston kehittämiseen osallistuivat toimikunnan lisäksi lukuisat alan asiantuntijat ja yritykset. Projektin tuloksena saatiin uudistettu kurssinjohtajan aineisto, joka sisältää kaiken koulutuksessa tarvittavan materiaalin sähköisessä muodossa (CD Rom ja DVD) sekä yksityiskohtaisen oppituntikohtaisen ohjeistuksen (manuaali). Kurssinjohtajien ohje uudistettiin vastaamaan uusia käytänteitä sekä laadittiin sopimusmalli SPEKin ja kurssinjohtajien välille. SPEK ja Suomen Palopäällystöliitto esittelivät uutta koulutusaineistoa ja käytänteitä Helsingissä toteutetussa Tulityöseminaarissa. Oslossa pidetyssä pohjoismaisessa kokouksessa hyväksyttiin tulityökortin kääntöpuolelle yhteinen malli ja ulkonäkö. Laadun varmistaminen kurssien arviointi Kurssien arviointia jatkettiin ja viisi henkilöä teki yhteensä 30 kursien arviointia. Alueellisesti arvioinnit keskittyivät Etelä- ja Keski- Suomeen. Kun vuoden aikana 668 kurssinjohtajaa järjesti tulityön 17

18 turvallisuuskursseja, heistä 4,5 % saatiin arvioitua. SPEKiin tulleiden palautteiden perusteella pyydettiin kahdelta kurssinjohtajalta kirjallista selvitystä kurssin toteuttamiseen liittyvistä epäkohdista. Ammatillinen täydennyskoulutus Vuoden aikana pidettiin 21 kurssia, joissa käsiteltiin paloturvallisuuslaitteita. Niihin osallistui 495 kurssilaista. Paloilmoittimen hoitajakursseista kahdeksan toteutettiin Helsingissä, kahdeksan järjestettiin yhteistyössä pelastusliittojen kanssa ja yksi toteutettiin yrityskohtaisena. Kurssien kouluttajana toimi SPEKin turvallisuusasiantuntija. Lisäksi laitteisiin liittyviä asioita käsiteltiin kahdella sammutuslaitteistot-kurssilla ja kahdella paloilmoittimen suunnittelukurssilla. Käsisammutinliikkeen vastuuhenkilön kurssin suoritti 20 ja tutkinnon 22 sammutinhuoltajaa. Turvallisuusjohdon ja henkilöstön palontorjuntakurssiin osallistui 23 ja CFPA-Europe -palontorjuntatutkinnon suoritti hyväksyttävästi 15 henkilöä. Yrityssuojelun kursseja pidettiin viisi, joista neljä peruskurssia ja yksi jatkokurssi. Niihin osallistui 88 henkilöä. Viranomaisille ja hoitolaitosten vastuuhenkilöille pidettiin yksi kurssi turvallisuusselvitysten laadinnasta palvelutaloihin ja isännöitsijöille kolme Turvallinen kiinteistö -kurssia, joista yksi oli yritykselle räätälöity. Näihin päivän mittaisiin kursseihin osallistui yhteensä 132 henkilöä. Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton Yritysturvallisuustoimiston ja SPEKin kaksipäiväiseen ajankohtaisseminaariin osallistui yli sata henkilöä. Vuoden aikana pidetyssä 37 tilaisuudessa koulutti 101 kouluttajaa antaen opetusta 969 kurssilaiselle, koulutettavapäivien lukumäärä oli Asetetut koulutustulostavoitteet toteutuivat, mutta katetavoitteesta jouduttiin tinkimään. Yritysten ja laitosten varautumisvalmiudet Turvallisuussuunnitelmia laadittiin kertomusvuonna 22, joista 15 oli uusia suunnitelmia ja 7 entisten päivityksiä. Tehtyihin suunnitelmiin liittyviä yrityskohtaisia koulutustilaisuuksia järjestettiin neljä. Tilaisuuksien kesto vaihteli kolmesta neljään tuntiin yritysten tarpeiden mukaisesti. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä 90 henkilöä (45 ktpv). Muuta varautumiseen liittyvää yrityskohtaista koulutusta järjestettiin yhdeksän eri tilaisuutta, joiden kesto vaihteli kahdesta tunnista kahteen päivään. Niihin osallistui 123 henkilöä (120 ktpv). Asiakkaita opastettiin puhelimitse pelastussuunnitteluun että väestönsuojeluun liittyvissä asioissa. 18

19 Toimintaedellytysten turvaaminen Talouskäytännöt ja yhteispalvelut SPEKissä hoidettiin oman talouden lisäksi Etelä-Savon sekä Pohjanmaan Pelastusalan Liiton, Uudenmaan, Oulun läänin ja Hämeen Pelastusliiton laskutus-, vero-, palkanlaskenta- ja kirjanpitotehtävät. Lisäksi talousosasto laati SPEKin ja alueliittojen tulossuunnitelmien- ja avustusten tilitysten yhteenvedot Palosuojelurahastolle ja Rahaautomaattiyhdistykselle. Padasjoen harjoitusalue Uuden ruokalarakennuksen urakkasopimus allekirjoitettiin Pääurakoitsijana toimii Rakennusliike Timo Salminen ky. Rakennustyöt valmistuvat toukokuussa Palokuntien harjoitusalueella kertyi vuonna 2005 majoitusvuorokausia Tuotemyynti ja markkinointi Myyntitoiminnan tarkoituksena on kohottaa pelastusalan tiedollista ja materiaalista valmiutta sekä tarjota alan tiedotus- ja koulutusaineistoa. Tavoitteena on vastata kysyntään ja ajan haasteisiin sekä osaltaan tukea myönteistä järjestökuvaa. Toimintavuoden aikana julkaistiin 17 uutta tai uusittua julkaisua. Suosituimmat julkaisut olivat Pelastussuunnitelma -opas, Talon tur- va-opas ja Tulityöt turvallisesti -kirja. Koulutusaineistoissa jatkettiin yhteis-työssä palokuntakoulutuksen kanssa perus- ja täydennyskoulutusaineistojen suomen- ja ruotsinkielisen aineiston tuotantoa. Opasteiden osalta jatkettiin myyntiä entisellä tavalla. Opastevalikoima kattaa pelastusalalle soveltuvat opasteet. Valikoima palvelee etenkin niitä asiakkaita, jotka tarvitsevat tuotteita lyhyellä toimitusajalla. Valistusaineistot palvelevat asiakkaita heidän etsiessään ratkaisuja onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn. Väestönsuojelumateriaalin tuotevalikoima sisälsi valmiit materiaalipakkaukset talosuojeluun sekä yritys- ja laitossuojeluun. Materiaalipakkausten lisäksi valikoimissa oli väestönsuojeluun liittyviä tuotteita erillisinä. Turvallisuustuotevalikoimassa suosituimmat olivat palovaroittimet ja sammutuspeite. SPEK markkinoi tuotteitaan osallistumalla messuihin ja näyttelyihin. Pelastus- ja väestönsuojelutuotteita myytiin suoramarkkinoinnin keinoin ja lehti-ilmoituksilla sekä ylläpitämällä verkkokauppaa Internetissä. Tuotemyynnissä on panostettu etenkin toimivaan jakeluun. Tilaukset toimitettiin yleensä päivän toimitusajalla. 19

20 Rahoitus 2005 e % Toiminnalliset tuotot ,9 Palosuojelurahasto ,0 Raha-automaattiyhdistys ,9 Projektit ja kohdeavustukset ,2 Ray, investointiavutus ,3 Väestönsuojelusäätiö ,7 Muut tuotot ,0 Yhteensä ,0 Avustukset 2005 e % Palosuojelurahasto ,0 Raha-automaattiyhdistys ,2 Projektiavustukset ,3 Ray, investointiavustus ,7 Väestönsuojelusäätiö ,9 Yhteensä ,0 Kulut 2005 e % Toimintakulut ,4 Henkilöstökulut ,8 Vuokrat ja huoneistokulut ,7 Projektit ,3 Muut kulut ,3 Muut toimintakulut ,5 Yhteensä ,0 20