Hankehakemus. Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Viranomaisen merkintöjä. 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan

Transkriptio

1 1 (17) Hankehakemus Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen merkintöjä Saapumispäivämäärä Käsittelijä Kimmo Kettunen Hakemusnumero Hakemustyyppi Uusi Diaarinumero EURA 2014/4263/ /2016/ESAELY Puhelinnumero Hankekoodi Tila Saapunut 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan Viranomainen Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2 Hakijan perustiedot Hakijan virallinen nimi MTK-POHJOIS-KARJALA Organisaatiotyyppi Muu järjestö tai yhdistys Jakeluosoite Siltakatu 20a 21b Postinumero Tilinumero (IBAN) FI WWW-osoite Hankkeen yhteyshenkilön nimi KAKRIAINEN MAIJA Yhteyshenkilön sähköpostiosoite maija.kakriainen@mtk.fi Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely ý Vain yksi hakija 3 Hankkeen perustiedot Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke) Y-tunnus Puhelinnumero Postitoimipaikka Joensuu BIC OKOYFIHH Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa järjestöagronomi Yhteyshenkilön puhelinnumero Hakija siirtää osan haettavasta tuesta yhdelle tai useammalle taholle hankkeen toteuttamista varten (tuen siirto) Hankkeen julkinen nimi Vipuvoimaa viljelijälle Alkamispäivämäärä Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen Hanketyyppi Hanke, jossa on henkilöitä varsinaisena kohderyhmänä Päättymispäivämäärä

2 2 (17) 4 Tiivistelmä (julkaistaan internetin tietopalvelussa) 4.1 Hankkeen julkinen tiivistelmä (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset) Maatalouden kannattavuus on laskenut kannattavuusrajan alapuolelle ja nyt moni maatila on joutunut tai joutuu lopettamaan yritystoiminnan. Myös jatkavilla maatiloilla on tehty voitava kustannusten pienentämiseksi. Yrittäjät työskentelevät jaksamisensa äärirajoilla, ja keinot ovat vähissä oman jaksamisen parantamiseksi, tervekin on vaarassa sairastua. Uupumus ja masennus eivät katso ikää ja voi kohdata myös nuoria, ja etenkin silloin kun työinto laittaa tekemään työtä tauotta yrittäjän kehittäessä ja laajentaessa toimintaansa, jotta pärjäisi talouden kilpajuoksussa. Tilanteeseen helpotusta saattaisi tuoda tilojen välinen yhteistyö ja sitä kautta tuotannon tehostaminen. Maatilayrityksiä on nyt tilanteessa, jossa on tehtävä ratkaisevia yritystoimintaan kohdistuvia päätöksiä, mutta moni yrittäjä tuntee voimattomuutta ja turhautumista sekä kokee, ettei voi enää vaikuttaa yrittämiseensä ja omaan elämäänsä. Mitä aiemmin ongelmiin päästään tarttumaan ja tuomaan uusia keinoja yritystoimintaan, sitä vähäisimmin vaurioin tilan toiminta pysyy koossa ja tuottavuus ei ehdi laskea. Hankkeen tavoitteet: 1)Auttaa yrityksen kuntoon saamisessa 2)Etsiä keinoja lisätä yritystoiminnan tuottavuutta 3)Lisätä maatalous- ja maaseutuyrittäjien tietoa talouden, tuottavuuden ja työssäjaksamisen keinoista Hankkeen toimenpidekokonaisuudet: 1)Yritys kuntoon -toimenpiteet: Toimenpide 1. Maatilayritys- ja yrittäjäkohtainen tuki käsittää tilanteen kartoituksen, taustaselvitykset ja yrityskäynnit. Ensivaiheen yrityskäynnillä tehdään tilannekatsaus ja toimintasuunnitelma tilanteen purkamiseksi sekä sovitaan jatkotuesta. Tehdään 50 maatilayritykselle vuodessa, yhteensä 100 yritykselle asiantuntija- hanketyöntekijän tekemänä. Toimenpide 2. Talousasiantuntijoiden täsmäapu 50 yritykselle. Toimenpide 3. Lainopillinen ja muu asiantuntija-apu jatkotoimena 40 yritykselle. Toimenpide 4. Henkinen kantti kuntoon-apu jatkotoimena 40 yrittäjälle. 2)Tuottavuutta yritystoimintaan - Boostia bisnekseen- toimenpiteet Yrittäjät, jotka haluavat kehittää yritystoimintansa kannattavuutta ja tuottavuutta saavat tietoa ja sparrausta oman kehittämiskohteensa eteenpäin viemiseksi asiantuntijoilta ja kollegoiltaan. Toteutus ryhmätyöskentelynä sekä vierailuilla yrityksissä ja tutkimuslaitoksissa. Yritystoimintaa tarkastellaan talouden ja johtamisen suunnasta tavoitteena vähentää tuotantopanoksiin sitoutuvaa rahaa, ja edistää tuottavuutta sekä yrittäjän hyvinvointia. Verkko-/ facebookin keskusteluryhmät ovat tukena myös.tuottavuutta yritystoimintaan-boostia bisnekseen toimenpiteisiin 30 yritykselle. 3)Tiedotustoimenpiteet talouden, tuottavuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi Toimenpiteissä opetellaan oman hyvinvoinnin tunnistamista ja kartuttamista sekä stressin työstämistä luentojen, keskustelu- ja vertaisryhmien avulla Toimenpide 1. Tiedottamista talouden, työhyvinvoinnin ja jaksamisen merkityksestä yritystoiminnassa tehdään hankkeen ja myös sidosryhmien tilaisuuksissa, jolloin tieto tavoittaa kohderyhmän kustannustehokkaasti sekä madaltaa avun vastaanottamista. Toimenpide 2.Luento- ja keskustelutilaisuuksia sekä tupailtoja Uusinta yritysjohtamis- ja hyvinvointijohtamistietoa sisällään pitävät tilaisuudet lisäävät tietoa yritysen menestymisen ja yrittäjän hyvinvoinnin tärkeydestä sekä yhteydestä toisiinsa.luennoilla käyttään alan asiantuntijoita.pienryhmissä ohjaajina on palvelujen tuottajia ja alan opiskelijoita sekä henkilökohtaisena tukena vapaaehtoiset kokemusasiantuntijat. Myös henkilökohtaista apua on tarjolla valtakunnallisen Maaseudun tukihenkilöverkoston valmentamilta tukihenkilöiltä, jotka ovat tiivissä yhteistyössä hankkeen kanssa. Hankkeen tulokset: Yrittäjien tietoisuus jaksamisen vaalimisesta ja merkityksestä kasvaa ja he saavat käyttöönsä tietoja ja uusia työkaluja yritystoiminnan vaikeuksiin ja oman jaksamisen seurantaan. Yrittäjät uskaltavat entistä paremmin hakea asiantuntijoiden,vapaaehtoisten ja kollegojen apua myös yritystoiminnan vaikeuksiin. Sidosryhmät ovat tietoisia ja valmiimpia puuttumaan ennen kuin yrityksen toiminta vaarantuu. Yrittäjät osaavat käyttää asiantuntijapalveluita kustannusten hallinnassa sekä talouden suunnittelussa tuottavuuden ja kannattavuuden

3 parantamiseksi. 3 (17) 4.2 Hankkeen nimi englannin kielellä Boosting the farmers 4.3 Hankkeen julkinen tiivistelmä englannin kielellä Boosting farmer`s efforts- project helps farmers in this agribusiness crises, when wellfare of whole farming family has went down and the furture to continue agribusiness. Economic situation of agriculture is very difficult now and has went down at least four years. The economy is depressed on many farms. The profitability has fallen many years ja numerous farms are in the situation to end the business. Farms have reduced the cost and tried to find inputs in lower prices and made co-operation with other farmers. In spite of that, farmes work under stress and the nearly all efforts to make better own wellbeing has been used. On many farms the entrepreneurs are in the situation, that they have to decide how to continue business. But many of them are without power to make economic survey and decision. It is needed help outside and when the problems has been found early so the damages are smaller. This project has three main aims: To help farmers and other rural entrepreneurs in their business problems with experts. To find new business or rise the productivity in other ways. To inform farmers and other rural entrepreneurs seek help to agribusines crises so their stress and tiredness does not affect negatively to the production and quality of their company. This project has been actively led from information of the agriculture and well being of the farmers as well as there has been many consultation from agricultural experts and also new research. The measures of the project are devided according to the aims: 1) Problems of entreneurship solving The project promouts entrepreneurs to solve their complicated problems with the help of the support net, wich is formed for the farmers. Also individual help is given to the firms and entrepreneurs for those in need. This firstaid happens in dialogue and helps see the manysided problem and need of the help.the first aid visit to firms is budgeted to 50 farms or other rural firms / year. The next help is from the stakeholders and after the plans of the firstaid. This help is given to 50 entrepreneurs/ firms. It is possible to have aid from the legal advice from the lawyer, 40 farms and also psychological help to 40 farmers. 2) Boosting business Entrepreneuers who want to proceed their business, especially productivity they will get information and sparring to their business by experts. They work in the groups so it gives reflect to the ideas of each other. The aim is to reduce costs and find new business or new branches to business going on. Web groups and discussion groups in facebook help in the working during the project. Budget to buy experts work is for 30 entrepreneurs. 3) Informing farmers how to rise agribusiness and how to take the well- being as lifestyle There are measures in the project to raise up the well- being of entrepreneurs, which motivates to continue the agribusiness and increase their production. In the project we think that well-being is a skill and it is possible to strengthen it by new information. The Information of new metods is available in lectures and discussion groups led by volontiers, experts by experience. The project is ecpected to interest and participated over 300 farms/firms and over 500 farmers/entrepreneurs. The budget is euros for two years.

4 4 (17) As a result entrepreneurs will get help to their business running and problems and tools also to proceed well being. Better wellbeing increase productivity of their businesses. The importance of the wellbeing of the farmers as well as rural entrepreneurs will become visible in this project and also motivate participants to pay attention to it. 5 Hankkeen tarve, tavoitteet ja kohderyhmä 5.1 Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Miten hanke on valmisteltu? Miten valmistelussa on otettu huomioon aiemmin rahoitettujen hankkeiden tulokset? Maatalouden kannattavuus on ollut alamäessä jo neljättä vuotta peräkkäin.vuonna 2015 maatiloille ja yrittämiselle toteutuivat kaikki mahdolliset riskit yhtäaikaisesti. Maataloustuotteiden hintojen lasku sai vauhtia vuonna 2014 EU:n asettamasta Venäjän vientikiellosta, jonka seurauksena Venäjä asetti EU:n elintarvikkeille vastapakotteet, mikä tyrehdytti elintarvikeviennin Venäjälle. Tämä koski erityisesti Suomea. EU:n maatalouden tukiuudistus alensi tukien määrää sekä aiheutti maksatussysteemien muutosta jäsenmaissa, mikä osaltaan myöhästytti tukien maksua vuoden 2016 puolelle. Markkinahintojen alentumisista ja tukien siirtymisistä saamatta eurot ovat aiheuttaneet vakavia kassakriisejä kaikissa tuotantosuunnissa. Yrittäjät ovat joutuneet neuvottelemaan välirahoituksesta pankkien kanssa ja tiukentuneet lainaehdot ovat nostaneet maatilayrittämisen kustannuksia. EU:n vaikeaselkoinen maatalouden tukiuudistus sellaisenaan on lisännyt henkisiä paineita viljelijöille vieden voimia ja luottamusta tulevaisuuteen. Maataloustulon aleneminen on ollut Suomessa koko EU:n rajuinta. Maataloustulo putosi vuonna 2015 jopa 40 prosenttia edellisvuodesta, ja se oli arviolta 9700 euroa vuodessa tilaa kohti ilmenee Luonnonvarakeskuksen tiedoista. Nyt on tultu siihen, että maatalouden kannattavuus on kriisirajoilla, pelivarat menetetty ja on selviytymiskamppailu menossa. Moni tila on joutunut ja joutuu lopettamaan; niin sanottu pudotuspeli on vauhdissa. Myös yritystoimintaa jatkavilla maatiloilla ovat yrittäjät tehneet kaikkensa kustannusten pienentämiseksi. Maito tuotantosuuntana on saavuttanut vuosia parhaan taloudellisen tuloksen, mutta sekin on kriisissä. Kannattavuuskerroin on laskenut 0,6:sta noin 0,3:een vuodesta 2014 vuoteen Naudanlihatilojen kannattavuus on noin 0,2 ja sikatilojen lähellä nollaa. Silloin kun kannattavuuskerroin on 1, yrittäjä on saanut työtunneilleen asettamansa palkkatavoitteen ja sijoittamalleen omalle pääomalle korkovaatimuksen. Kannattavuustutkimuksessa käytetään työtunnin hintana 14,0 euroa ja korkoprosenttina 5. Kaiken kukkuraksi kauppojen kilpailu asiakkaistaan halvoilla elintarvikkeilla on vaikuttanut siihen, että markkinoilta ei ole lisää rahaa otettavissa ja päinvastoin tuottajalle maksetut hinnat ovat alentuneet. Toimintaympäristö muuttuu maaseudulla. Pohjois-Karjalan maatalouden päätuotantosuunta on ollut vuosikymmeniä maito. Maitotilojen määrä on pudonnut jo 537 tilaan (pudotus 7,6 %) ja myös lypsylehmien määrä on alentunut (alenema 3 %) edellisvuoteen verrattuna toukokuun 2016 tilastoon. Myös maitomäärä on alentunut noin 2 miljoonaa litraa (138 milj. litrasta 136 milj. litraan, noin 1,5 %). Kehittämisinnostus on hiipunut, mikä näkyy siinä, että maatalouden investointeihin haettiin vähiten avustuksia ja korkotukilainaa vuoden 2016 ensimmäisessä haussa Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta koko maahan verrattuna. Maatalousyrittäjien väsyminen ja uupuminen tuovat monia ongelmia. Kun yrittäjä on joutunut olemaan pitkän ajan jaksamisensa äärirajoilla, kuten nykyisessä maatalousyrittämisessä on tapahtunut, niin tervekin ihminen sairastuu ja lisärasitus voi saada maatilan koko toiminnan sekaisin. Tiloilla ei ole käytettävissä enää rahaa oman jaksamisen parantamiseksi. Sosiaaliset verkostot kuten perhe ja suku ovat usein samassa jamassa, eikä tilojen välinen naapuriapu ole mahdollista aiempaan tapaan, kun omat työt vievät kaiken ajan. Jos yrittäjillä on lisäksi henkilökohtaisia tai työyhteisössä arkalaatuiseksi koettuja ongelmia, kuten parisuhteen kriisi, henkistä uupumista, alkoholin liikakäyttöä tai tulehtuneet suhteet entiseen isäntäpariin, ulkopuolisen avun hakemisen kynnys on korkealla. Taloudellisten riskien realisoitumisen takia moni yritys on nyt tilanteessa, jossa on tehtävä ratkaisevia päätöksiä, mutta viljelijä tuntee tällä hetkellä voimattomuutta ja turhautumista ja kokee, ettei voi enää vaikuttaa omaan elämäänsä ja

5 5 (17) yrittämiseensä. Maatalousyrittäjien työhyvinvointia tukevat toimet ovat myös vähentyneet valtion säästötoimien vuoksi. Kuntoutuksesta ovat poistuneet ASLAK ja TYK-kuntoutus sekä osaamisen kasvattamisen tukeminen aikuisten opintorahan muodossa ja menetettyinä sijaisapulomituksina lomituksen ehtojen muututtua. Maatalouslomituksen tiukentuneet ehdot jo sinänsä ovat rajanneet lomituspäivien saantia ja lisänneet kustannusrasitusta viljelijöiden maksettavaksi. Maatilayrittäjien väsymisellä on hintansa. Normaalista väsymyksestä toivutaan yleensä 1-2 viikossa ja lisäkustannuksena ovat tässä vaiheessa yleensä vain lomituskustannukset. Maatalouslomitus on nyt rajattu kotieläintiloille, kun kasvinviljelytyöt rajattiin pois lomitustöistä Samalla kasvinviljelytiloilta poistettiin oikeus sijaisapuun julkisen lomitustoiminnan kautta. Sijaisen löytyminen kesken kasvukauden kiireiden on vaikeaa ja kallista. Väsyminen vaikuttaa yritystoimintaan ja yrittäjän kohdalla esimerkiksi velkajärjestelyt on monimutkainen asia kun samalla pelissä on yritys, perhe ja parisuhde. Maatalousyrittäminen pitää sisällään myös tilojen välistä yhteistyötä kustannusten karsimiseksi. Yhteistyö vaarantuu, jos yksi lenkki on poissa sairastumisen vuoksi. Myös maaseudun muut yrittäjät ovat sidoksissa maatilayrittäjiin monella tapaa, taloudellisesti ja sosiaalisesti, ja epätietoisuus vaikeuttaa myös näiden yritysten kehittämistä. Koneyrittäjät, neuvontapalveluja tarjoavat asiantuntijat ja kirjanpitoyrittäjät ovat esimerkkejä muista maaseudun yrittäjistä, jotka ovat joutuneet kohtaamaan maanviljelijöiden uupumisen ja taloudellisen ahdingon. Maatalouden ongelmien lisääntyessä on entistä tärkeämpää, että varhaista asioihin tarttumista saataisiin edistettyä. Monet eri tahot näkevät merkkejä, joista voi päätellä, että kaikki ei ole kunnossa yksittäisellä maatilalla. Mitä aiemmin ongelmiin päästään tarttumaan, sitä vähäisimmin vaurioin tilan tuotanto selviää eli tuotanto pysyy koossa ja tuottavuus ei ehdi laskea. Hankkeessa edistetään yrittäjien henkilökohtaista jaksamista sekä mahdollisuuksia jatkaa yritystoimintaa yrityksen taloudellisia ja tuotannollisia esteitä tarkastellen. Hanke edistää sosiaalista osallisuutta aktivoimalla hankkeeseen osallistujia ja pienentämällä osallistumisen esteitä. Miten hanke on valmisteltu? Hankeen valmistelu on aloitettu vuonna 2014 laittamalla maaseutuyrittäjien hyvinvointihanke Pohjois-Karjalan maakuntaliiton hankeideahakuun ehdolle. Idea sai silloin hylkäävän päätöksen. Hankkeen taustalla olevia asioit on seurattu jatkuvasti, ja huomattu, että ongelmat kohderyhmässä suurenevat ja mutkistuvat. MTK-Pohjois-Karjala on järjestänyt hyvinvointi- ja työturvallisuus sekä varhaisen välittämisen päiviä yrittäjille ja sidosryhmille. Kaikkien näiden kautta ovat osallistujat ja sidosryhmät viestineet tarvetta saada aikaan maatalousyrittäjien työhyvinvointia tukeva hanke, joka pureutusi erityisesti jaksamisen taustalla oleviin ongelmiin. Muissa maakunnissa toteutettuihin tai käynnissä oleviin työhyvinvointi hankkeisiin on tutustuttu ja otettu huomioon niiden toiminnasta saatua palautetta mm. seuraavista hankkeista: Maatalousyrittäjien työhyvinvoinnin kehittämishankkeet 1 ja 2, Sastamalan seurakunta ja MTK-Satakunta (Leader, ), Varavoimaa farmarille II-hanke, MTK-Pirkanmaa ja MTK-Satakunta. Hanke on rahoitettu Maaseuturahastosta ajalle ). Voimaa arkeen (EURA 2014/3876/ , 01/2016/ESAELY). Hallinnoijana MTK-Pohjois-Savo ry Rahoittaja: ELY-keskus. ESR TL. 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus. Erityistavoite 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen. 80 % julkinen rahoitus. Myös MTK-Pohjois-Karjalan hallinnoiman aiemman maatalousyrittäjien hyvinvointihankkeen, Hyvinvoinnissa maaseudun voima, (ESR, 8/2008 6/2011) palaute ja kokemukset kannustavat hakemaan hanketta. Hankkeessa keskityttiin maatalousyrittäjien ja -lomittajien työhyvinvointiin fyysistä kuntoa edistämällä sekä valmiuksien

6 kasvattamiseen muutoksissa selviämiseksi. 6 (17) Hankkeen tarpeellisuutta tukee myös tutkittu tieto, joka tuo esille maatalousyrittäjien väsymisen ja vaikeudet. Savonia AMK:ssa opinnäytetyönä tehdyssä Työterveyslaitoksen tilaamassa tutkimuksessa, Hyvinvoiva maatalousyrittäjä on tutkittu 17 maatalousyrittäjiin kohdistunutta hyvinvointihanketta. Loppupäätelmäksi tutkimuksen tekijä Raija Hytönen toteaa, että maatalous- ja maaseutuyrittäjille suunnatut, työhyvinvoinnin edistämiseen keskittyvät hankkeet ovat osoittautuneet tarpeellisiksi yrittäjien hyvinvoinnin kannalta. Maaseudun yrittäjien hyvinvointi kaipaa huomiota. Maatalous ja työterveys Suomessa tutkimuksessa työnsä henkisesti melko tai hyvin rasittavaksi koki 40 % päätoimisista yrittäjistä. Tämä on huomattavasti enemmän kuin mitä kaikki suomalaiset työssä olevat kokevat (28 %). Työtään henkisesti hyvin rasittavana piti 9 %, melko rasittavana 31 %, jonkin verran rasittavana 41 %, melko kevyenä tai kevyenä 19 %(n=2169). Tilakoon kasvaessa myös henkisen rasittavuuden kokeminen lisääntyi. Päätoimisilta tilakokoa kasvattaneilla maatalousyrittäjillä oli viimeisen kuukauden aikana ollut pitkäaikaista muistin tai keskittymiskyvyn heikkenemistä, masentuneisuutta tai alakuloisuutta, voimattomuutta tai väsymistä, unettomuutta tai nukahtamisvaikeuksia. Mitä isommalta maatilalta vastaaja oli, sitä enemmän hän koki kysyttyjä oireita. MELAn työhyvinvointikysely 2015 toi esille, että viljelijät kaipasivat työhyvinvointinsa tueksi hyvinvointipäiviä, tukea muutokseen ja kriisiin, fyysistä ja psyykkistä kuntoa ylläpitäviä kursseja, henkilökohtaista neuvontaa hyvistä käytännöistä. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen maaseutuosasto on innostanut hankkeen valmisteluun tiedottaen kevättalvella MTK- Pohjois-Savon hankevalmistelusta ja toi esille mahdollisuutta myös Pohjois-Karjalassa. Jo rahoitetun MTK-Pohjois- Savon Voimaa arkeen hankkeen (ESR rahoitus ajalle ) kanssa on vaihdettu tietoja ja kokemuksia. Hankevalmistelussa on oltu tiivissä yhteistyössä valtakunnassa toimivien maatalouden kriisihankkeiden kanssa. Avuntarve on niissä yllättänyt ja esimerkiksi Pirkanmaalla toimivassa hakkeessa on tavoitettu jo 40% alueen maidontuottajista. Talousvaikeudet ja ihmissuhdevaikeudet aiheuttavat jaksamisongelmia työmäärän aiheuttaman uupumuksen lisäksi. Hankkeessa tuodaan esille myös hyvinvointitutkijoiden painottamaa ihmisten kykyä oppia, kognitiivisia taitoja ja erityisesti metakognitiivisten taitojen kehittämistä havainnoida, tarkastella tekemisiään, oppia sekä tehdä muutosta hyvinvointinsa parantamiseksi. 5.2 Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Tavoitteena on auttaa maatalousyrittäjiä löytämään keinoja käsitellä yritystoiminnan ja heidän yrittäjien omia henkilökohtaisia ongelmia sekä löytää menetelmiä edistää hyvinvointa. Tavoitteena on parantaa taloudellisten riskien hallintaa maatalous- ja maaseutuyrityksissä, jolloin uudesta tilanteesta hyötyvät niin yrittäjät kuin sidosryhmätkin. Tavoitteena ovat hyvinvoivat yrittäjät, jotka arvostavat omaa työtään, ja ovat motivoituneita kehittämään tuotantoaan. Pohjois-Karjalan maatalouden kilpailukyky vaatii menestyäkseen älykästä erikoistumista, uusinta tietoa ja innovatiivisuutta. Se vaatii osaamisen kasvattamista sekä henkistä joustavuutta ja uskallusta yrittäjiltä. Hyvinvoinnin lisääntyminen hyödyttää kaikkia osapuolia; hankkeeseen osallistuvia yrittäjiä perheineen, eläinten hyvinvointia, laadukasta elintarviketuotantoa sekä koko maatalouteen ja maaseutuun sidoksissa olevaa ammattikenttää ja maakuntaa. Hanke edesauttaa ongelmallisten asioiden ottamista puheeksi riittävän ajoissa ennen kuin ne kasaantuvat. Tavoitteena on muodostaa yhteistyö tiloilla käyvien tai asioivien eri tahon asintuntijoiden kanssa varhaisen välittämisen periaatetta hyödyntäen. Hanke on yhteistyöhanke, joten sen keskeinen yleistavoite on luoda alueelle ja myös valtakunnallisiin tahoihin yhteistyöverkosto, jossa tiedotetaan ja autetaan viljelijöitä heidän työhyvinvointiinsa, jaksamiseensa ja talous- ym. vaikeuksiin liittyvissä asioissa. Hankkeen tavoitteina ovat

7 7 (17) 1 Auttaa yrityksen kuntoon saamisessa 2 Etsiä keinoja lisätä yritystoiminnan tuottavuutta 3 Edistää maatalous- ja maaseutuyrittäjien yritystoimintaa ja yrittäjien hyvinvointia tiedotuksellisin keinoin Talouden parempaan kuntoon laittaminen edistää välittöämsti yrittäjäperheen elämää ja edesauttaa yritystoiminnan jatkumista ylisukupolvien, mikä on välttämätöntä maatalousyritystoiminnassa, johon sitoutuu paljon pääomaa ja pääoman tuotto on alhainen.tuottavuuden aikaan saamiseksi talouden pohja on oltava kunnossa, ja siitä on hyvä lähteä kehittämään esimerkiksi muuta biotalouteen liittyvää yritystoimintaa kuten uusiutuvan energian tuottamista. Se tapahtuu monilla maatiloilla osin jo olemassa olevalla koneilla ja kalustolla. Jaksamiseen ja hyvinvointiin eli inhimillisen pääoman kasvattamiseen tehtävät toimet ovat tutkimusten mukaan kannattavia. Hyvinvoiva työntekijä ja hyvinvoiva yrittäjä suoriutuu töistään aiempaa paremmin ja uskaltaa suunnitella tulevaisuutta.hän osaa voimaantuneena hakea hyviä yhteistyökumppaneita yritystoimintansa työtehtäviin. 5.3 Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Mitä toimintatapojen muutosta halutaan saada aikaan? Hanke luo uusia toiminta- ja yhteistyömalleja vaikeuksien varhaisissa havaitsemissa ja ennaltaehkäisemissä maatalous- sekä maaseutuyrittäjien avuksi.hanke tukee kohderyhmänsä maatalous- ja maaseutuyrittäjien hyvinvointia ja tuottaa lisäarvoa yhteistyökumppanien verkostojen toimintaan. Hanke edistää sidosryhmien ja toimijoiden verkottumista. Hanke auttaa löytämään uusia keinoja ja yhteistyötä yritystoiminnan talouden ja tuottavuuden tehostamiseksi. Se kehittää yritysten ja yritysverkostojen johtamista ja työnorganisointia. Hanke edistää ikääntyvien työurien pidentämistä ja työllisyyttä. Se pidentää työuria ehkäisemällä työuupumusta ja edistämällä työssä jaksamista.viljelijöiden jaksaminen eläkeikään saakka vaikuttaa merkittävästi etenkin Pohjois- Karjalan kotieläintuotannon määrään. Hankkeessa kokeillaan myös verkkopohjaisia malleja osallistujien tavoittamiseksi osaamisen kasvattamiseksi. Hankkeen uutuusarvona on tuoda maaseudun yrittäjien tietoon uusinta hyvinvointiosaamista ja tutkittua tietoa tiedotuksellisin keinoin monikanavaisesti. Yrittäjien käyttöön esitellään valmiita jaksamisen testejä, joiden avulla omaseuranta on mahdollista. Tavoitteena on etsiä olemassa olevista menetelmistä ja testeistä paras tai parhaita mahdollisia maatalouden ja maaseudun yrittäjien käyttöön ja tarvittaessa muokata sitä/niitä paremmin soveltuvaksi kohderyhmälle. Hankkeessa kannustetaan opettelemaan hyvinvointiin vaikuttavia asioita ja harjoittelemaan niiden käyttöä omassa elämässään sekä kertomaan kokemuksistaan toisille yrittäjille. Hankkeessa yhdistetään vapaaehtoistoimijoiden, kokemusasiantuntijoiden ja hankkeen toimintaa. Hankkeen aikana on saatu muutos yrittäjien sidosryhmien toimintatapoihin. On neuvoteltu sidosryhmien kanssa menettelyistä maatalousalan edistämiseksi ja tehty sopimuksia, erityisesti yrityksen toimintaan ja talouteen liittyvien tahojen kanssa ja rakennettu kannustimia, jotka motivoivat yrittäjiä positiivisesti yrityksen kehittämiseen ja yrittäjän oman jaksamisen seurantaan. Hyvinvointihankkeessa on lähdetty liikkeelle ongelman tunnistamisesta olipa se henkilökohtainen tai yrityksen ongelmiin liittyvä. Sitten on edetty yksilöiden kautta tavoitteena positiivinen muutos kohderyhmässä. Sosiaalinen innovaatio on tässä tapauksessa käytäntöön viety työmuoto, jolla vaikutetaan myönteisesti työn merkityksellisyyden kokemiseen, yrittäjyyteen, ihmisten elämään ja hyvinvoinnin parantamiseen koko työyhteisössä ja perhepiirissä. 5.4 Mitkä ovat hankkeen varsinaiset kohderyhmät? Hankkeen kohderyhmänä ovat maatalousyrittäjät ja maaseutuyrittäjät Pohjois-Karjalassa. Erityisenä painopisteenä ovat investointia suunnittelevat ja investoinnin jälkeistä tuotantoa lisäävät viljelijät, ruuhkavuosissa elävät yrittäjät ja keski-ikäiset yrittäjät, joilla on vielä useita yrittäjyysvuosia jäljellä. Kotieläintiloilla yrittäminen on yleensä päätoimista ja taloudelliseen tilanteeseen ei voi vaikuttaa sivuansioilla tai palkkatyössä käynnillä. Kotieläintilat ovat tällä hetkellä suurimmissa taloudellisissa vaikeuksissa ja joilta tulee mahdollisesti pääosa hankkeen kohderyhmästä. Hankkeen sisältämiin yritys- ja yrittäjäkohtaisiin toimenpiteisiin sekä tiedotustilaisuuksiin on arvioitu osallistuvan 224 maatalous- ja maaseutuyrityksestä 400 maatalous- ja

8 8 (17) maaseutuyrittäjää. Hankkeeseen mukaan tuleva täyttää ilmoittautumislomakkeen ja lopettamisilmoitus kootaan hankkeen loppupuolella. Henkilö voi osallistua useisiin toimenpiteisiin, mutta vain kerran hänet kirjataan osallistujana Y-tunnuksella hankkeeseen. 5.5 Mitkä ovat hankkeen välilliset kohderyhmät? Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat maatalouden parissa työskentelevät sidosryhmät; maataloushallinto, työterveyshuolto, lomituspalvelut,maataloutta rahoittavat pankit ja vakuutuksia tarjoavat vakuutusyhtiöt, maataloustuotteita ostavat yritykset ja maataloudelle tuotantopanoksia tai asiantuntijapalveluja myyvät yritykset.välillisiä kohderyhmiä ovat myös maaseudun tukihenkilöverkosto ja MTK-yhdistysten luottamushenkilöt, sosiaali- ja lomitusvastaavat /hyvinvointivastaavat, jotka toimivat kunnallisissa yhteistyöelimissä maatalouslomituksen ja työterveyshuollon asiakasnäkökulmaa tuoden. 6 Toteutus ja tulokset 6.1 Mitkä ovat hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Hankkeen toiminta on työhyvinvointia edistävää, se ehkäisee uupumista, talous-, parisuhde- ym. vaikeuksia sekä edistää yritystoiminnan kehittymistä. Hankkeessa toteutettavat toimenpidekokonaisuudet Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä sidosryhmäverkoston kanssa. Hankkeen palveluista tiedotetaan suoraan ja sidosryhmien kautta. Yritys ja yrittäjä voivat ottaa yhteyttä suoraan hankkeeseen avun saamiseksi. Toinen tapa välittää tieto avun tarpeesta on varhaisen välittämisen periaatteeseen sisältyvä yhteydenottotapa, joka tapahtuu luottamuksellisesti myös ilman avuntarvitsijan omaa yhteydenottoa hankkeeseen Yritys kuntoon -toimenpiteet Toimenpide 1. Maatilayritys- ja yrittäjäkohtainen tuki Tilanteen kartoitus ja taustaselvitykset avuntarpeessa olevista määritellään riskiryhmät, hälytysmerkit riskiryhmittäin, seurantatavat sekä miten viestitään eri sidosryhmien kesken. Tarkasteltavia ryhmiä ovat esim. investoinnin jälkeisten vuosien aikana tuotantoa kasvattavat tilat, ruuhkavuosia elävät viljelijät, keski-ikäiset viljelijät, joilla on työvuosia jäljellä ja parisuhdevaikeuksissa olevat yrittäjät. Toimenpide tehdään yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Ensivaiheen yrityskäynti tehdään alkukartoituksen jälkeen. Tarkoituksena on tukea ja auttaa yrittäjiä talouteen, jaksamiseen, työkykyyn liittyvissä vaikeuksissa.hanke on tiiviissä yhteistyössä muiden auttavien tahojen kanssa. Yrityskäynti pitää sisällään keskustelun tilanteesta ja toimintasuunnitelman tilanteen purkamiseksi sekä jatkotuesta sopimisen. Jatkotukena voi olla toinen tilakäynti tai ohjaaminen asiantuntijoille hankkeen resurssia käyttäen. Edistymisen seuranta tehdään hankkeen aikana ja sovitaan jatkoseuranta hankkeen yrittäjän kanssa. Palvelun kohteena ovat maatilayritykset, joissa yrittäjät tuntevat tarvitsevansa ulkopuolista apua tilanteen selkeyttämiseksi tai yrityksiä joilla on jo niin suuri riski ajautua vaikeuksiin, että toiminnan jatkuminen on uhattuna ja tieto avun tarpeesta tulee sidosryhmien kautta asianomaisen luvalla. Tavoitteena on saada aikaan yritykselle sellainen toimintasuunnitelma, että kriisiytynyt tilanne voidaan hallitusti purkaa. Toimintasuunnitelman toteutumista seurataan hankkeen aikana. Kriisissä olevat tilat ovat usein ajautuneet muun neuvonnan ulottumattomiin ja uupuneilla viljelijöillä ei ole enää varaa ostaa palvelua, esim. neuvonta-apua. Henkistä apua ei osata hakea, koska sitä ei ole tarvittu ennenkään kuten psykologin apua tai psykoterapiaa. Yrittäjät voivat myös kokea, etteivät he saa apua työterveyshuollon kautta tai he eivät enää jaksa hakea apua. Ensitilakäynnillä kartoitetaan keskustelun avulla ongelmatilanne yhdessä yrittäjän tai jos yrityksessä on useampi yrittäjä yhdessä heidän kanssaan. Kriisissä tilannearvio ulkopuolisen tekemänä helpottaa. Tilakäynnin tavoitteena on antaa luottamuksellista keskusteluapua ja henkistä tukea sekä auttaa ensimmäisten askelten ottamisessa kriisistä pois. Hankkeessa ensitilakäynnin tekee projektipäällikkö, jolla tulee olla talous- ja ihmissuhdekokemusta sekä aihepiiriin koulutusta,käytännön kokemus maaseudun yritystoiminnasta ja toimivat sidosryhmäverkostot

9 jatkotoimenpiteitä ajatellen. 9 (17) Alkukartoituksessa luotu toimintasuunnitelma tilanteen purkamiseksi toimii ensiapuna, mikä edesauttaa turvaamaan yrittäjien toimintakyvyn ja yritystoiminnan jatkumisen. Tilatyö on ehdottoman luottamuksellista. Tieto avun tarpeessa olevista maatilayrityksistä ja -yrittäjistä tulee sidosryhmien kautta yrittäjien itsensä luvalla tai tilojen itsensä ilmoittamana. Ensivaiheen tilakäyntejä on arvioitu 50 kpl molempina hankkeen toimintavuosina. Tilakäynnin tueksi projektipäällikkö voi tehdä puhelimitse seurantayhteydenottoja tiloille, joille hän on tehnyt toimintasuunnitelman. Seurantayhteydenotoilla voidaan tarkentaa tavoitteita tai tarkistaa tavoitteiden toteutumista. Jatkotyöstönä kartoituksen ja ensivaiheen tilakäynnin jälkeen yrittäjän kanssa suunnittelua jatkaa tarpeen mukaan joku muu taho tai useampi taho tai hankkeen ostopalveluna annettavana palveluna. Hankkeessa luodaan yhtenäinen polku alkukartoituksesta yhteistyökumppanien tarjoamiin palveluihin ja apuun, joita tehdään tunnetuksi hankkeen tiedotuksessa. Maatilojen neuvontajärjestelmä "Neuvo 2020" tarjoaa neuvonta-apua ja siitä tiedotetaan hankkeessa sekä sen laajennetaan palvelutarjontaa Vipuvoimaa viljelijälle hankkeen avulla. Yhteistyötä tehdään myös Melan kanssa osana vuoden 2017 maatalouden kriisipakettia. Yhteistyötahoja ovat maaseutuviranomaiset, työterveyshuollon asiantuntijat, mielenterveyspalvelut, ProAgrian asiantuntijat,velkaneuvoja, ulosottoviranomainen, verottaja, MELA-asiamies, meijerit, teurastamot, lomitus jne. Jatkotyöstössä etsitään keinoja purkaa ongelmatilanne hallitusti.tapauksesta riippuen autetaan uusien vaihtoehtojen löytämiseksi yritystoiminnassa tai annetaan tukea uudelle urapolulle pääsemisessä tai etsitään keinoja, joilla työtaakkaa kevennetään ja työn tekoa järkeistetään. Kaikki yhteydenotot tilan ulkopuolisiin tahoihin tehdään viljelijän luvalla hänen kanssaan tehdyn toimintasuunnitelman mukaisesti. Toimenpide 2. Talousasiantuntijoiden täsmäapu Hankkeeseen on budjetoitu 30 yritykselle asiantuntijaostopalveluja vuonna 2017 ja 20 vuonna 2018, joita voi käyttää maatilayritysten jatkotoimenpiteenä. Asiantuntijoita haetaan yksityisistä elinkeinon harjoittajista eri organisaatioissa toimiviin. Toimenpide 3. Lainopillinen ja muu asiantuntija-apu. Toimenpidevaihtoehtoina veroasiantuntijan apu, lakineuvonnallinen apu, velkasaneeraus-/konkurssiapu ja jokin muu ennalta määrittelemätön apu, joita varataan 20 yritykselle molempina toimintavuosina. Toimenpiteillä turvataan yrittäjän tai yrittäjien toimintakyky ja autetaan yritystoiminnan jatkumista tai uusien vaihtoehtojen etsimistä. Toimenpide 4. Henkinen kantti kuntoon apu Yksilökohtaista sosiaali- ja terveysalan asiantuntija-apua ja työnohjausta varataan 20 yrittäjälle hankkeen molempina toimintavuosina. Vaikeuksissa oleva ihminen ei tule yleisiin tiedotustilaisuuksiin, joten toimenpide on perusteltu ja auttaa myös yritystoiminnan asioiden selkiyttämisessä. Hankkeessa järjestetään ryhmissä Mielenterveyden ensiapu 1-koulutusta (MTEA 1-koulutusta), jonka tavoitteena on vahvistaa osallistuvan mielenterveysosaamista pitäen sisällään tietoa ihmissuhteista, vuorovaikutuksesta, elämän kriiseistä ja -hallinnasta sekä työhyvinvoinnin merkityksestä Tuottavuutta yritystoimintaan - Boostia bisnekseen- toimenpiteet Yrittäjät, jotka haluavat kehittää yritystoimintansa kannattavuutta ja tuottavuutta saavat tietoa ja sparrausta oman kehittämiskohteensa eteenpäin viemiseksi asiantuntijoilta ja kollegoiltaan hankkeen kolmessa eripuolilla maakuntaa toimivassa ryhmässä. Kukin ryhmä kokoontuu vuoden aikana vähintään neljä kertaa ja lisäksi tukena on ryhmäytymisessä ja asioiden työstämisessä ovat verkko-/ facebookin keskusteluryhmä(t). Kokoontumisten yhteydessä tehdään yritysvierailuja ja kerran vuodessa opintomatka kotimaassa. Yritystoimintaa tarkastellaan talouden ja johtamisen suunnasta tavoitteena vähentää tuotantopanoksiin sitoutuvaa

10 10 (17) rahaa, ja edistää tuottavuutta sekä yrittäjän hyvinvointia. Keskeisenä tavoitteena on yrittäjän talous- ja johtamisosaamisen lisääminen opettelemalla seuraamaan esim. erilaisia talouden ja tuotannon tunnuslukuja, jotka viestivät yrityksestä ja myös yrityksen toimintaedellytyksistä. Toimenpiteissä paneudutaan myös yritysten ja yritysverkostojen johtamiseen sekä työn organisointiin. Asiantuntijoina kuullaan myös maatalouden ulkopuolisia tahoja Tiedotustoimenpiteet talouden, tuottavuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi Toimenpiteissä tuodaan tietoa, jolla voi opetella oman hyvinvoinnin merkityksestä ja kartuttamista sekä stressin työstämisestä. Toimenpide 1. Tiedottamista talouden, työhyvinvoinnin ja jaksamisen merkityksestä yhteistyökumppanien tilaisuuksissa. Tiedottamista tehdään yhteistyökumppaneiden ja hankkeen järjestämissä tilaisuuksissa, jolloin toiminta on kustannustehokasta. Tilaisuuksia on useita ja kohderyhmän tavoittaminen helpottuu. Tilaisuudet lisäävät kiinnostusta omaan hyvinvointiin ja madaltavat avun vastaanottamista. Puheenvuoroissa käsitellään teemoja, joiden avulla yrittäjä oppii havainnoimaan jaksamistaan, ennakointikykyään ym. elämänhallintaansa. Tiedotusta hoidetaan myös yhteistyöverkoston kautta ja välitetään työhyvinvointitietoa yrittäjille sekä tietoa auttavista tahoista.yhteistyötahojen kanssa rakennetaan sovittu ja luottamuksellinen yhteistyö maatalousyrittäjien auttamiseksi. Hanke osallistuu sosiaalisen median keskusteluun, tekee lehtijuttupohjia ym. Tiedotuksella vahvistetaan myös yrittäjien lähipiirin reagointikykyä hakea apua aikaisessa vaiheessa. Hanke tiedottaa mahdollisuudesta saada neuvonta-apua maatilojen neuvontajärjestelmän Neuvo2020kautta. ProAgrian ja Melan kanssa tehdän yhteistyötä päällekäisyyttä välttäen. Toimenpide 2. Luento- ja keskustelutilaisuuksia sekä tupailtoja Uusinta hyvinvointitietoutta tarjotaan yleisöluennoilla, joissa luennoitsijoina ovat alan expertit. Keskustelutilaisuuksissa sekä tupailloissa käytetään paikallisia asiantuntijoita projektipäällikön lisäksi. Mahdollisia pienryhmiä muodostetaan yhdessä Maaseudun tukihenkilöverkoston kanssa Jelppiryhminä, joissa ohjaajina ovat vapaaehtoiset kokemusasiantuntijat. Henkilökohtaisina kokemusasiantuntijoina ja keskusteluapuna hankeyhteistyössä ovat valtakunnallisen Maaseudun tukihenkilöverkon valmentamat maaseudun tukihenkilöt. Hankkeen toteutumiseksi ja vaikuttavuuden selville saamiseksi hankeessa tehdään itsearviointia, ulkoista arviontia ei tehdä.hankeeseen osallistuvilta kootaan palautetta ja hankkeen järjestämien toimenpiteiden kävijämäärät ovat hankkeen yleisen vaikuttavuuden mittari, jota seurataan koko hankkeen ajan.toimenpidekokonaisuuksien onnistumista tarkastellaan osallistujien kokemusten kautta. Hankkeen tuloksia ja vaikuttavuutta tarkastellaan hankkeen ohjausryhmän kokouksissa em. laadullisten ja määrällisten tietojen pohjalta. 6.2 Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Mitä lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia sillä on? 6.2 Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Mitä lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia sillä on? Lyhyen aikavälin välittömät vaikutukset Hankkeen toimenpiteillä edistetään maaseudun yritystoiminnan jatkuvuutta ja työn tuottavuutta välittömästi, sillä vaihtoehtona uupunut yrittäjä saisi aikaan tuotannon alenemisen tai koko yritystoiminnan lakkauttamisen. Yrittäjät osaavat käyttää asiantuntijapalveluita kustannusten hallinnassa sekä talouden suunnittelussa tuottavuuden ja kannattavuuden parantamiseksi. Yrittäjien tietoisuus jaksamisen vaalimisesta ja merkityksestä kasvaa ja he saavat käyttöönsä tietoja ja uusia työkaluja oman jaksamisen seurantaan sekä uskallusta hakea ammatti-ihmisten, vapaaehtoisten ja kollegojen apua myös yritystoiminnan vaikeuksiin.

11 11 (17) Yrittäjien kynnys keskustella yhdessä jaksamiseen liittyvistä asioista alenee tai jopa häviää kokonaan. Yleinen keskusteluilmapiiri on suosiollinen jaksamiseen liittyviin asioihin.viljelijöiden ja muiden maaseudun yrittäjien arvostus omaa työtään kohtaan nousee. Hanke edistää yhteisöllisyyttä, lujittaa ammattikuntaa. Maatalousyrittäjät tulevat tietoiseksi työkaluista, joiden avulla he voivat seurata tilan toimintaa ja omaa jaksamistaan. Yrittäjien sidosryhmät havaitsevat varhaisessa vaiheessa pitkittyneen väsymyksen ja osaavat puuttua siihen, ennen kuin yrityksen toiminta vaarantuu. Hanke vahvistaa maaseutua lähellä olevien asiantuntijoiden ja kehittäjien yhteistyötä sekä maaseudun yrittäjien välistä vuorovaikutusta. Sidosryhmät ottavat käyttöön jaksamisen seurantaan positiivisia taloudellisia kannustimia. Samalla yritystoiminnan taloudelliset riskit pienenevät. Pitkän aikavälin välilliset vaikutukset Yritysten kannattavuus, tuottavuus ja yrittäjien hyvinvointi paranevat sekä sitä kautta motivaatio yritysten kehittämiseen säilyy ja kasvaa. Yrittäjät kokevat yritystoiminnan harjoittamisen mielekkääksi ja myös omaa ammattitaitoa halutaan kehittää. Hanke tukee työpaikkojen ja yritysten kehittämistä sekä kasvua. Hanke vahvistaa tiukassa taloudellisessa tilanteessa olevien yrittäjien jaksamista ja sosiaalista osallisuutta. Yksilön henkisen kunnon kasvu ja yrittämisen esteiden poistaminen tai vähentäminen vahvistaa myös koko yhteisöä. Hanke edistää työhyvinvointia, työn tuottavuutta ja edesauttaa työuralla jaksamisessa aiempaa pitempään. 6.3 Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan ja tuloksia sekä kokemuksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen? Hankkeen kohderyhmä on tullut tietoiseksi uusista palveluista yritystoimintansa hoitamisessa ja on valmiimpi ostamaan talousosaamista ja muuta asiantuntijaosaamista myös yksityisiltä markkinoilta. Kohderyhmä omaksunut uusia menetelmiä edistää hyvinvointiaan, on tietoisempi stressin vaikutuksista ja sietää aiempaa paremmin vaikeuksia ja stressiä. Hankkeen kokemuksia ja tuloksia on tarkoitus hyödyntää myös laajemmin esimerkiksi työterveyshuollossa ja sidosryhmät hyödyntävät hankkeen tuloksia myös omissa toiminnoissaan. Viljelijöiden ja muiden maaseudun yrittäjien sidosryhmäverkosto on hankkeen jäljiltä entistä ehyempi ja pystyy yhdessä toimien reagoimaan yrittäjien ongelmiin hyvin varhaisessa vaiheessa Pohjois-Karjalassa. Tuloksista tiedotetaan hallinnoijan MTK-Pohjois-Karjalan nettisivulla ja sinne tallennetaan hankkeen tuloksia sekä kannustetaan kohderyhmää jatkossakin käyttämään asiantuntija-apua ja myös nettipalveluita oman jaksamisen tueksi. Hankkeen jälkeen aineistosta on mahdollista koota koulutusmateriaali, jota voidaan hyödyntää ammattiopinnoissa ja aikuiskoulutuksessa. Tavoitteena on sisällyttää tulevaisuudessa jaksamisen seuranta jokaiseen yrittäjätutkintoon. 7 Kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman tiivistelmä Hankkeelle haetaan ennakkoa ý Kyllä Ei Ennakkoa haetaan ( ) ,00 Perustele ennakon tarve Hankkeen maksatuksia haetaan kaksi kertaa vuodessa, jolloin kustannukset etenkin palkoista ja ostopalveluista muodostavat ison rasitteen organisaation varsinaiselle toiminnalle. Kustannusmalli Flat rate 15 % palkkakustannuksista A Hankkeen kustannukset ja rahoitus

12 12 (17) Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset Ostopalvelut Matkakustannukset Muut kustannukset 0 5 Flat rate Kustannukset yhteensä Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava ESR- ja valtion rahoitus Kuntien rahoitus Muu julkinen rahoitus Yksityinen rahoitus Rahoitus yhteensä B Erikseen raportoitavat osallistujien palkkakustannukset ja niiden rahoitus (joihin ei myönnetä ESR:n ja valtion rahoitusta) Kustannukset Yhteensä 7 Kunnat 0 8 Muu julkinen 0 Yhteensä 0 Kustannusarvio yhteensä Rahoitus Yhteensä 5 Kuntien rahoitus 0 6 Muu julkinen rahoitus 0 Yhteensä 0 Rahoitussuunnitelma yhteensä Muilta rahoittajilta haettu rahoitus 8.1 Mitä sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia on rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista (ml. omarahoitusosuus)? Kuntien maaseutuviranomaisille on tiedotettu hankesuunnittelusta ja rahoitussitoumuksia haetaan kunnilta maaseutupäälliköiden kautta. Nurmeksen, Valtimon ja Lieksan kuntien osalta PIKES Oy:n hallitus käsittelee hankerahoitusesitykset. Seuraava hallitus on , jolloin päätös kuntarahoituksen myöntämisestä on selvillä Keski-Karjalan maaseututoimen osalta päätökset siirtyvät tammikuulle Liperin maaseututoimi ei ole vielä vastanneet kuntarahoituspyyntöön. Yksityisrahoituksesta on lähetetty kysely ja viimekädessä hakija ja osallistujat vastaavat siitä. 8.2 Onko hankkeeseen haettu tai ollaanko hakemassa rahoitusta muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Kuinka paljon rahoitusta on haettu tai myönnetty? ei ole 9 Yhteydet muihin hankkeisiin 9.1 Mihin muihin Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit.) Voimaa arkeen hankkeen kanssa on vaihdettu tietoja jo hankkeiden valmistelussa.voimaa arkeen hanke(eura 2014/3876/ , 01/2016/ESAELY)on MTK-Pohjois-Savo ry:n hallinnoima. Rahoittaja: ELY-keskus. ESR TL. 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus. Erotyistavoite 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen. Myös maaseuturahaston seuraavien hankkeiden kanssa on sovittu yhteistyöstä: Varavoimaa farmarille II, Pirkanmaa ja Satakunta, Rahoittaja ELY-keskus,maaseuturahasto.Hankkeeseen on haettu tietoa ja taustatukea saada maatalousyrittäjien hyvinvointihanke Pohjois-Karjalaan. Varavoimaa Farmarille Etelä-Pohjanmaalla Boosti Uusimaa ja Häme, Maaseuturahasto

13 13 (17) Virtaa Viljelijälle -hanke Etelä-Karjala ja Kymenlaakso, Maaseudun kehittämisohjelma Hankevetäjien kanssa on sovittu yhteistyöstä tietojen ja kokemusten vaihtamiseksi hankkeiden välillä. 9.2 Mihin muista rahoituslähteistä rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit, jos niitä on.) Hanke ei liitys 10 Maantieteellinen kohdealue ý Hankkeen toiminta kohdistuu yhden maakunnan alueelle Hankkeen toiminta kohdistuu usean maakunnan alueelle Hankkeen toiminta on valtakunnallista Maakunnat Pohjois-Karjala Seutukunnat Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan Kunnat Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kitee, Kontiolahti, Lieksa, Liperi, Nurmes, Outokumpu, Polvijärvi, Rääkkylä, Tohmajärvi, Valtimo Jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa, mikä on toteutuspaikan osoite? Jakeluosoite Siltakatu 20 A 21 B Postinumero Postitoimipaikka Joensuu 11 Hakijan osaaminen, hankkeen riskiarviointi ja ohjausryhmä 11.1 Minkälainen on hakijan osaaminen ja kokemus hankkeiden toteuttamisesta ja hankesuunnitelman mukaisesta sisällöllisestä teemasta? Maataloustuottajain Pohjois-Karjalan liitto, MTK-Pohjois-Karjala r.y. on yleishyödyllinen, ei alv-velvollinen rekisteröity yhdistys, perustettu vuonna Jäseninä MTK-Pohjois-Karjalalla on 13 maataloustuottajainyhdistystä, joissa oli kaikkiaan 5831 henkilöjäsentä, ja yhteisöjäseninä Osuuskunta ItäMaito ja Osuuskunta Tuottajain Maito, Osuuskunta Lihakunta, Pohjois-Karjalan OP-liitto ja osuuspankit, Pohjois-Karjalan Osuuskauppa sekä LähiTapiola Itä. Tiedot MTK-Pohjois-Karjalaa johtaa 9-henkinen johtokunta, ja sen nimenkirjoittajat ovat puheenjohtaja tai toiminnanjohtaja. Hakijan palveluksessa työskentelee kolme toimihenkilöä: toiminnanjohtaja, toimistosihteeri ja järjestöagronomi. Henkilökunta on työskennellyt jo vuosia yhdessä ja ovat ammattitaitoisia. Järjestöagronomi on tehnyt tuottajaliitossa hanketyötä järjestötyön lisäksi vuodesta 2002 ja toiminnanjohtaja on johtanut näitä hankkeita. Myös toimistosihteeri on hoitanut useiden hankkeiden taloushallintoa organisaation taloushallinnon lisäksi. Hakijalla on kokemusta eri hanketyyppien hallinnoinnista; Leader- EMOTR-, ESR- ja maaseuturahastohankkeissa, joissa rahoittajana on ollut Pohjois-Karjalan ELY-keskus. Hankkeet on toteutettu suunnitelmien mukaan. Henkilöstö on kasvattanut tietohallinto ja asiasisältöosaamistaan. MTK-Pohjois-Karjalalla on vahvat sidosryhmäyhteydet koulutus- ja kehittämisorganisaatioihin, rahoittajatahoihin, kuntiin ja elintarvikkeita jalostaviin yrityksiin sekä tuottajaorganisaation eri tahoihin. Hankkeella on käyttävissä toimitilat keskeisellä paikalla Joensuussa, hyvät tietoliikenneyhteydet, mukaan lukien kannettavat tietokoneet, dataprojektori ja videoneuvottelutekniikka ja matkapuhelimet nettiliittymineen.hallinnoijalla on kohderyhmän ja toimialan tuntemus Minkälaisia riskejä hankkeen toteuttamiseen liittyy ja miten riskejä hallitaan?

14 14 (17) Riski Henkilöriskit Talousriski Kohderyhmän motivaatio osallistua Toimenpiteiden toimimattomuus kohderyhmölle Toimenpiteet riskin toteutumisen todennäköisyyden pienentämiseksi Riskiä vähennetään valitsemalla projektin työntekijöiksi osaavat henkilöt. Lisäksi riskiä ja kuormitusta vähennetään ostopalveluna hankittavalla työnohjauksella. Asiantuntijoita käytetään lisäksi sisällön toteuttamiseksi. Hakija huolehtii maksuvalmiudestaan tasapainoiden taloudenpidon avulla. Tiedotetaan hankkeen tarjonnasta suoraan kohderyhmälle ja yhteistyökumppanien kautta. Motivoidaan henkilökohtaisesti ja joukkotiedotusvälineiden kautta. Uupumisvaarassa olevia etsitään yhteistyökumppanien avulla ja kannustetaan osallistumaan. Jos jollakin valitulla toimenpiteellä ei olekaan kohtuullisella vaivalla mahdollista saada osallistujia tai toimenpide ei toimi, ostopalvelua hankittaessa riski otetaan huomioon ja suoritetaan uudelleen suunnittelua Esitys hankkeen ohjausryhmän kokoonpanoksi Hankkeen ohjausryhmään esitetään seuraavista tahoista: Pohjois-Karjalan ELY-Keskus (1), hallinnoijan/toteuttajan edustaja (2), kuntarahoittajan edustaja (1), yritysrahoittajan edustaja (1), työterveyshuollon edustaja (1), neuvonnan edustaja (1), Mela (1),Maaseudun tukihenkilöverkon edustaja (1), seurakunnan edustaja (1), kohderyhmän edustaja (3). Hankkeen työntekijä toimii ohjausryhmän sihteerinä ja esittelijänä. 12 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantatiedoista 12.1 Hankkeeseen osallistuvien yritysten arvioitu lukumäärä Henkilöstömäärä Yritysten lukumäärä Mikroyritys 224 Pieni yritys Keskisuuri yritys Suuryritys Yhteensä Hankkeeseen osallistuvien henkilöiden lukumäärät hankkeen keston ajalta työmarkkina-aseman mukaan, naisten määrä eriteltynä Työttömät (ml. pitkäaikaistyöttö mät) Yleissivistävässä / ammatillisessa koulutuksessa olevat Työssä olevat (ml. yrittäjät) 12.3 Osallistujien henkilökoulutus- ja henkilötyöpäivät koko hankkeen keston ajalta Työmarkkinoiden ulkopuolella olevat Yhteensä Alle 25-vuotiaita vuotiaita vuotiaita Yli 54-vuotiaita Yhteensä Joista naisia Yhteensä Lähiopetuspäiviä 359 Etäopetuspäiviä 60 Tukityöllistämispäiviä Ohjaus- tai konsultointipäiviä 197 Muita henkilötyöpäiviä Yhteensä 616

15 15 (17) 12.4 Hankkeeseen osallistuvien alle 30-vuotiaiden, vuotiaiden ja yli 54-vuotiaiden koulutustausta, naisten määrä eriteltynä Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen Osallistujat ilman perusasteen (ISCED 1) koulutusta 12.5 Hankkeeseen osallistuvien opinto-ohjaajien, uraneuvojien ja muiden ohjauspalveluiden asiantuntijoiden lukumäärä, naisten määrä eriteltynä Alemman perusasteen (ISCED 1) ja ylemmän perusasteen (ISCED 2) koulutuksen suorittaneet Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen Keskiasteen (ISCED 3) tai keskiasteen jälkeisen (ISCED 4) koulutuksen suorittaneet Korkea-asteen koulutuksen (ISCED 5 to 8) suorittaneet Yhteensä Alle 30-vuotiaita vuotiaita 0 Yli 54-vuotiaita 0 Yhteensä joista naisia 0 Osallistuvat opinto-ohjaajat, uraneuvojat ja muut ohjauspalveluiden asiantuntijat joista naisia Yhteensä 13 Horisontaaliset periaatteet 13.1 Sukupuolten tasa-arvo Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta ý Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen) ý Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen ý 13.2 Kestävä kehitys Kyllä Ei Perustelu Hankkeen toimenpiteet on suunniteltu ja sopivat kaikille sukupuolille. Hankkeessa kuvatut ongelmat eivät ole sukupuolista johtuvia tai riippuvia. Hankkeesssa on tiedotusta ja toimenpiteitä, joissa voidaan ottaa yksilö huomioon. Naisten fyysinen voima tehdä fyysistä työtä on alhaisempi yleensä kuin miehillä.naisilla tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yleisempiä kuin miehillä ja heikentää jaksamista työssä ja aiheuttaa stressiä. Naisilla on myös monta roolia maatilayrityksessä; ammattityön lisäksi on perheen kotityöt ruuanlaitto lasten hoito asioilla käynnit, jolloin työpäivä pirstoutuu. Maatilayrityksestä kannustetaan osallistumaan koko henkilöstö,yleensä se on yrittäjäpariskunta. Hanke edistää yrittäjien hyvinvointia ja yritystoiminnan tuottavuutta sukupuolista riippumatta.