Melulla on monia vaikutuksia terveyteen
|
|
- Ari Turunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 katsaus tieteessä Marja Heinonen-Guzejev LT, työterveyshuollon erikoislääkäri, projektitutkija Helsingin yliopisto, Hjelt-instituutti, kansanterveystieteen osasto Tapani Jauhiainen LKT, audiologian dosentti, audiologian ja foniatrian erikoislääkäri, osastonylilääkäri HYKS, kuulokeskus ( ) Eeva Sala LKT, foniatrian dosentti, foniatrian ja korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri TYKS, foniatrian poliklinikka Ulla Ström FM, puheterapeutti TYKS, lastenneurologian yksikkö Heikki S. Vuorinen LKT, lääketieteen historian dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-instituutti, kansanterveystieteen osasto Tampereen yliopisto Vertaisarvioitu VV Melulla on monia vaikutuksia terveyteen Melun terveysvaikutusten on usein mielletty koskevan vain sisäkorvan vaurioita. Pitkään jatkuvalla melulla on monia muitakin haitallisia vaikutuksia, kuten häiritsevyys, unihäiriöt, sydän- ja verenkiertoelimistön sairastuvuus, puheviestintään liittyvät häiriöt sekä kognitiiviset vaikeudet. Melu vaikuttaa ympäristön stressitekijänä autonomisen hermoston ja umpieritysrauhasten toimintaan. Unenaikainen melu heikentää unen laatua ja aiheuttaa muutoksia sen vaiheisiin, jaksotukseen, syvyyteen ja kestoon. Meluherkille melun terveysvaikutusten riskit ovat suuremmat kuin muille. Yhteiskunnan kaupungistumisen ja teollistumisen käynnistyttyä melun aiheuttamia terveysvaaroja alettiin tunnistaa 1800-luvun lopulta lähtien. Melun mielletään usein aiheuttavan vain sisäkorvan vaurioita, jotka ilmenevät kuulon huonontumisena. Melulla on kuitenkin myös muita terveysvaikutuksia, jotka ovat jääneet vähemmälle huomiolle (taulukko 1). Tämän katsauksen tarkoituksena on esittää lyhyt yhteenveto niistä viimeisimmän tutkimusnäytön perusteella. Melu ja äänitaso Melu on ääntä, jonka ihminen kokee ei-toivottuna, epämiellyttävänä tai häiritsevänä, tai joka muulla tavoin on terveydelle vahingollista tai hyvinvoinnille haitallista (1). Melua ei voi määritellä yksinomaan akustisesti sen äänitason mukaan, vaikka se kuulovaurion yhteydessä melko hyvin kuvaa altistuksen voimakkuutta. Muut melun terveyshaitat liittyvät sellaisiin äänen piirteisiin, jotka koetaan epämiellyttävinä ja häiritsevinä. Lisäksi äänialtistuksen merkityssisältö sekä altistusolosuhteet, kuten ajallinen vaihtelu ja ajankohta, ovat tekijöitä, joita akustinen äänitasomittaus ei sellaisenaan tuo esille. Melualtistusta kuvataan kuitenkin yleisesti äänitasona, jonka mittauksessa otetaan huomioon normaalikuuloisen taajuusriippuvan kuuloherkkyyden (kuuluvuustasokäyrät, ISO 226) mukaan mallinnetulla taajuuspainotuksella (painotuskäyrä A, IEC 61672) ja määrätyn kestoisella (esimerkiksi 8 tai 24 tunnin) keskiarvomallinnuksella saatu keskiäänitaso, L eq (ekvivalenttitaso) (2). Keskiäänitaso on vaihtelevan äänen äänenpaineen mittausajalta integroitu tehollinen taso. Enimmäistaso, L max, on mittausaikana vallinnut suurin äänenpaineen taso mitattuna aikapainotuksella F (fast). Sen integrointiaika on 125 ms. Enimmäistaso tulee ottaa huomioon kun tarkastellaan esimerkiksi säpsähdys- ja heräämisvastetta tai muita unen aikaisia reaktiota. Hitaasti vaihtelevalle melulle voidaan joskus käyttää aikapainotusta S (slow), jonka integ rointiaika on 1 s. Ampuma- ja iskumaiselle impulssimelulle käytetään kuitenkin yleisesti nopeaa aikapainotusta I (impulse), jonka integraatioaika on 35 ms. Impulssimelua koskevat tutkimukset käsittelevät pääasiassa työpaikkamelun ja vapaa-ajanmelun vaikutuksia sisäkorvaan, ja ne jäävät näin ollen tämän katsauksen ulkopuolelle. Ympäristömelu Suomessa ympäristömelulle altistuvien määräksi on arvioitu noin (3). Huomattavin ympäristönmelun lähde on liikenne (tie-, raideja lentoliikenne). Liikennemelulle altistutaan yleensä pitkään useita vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Altistumista voi esiintyä myös yöaikaan tai kun muuten tarvitaan lepoa. Lisäksi teollisuuslaitokset ja vapaa-ajan toiminnat aiheuttavat ympäristömelua. Akustisesti melu ei kumuloidu, mutta esiintyessään toistuvana ja pitkäaikaisena sen haitalliset vaikutukset kumuloituvat, mitä äänitasomittauksin ei voida todeta. Laboratorio-olosuhteissa voidaan lyhytaikaisen melualtistuksen vaikutuksia rekisteröidä. Ne eivät kuitenkaan vielä kuvaa pysyviä terveyshaittoja. Melun ter- 2445
2 katsaus taulukko 1. Ympäristömelun keskeisimmät vaikutukset terveyteen ja niiden kynnysarvot. Vaikutus Mittasuure 1 kynnystaso 2 Häiritsevyys l den 42 db Puheviestinnän häiriöt l eq lapset 35 db aikuiset 45 db Oppiminen, muisti l eq 50 db Vaikutukset uneen itse raportoitu unihäiriö l n 42 db polysomnografiassa todetut l max, sisällä 32 db raportoidut heräämiset SEL sisällä 53 db Kohonnut verenpaine l den 50 db Sepelvaltimotauti l den 60 db 1 L den ja L n on määritelty ulkona esiintyvinä äänitasoina. L max voi olla mitattu joko ulkona tai sisällä. 2 Taso, jonka yläpuolella vaikutus alkaa ilmetä tai ilmenee tavanomaista useammin. L den = päivä-ilta-yömelutaso (vuorokausimelutaso), pitkänajan keskiäänitaso, jossa vuorokausi jaetaan päivä-, ilta- ja yöaikaan, ja kaikille näille määritetään erikseen keskiäänitasot L eq = Keskiäänitaso L max = Mittausaikana vallinnut suurin äänitaso L n = Yöajan painottamaton keskiäänitaso, yömelutaso SEL (Sound Exposure Level) = Yhden melutapahtuman aikainen äänialtistustaso Liikennemelun verenpainetta nostava vaikutus tulee esiin 50 db:ä voimakkaammilla äänitasoilla. veysvaikutusten tarkastelu edellyttää riskinarviointia, joka perustuu altistustiedot ja väestön terveys- tai sairastuvuustiedot yhdistäviin epidemiologisiin tutkimuksiin. Tarkasteltaessa melun terveysvaikutuksia on tarpeen ottaa huomioon myös niiden aiheuttamat fysiologiset toimintahäiriöt (impairment), esim. äänten tunnistamista vaikeuttava peittovaikutus. Melun aiheuttamiin toimintahäiriöihin ei liity solu- tai kudosvaurioita, mutta esimerkiksi unihäiriöt voivat heikentää yksilön suorituskykyä (disability), ja kognitiiviset häiriöt voivat taas vaikuttaa koko loppuelämään kouluaikaisten oppimishäiriöiden jälkeisinä haittoina (handicap) (4). Melun terveysvaikutukset liitännäis- ja jälkiseuraamuksineen on otettava huomioon, kun tarkastellaan melun aiheuttamaa kuormaa yhteiskunnassa (esim. DALY, disability adjusted life years eli menetetyt terveet elinvuodet) (5). Eri väestöryhmien herkkyys ympäristömelun vaikutuksille terveyteen vaihtelee (6). Perimä saattaa selittää väestöllistä vaihtelua esimerkiksi yksilön meluherkkyyden kautta. Yksilöllisistä eroista johtuen hajonta annos-vastekäyrissä on useita kymmeniä desibelejä, kun annos ilmoitetaan esimerkiksi keskiäänitasona. Häiritsevyys Häiritsevyys (annoyance) on ympäristömelun vaikutuksista yleisin. Se ilmenee kielteisenä, epämiellyttävänä ja ei-toivottuna äänihavaintoon liittyvänä piirteenä. Häiritsevyyteen liittyy epämiellyttävyyden lisäksi vihan, alavireisyyden ja avuttomuuden tunteita. Häiritsevyys vaikuttaa myös yksilön toimintaan ja käyttäytymiseen (7). Melun häiritsevyyttä tutkitaan psykoakustisesti joko laboratorio- tai väestötutkimuksissa. Sitä mitataan kyselyillä, joissa yleisesti käytetään numeerista arviointia (ISO 15666). Häiritsevyyttä väestössä tarkastellaan melun erittäin häiritseväksi ilmoittaneiden määrän ja melun äänitason välisenä suhteena. Häiritsevyys lisääntyy selvästi äänitason kasvaessa. Selvitysten mukaan melun äänitaso selittää vain noin viidenneksen häiritsevyydestä. Äänitaso ei siis yksin ratkaise melulähteen häiritsevyyttä, vaan siihen vaikuttavat myös sen laadulliset ominaisuudet, kuten taajuussisältö, kapeakaistaisuus ja impulssimaisuus (1). Kun keskiäänitaso on sama, lentoliikennemelu koetaan häiritsevämmäksi kuin tieliikennemelu, joka puolestaan koetaan häiritsevämmäksi kuin raideliikennemelu (8). Melun häiritsevyydellä on todettu yhteys sydän- ja verisuonitautien kehittymiseen. Kahdeksan melututkimuksen (kuusi poikkileikkaus-, yksi tapaus-verrokki- ja yksi kohorttitutkimus) meta-analyysissa todettiin, että melun häiritsevyyden lisääntyminen lisäsi kohonneen verenpaineen riskiä 16 % ja sepelvaltimotaudin riskiä 7 %, mutta sepelvaltimotaudin osalta tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä (9). Melun häiritsevyyden todettiin siis liittyvän merkitsevästi kohonneeseen verenpaineeseen, mutta tarvitaan vielä lisätutkimuksia, jotta niiden välillä voitaisiin osoittaa kausaalisuus. Meluherkkyys Meluherkkyys on yksilöllinen ominaisuus, joka kuvaa tapaa kokea melu ja reagoida siihen. Melu herkät aistivat melun häiritsevämpänä ja uhkaavampana, reagoivat meluun voimakkaammin ja tottuvat siihen hitaammin kuin eimeluherkät yksilöt (10). On arvioitu, että melun häiritsevyys ja meluherkkyys ennustavat melun terveysvaikutuksia paremmin kuin äänitaso. Meluherkkyys näyttää myös ilmentävän alttiutta ympäristön stressitekijöille yleensä, ei ainoastaan melulle (10). 2446
3 tieteessä Kirjallisuutta 1 Jauhiainen T, Vuorinen HS, Heinonen-Guzejev M. Ympäristömelun vaikutukset. Helsinki: Ympäristöministeriö asp?contentid= Krokstad A, Laukli E. Akustiikka. Kirjassa: Jauhiainen T, toim. Audiologia. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2008; Liikonen L, Leppänen P. Altistuminen ympäristömelulle Suomessa Tilannekatsaus Suomen ympäristö 809, ympäristönsuojelu. Helsinki: Ympäristöministeriö WHO. International Classification of Impairments, Disabilities and Handicaps (ICIDH), Geneva: World Health Organization WHO/Europe. Burden of disease from environmental noise. Quantification of healthy life years lost in Europe. World Health Organisation euro.who.int/ data/assets/pdf_file/0008/136466/e94888.pdf 6 WHO/Europe. Night noise guidelines for Europe. WHO Regional Office for Europe data/assets/ pdf_file/0017/43316/e92845.pdf 7 Guski R, Felscher-Suhr U, Schuemer R. The concept of noise annoyance: how international experts see it. J Sound Vib 1999;223: Miedema HME. Annoyance caused by environmental noise: Elements for evidence-based noise policies. J Soc Issues 2007;63: Ndrepepa A, Twardella D. Relationship between noise annoyance from road traffic noise and cardiovascular diseases: a meta-analysis. Noise Health 2011;13: Stansfeld SA. Noise, noise sensitivity and psychiatric disorder: epidemiological and psychophysiological studies. Psychol Med 1992;Suppl. 22: Heinonen-Guzejev M, Jauhiainen T, Vuorinen HS ym. Noise sensitivity and hearing disability. Noise Health 2011;13: Weinstein ND. Individual differences in reactions to noise: a longitudinal study in a college dormitory. J Appl Psychol 1978;63: Heinonen-Guzejev M. Noise sensitivity medical, psychological and genetic aspects. Publications of Public Health M198:2008. Helsinki: Helsinki University Press handle/10024/42979/noisesen. pdf?sequence=1 14 Griefahn B, Bröde P, Marks A, Basner M. Autonomic arousals related to traffic noise during sleep. Sleep 2008;31: Ising H, Kruppa B. Health effects caused by noise: Evidence in the literature from the past 25 years. Noise Health 2004;6: Marks A, Griefahn B. Associations between noise sensitivity and sleep, subjectively evaluated sleep quality, annoyance, and performance after exposure to nocturnal traffic noise. Noise Health 2007;9:1 7. Meluherkkyys on eri käsite kuin ääniyliherkkyys (hyperacusis) tai äänipelko (fonofobia). Se ei myöskään tarkoita herkkyyttä saada kuulovaurio. Meluherkkyys ei ole liittynyt audiometriassa mitattuun kuulokynnykseen (10,11). Melu herkät käyttävät useammin kuulonsuojaimia työssä kuin ei-meluherkät, eli he pyrkivät suojautumaan melulta (11). Yksilön meluherkkyyttä mitataan kysymyssarjoilla (12) tai lyhyillä kysymyksillä (13). Eri tutkimusten mukaan meluherkkiä on % väestöstä, riippuen mm. meluherkkyyden määrittelystä. Suomalaisessa tutkimuksessa meluherkkien osuus oli 38 %, naisista meluherkkiä oli 36 % ja miehistä 41 %. Yleistendenssi oli meluherkkyyden väheneminen iän kasvaessa (31 70-vuotiailla). Meluherkkyys on melko pysyvä ominaisuus. Se on riippumaton melukarttojen osoittamasta liikennemelualtistuksesta, eli meluherkkien määrässä ei ole todettu eroa hiljaisilla ja meluisilla alueilla (13). Meluherkkyydellä on sekä somaattinen että psykologinen komponentti. Se liittyy kohonneeseen verenpaineeseen, uni- ja rauhoittavien lääkkeiden sekä särkylääkkeiden käyttöön, tupakointiin, emfyseemaan, stressiin ja vihamielisyyteen myös silloin, kun elinaikainen itse raportoitu melualtistus on vakioitu (13). Meluherkkyyden geneettistä vaihtelua on selvitetty Suomessa. Kaksosaineistoon perustuvassa tutkimuksessa todettiin, että identtiset kaksosparit ovat meluherkkyyden suhteen enemmän samankaltaisia kuin epäidenttiset kaksosparit ja että meluherkkyys kasautuu perheisiin. Väestössä havaittavista eroista meluherkkyydessä 36 % johtuu yksilöiden välisistä geneettisistä eroista (13). Vaikutukset uneen Melu on yksi merkittävimmistä ulkoisista tekijöistä, jotka häiritsevät unta. Voimakkaat, toistuvat tai epäsäännölliset melutapahtumat voivat vaikeuttaa nukahtamista ja unen saantia, herättää kesken unen sekä aiheuttaa muita unen laadun, sen vaiheiden, jaksotuksen, syvyyden ja keston muutoksia. Ne voidaan todeta rekisteröintimenetelmin tai mittaamalla esim. stressihormonipitoisuutta (6). Unenaikaisten fysiologisten tapahtumien, kuten kehon liikkeiden, sydämen sykkeen vaihtelun, perifeeristen verisuonten supistumisen ja verenpaineen muutosten, mittaus edellyttää joko laboratorio-oloissa tehtyjä yön aikaisia melu altistustutkimuksia tai vastaavan laitteiston (esimerkiksi EEG, EKG, liikeanturi- ja unipatjatutkimus) käyttöä kotioloissa. Erityisen alttiina unenaikaisille melun vaikutuksille WHO:n raportissa pidetään lapsia, raskaana olevia, ikääntyneitä, epäsäännöllistä ja vuorotyötä tekeviä tai muista syistä stressaantuneita (6). Väestötutkimuksissa unen häiriöitä kartoitetaan kyselyillä tai unipäiväkirjoilla, joissa altistetut itse arvioivat kokemansa häiriöt, kuten nukahtamisen vaikeuden ja viiveen, heräämisten määrän, unen laadun ja aamuväsymyksen. Samoin voidaan altistuneen itsensä arvioimana kartoittaa unihäiriöiden aiheuttamaa välitöntä tai pitkäaikaista haittaa, kuten väsymystä, suoritus- ja työkyvyn huonontumista, mielialan laskua ja vaihtelua, ärtyisyyttä ja vaikutusta ihmissuhteisiin sekä uni- ja rauhoittavien lääkkeiden käyttöä. Kyselyin voidaan myös selvittää altistettujen omat suojautumistoimet, kuten korvatulppien käyttö, ikkunoiden sulkeminen ja makuuhuoneen vaihto asunnon hiljaisemmalle puolelle. Pohdittaessa melun häiritsemän unen pitkäaikaisia vaikutuksia on kiinnitetty huomiota siihen, että havaitut fysiologiset muutokset, esimerkiksi sydämen sykkeessä, eivät osoita tottumista (14). Unenaikaisen melualtistuksen on todettu lisäävän myös stressihormonien eritystä (15). Tämänkaltaisten havaintojen perusteella on päätelty, että pitkällä aikavälillä unenaikainen melu myötävaikuttaa stressin kautta sydänja verisuonitautien sekä mielenterveysongelmien ilmaantumiseen muiden syytekijöiden ohella (6,16). Yöaikaisen melun terveyshaittoja koskevissa tutkimuksissa on kiinnitetty erityistä huomiota lentoliikennemeluun. Laajassa ja monipuolisessa, useita eurooppalaisia lentokenttiä koskeneessa tutkimuksessa todettiin yöaikaisen lento liikennemelun (asunnon sisällä L max > 35 db) liittyvän aikuisten (45 70-vuotiaita) akuuttiin systolisen verenpaineen 6,2 mmhg:n (95 %:n LV 0,63 11,8) ja diastolisen verenpaineen 7,4 mmhg:n (95 %:n LV 3,1 11,7) nousuun. Lentoliikennemelun 10 db:n nousu liittyi lisääntyneeseen verenpainelääkkeiden ja rauhoittavien lääkkeiden käyttöön (17,18). Yöaikaisen lentoliikennemelutason nousun (äänitasojen keskiarvo 41 db) on osoitettu olevan yhteydessä lasten (9 10 v) iltapäivällä mitattuihin ko- 2447
4 katsaus 17 Haraladabis A S, Dimakopoulou K, Vigna-Taglianti F ym. Acute effects of night-time noise exposure on blood pressure in populations living near airports. Eur Heart J 2008;29: Floud S, Vigna-Taglianti F, Hansell A ym. Medication use in relation to noise from aircraft and road traffic in six European countries: results of the HYENA study. Occup Environ Med 2011;68: van Kempen E, van Kamp I, Fischer P ym. Noise exposure and children s blood pressure and heart rate: the RANCH project. Occup Environ Med 2006;63: Babisch W. Transportation noise and cardiovascular risk. Review and synthesis of epidemiological studies. Dose-effect curve and risk estimation. Berlin: Federal Environmental Agency van Kempen EE, Kruize H, Boshuizen HC, Ameling CB, Staatsen BA, de Hollander AE. The association between noise exposure and blood pressure and ischemic heart disease: a meta-analysis. Environ Health Perspect 2002;110: Jarup L, Babisch W, Houthuijs D ym. Hypertension and exposure to noise near airports: the HYENA study. Environ Health Perspect 2008;116: Erratum in: Environ Health Perspect 2008;116:A241. kuvio 1. honneisiin verenpainearvoihin lentokentän ympäristössä Englannissa ja Hollannissa tehdyssä tutkimuksessa (19). Vaikutukset sydämeen ja verenkiertoelimistöön Melun vaikutukset fysiologisiin toimintoihin välittyvät kuulojärjestelmän kautta, ja vaikutus perustuu keskushermoston kuuloradan ja elintoimintoja ohjaavien motoristen, kognitiivisten sekä autonomisten keskusten välisiiin lukuisiin yhteyksiin. Meluna koettu ääni aikaansaa retikulaariaktivaatiojärjestelmässä kaikkiin keskushermoston toimintoihin vaikuttavan valpastumisen. Melu vaikuttaa ympäristön stressitekijänä autonomisen hermoston ja umpieritysrauhasten toimintaan. Sillä voi olla sekä lyhytaikaisia että pysyviä vaikutuksia sydän- ja verenkiertoelimistöön. Melun aiheuttaman stressin vaikutus välittyy elimistössä pääasiassa kahden fysiologisen mekanismin kautta. Äkillinen melualtistus aktivoi autonomisen hermoston sympaattista osaa ja lisämunuaisen ydintä eli sympatiko- Malli melun, meluherkkyyden ja sydän- ja verisuonitautien välisestä yhteydestä. Vaikutukset uneen Melu Häiritsevyys Stressireaktio SAM- ja HPA -akselien aktivaatio Perintötekijät Meluherkkyys Syketaajuuden kasvu Ihon ja sisäelinten verisuonten supistuminen Verenpaineen nousu Stressihormonien eritys Vaikutukset rasva-aineenvaihduntaan ja veren hyytymistekijöihin Muut riskitekijät Pitkäaikainen melualtistus Sydän- ja verisuonitautien riski Perintötekijät adreno-medullaarista akselia (SAM-akselia), ja altistuksen jatkuessa hypotalamus-aivolisäkelisämunuaiskuoriakseli (HPA-akseli) aktivoituu (20). Seurauksena on pulssin nopeutuminen, ihon ja sisäelinten verisuonten supistuminen, verenpaineen nousu, stressihormonien pitoisuuksien suureneminen veressä sekä vaikutuksia rasva-aineenvaihduntaan ja veren hyytymistekijöihin (20). Pitkään jatkuessaan melualtistus voi lisätä sydän- ja verisuonitautien, kuten verenpainetaudin, sepelvaltimotaudin ja sydäninfarktin, riskiä (20). Melu on kuitenkin vain yksi niiden riskitekijöistä (kuvio 1). Vuonna 2002 julkaistussa 43 epidemiologisen tutkimuksen meta-analyysissa todettiin, että kohonnut verenpaine (systolinen verenpaine yli 160 ja/tai diastolinen verenpaine yli 95 ja/ tai verenpainelääkitys) liittyi merkitsevästi sekä lentoliikenne- että työpaikkamelualtistukseen. Kohonneen verenpaineen suhteellinen vaara (RR) 5 db:n melutason nousua kohden kasvoi 26 % lentoliikennemelun ja 14 % työpaikkamelun vaikutuksesta. Tieliikennemelualtistus lisäsi sydäninfarktin riskiä ja sepelvaltimotaudin esiintymistä, mutta sen yhteys verenpaineen nousuun ei ollut yhtä ilmeinen kuin lento liikennemelun (21). Kansainvälisessä HY- ENA (Hypertension and exposure to noise near airports) -tutkimushankkeessa todettiin merkitsevä annos-vastesuhde kohonneen verenpaineen ja yöaikaisen lentoliikennemelualtistuksen sekä kohonneen verenpaineen ja tieliikenteen vuorokauden keskiäänitason välillä. Tutkimuksessa tarkasteltiin kahden mittauksen keski arvoa, jossa systolinen verenpaine yli 140 ja/tai diastolinen verenpaine yli 90 tai diagnosoitu verenpainetauti oli yhdistettyinä tietoihin verenpainelääkityksestä. Lisääntynyt riski liittyi yli viisi vuotta kestäneeseen altistukseen (22). Kynnystaso, jonka yläpuolella liikennemelun vaikutus verenpaineeseen alkaa ilmetä tai ilmenee, on 50 db (5). Tuoreessa tanskalaistutkimuksessa tieliikennemelu lisäsi iäkkäiden (yli 64,5-vuotiaiden) aivohalvausriskiä (23). Aiheesta tarvitaan kuitenkin lisää tutkimuksia. Vuonna 2006 julkaistussa, 61 epidemiologisen liikennemelututkimuksen meta-analyysissa todettiin, että päiväaikainen liikennemelu yli 60 db:n äänitasolla liittyi lisääntyneeseen sepelvaltimotauti- ja infarktiriskiin (20). Sydäninfarktiilmaantuvuuden riippuvuudelle tieliikenteen keskiäänitasosta esitettiin annos-vastesuhde. 2448
5 tieteessä 23 Sørensen M, Hvidberg M, Andersen ZJ ym. Road traffic noise and stroke: a prospective cohort study. Eur Heart J 2011;32: Hänninen O, Leino O, Kuusisto E ym. Elinympäristön altisteiden terveysvaikutukset Suomessa. Ympäristö ja terveys 2010;3: Virkkunen H, Kauppinen T, Tenkanen L. Long-term effect of occupational noise on the risk of coronary heart disease. Scand J Work Environ Health 2005;31: Davies HW, Teschke K, Kennedy SM, Hodgson MR, Hertzman C, Demers PA. Occupational exposure to noise and mortality from acute myocardial infarction. Epidemiology 2005;16: Pekkarinen E, Salmivalli A, Suonpää J. Effect of noise on word discrimination by subjects with impaired hearing, compared to those with normal hearing. Scand Audiol 1990;19: Ström U, Sala E, Airo E. Speech recognition in background noise by daycare children and adults. 25th IALP Congress. XXVth World Congress of the International Association of Logopedics and Phoniatrics, Montreal Klatte M, Lachmann T, Meis M. Effects of noise and reverberation on speech perception and listening comprehension of children and adults in a classroom-like setting. Noise Health 2010;49: Gosselin PA. Older adults expend more listening effort than young adults recognizing speech in noise. J Speech Lang Hear Res 2011;54: Ferguson MA, Hall RL, Riley A, Moore DR. Communication, listening, cognitive and speech perception skills in children with Auditory Processing Disorder (APD) or Specific Language Impairment (SLI). J Speech Lang Hear Res 2011;54: Hygge S. Summary of the nonauditory effects of noise on children s health. Kirjassa: Bistrup ML, Haines M, Hygge S ym. toim. Children and noise prevention of adverse effects. Copenhagen: National Institute of Public Health 2002: Brattico E, Kujala T, Tervaniemi M. Long-term exposure to occupational noise alters the cortical organization of sound processing. Clin Neurophysiol 2005;116: Stansfeld SA, Berglund B, Clark C ym. Aircraft and road traffic noise and children s cognition and health: a cross-national study. Lancet 2005;365: Bistrup ML, Hygge S, Keiding L, Passchier-Vermeer W. Bistrup, toim. Health effects of noise in children and perception of the risk of noise. Copenhagen: National Institute of Public Health Ljung, R, Sörqvist, P. Hygge S. Effects of road traffic noise and irrelevant speech on children s reading and mathematical performance. Noise Health 2009;11: Howard CS, Munro K, Plock C. Sen perusteella on laskettu, että Saksassa tieliikennemelun väestösyyosuus sydäninfarkteihin olisi noin 2,9 % (20), ja koko läntisessä Euroopassa noin 1,8 % (5). Suomessa ympäristömelun väestösyyosuuden sydäninfarkteihin on laskettu olevan noin 0,4 % (0 1,7 %), ja sen on arvioitu aiheuttavan noin 90 (0 400) lisätapausta vuodessa (24). Saksan ja Suomen tulosten välistä eroa selittää se, että Suomessa liikennemelulle altistutaan vähemmän kuin Saksassa. Tosin Suomessa on toistaiseksi tehty vain Helsingissä EU direktiivin (2002/49/EC) mukainen kattava melukartoitus. Myös työpaikan melualtistus on yksi kohonneen verenpaineen ja sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöistä. Tämä riski lisääntyy iän ja työvuosien myötä sekä miehillä että naisilla. Suomalaisessa tutkimuksessa pitkäaikainen yli 80 db:n teollisuuden työpaikkamelualtistus liittyi lisääntyneeseen sepelvaltimotautiriskiin (25). Pitkäaikaisen (yli 19 vuotta) yli 85 db:n teollisuusmelualtistuksen on todettu lisäävän infarktikuolleisuutta (26). Meluherkkyys lisää melun terveysvaikutusten riskiä. Useita tunteja kestänyt 60 db:n tieliikennemelualtistus nosti meluherkkien verenpainetta enemmän kuin ei-meluherkkien (15). Suomalaistutkimuksessa (13) meluherkkien naisten sydän- ja verisuonitautikuolleisuus oli tilastollisesti merkitsevästi suurempi kuin eimeluherkkien naisten (HR 1,80; 95 %:n LV 1,07 3,04). Meluherkkyyden ja elinaikaisen melualtistuksen välinen yhteisvaikutus sepelvaltimotautikuolleisuuteen oli naisilla tilastollisesti merkitsevä (p = 0,02). Miehillä vastaavaa ei todettu (13). Hengitysilman pienhiukkasilla ja melulla on osoitettu samankaltaisia vaikutuksia sydän- ja verenkiertoelimistöön. Viimeaikaisissa melunvaikutustutkimuksissa on otettu huomioon samanaikainen altistuminen ilman hiukkasille, mutta melualtistus on edelleen säilynyt itsenäisenä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijänä. Melun ja ilmansaasteiden yhteisvaikutuksesta on niukalti tutkimustietoa. Vaikutukset kommunikaatioon ja kognitiivisiin toimintoihin Melu vaikeuttaa puheen kuulemista peittämällä puheääniä. Melun peittovaikutus riippuu sen voimakkuudesta, laadusta, taajuussisällöstä ja kestosta. Pitkäaikainen melualtistus johtaa lasten kielellisen ja kognitiivisen kehityksen viivästymiseen ja häiriöihin. Ympäristön hyödyllisten varoitusäänien peittyminen on myös ilmeinen tapaturmariski. Melun vaikutuksesta puheen kuuleminen, erottaminen ja ymmärtäminen heikkenevät. Erityisesti kuulovikaiset lapset (27), pikkulapset (28), koululaiset (29), ikääntyvät (30) ja vieraskieliset sekä henkilöt, joilla on erityisiä kielen oppimisen ja hallinnan vaikeuksia (31) kärsivät tästä ongelmasta. Pitkäaikainen, esimerkiksi luokkahuoneen tai liikenteen aiheuttama melualtistus lapsen kasvu- ja oppimisympäristössä voi heikentää puheen tunnistamista, vaikka melua ei enää olisi kuuntelutilanteessa (32). Melulle pitkään altistuneet lapset erottavat heikommin muutoksia äänteissä. Melualtistuksen on todettu muuttavan kuullun käsittelyä aivoissa (33). Merkittävää on, että pitkäaikainen melualtistus voi vaikuttaa aivojen kehittymiseen ja toiminnan organisoitumiseen aivoissa. Kielen oppimisen edellytys on, että lapsi oppii erottamaan, tunnistamaan ja ymmärtämään sekä itse tuottamaan puhetta (31). Kielen kehittymisellä, omaksumisella ja hallinnalla on keskeinen vaikutus muihin kognitiivisiin toimintoihin, kuten keskittymiseen, tarkkaavuuteen, havainnointikykyyn, oppimiseen ja muistiin. Myös näihin perustuvat valmiudet, taidot ja suoriutumiset heikkenevät kasvu- ja oppimisympäristön melusta, joka vaikuttaa lasten koulumenestykseen. Pitkällä aikavälillä ympäristömelu voi olla osallisena jopa lasten ja nuorten syrjäytymiseen. Lapset osaavat arvioida ympäristön melua ja hekin voivat kokea melun häiritsevänä (34). Tanskalaistutkimuksessa lähes neljä viidestä vuotiaasta koululaisesta koki melun häiritsevän ainakin joskus oppitunnin aikana ja vain yksi viidestä oli sitä mieltä, että melu ei häirinnyt. Oppilaat, joiden luokassa oli vähän tai harvoin melua, pitivät oppimisympäristöään parempana kuin meluisten luokkien oppilaat (35). Pitkäaikainen melualtistus viivästyttää lukutaidon oppimista, vaikeuttaa luetun ymmärtämistä ja heikentää sekä lasten että aikuisten pitkäkestoista muistia (34). Melu haittaa myös matemaattisten taitojen oppimista (36). Tarkkaavuuden jakaminen moneen asiaan samanaikaisesti onnistuu huonommin melussa kuin hiljaisissa olosuhteissa (37). 2449
6 katsaus J. Listening effort at signal-tonoise ratios that are typical of the school classromm. Int J Audiol 2010;49: Sala E, Airo E, Olkinuora P ym. Vocal loading among day care center teachers. Log Phon Vocol 2002;27: Sala E, Laine A, Simberg S, Pentti J, Suonpää J. The prevalence of voice disorders among day care center teachers compared with nurses: a questionnaire and clinical study. J Voice 2001;15:3: Pekkarinen E, Viljanen V. Acoustic conditions for speech communication in classrooms. Scand Audiol 1991;20: Neuman AC, Wroblewski M, Hajicek J, Rubinstein A. Combined effects of noise and reverberation on speech recognition performance of normal-hearing children and adults. Ear Hear 2010;31: SIDONNAISUUDET Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Marja Heinonen-Guzejev: Apuraha tutkimustyötä varten (Työsuojelurahasto), luentopalkkio (Ympäristö ja terveys -lehti). Tapani Jauhiainen, Eeva Sala, Ulla Ström ja Heikki S. Vuorinen: Ei sidonnaisuuksia. Melussa puhuminen kuormittaa äänielimistöä. Hiljaisissa olosuhteissa, joissa taustamelun keskiäänitaso on alle 40 db, puheäänen voimakkuus lähikeskustelussa on noin db. Kun taustamelun voimakkuus nousee yli 40 db:n, puhuja voimistaa ääntään 5 db aina, kun tausta melu kasvaa 10 db. Tilanteessa, jossa on läsnä useita henkilöitä ja kaikki puhuvat yhtä aikaa, puheen ja taustamelun tasot ovat molemmat noin 70 db (38). Voimakkaalla äänellä puhuminen rasittaa äänielimistöä, jolloin äänihuuliin voi kehittyä äänihuulikyhmyjä mekaanisena rasitusvammana. Jos äänielimistö ei ole terve eikä toimi hyvin, jos esimerkiksi puhujalla on kurkunpäätulehdus tai äänihuulihalvaus, melussa ääni helposti käheytyy eikä se riitä käyttötarpeeseen esimerkiksi opettajien ja lastentarhanopettajien työssä (39). Luokkahuoneissa (40,41) ja päiväkodeissa (38) on yleensä liian korkea melutaso puheviestintään. Tilan meluisuuteen vaikuttaa lisäksi kaikuisuus (41). Heikkojen olosuhteiden takia huonojen oppimistulosten riski kasvaa. Jotta lapset erottaisivat puhetta riittävän hyvin, tulisi heidän viestintäympäristössään puheen tason olla db voimakkaampi kuin taustamelun taso. Hyväksyttävä taustamelutaso on 6 7-vuo tiaille enintään 28 db ja 12 vuotta täyttäneille 40 db. Luokkahuoneen kaikuisuutta kuvaava suure, jälkikaiunta-aika, ei saisi ylittää 0,4 0,6 s. Lopuksi Vaikka melu ei kumuloidu akustisesti, sen haitalliset vaikutukset terveyteen näkyvät monin eri tavoin. Melu häiritsee unta ja lisää stressin välityksellä useiden kroonisten sairauksien riskiä ja esiintymistä. Pitkään jatkuessaan melualtistus on yksi verenpainetaudin, sepelvaltimotaudin ja sydäninfarktin riskitekijöistä. Melu vaikeuttaa puheen kuulemista peittämällä puheääniä. Jatkuva melualtistus päiväkodissa ja koulussa voi johtaa lasten kielellisen ja kognitiivisen kehityksen viivästymiseen. Ympäristön hyödyllisten varoitusäänien peittyminen melussa on myös ilmeinen tapaturmariski. Noin kolmasosa väestöstä on meluherkkiä. He kokevat melun häiritsevämpänä kuin muut, saavat herkemmin melun aiheuttamia unihäiriöitä ja ovat alttiimpia melun vaikutuksille sydän- ja verenkiertoelimistöön. Pitkäaikaisen melualtistuksen vaikutuksista terveyteen tarvitaan vielä runsaasti tutkimustietoa. n English summary > in english Health effects of noise 2450
7 tieteessä ENGLISH SUMMARY Marja Heinonen-Guzejev M.D., Researcher University of Helsinki, Hjelt Institute, Department of Public Health Tapani Jauhiainen Eeva Sala Ulla Ström Heikki S. Vuorinen Health effects of noise Sound as noise does not accumulate in acoustic terms, but its adverse effects do. Hearing impairment was earlier considered the only health effect of noise. However, evidence of other health consequences of long-term noise-exposure have emerged during the late 20th and early 21st century. Both WHO and EU have produced several review reports on health consequences of noise exposure. In this review the effects of environmental noise such as annoyance, sleep disturbance, cardiovascular system disorders, auditory communication problems and cognitive impairments in children are considered. Special emphasis is given to the role of noise-sensitivity on these effects. 2450a
8 tieteessä Melua ja sen terveysvaikutuksia käsittelevät viranomaisten ja eri organisaatioiden julkaisemat internetsivustot. EEA:n (The European Environment Agency) melua käsittelevä kotisivu ENNAH (the European Network on Noise and Health) -verkoston kotisivut Euroopan komission meluaiheinen kotisivu Helsingin kaupungin EU:n ympäristömeludirektiivin mukainen meluselvitys vuodelta Lento- ja tieliikennemelun vaikutuksia lasten kognitiivisiin toimintoihin tutkineen kansainvälisen RANCH -projektin kotisivu Lento- ja tieliikennemelun verenpainevaikutuksia tutkineen kansainvälisen HYENA -projektin kotisivu WHO:n Euroopan toimiston melua käsittelevä kotisivu b
Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla
Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Irja Korhonen Ylilääkäri, Työterveys Aalto Lähteet: Suomen Lääkärilehti 36/2012 v sk 67 sivut 2445 2450b; Carter & Beh 1989; Miedema 2007; 3T Työturvallisuus
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (5) Ympäristölautakunta Ypst/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2012 1 (5) 320 Melun terveysvaikutukset ja ympäristömelun häiritsevyys Helsingissä HEL 2012-014572 T 11 00 01 Päätös päätti merkitä tiedoksi raportin Melun terveysvaikutukset
LisätiedotMelu (buller, noise)
Melu (buller, noise) Melu on ääntä, joka on ei toivottua ja häiritsevää muuttaa elintoimintoja vaurioittaa kudoksia Melu ei ole akustisesti määriteltävissä, Melua ei ole ilman ihmistä Tapani Jauhiainen
LisätiedotYmpäristömelun terveysvaikutukset. Forum Mikkeli XXI 2015 / Anu Turunen 1
Ympäristömelun terveysvaikutukset Forum Mikkeli XXI 2015 / Anu Turunen 1 Määritelmiä Ääni ilmassa tai muussa väliaineessa esiintyvää paineen vaihtelua, joka etenee aaltoliikkeenä ja jonka ihminen voi kuulla
LisätiedotTUULIVOIMAN TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN LIITTYVÄ TUTKIMUS
TUULIVOIMAN TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN LIITTYVÄ TUTKIMUS VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN SISÄLLÖN YHTEISKEHITTÄMINEN 1 5.10.2017 Tilaisuuden ohjelma: klo 9:00 9:15 Valtioneuvoston
LisätiedotMelu on ääntä, jolla on ei-toivottuja
S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 5/2002 VSK 57 507 Alkuperäistutkimus Meluherkkyys tulisi ottaa huomioon meluntorjunnassa MARJA HEINONEN-GUZEJEV HEIKKI S. VUORINEN JAAKKO KAPRIO MARKKU KOSKENVUO KAUKO HEIKKILÄ HELENA
LisätiedotMelu on ilmansaasteiden ohella yksi. Tieliikennemelun häiritsevyys pääkaupunkiseudulla
Tarja Yli-Tuomi, erikoistutkija Anu W. Turunen, erikoistutkija Pekka Tiittanen, erikoissuunnittelija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ympäristöterveys, Kuopio Timo Lanki, professori, johtava tutkija Terveyden
LisätiedotTuulivoimaloiden (infra)ääni
Tuulivoimaloiden (infra)ääni 13.11.2018 I TkT Panu Maijala, VTT Kaikki tämän esityksen kuvat ja grafiikka: Copyright 2018 Panu Maijala Esityksen sisältö Mistä kiikastaa? Tuulivoimaloiden äänen perusteita.
LisätiedotMelun terveysvaikutukset ja ympäristömelun häiritsevyys
Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 12/2012 Melun terveysvaikutukset ja ympäristömelun häiritsevyys Anu Haahla ja Marja Heinonen-Guzejev Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja
LisätiedotTyön muutokset kuormittavat
Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?
LisätiedotTuulivoima terveydensuojelun näkökulmasta. 30.4.2015 Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset koulutuspäivät 5.5.
Tuulivoima terveydensuojelun näkökulmasta 30.4.2015 Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset koulutuspäivät 5.5.2015 / Anu Turunen 1 Tuulivoima Suomessa Vuoden 2014 lopussa Suomessa oli 260 tuulivoimalaa,
LisätiedotLuonnonkuidut akustisissa tuotteissa, Kalevi Kulonpää YesEco Oy
Luonnonkuidut akustisissa tuotteissa, Kalevi Kulonpää YesEco Oy Yritys Perustettu 2009 Työntekijöitä 6 Yeseco Oy on ekologisiin akustiikkatuotteisiin erikoistunut innovatiivinen suomalainen yritys. Tuotteemme
LisätiedotRUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka I Jouni Tuomisto
RUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka 25.4.2019 I Jouni Tuomisto Tautitaakan käsite 1/2 Tautitaakka (burden of disease, BoD) yhdistää: sairauden takia menetetyt haittapainotetut
LisätiedotLiikennemelun terveysja hyvinvointivaikutukset Kuopiossa ja Jyväskylässä
Jenna Reinikainen, Arja Asikainen ja Otto Hänninen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Kuopio Liikennemelun terveysja hyvinvointivaikutukset Kuopiossa ja Jyväskylässä Liikennemelun terveysvaikutuksia
LisätiedotLiikenteen päästöjen, melun ja helleaaltojen terveysvaikutukset
Liikenteen päästöjen, melun ja helleaaltojen terveysvaikutukset Johtava tutkija Timo Lanki Ympäristöepidemiologian yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Hiukkasmaiset ilmansaasteet Altistuminen yhteydessä
LisätiedotErikoistutkija Timo Lanki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Erikoistutkija Timo Lanki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Tieliikenteen melun ja ilmansaasteiden vaikutukset sydänterveyteen Tieliikenteen jatkaessa kasvuaan ja kaupungistumisen edetessä yhä useampi
LisätiedotKommenttipuheenvuoro. Anni Mikkonen
Kommenttipuheenvuoro Anni Mikkonen 30.9.2014 Tuulivoimatilanne Suomessa suhteessa tavoitteisiin Tilanne 31.12.2013 448 MW Tuotanto 777 GWh/a (2013) Suomen energia- ja ilmastostrategia 2020 tavoite: 6 TWh
LisätiedotVARUSMIESTEN VAPAA-AJAN MELUALTISTUS JA VAIKUTUKSET KUULOON
JA VAIKUTUKSET KUULOON Jaana Jokitulppo 1, Markku Toivonen, 2, Erkki Björk, 3 1 Insinööritoimisto Akukon Oy Kornetintie 4 A, 00380 Helsinki jaana.jokitulppo@akukon.fi 2 Porin Prikaati, Säkylän varuskuntasairaala
LisätiedotTYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA
TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus 05.04.2006/J Honkanen 1 TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus
LisätiedotHuoneakustiikan yhteys koettuun meluun avotoimistoissa
Huoneakustiikan yhteys koettuun meluun avotoimistoissa Annu Haapakangas 1,2, Valtteri Hongisto 1,2, Mervi Eerola 3 ja Tuomas Kuusisto 3 1 Työterveyslaitos, 2 Turun ammattikorkeakoulu, 3 Turun yliopisto
LisätiedotSykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa
Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Kuopio 10.11.2015 TtT, Eur.Erg. Susanna Järvelin-Pasanen Sisältö Taustaa Muutokset työelämässä kuormituksen arvioinnista
LisätiedotPysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?
Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotTIELIIKENNEMELUN HÄIRITSEVYYSTUTKIMUKSEN SUUNNITELMA. Henna Maula, Valtteri Hongisto, Annu Haapakangas, Pekka Saarinen.
TIELIIKENNEMELUN HÄIRITSEVYYSTUTKIMUKSEN SUUNNITELMA Henna Maula, Valtteri Hongisto, Annu Haapakangas, Pekka Saarinen Turun ammattikorkeakoulu, Sisäympäristö Lemminkäisenkatu 14-18 B 20520 Turku henna.maula@turkuamk.fi
LisätiedotAsumisterveysasetus Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö
Asumisterveysasetus 2015 26.3.2015 Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysohje muutetaan perustuslain mukaisesti asetukseksi 32 1 momentti; Asuntoja, yleisiä alueita ja
LisätiedotTupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö
Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30
LisätiedotELOKUVATEATTEREIDEN MELUTASOT 2018 PROJEKTIYHTEENVETO
ELOKUVATEATTEREIDEN MELUTASOT 2018 PROJEKTIYHTEENVETO JOHDANTO Vantaan ympäristökeskus toteutti elokuvateattereiden ääniolosuhteiden mittausprojektin, jonka tavoitteena oli selvittää elokuvanäytöksen melutasoja
LisätiedotARKIPÄIVÄN KUUNTELUYMPÄRISTÖT JA MELUN VAIKUTUKSET. Valtteri Hongisto
ARKIPÄIVÄN KUUNTELUYMPÄRISTÖT JA MELUN VAIKUTUKSET Valtteri Hongisto Jokainen meistä määrittelee melun olemassaolon, melun lähteen ja melun häiritsevyyden asteen hyvin yksilöllisesti. Yhtä voi häiritä
LisätiedotValintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto
Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future
LisätiedotTuulivoimaselvitys. Tuulivoimaloiden tuottaman äänen vaikutukset terveyteen
Tuulivoimaselvitys Tuulivoimaloiden tuottaman äänen vaikutukset terveyteen 31.10.2017 Valtakunnalliset ympäristöterveyspäivät 2.11.2017 / Anu Turunen 1 Tuulivoima Suomessa Tällä hetkellä suurimmat tuuliturbiinit
LisätiedotMURSKAUKSEN MELUMITTAUS Kivikontie Eritasoliittymä Destia Oy
MURSKAUKSEN MELUMITTAUS Kivikontie Eritasoliittymä Destia Oy 9.12.2013 Helsinki Vesa Sinervo Oy Finnrock Ab Gsm: 010 832 1313 vesa.sinervo@finnrock.fi SISÄLLYS TERMIT JA NIIDEN MÄÄRITELMÄT... 1 JOHDANTO...
LisätiedotSuomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan
Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin
LisätiedotFysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos
Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Stressin merkitys terveydelle Työelämän fysiologiset stressitekijät Aikapaine Työn vaatimukset
LisätiedotLiikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus
Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi
LisätiedotRavitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia
Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat
LisätiedotSuomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry
Suomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry 24.10.2017 Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Perustettu v. 2010 Perustehtävä: edistää potilasturvallisuutta ja potilasturvallisuuden tutkimusta Suomessa Toimintaa
LisätiedotNoise sensitivity medical, psychological and genetic aspects
Department of Public Health University of Helsinki Finland Noise sensitivity medical, psychological and genetic aspects Marja Heinonen-Guzejev ACADEMIC DISSERTATION To be presented, with the permission
LisätiedotThe relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses
The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden
LisätiedotMelun aiheuttamat muutokset kuulotiedon käsittelyssä, kielellisissä taidoissa ja oppimisessa
Melun aiheuttamat muutokset kuulotiedon käsittelyssä, kielellisissä taidoissa ja oppimisessa 30.10.2017 FT Elina Niemitalo-Haapola /Logopedia Tavoitteet Seminaarin jälkeen: Kuulija ymmärtää melu-käsitteen
LisätiedotTieliikennemelu ja uni
Tieliikennemelu ja uni (Ympäristö ja Terveys 2-2013 s. 32-37) Jaana I. Halonen, Erikoistutkija, Työterveyslaitos, Jussi Vahtera, Professori, Turun yliopisto ja Työterveyslaitos, Timo Lanki, Dosentti, Johtava
LisätiedotInformation on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine Centre for Language and Communication Studies
Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine 4.1.2018 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve
LisätiedotSydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,
Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan
LisätiedotEndomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys
Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys Mittausraportti_936 /2011/OP 1(8) Tilaaja: Endomines Oy Juha Reinikainen Pampalontie 11 82967 Hattu Käsittelijä: Symo Oy Olli Pärjälä 010
LisätiedotLausuntopyyntö 3.07.2013, STM056:00/2012 LAUSUNTO: 1. Johdanto 16.9.2013/KN/MM. Sosiaali- ja terveysministeriö
16.9.2013/KN/MM Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 Helsinki kirjaamo@stm.fi Viite: HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI TERVEYDENSUOJELULAIN MUUTTAMISESTA SEKÄ LUONNOS SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotSanna Tulokas LIIKUNTA JA LEPO
LIIKUNTA JA LEPO MITEN SINÄ PALAUDUT? SUORITUKSESTA PALAUTUMINEN PALAUTUMISELLA TARKOITETAAN ELIMISTÖN RAUHOITTUMISTA, JOLLOIN AKTIIVISUUSTASO LASKEE ULKOISET JA SISÄISET STRESSITEKIJÄT VÄHENEVÄT TAI HÄVIÄVÄT
LisätiedotMiten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista?
Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista? Kari Sajavaara muistoluento Jyväskylän yliopisto 15.1.2016 @pasi_sahlberg Along with especially Canadian "applied language studies (Kari koined
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotPropyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen
Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti
LisätiedotTuulivoimalamelun häiritsevyys kahdella tuulivoima-alueella
Valtteri Hongisto*, Maija Suokas*, Johanna Varjo*, Veli-Matti Yli-Kätkä** * Työterveyslaitos ** Ramboll Finland Oy Tuulivoimalamelun häiritsevyys kahdella tuulivoima-alueella Tiivistelmä Tavoitteena oli
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotTieliikennemelun torjunnan
Arja Asikainen ja Otto Hänninen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kuopio Tieliikennemelun torjunnan terveys- ja hyvinvointivaikutukset Liikennemelu on merkittävä terveys- ja hyvinvointivaikutusten aiheuttaja
LisätiedotInformation on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine
Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?
LisätiedotHMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism
HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings
Lisätiedot3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti
MENETELMÄOHJE 1 (5) 3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti 1. YLEISTÄ Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti antaa kertamittauksia ja kotimittauksia paremman ja luotettavamman kuvan verenpaineesta. Lisäksi
LisätiedotEpävarmuudet pienhiukkasten terveysvaikutusten arvioinnissa
ISY ilmansuojelupäivät 22.-23.8.2017 Epävarmuudet pienhiukkasten terveysvaikutusten arvioinnissa Heli Lehtomäki Vaikutusarviointiyksikkö, Kuopio Pienhiukkasten (PM 2.5 ) terveysvaikutukset Pienhiukkaset
LisätiedotPORAPAALUTUKSEN AIHEUTTAMAN MELUN MITTAUS Pasilan Uusi Silta YIT Rakennus Oy
9.7.2015 PORAPAALUTUKSEN AIHEUTTAMAN MELUN MITTAUS Pasilan Uusi Silta YIT Rakennus Oy 7.7.2015 Helsinki Lf Segersvärd Oy Finnrock Ab Gsm: 010 832 1319 lf.segersvard@finnrock.fi 9.7.2015 SISÄLLYS TERMIT
LisätiedotTUULIVOIMALAMELU. Tuulivoimalan tavoiteseminaari Denis Siponen Teknologian tutkimuskeskus VTT
TUULIVOIMALAMELU Tuulivoimalan tavoiteseminaari Denis Siponen Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Aiheita Nykyiset melun ohjearvot Tuulivoimalamelu ja sen erityispiirteet Tuulivoimalamelun leviäminen ympäristöön
LisätiedotIäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku
Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus
LisätiedotMistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?
Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa
LisätiedotArvioi seuraavia väittämiä. Puistojen äänimaisemaan sopivat äänet
Kuopiolaisille toteutettiin 28.11.-26.12.2017 karttakysely heidän kokemuksistaan Kuopion ääniympäristöstä. Kysely koostui kysymyksistä hyvän ja huonon ääniympäristön merkityksestä vastaajille sekä kokemuksista
LisätiedotInformation on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku Centre for Language and Communication Studies
Information on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku 24.8.2017 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve terve!
LisätiedotULKOILMATAPAHTUMIEN MELUKYSYMYKSIÄ MALLINNUS, MITTAUKSET JA ARVIOINTI.
ULKOILMATAPAHTUMIEN MELUKYSYMYKSIÄ MALLINNUS, MITTAUKSET JA ARVIOINTI. Benoît Gouatarbès, Uli Jetzinger Insinööritoimisto Akukon Oy Kornetintie 4 A, 00380 HELSINKI benoit.gouatarbes@akukon.fi 1 JOHDANTO
LisätiedotTuulivoimalamelun terveysvaikutukset
Tuulivoimalamelun terveysvaikutukset Helsinki 29.1.215 Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, HAUS, Helsinki Valtteri Hongisto Vanhempi tutkija, meluntorjunnan dosentti +35845851888, valtteri.hongisto@ttl.fi
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotTerveydenhoitajat opettajien työn tukena
Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)
LisätiedotTYÖPERÄISISTÄ KUULOVAMMOISTA JA NIIHIN VAIKUTTAVISTA TEKI- JÖISTÄ
TYÖPERÄISISTÄ KUULOVAMMOISTA JA NIIHIN VAIKUTTAVISTA TEKI- JÖISTÄ Rauno Pääkkönen ja Esko Toppila Työterveyslaitos PL 486, 33101 TAMPERE rauno.paakkonen@ttl.fi ja esko.toppila@ttl.fi 1 JOHDANTO WHO:n luokituksen
LisätiedotSWECO YMPÄRISTÖ OY t o.d o p re
26992 SWECO YMPÄRISTÖ OY repo002.dot 2013-09-20 Sisältö 1 SUUNNITTELUKOHDE 1 2 YLEISTÄ TIETOA MELUSTA 1 3 MELUMALLINNUS JA MELUKARTTOJEN TULKINTA 1 3.1 Laskennan perusteet 1 3.2 Laskentaohjelma 2 3.3 Melukarttojen
Lisätiedot3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ
Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University
LisätiedotTaide, taidetoiminta ja niiden vaikutukset ikääntyneiden hyvinvointiin
Uutta tutkimusta taiteista ja hyvinvoinnista: katsauksia kansainväliseen tutkimukseen Taide, taidetoiminta ja niiden vaikutukset ikääntyneiden hyvinvointiin 26.10.2017 Sitra Helena Malmivirta KT, LTO,
LisätiedotToimistohuoneiden välisen ääneneristyksen ja taustamelutason vaikutus työtehokkuuteen
Toimistohuoneiden välisen ääneneristyksen ja taustamelutason vaikutus työtehokkuuteen Johanna Varjo, Valtteri Hongisto, Henri Leppämäki*, David Oliva, Jukka Hyönä* Työterveyslaitos, Sisäympäristölaboratorio,
LisätiedotTyössä muistaminen -kysymyssarja
Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen
LisätiedotSay it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa
Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn
LisätiedotUlkoilmansaasteiden aiheuttamat sairaudet ja annos-vastesuhteet
Ulkoilmansaasteiden aiheuttamat sairaudet ja annos-vastesuhteet Ilmansaasteiden terveysvaikutukset (ISTE) Heli Lehtomäki LinkedIn https://fi.linkedin.com/in/helilehtomaki Esityksen rakenne 1. Työn lähtökohdat
LisätiedotJohtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT
Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja
LisätiedotHE 69/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ilmailulain muuttamisesta
HE 69/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ilmailulain muuttamisesta Ympäristöneuvos Ari Saarinen Liikenne- ja viestintävaliokunta 6.11.2015 Melun haittavaikutukset Terveys Kansanterveyteen toiseksi
LisätiedotKuulo - korvaamaton kumppani
Kuulo - korvaamaton kumppani TeknoDida Orivesi, 8.2. 2013 Miikka Peltomaa, LKT, dosentti Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Helsingin yliopisto Korvalääkärikeskus Aino, Järvenpää Suomen Musiikkilääketieteen
LisätiedotMITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?
MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ? SYDÄMEN SYKEVÄLIANALYYSI: IKKUNA KEHOON Sydän sopeutuu autonomisen hermoston välityksellä jatkuvastimuuttuviin tilanteisiin aiheuttamalla vaihtelua peräkkäisten sydämenlyöntien
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013
Hyvinvointia työstä Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 Uni, aivot stressi Sampsa Puttonen Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 2 Sisällys 1. Uni ja aivot - unen merkitys aivoille - miten huolehtia unesta
LisätiedotValtteri Hongisto ja David Oliva. Tuulivoimaloiden infraäänet ja niiden terveysvaikutukset
Valtteri Hongisto ja David Oliva Tuulivoimaloiden infraäänet ja niiden terveysvaikutukset Kesäkuu 2017 Turun ammattikorkeakoulu Sisäympäristön tutkimusryhmä Lemminkäisenkatu 14-18 B 20520 Turku www.turkuamk.fi
LisätiedotSiitolanranta 3:n melumittaus
Siitolanranta 3:n melumittaus 27. 28.9.2016 Imatran kaupunki Imatran seudun ympäristötoimi Riikka Litmanen 6.10.2016 1 Johdanto... 3 2 Mittausten suoritus... 3 3 Mittausten aikainen sää... 3 4 Mittauslaitteisto...
LisätiedotIlman pienhiukkasten ympäristövaikutusten arviointi
Ilman pienhiukkasten ympäristövaikutusten arviointi Mikko Savolahti SYKE Pienhiukkasten ympäristövaikutukset Photo: www.theguardian.com Photo: insideclimatenews.org 2 Mitä terveysvaikutuksia ilmansaasteista
LisätiedotLiikkuvat lapset tarkkaavaisempia
Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Heidi J. Syväoja 1, 2, Tuija H. Tammelin 1, Timo Ahonen 2, Anna Kankaanpää 1, Marko T. Kantomaa 1,3. The Associations of Objectively Measured Physical Activity and Sedentary
LisätiedotLääkkeettömät kivunhoitomenetelmät
Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät Mihin lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä tarvitaan? Lääkehoidon tueksi ei välttämättä korvaajaksi! Krooninen kipu on monimuotoinen ja vaikea ongelma ei ole olemassa yhtä
LisätiedotRASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala
RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,
LisätiedotInfraäänimittaukset. DI Antti Aunio, Aunio Group Oy
Infraäänimittaukset DI Antti Aunio, Aunio Group Oy antti.aunio@aunio.fi Mitä infraääni on? Matalataajuista ilmanpaineen vaihtelua Taajuusalue < 20 Hz Ihmisen kuuloalue on tyypillisesti 20-20 000 Hz Osa
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotPaajalan Martinpolun ja Poutakujan virkistysalueen kaavamuutoksen melumittausraportti
Paajalan Martinpolun ja Poutakujan virkistysalueen kaavamuutoksen melumittausraportti 1. 2.8.2017 Imatran kaupunki Imatran seudun ympäristötoimi Riikka Litmanen 7.8.2017 1 Johdanto... 3 2 Mittausten suoritus...
LisätiedotMELUSELVITYS TYÖNUMERO: MIKKELIN KAUPUNKI VT15 MELUSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
MELUSELVITYS TYÖNUMERO: 20601512 MIKKELIN KAUPUNKI VT15 MELUSELVITYS 22.11.2017 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista 22.11.2017 FIMIKM FIMIKM FILAHD VALMIS 15.11.2017 FIMIKM FIMIKM FILAHD LUONNOS MUUTOS
LisätiedotPIEKSÄMÄEN KAUPUNGIN LIIKENNEMELUSELVITYS
FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Savon ympäristötoimi PIEKSÄMÄEN KAUPUNGIN LIIKENNEMELUSELVITYS Raportti 171905-P11889 26.11.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I 26.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotInsteam Consulting Oy
2014 Mikko Ketala Salomaankatu 5 29200 Harjavalta +358 44 066 6802 Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 1679 557 Taru Imeläinen Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 171 5466 Pankki: FI88 5037 0763
LisätiedotALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN
ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN
LisätiedotTALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET
TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET ERKKI VUORI PROFESSORI, EMERITUS 27.11.2012 HJELT INSTITUUTTI OIKEUSLÄÄKETIETEEN OSASTO MEISSÄ ON PALJON VETTÄ! Ihmisen vesipitoisuus on keskimäärin yli
LisätiedotKaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta
Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta Ympäristöterveyskyselyn tuloksia 14.12.2016 Timo Lanki HSY:n ilmanlaadun tutkimusseminaari Tausta Kaivattiin ilmansaasteiden ja melun epidemiologisiin
LisätiedotKorson koulun uimahallirakennuksessa työskentelevien työntekijöiden sisäilmastokyselyn lausunto
LAUSUNTO SK17002 Vantaan kaupunki, tilakeskus Ulla Lignell Kielotie 13 01300 Vantaa TAUSTA Korson koulun uimahallirakennuksessa työskentelevien työntekijöiden sisäilmastokyselyn lausunto Korson koulun
LisätiedotSuolan terveyshaitat ja kustannukset
Suolan terveyshaitat ja kustannukset Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL Seminaari Suola Näkymätön vaara 8.2.2011 Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotPORAPAALUTUKSEN AIHEUTTAMAN MELUN MITTAUS Pasilan Uusi Silta YIT Rakennus Oy
PORAPAALUTUKSEN AIHEUTTAMAN MELUN MITTAUS Pasilan Uusi Silta YIT Rakennus Oy 28.8.2014 Helsinki Vesa Sinervo Oy Finnrock Ab Gsm: 010 832 1313 vesa.sinervo@finnrock.fi SISÄLLYS TERMIT JA NIIDEN MÄÄRITELMÄT...
LisätiedotMelumittaus Laaksolahdessa
Melumittaus Laaksolahdessa 7.6 11.12.27 Mittaus siirrettävällä mittausasemalla Melumittaus Laaksolahdessa 7.6-11.12.27 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 2 2. MITTAUSASEMAN SIJAINTI... 3 3. LENTOREITTIEN
LisätiedotOnko yhdyskuntasuunnittelu ajan tasalla huomioiden ympäristöterveysongelmat?
Onko yhdyskuntasuunnittelu ajan tasalla huomioiden ympäristöterveysongelmat? Ari Saarinen Ympäristöterveyshaittojen hallinta Forum Mikkeli XXI 24.9.2015 Melu on... ääntä, joka jatkuvana altisteena on ihmisen
LisätiedotMillainen on terveellinen kaupunkiympäristö? Timo Lanki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Ympäristöterveys Kuopio
Millainen on terveellinen kaupunkiympäristö? Timo Lanki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Ympäristöterveys Kuopio Terveellisyyteen vaikuttavia tekijöitä Terveellisyyttä lisäävät esim. Harraste- ja kulttuurimahdollisuudet
Lisätiedot