Tuulivoimalamelun terveysvaikutukset

Transkriptio

1 Tuulivoimalamelun terveysvaikutukset Helsinki Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, HAUS, Helsinki Valtteri Hongisto Vanhempi tutkija, meluntorjunnan dosentti ,

2 Tausta ja tavoite Tuulivoimaloiden meluvalitukset lisääntyneet Ympäristöministeriö 214 oli laatimassa asetusluonnosta tuulivoimalamelun ohjearvoiksi korvaamaan VnP 993/92 Näistä syistä nähtiin tarpeellisena toteuttaa syvällinen suomenkielinen ja puolueeton kirjallisuustutkimus tuulivoimalamelun terveysvaikutuksista perustuen vertaisarvioituihin tieteellisiin julkaisuihin Toteutus TUMEVA hankkeessa, jonka rahoittivat Ympäristöministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiateollisuus ry ja Suomen Tuulivoimayhdistys 2

3 Tulokset Raportti: Hongisto V, Tuulivoimalamelun terveysvaikutukset, Työterveyslaitos, Helsinki, 214. Vapaasti ladattavana: aikutukset.aspx Löytyy Googlella helposti Uutinen: Helsingin Sanomat ( ): 3

4 Tuulivoimalamelun luonne Melun taajuusjakauma muistuttaa liikenteen melua Tasot yleensä alhaisia asuintonteilla, alle 4 db, harvemmin yli Melu maksimissaan, kun tuuli yli 8 m Usein voimalat käyvät illalla ja yöllä, kun muu melu hiljenee Melu erottuu taustasta sykinnän vuoksi (jakso noin 1 Hz) Amplitudimodulaatio, merkittävä sykintä, impulssimaisuus Joskus sykintää luullaan myös infraääneksi Ääni erottuu erityisesti inversio-olosuhteissa, kun tuuli maan pinnalla vähäistä mutta ylhäällä voimakasta. Ympäristöministeriön oppaan mukaan äänitason tulisi olla yöaikaan alle 4 db L Aeq asuintonteilla Muilla melulajeilla alle 5 db (VnP 993/92) Voimaloiden melupäästö mitataan maksimiteholla myötävirrassa Melumallinnus sijoituspaikassaan mallinnetaan melupäästöarvojen mukaan kaikissa suunnissa, vaikka tilannetta ei jatkuvana koskaan esiinny Melun laskentamallit ovat verrattain tarkkoja, ±2 db. Melun mittaaminen on kallista ja aikaa vievää. 4

5 Melun häiritsevyys ja terveys WHO 1948: Terveys on täydellisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila eikä pelkästään sairauden tai heikkouden poissaoloa. BMJ korvausehdotus: terveys on yksilön kykyä sopeutua ja itse korjata sosiaalisen, fyysisen tai tunne-elämään liittyvän haasteen aiheuttamat häiriöt WHO:n määritelmän valossa häiritsevyys on mitattavissa oleva indikaattori kasvavalle terveysriskille. 5

6 Pedersen (211) Janssen et al. (211) Saksa, Tanska ja Hollanti N=574 Wolsink et al. (1993) Ruotsi N=351 Ruotsi N=754 Hollanti N=725 Uusi-Seelanti N=39 USA N=38 Pedersen and Persson Waye (28) Pedersen and Larsman (28) Pedersen et al. (29) Pedersen et al. (2) Bakker et al. (212) Pedersen et al. (24) Shepherd et al. (211) Pedersen and Persson Waye (27) Nissenbaum et al. (211) 6

7 Parannus tutkimustiedossa loppuraportin aikana 5/214 vallinneeseen tilanteeseen nähden Pawlaczyk-Luszczynska et al. 214 Puola 214 N= kw voimaloiden lähellä Johtopäätökset yhtenäisiä tämän tutkimuksen kanssa 7

8 Ruotsin ja Hollannin tutkimusten päämittari Alla oleva lista esittää useita lähteitä, joista voit olla tietoinen ja joista voit kokea häiritsevyyttä, kun vietät aikaa asuntosi pihamaalla. Ole hyvä ja kerro jokaisen lähteen kohdalla oletko tietoinen siitä ja häiritseekö se sinua: Ei havaittavissa Havaittavissa Häiritsee Häiritsee melko muttei hieman häiritse paljon Häiritsee erittäin paljon teollisuuden hajut lannan haju hyönteiset heinäsiilojen melu tuulivoimaloiden melu raideliikennemelu tieliikennemelu Pedersen and Persson Waye (24) J Acoust Soc Am 8

9 Esimerkkitulos Ruotsi 1 % vastaajista Pedersen and Persson Waye (24) J Acoust Soc Am Ei havaittavissa (1) Havaittavissa (2-5 summa) Ei häiritsevä (summa 1-2) Häiritsevä (summa 4-5) Erittäin häiritsevä (5) 3 2 (n=12) (n=7) (n=132) (n=62) (n=4) (n=25) <3 < >4 L Aeq [db] Asteikko: 1 Ei havaittavissa 2 Havaittavissa muttei häiritse 3 Hieman häiritsevä 4 Melko häiritsevä 5 Erittäin häiritsevä 9

10 Ruotsi 1, Ruotsi 2 ja Hollanti % vastaajista % vastaajista Vastaajien osuus [%] (n=12) (n=7) (n=132) (n=62) (n=4) (n=25) (n=) (n=356) (n=24) (n=3) (n=71) (n=2) (n=178) (n=213) (n=159) (n=93) (n=65) <3 < >4 L Aeq [db] < >4 L Aeq [db] < >45 L Aeq ulkona [db] Pedersen and Persson Waye (24) J Acoust Soc Am Pedersen and Persson Waye (24) Occup Env Med Pedersen et al. (29) J Acoust Soc Am Ei havaittavissa (1) Havaittavissa (2-5 summa) Ei häiritsevä (summa 1-2) Häiritsevä (summa 4-5) Erittäin häiritsevä (5)

11 Ensimmäinen tuulivoimalamelun äänitasohäiritsevyys-relaatio, jonka kirjoittajatkin todenneet virheelliseksi Pedersen and Persson Waye J Acoust Soc Am 24 11

12 %A Tuorein äänitaso-häiritsevyys-relaatio tuulivoimala lentoliikenne tieliikenne raideliikenne %HA tuulivoimala lentoliikenne tieliikenne raideliikenne 3 henkilöä L den ulkona [db] L den ulkona [db] HUOM: Aineistosta poistettiin ne 138 henkilöä 182:stä, jotka hyötyivät voimaloista taloudellista hyötyä %A Melun häiritseväksi kokeneet %HA Melun erittäin häiritseväksi kokeneet L den =L Aeq +5 db Janssen et al. (211) J Acoust Soc Am 12

13 Väliin tulevat muuttujat Tuulivoimaloiden melun häiritsevyys on voimaloiden äänitasoa voimakkaammin yhteydessä seuraaviin seikkoihin: Tuulivoimalan näkyminen asuntoon/pihamaalle: jos voimala näkyy, se häiritsee Taloudellinen hyötyminen tuulivoimaloista: jos voimaloista saadaan taloudellista hyötyä, häiritsevyys poistuu kokonaan Odotukset alueen rauhallisuudesta: jos alueelle on muutettu sen rauhallisuuden tai luonnonarvojen vuoksi, koetaan tuulivoimalan pystytys ympäristöhaitaksi mikä heijastuu melun häiritsevyytenä Asenne tuulivoimaloiden maisemavaikutuksia kohtaan: jos voimalan näkeminen koetaan negatiivisena, melukin häiritsee. Asenne tuulivoimaloita kohtaan. 13

14 Taloudellinen hyötyminen Pedersen ym. (29) J Acoust Soc Am Äänen havaitsevien osuus [%] Saa taloudellista hyötyä Ei saa taloudellista hyötyä < >45 Häiritsevyyttä raportoivien osuus [%] Saa taloudellista hyötyä Ei saa taloudellista hyötyä * ** * < >45 L Aeq ulkona [db] L Aeq ulkona [db] Hollantilainen tutkimus: 135 sai taloudellista hyötyä 182:stä. He eivät kokeneet häiritsevyyttä yhtään vaikka kuulivat äänen siinä kuin muutkin. 14

15 Voimalan näkyminen Äänen havaitsevien osuus [%] *** *** ** Voimala näkyy Voimala ei näy < >45 L Aeq ulkona [db] Häiritsevyyttä raportoivien osuus [%] ** * Pedersen ym. (29) J Acoust Soc Am Voimala näkyy Voimala ei näy < >45 L Aeq ulkona [db] Hollantilainen tutkimus: voimaloiden näkyminen parantaa äänen kuulemista ja lisää melun häiritsevyyttä. 15

16 Negatiivisesti vs. neutraalisti suhtautuvat Pedersen et al. (27) Qual Res Psychol Pedersenin ym. (27) haastatteli 15 henkilöä, jotka olivat vastanneet kyselyyn Tutkimus paljasti polarisaation: Neutraalisti suhtautuvat: naapurimaan omistajalla on oikeus liiketoimintaan omalla maallaan, kunhan ei tule minun maalle. Odotukset maaseudun rauhasta eivät ole korkeat. Hallinnan tunne on korkea ja melu ei häiritse tai sen kanssa tullaan toimeen. Negatiivisesti suhtautuvat: naapurimaalle rakennettu voimala tunkeutuu reviirilleni ja häiritsee minua ja hyvinvointiani. Odotukset maaseudun rauhasta korkeat. Hallinnan tunne on alhainen. Melu koetaan erittäin häiritseväksi. Maalaisympäristöön kaupungista muuttaneet näyttäisivät olevan herkempiä tuulivoimaloiden melulle kuin maalaisympäristön paikallisasukkaat. Kodin merkitys, ympäristöarvot ja reviiriajattelu säätelevät reaktioita meluun. Negatiivisesti suhtautuva Luonnonympäristön tasapainon voidaan kokea heikentyvän, kun sinne sijoitetaan ei-luonnollinen ja visuaalisesti hyvin erottuva komponentti, kuten teollinen tuulivoimala. Muutoksella arvioidaan olevan heikentävä vaikutus ympäristön elvyttävyyden kokemiseen. Tämä taas vähentää ympäristötyytyväisyyttä ja voi heijastua mm. melun häiritsevyyden kokemuksena. Koska voimalan lavat liikkuvat koko ajan, on ympäristön visuaalisen puolen huomioimatta jättäminen vaikeaa, koska näköaisti automaattisesti takertuu liikkeeseen. Tämä häiriötekijä voi lisätä kokemusta siitä, että ympäristö ei olisi elvyttävyyttä ajatellen paras mahdollinen. 16

17 Tuulivoimalamelun ja unen laadun välillä ei ole yhteyttä Eurooppalaisissa tutkimuksissa ei ole havaittu yhteyttä tuulivoimaloiden melutason ja unen laadun välillä Pedersenin (211) on tulkittu osoittavan, että yhteys olisi mutta he kysyivät unen katkeamisesta minkä tahansa ympäristöäänilähteen vuoksi Vapaissa vastauksissa ilmeni, että näitä olivat autot, naapurit, tuulivoimalat, ym. Yhteys melun häiritsevyyden ja unenlaadun heikkenemisen välillä on ilmeisen voimakas: Jos voimaloiden ääni häiritsee sisällä, on myös todennäköistä, että unen laatu kärsii Unen laadun heikkeneminen voi myös johtua jostain muusta ja tästä seuraa melun häiritsevyys. 17

18 KIITOS HUOMIOSTA Valtteri Hongisto Vanhempi tutkija meluntorjunnan dosentti