Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa Työmarkkinoiden kansainvälistä vertailua

Transkriptio

1 Seppo Saukkonen Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa Työmarkkinoiden kansainvälistä vertailua Tarve kansainvälisiin työmarkkinavertailuihin on viime vuosina kasvanut maailmantalouden globalisaation myötä. Myös Euroopan unionin laajeneminen ja Suomen jäsenyys talous- ja rahaliitossa ovat lisänneet työmarkkinoiden läpinäkyvyyttä. Kehittyvien maiden, kuten Kiinan, Intian ja Venäjän, nopeasta talouskasvusta ja hyvästä kilpailukyvystä on tullut haaste kehittyneiden maiden talouksille ja yrityksille. Markkinoiden laajeneminen on avannut uusia tuotanto- ja vientimahdollisuuksia, mutta samalla kehittyneiden maiden teollinen ja palveluiden tuotanto on saanut kovan kilpailijan matalan palkka- ja kustannustason maista. Yritysten investointeihin ja sijoittumiseen vaikuttavat monien muiden tekijöiden ohella myös kohdemaan työmarkkinat: palkka- ja kustannustaso sekä työvoiman saatavuus ja koulutustaso. Suomessa työvoimakustannukset ylittävät moninkertaisesti kehittyvien talouksien kustannustason. Suomalaisten yritysten on sen takia panostettava entistä enemmän tuottavuuden parantamiseen, mutta myös kustannuskehityksen hallintaan. Elinkeinoelämän keskusliitto EK on koonnut keskeisiä, työmarkkinoita kuvaavia kansainvälisiä vertailutietoja. Näiden vertailujen avulla voidaan arvioida suomalaisten yritysten ja työmarkkinoiden asemaa maailmanlaajuisessa kilpailussa. Suomessa työvoimakustannukset ovat maailman viidenneksi korkeimmat Teollisuuden työntekijöiden työvoimakustannukset ovat Suomessa maailman viidenneksi korkeimmat, EU-maiden neljänneksi ja euromaiden kolmanneksi korkeimmat. Suomea korkeammat kustannukset ovat vain Tanskassa, Norjassa, Saksassa ja Belgiassa. Suomessa tuntikustannukset ovat noin 25 euroa, mutta Tanskassa runsaat 30 euroa ja Saksassa 28 euroa. Teollisuuden kustannustaso on useimmissa maissa lähellä kaikkien palkansaajien kustannuksia. EK:n työvoimakustannusvertailun 64 maasta 59 maassa on Suomea matalampi kustannustaso. Lähellä Suomen kustannustasoa ovat esimerkiksi Ruotsi ja Sveitsi. Suurista teollisuusmaista Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Japanissa kustannustaso on prosenttia Suomen tasosta. Uusista EU-maista korkein kustannustaso on Sloveniassa, noin 40 prosenttia Suomen tasosta, ja matalin Latviassa, noin 10 prosenttia Suomen tasosta. Matalien työvoimakustannusten maista Koreassa kustannustaso on 35, Virossa 17 ja Venäjällä 9 prosenttia Suomen tasosta. Kiinan ja Intian kustannustaso on vain 3 4 prosenttia Suomen tasosta. Suomessa työvoimakustannukset ovat kasvaneet enemmän kuin kilpailijamaissa Suomessa teollisuuden työvoimakustannukset ovat kasvaneet selvästi enemmän kuin kilpailijamaissa. Työvoimakustannukset ovat kasvaneet Suomessa viimeisten 15 vuoden Elinkeinoelämän keskusliitto EK 1 PL 30 (Eteläranta 10), Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) ek@ek.fi Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

2 Seppo Saukkonen aikana lähes jokaisena vuotena enemmän kuin tärkeimmissä kilpailijamaissa tai muissa euromaissa. Suomessa vuosittainen kustannusten nousu on ollut keskimäärin 4,4 prosenttia, mutta kilpailijamaissa ja euromaissa keskimäärin 3,5 prosenttia. Emu-jäsenyyden aikana vuosina työvoimakustannukset ovat nousseet Suomessa keskimäärin 4,0 prosenttia vuodessa, mutta euromaissa vain 2,9 prosenttia vuodessa. Esimerkiksi Saksassa työvoimakustannukset ovat nousseet huomattavasti hitaammin kuin Suomessa, Emu-jäsenyyden aikana keskimäärin vain 2 prosenttia vuodessa. Suomessa maltillisina pidettyjen tulosopimustenkin aikana vuosina työvoimakustannukset ovat nousseet enemmän kuin euromaissa keskimäärin. Vasta vuonna 2006 kustannuskehityksessä päästänee samalle uralle kuin euromaissa. Uusissa EU-maissa työvoimakustannusten kasvuvauhti on ollut ja on edelleen huomattavasti nopeampaa kuin vanhoissa jäsenmaissa. Esimerkiksi Virossa työvoimakustannukset ovat kasvaneet vuodesta 2000 vuoteen 2005 puolella eli 53 prosenttia, kun vastaava kasvu on ollut Suomessa 23 prosenttia. Vuonna 2000 Viron työvoimakustannukset olivat 13 prosenttia ja tänä vuonna 17 prosenttia Suomen kustannuksista. Tshekin tasavallassa vastaavat osuudet olivat 15 ja 18 prosenttia. Euroopan ulkopuolella matalien työvoimakustannusten maiden kilpailuasemaan vaikuttavat voimakkaasti myös valuuttakurssien muutokset. Esimerkiksi Korean kilpailuasema on tässä suhteessa heikentynyt huomattavasti viimeisten 10 vuoden aikana suhteessa euromaihin ja Yhdysvaltoihin. Sen sijaan Japanin, Hongkongin, Singaporen ja Taiwanin kilpailuasema on parantunut suhteessa euromaihin ja Yhdysvaltoihin, suurelta osalta myös maltillisen kustannuskehityksen ansiosta. Palkansaajien reaaliansiot kasvaneet voimakkaasti Palkansaajien reaaliansiot ja ostovoima ovat kasvaneet Suomessa ripeästi viime vuosina. Yksityisen sektorin palkansaajien reaaliansiot ovat nousseet viimeisten 10 vuoden aikana keskimäärin 2,3 prosenttia vuodessa eli noin neljänneksen. Kasvu on ollut luvulla keskimäärin 2,6 prosenttia vuodessa. Matala inflaatio on johtanut paitsi hyvään reaaliansiokehitykseen, myös kasvattanut palkansaajien ostovoimaa. Ostovoiman kasvua ovat tukeneet myös veronkevennykset. Suomessa työaika on maailman kymmenenneksi lyhin Palkansaajien säännöllisen eli sopimuksenmukaisen työajan pituus on Suomessa maailman kymmenenneksi lyhin. EU-maista se on yhdeksänneksi ja euromaista viidenneksi lyhin. Teollisuuden työntekijöiden säännöllinen työaika on vuonna 2005 päivätyössä tuntia ja vuorotyössä lähes 100 tuntia vähemmän. Kaikissa Euroopan maissa teollisuuden työaika on lyhyempi kuin Yhdysvalloissa, Japanissa ja Kiinassa. Säännöllinen työaika on lyhin Saksassa ja Ranskassa, vain noin1 600 tuntia vuodessa. Useimmissa EU-maissa se on tuntia. Tämä on noin 200 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2 PL 30 (Eteläranta 10), Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) ek@ek.fi Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

3 Seppo Saukkonen tuntia vähemmän kuin Yhdysvalloissa ja tuntia vähemmän kuin useissa Aasian kehittyvissä talouksissa, kuten Kiinassa. Työaikojen kansainvälisessä vertailussa on otettu huomioon lain tai työehtosopimuksen mukainen vuorokautinen tai viikoittainen työaika, vuosilomat sekä yleiset vapaapäivät ja arkipyhät. Toteutuneet työajat ovat yleensä lyhyempiä kuin säännöllinen työaika, koska työntekijöillä on myös poissaoloja esimerkiksi sairauden tai vanhempainvapaiden takia. Kansainvälisissä työaikavertailuissa käytetään myös erilaisia työpanoksen mittareita. Esimerkiksi kaikki kansantaloudessa tehdyt työtunnit jaetaan palkansaajien määrällä. Tämä mittari kuvaa enemmän työpanosta eli työn määrää kuin varsinaista työaikaa, sillä siihen vaikuttavat myös erityyppiset työsuhteet, kuten osa-aikainen tai määräaikainen työ. Suomessa palkansaajien ostovoima on EU:n keskitasoa Kansainvälisissä ostovoimavertailuissa suomalaisen palkansaajan käteen jäävä ostovoima jää EU-maiden keskimääräiselle tasolle, vaikka nimellispalkat ylittävät EU:n keskiarvon esimerkiksi teollisuudessa. Tämä johtuu ankarasta verotuksesta ja korkeasta hintatasosta. On kuitenkin huomattava, että suomalaisen palkansaajan asemaa ostovoimavertailussa todennäköisesti nostaisi se, jos maksuttomien tai subventoitujen julkisten palvelujen kuten koulutuksen ja terveydenhoidon vaikutus pystyttäisiin ottamaan paremmin huomioon. Matalatuloisen palkansaajan tuloverotus on Suomessa lähellä EU-maiden keskitasoa, mutta keski- ja korkeatuloisen palkansaajan verotus on Suomessa ankarampaa kuin keskeisissä kilpailijamaissa. Palkansaajien ylin rajaveroprosentti on Suomessa noin 58 prosenttia eli huomattavasti enemmän kuin keskeisissä kilpailijamaissa, joista monissa ansiotulojen verotusta on kevennetty huomattavasti. Tuloverotuksen kohtuullisuus on tärkeää, jotta se motivoisi palkansaajia korkeatasoisen koulutuksen ja ammattitaidon hankkimiseen ja ylläpitämiseen. Toisaalta Suomen ankara tuloverotus ei houkuttele Suomeen huippuosaajia. Ostovoimaa heikentää korkea hintataso Suomen suhteellinen hintataso on eri mittareilla mitattuna EU-maiden korkeimpia. Suhteellinen hintataso oli Suomessa vuonna 2003 EU-maiden viidenneksi ja euromaiden kolmanneksi korkein. Hintatason mittarina on käytetty bruttokansantuotteen hintatasoa. Ankaran verotuksen ja korkean hintatason takia palkansaajien käteen jäävä ostovoima oli Suomessa vuonna 2004 vasta yhdeksänneksi korkein EU-maista ja kuudenneksi korkein euromaista. Ostovoimaa on mitattu asukasta kohti lasketulla bruttokansantuotteella, johon on tehty ostovoimakorjaus. Ostovoimapariteeteilla tehty korjaus ottaa huomioon eri maiden hintatasojen erot. Elinkeinoelämän keskusliitto EK 3 PL 30 (Eteläranta 10), Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) ek@ek.fi Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

4 Seppo Saukkonen Uusissa EU-maissa asukasta kohti laskettu bruttokansantuote on noin puolet Suomen tasosta. Heikoin ostovoima on Baltian maissa ja Puolassa. Suomen korkean hintatason taustalla on nähtävissä muun muassa kilpailun ja markkinoiden toimivuuden puutteita. Kilpailun ja markkinoiden avautuminen myös palveluissa purkaisi Suomen korkeaa hintatasoa. Suomessa tuottavuus on EU-maiden keskitasoa Suomessa tuottavuus on lähellä EU-maiden keskiarvoa. Työn tuottavuus mitattuna bruttokansantuotteella työtuntia kohti oli Suomessa vuonna 2004 yhdeksänneksi korkein EU-maista. EU-maissa tuottavuus on kuitenkin selvästi heikompaa kuin Yhdysvalloissa. Suomessa tuottavuus on noin 10 prosenttia matalampi kuin Yhdysvalloissa. Uusissa EU-maissa tuottavuus vaihtelee yleisimmin 30 prosentista 60 prosenttiin Suomen tuottavuudesta. Baltian maissa koko kansantalouden tuottavuus on noin 30 prosenttia ja Puolassa noin 40 prosenttia Suomen tasosta. Suomessa koko kansantalouden tuottavuus on kasvanut viimeisten 10 vuoden aikana keskimäärin 2,4 prosenttia vuodessa. Tämä on neljänneksi eniten EU15-maista. Kaikissa uusissa EU-maissa tuottavuus on noussut enemmän kuin Suomessa. Tuottavuus on noussut eniten Baltian maissa, keskimäärin 6 7 prosenttia vuodessa. Suomessa teollisuuden tuottavuus on kohentunut viimeisten 10 vuoden aikana selvästi, mutta tämä on yksinomaan sähkö- ja elektroniikkateollisuuden hyvän tuottavuuskehityksen ansiota. Muilla teollisuuden aloilla tuottavuuskehitys on polkenut paikoillaan. Palvelujen tuottavuudessa Suomi jää tuntuvasti kansainvälisestä kärjestä, vaikka tuottavuuden kasvu onkin ollut ripeää. Teollisuuden kustannuskilpailukyky pysyy ennallaan Suomen teollisuuden kustannuskilpailukyky on vuonna 2005 varsin hyvä, noin viidenneksen pitkän aikavälin keskiarvoa parempi. Kilpailukyky parani huomattavasti luvun alkupuolella, mutta on sen jälkeen pysynyt jokseenkin ennallaan. Kustannuskilpailukyvyn säilyminen on ollut hyvän tuottavuuskehityksen ansiota. Kilpailukykyä on sen sijaan syönyt työvoimakustannusten kilpailijamaita nopeampi nousu sekä 2000-luvun alkuvuosina myös euron vahvistuminen. Kustannuskilpailukykyä mitataan perinteisesti suhteellisten yksikkötyökustannusten avulla. Yksikkötyökustannusten osatekijöinä käytetään työvoimakustannusten, tuottavuuden ja valuuttakurssien muutoksia. Kilpailukykyyn vaikuttavat myös liiketoimintaympäristö ja markkinat Kansainvälisissä työmarkkinavertailuissa on huomattava, että palkka- ja työvoimakustannuskilpailun lisäksi on monia muita tekijöitä, jotka vaikuttavat eri maiden suhteelliseen kilpailukykyyn. Näitä ovat muun muassa yritysten liiketoiminta- sekä teknologinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 4 PL 30 (Eteläranta 10), Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) ek@ek.fi Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

5 Seppo Saukkonen ja logistinen ympäristö sekä tiede- ja innovaatioympäristö. Myös markkinoiden suuruus ja kasvupotentiaali ovat merkittäviä kilpailutekijöitä. Monissa kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa, esimerkiksi sveitsiläisten tutkimuslaitosten IMD- (Institute of Management Development) ja WEF- (World Economic Forum) vertailuissa, Suomi on pärjännyt varsin hyvin. Suomen vahvuuksia ovat muun muassa hyvä koulutustaso ja vahva teknologinen osaaminen. Nämä kilpailukykymittarit eivät kuitenkaan ole kyenneet ennakoimaan kansantalouksien kasvua. Esimerkiksi vuonna 1996 molemmat tutkimuslaitokset arvioivat Venäjän maailman kilpailukyvyttömimmäksi maaksi. Kuitenkin Venäjän talouskasvu on ollut sen jälkeen selkeästi keskimääräistä nopeampaa. Uudet kasvavat taloudet ovat Suomelle ja muille teollistuneille maille suuri haaste, sillä ne eivät kilpaile ainoastaan halvoilla työvoimakustannuksilla, vaan yhä enemmän korkealla osaamisella ja innovaatioilla. Monissa kehittyvissä maissa on hyvä koulutustaso ja runsaasti muun muassa it- ja teknologista osaamista. Suomen haasteena verotuksen kannustavuus ja työmarkkinoiden joustavuus Suomen haasteet liittyvät voimakkaimmin verotukseen ja työmarkkinoihin. Verotuksen kannustavuudessa ja palkanmuodostuksen joustavuudessa Suomi sijoittuu heikosti muihin kilpailijamaihin verrattuna. Kun palkkojen yleiskorotukset perustuvat keskimääräiseen tuottavuuden paranemiseen, ne johtavat alemman tuottavuuden aloilla ja yrityksissä niiden toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn heikkenemiseen ja sitä kautta myös heikompaan työllisyyteen. Alojen ja yritysten kilpailukykyä parantaisi tuottavuuserojen huomioon ottaminen myös palkanmuodostuksessa, jonka tulisi olla selkeästi nykyistä joustavampaa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK 5 PL 30 (Eteläranta 10), Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) ek@ek.fi Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

6 Työvoimakustannukset EU-maissa 2005 Teollisuuden työntekijät Tanska Saksa Belgia Suomi Alankomaat Ruotsi Itävalta Luxemburg* Britannia Ranska Irlanti Italia Espanja Kypros* Kreikka* Slovenia* Portugali Unkari* Puola* Tshekki Slovakia* Viro Liettua* Latvia* Euroa/tunti * 2004 Lähde: EU15-maiden sekä Viron ja Tshekin osalta Svenskt Näringsliv ja U.S. Department of Labor ja tiedot koskevat teollisuuden työntekijöitä. Suomen tiedot ovat EK:n ja koskevat teollisuuden työntekijöitä. Kyproksen tiedot ovat EU:n. Muiden maiden tiedot ovat CE-Researchin ja koskevat teollisuuden koko henkilöstöä Saukkonen Työmarkkinat\Kv.seuranta

7 Työvoimakustannukset Euroopan ja USA:n ulkopuolella 2003 Japani* Australia* Kanada* Israel* Uusi-Seelanti* Korea* Etelä-Afrikka* Singapore* Taiwan* Hongkong* Ecuador Malesia Venezuela Brasilia* Chile Meksiko* Turkki Argentiina Peru Thaimaa Kiina Kazakstan Filippiinit Intia Egypti Indonesia Sri Lanka* Pakistan* Euroa/tunti Lähde: U.S. Department of Labor, Svenskt Näringsliv, Economist, Nova Research AG. Tiedot koskevat kaikkia palkansaajia, mutta tähdellä * merkityt teollisuuden työntekijöitä. Eräät tiedot ovat suuntaa-antavia Saukkonen Työmarkkinat\Kv.seuranta

8 Työvoimakustannukset Itä-Euroopassa ja Balkanilla 2004 Kroatia** Makedonia** Venäjä Bosnia** Turkki* Romania Serbia ja Montenegro** Bulgaria Albania** Ukraina Euroa/tun * 2003 ** 2002 Lähde: CE-Research (teollisuuden henkilöstö), Wiener Institut für Internationale Wirtschaftsvergleiche (palkat), Economist (kaikki palkansaajat) Saukkonen Työmarkkinat/kv.seuranta

9 Teollisuuden työvoimakustannukset eri maissa 2005, Suomi = % % % % 5 10 % 1 5 % Suomesta Suomesta Suomesta Suomesta Suomesta Suomesta Tanska Britannia Espanja Etelä-Afrikka Liettua Bulgaria Norja Australia Uusi-Seelanti Singapore Latvia Thaimaa Saksa Ranska Kreikka Portugali Malesia Ukraina Belgia USA Israel Tshekki Venäjä Kiina Suomi Irlanti Slovenia Unkari Chile Filippiinit Sveitsi Kanada Korea Taiwan Meksiko Intia Alankomaat Japani Hongkong Turkki Egypti Ruotsi Italia Puola Brasilia Indonesia Itävalta Slovakia Romania Sri Lanka Viro Argentiina Pakistan Lähde: EK:n keräämät tiedot eri tutkimuslaitoksista ja viranomaisilta. Tiedot koskevat pääosin teollisuuden työntekijöitä ja vuotta 2004 tai 2005, osittain myös vuotta 2003.

10 Työvoimakustannusten muutos Suomessa ja kilpailijamaissa Teollisuuden työntekijät 7 6 % Suomi Kilpailijamaat Euromaat * Lähde: U.S. Department of Labor, Svenskt Näringsliv, myös Suomen tiedot. Kustannuskehitys on laskettu kansallisissa valuutoissa ja se on painotettu Suomen vientiosuuksilla vuonna Kilpailijamaat ovat Suomen 15 suurinta vientimaata Saukkonen Työmarkkinat\Kv.seuranta

11 Työvoimakustannusten muutos Suomi ja euromaat EU12 Suomi % * 2005* 2006* 2007* Lähde: EU:n komissio (compensation per employee), EK (työvoimakustannukset tuntia kohti, yksityinen sektori). Vuonna 2007 ei ole otettu huomioon tupo-sopimuksen päättymisen ( ) jälkeen mahdollisesti tulevia sopimuskorotuksia Saukkonen Työmarkkinat\Palkat ja työvoimakustannukset

12 Nimellis- ja reaaliansiokehitys Yksityisen sektorin palkansaajat 5 Muutos % vuodessa 4 Nimellisansiot Reaaliansiot Lähde: Tilastokeskus, ansiotasoindeksi ja kuluttajahintaindeksi Saukkonen Työmarkkinat\Palkat ja työvoimakustannukset

13 Säännöllinen vuosityöaika eri maissa 2004 Teollisuuden työntekijät Kiina Japani USA Liettua Latvia Viro Sveitsi Kreikka Puola Irlanti Portugali Unkari Slovenia Malta Luxemburg Espanja Kypros Slovakia Itävalta Alankomaat Suomi Italia Norja Saksa, itä Tshekki Ruotsi Belgia Britannia Tanska Ranska Saksa, länsi Tuntia vuodessa Lähde: Bundesvereinigung der Deutschen Arbeitgeberverbände ja EK:n arvio (Kiina). Tiedot koskevat teollisuuden työntekijöiden säännöllistä työaikaa päivätyössä, Japanissa ja Kiinassa tehtyä työaikaa Saukkonen Työmarkkinat\Työaika

14 Tuloveroprosentit tulotasoittain Suomessa ja vertailumaissa 2004 Perheetön palkansaaja % Suomi Euroopan 13 vertailumaan keskiarvo Euroa/vuosi Lähde: Veronmaksajain Keskusliitto Saukkonen Työmarkkinat\Verotus

15 Suhteellinen hintataso EU-maissa 2003 Bruttokansantuotteen hintataso Tanska Ruotsi Irlanti Luxemburg Suomi Saksa Alankomaat Itävalta Ranska Britannia Belgia Italia Kypros Espanja Kreikka Portugali Slovenia Malta Viro Unkari Tshekki Puola Latvia Liettua Slovakia Indeksi EU25 = Lähde: Eurostat Saukkonen Työmarkkinat\Kv.seuranta

16 Palkansaajien ostovoima EU-maissa 2004 Ostovoimakorjattu bruttokansantuote asukasta kohti Luxemburg Irlanti Tanska Itävalta Alankomaat Britannia Belgia Ruotsi Suomi Ranska Saksa Italia Espanja Kypros Kreikka Slovenia Portugali Malta Tshekki Unkari Slovakia Viro Liettua Puola Latvia Indeksi EU25= Lähde: Eurostat Saukkonen Työmarkkinat\Kv.seuranta

17 Tuottavuuden taso EU-maissa 2004 Bruttokansantuote asukasta kohti Luxemburg Ranska Belgia Irlanti Alankomaat Itävalta Saksa Tanska Suomi Britannia Italia Ruotsi Espanja Kreikka Malta Slovenia Kypros Portugali Unkari Tshekki Slovakia Puola Liettua Viro Latvia Indeksi: BKT/työpanos, USA = Lähde: Groningen Growth and Development Centre and The Conference Board Saukkonen Työmarkkinat\Tuottavuus

18 Tuottavuus uusissa EU-maissa Suomeen verrattuna 1994 ja 2004 Malta Slovenia Kypros Unkari Tshekki Slovakia Puola Liettua Viro Latvia Indeksi: BKT/työpanos, Suomi = Lähde: Groningen Growth and Development Centre and The Conference Board Saukkonen Työmarkkinat\Tuottavuus

19 Tuottavuuden muutos EU-maissa Liettua Viro Latvia Puola Irlanti Slovakia Tshekki Slovenia Itävalta Unkari Kypros Kreikka Malta Suomi Ruotsi Britannia Saksa Tanska Luxemburg Ranska Portugali Belgia Italia Alankomaat Espanja BKT/työpanos, muutos % keskimäärin vuodessa Lähde: Groningen Growth and Development Centre and The Conference Board Saukkonen Työmarkkinat\Tuottavuus

20 Teollisuuden kustannuskilpailukyky , Suomi / OECD 140 Indeksi Teollisuus Teollisuus ilman elektroniikka- ja sähköteollisuutta * Lähde: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos. Käyrän nouseminen merkitsee Suomen aseman vahvistumista verrattuna muihin OECD-maihin. Kustannuskilpailukykyä on mitattu yksikkötyökustannuksilla, jotka on indeksoitu niin, että vuosien keskiarvo = Saukkonen Työmarkkinat\Kilpailukyky

21 Teollisuuden kustannuskilpailukyvyn osatekijät , Suomi / OECD Indeksi Työvoimakustannukset Valuuttakurssi Tuottavuus * Lähde: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos. Käyrän nouseminen merkitsee Suomen aseman vahvistumista verrattuna muihin OECD-maihin. Osatekijät on indeksoitu niin, että vuosien keskiarvo = Saukkonen Työmarkkinat\Kilpailukyky

22 Tuottavuuskehitys teollisuudessa verrattuna kilpailijamaihin , Suomi / OECD 130 Indeksi Teollisuus Teollisuus ilman sähkö- ja elektroniikkateollisuutta * Lähde: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos. Käyrän nouseminen merkitsee tuottavuuden paranemista Suomessa verrattuna muihin OECD-maihin. Tuottavuuden kehitys on indeksoitu niin, että vuosien keskiarvo = Saukkonen Työmarkkinat\Kilpailukyky