Sopeutusvalmennuskurssien rahoitus uhattuna Kevättapaaminen Oulussa Hallituksen esittely

Transkriptio

1 Puheen vuoro 1/2017 Sopeutusvalmennuskurssien rahoitus uhattuna Kevättapaaminen Oulussa Hallituksen esittely Suomen änkytysyhdistys Finlands stamningsförening

2 Puheen vuoro Suomen änkytysyhdistyksen jäsenlehti (aikaisemmin Painokas) julkaistu vuodesta 1978, ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 40. vuosikerta numero 1 maaliskuu 2017 Julkaisija Suomen änkytysyhdistys ry Unikkopolku 4 C Vantaa Issn Paino Suomen Uusiokuori Oy Somero info@ankytys.fi Toimituskunta Mikael Turunen, päätoimittaja puheen_vuoro@ankytys.fi Eero Hämäläinen, taitto info@ankytys.fi Jari Paavola, toimittaja paavola70@gmail.com Laura Raerinne, toimittaja laura.raerinne@ankytys.fi Seuraava numero ilmestyy kesäkuussa Aineisto mennessä puheen_vuoro@ankytys.fi Kansikuva Kävelyretkellä Jyväskylässä, taustalla hotellimme kuva: Eero Hämäläinen Takakansi Pilkkikisat Reposaaressa kuva: Pertti Hämäläinen JÄSENMAKSUOHJEET uusille jäsenille Vanhoille lähetetään jäsenmaksulappu kirjeitse keväällä Jäsenmaksu vuodelle 2017 on 18 euroa, perhemaksu 23 euroa, 26-vuotiaat ja alle sekä opiskelijat, työttömät ja eläkeläiset 9 euroa. Maksu suoritetaan SÄYn Danske Bankin tilille IBAN: FI Laita viestikohtaan nimesi ja osoitteesi. OSOITTEENMUUTOKSET Eero Hämäläiselle (yhteystiedot toiseksi viimeisellä sivulla) tai sivujemme palautelomakkeen kautta Ilmoita myös sähköpostiosoitteesi! 2

3 Päätoimittajalta Hyvää alkanutta vuotta kaikille Puheen vuoron lukijoille! Lopetin yhdistyksen hallituksessa vuoden vaihteessa. Viime vuoden viimeisiä hallitusasioita oli valitettavasti se, että RAY (nyt uudelta nimeltään STEA) pienensi tuntuvasti avustustaan vuoden 2017 sopeutumisvalmennuskursseille. Nyt kursseja ei voida järjestää aivan aiotussa muodossa. Näiden kurssien mahdollistaminen on yksi yhdistyksemme tärkeimmistä tehtävistä, joten uutinen oli mielestäni todella huono. Tätä aihetta käsitellään tarkemmin myöhemmin tässä lehdessä. Hyvä uutinen, etenkin omalta kannaltani jäsenlehden päätoimittajana, oli vuoden lopussa se, että Puheen vuoroon löytyi uusi toimittaja. Laura Raerinne kirjoittaa tässä lehdessä elämästä lapsiperheessä, jossa useampi jäsen änkyttää. Toimituksen jäsenten ja uuden hallituksen esittelyt löytyvät totuttuun tapaan tästä vuoden ensimmäisestä lehdestä. Kaksi henkilöä, Laura Raerinne ja Eero Hämäläinen, ovat mukana sekä hallituksessa että jäsenlehden toimituksessa. Vaikka yhteistyö rahoittajiemme kanssa ei enää ole mennyt niin kuin Strömsössä, uskon, että selviämme yhdessä kunnialla tästäkin vuodesta. Toivon, että tulette rohkeasti mukaan SÄYn toimintaan! Mikael Turunen Puheenjohtajalta Hyvät Puheen vuoron lukijat! Vuosi 2017 on alkanut. Rahoittajamme RAY eli Raha-automaattiyhdistys on sulautunut pelitoimintojensa osalta Veikkaukseen vuoden 2017 alusta ja rahanjako-osasto, joka jakoi aiemmin avustuksia liikunta-, kulttuuri- ja terveysalan järjestöille, sai nimen STEA. STEA pudotti saamamme avustukset kurssirahoituksen osalta puoleen aiemmasta. Tämän takia olemme joutuneet karsimaan kurssitarjontaamme tältä vuodelta. Yritämme palauttaa tuen takaisin edellisvuosien tasolle kun haemme tukea vuodelle

4 Tänä vuonna valtakunnallinen kevättapaaminen pidetään Oulussa hotelli Cumuluksessa Tapaaminen alkaa pe klo 18 ja päättyy su klo 13. Vuoden 2018 Islannin maailmankongressin järjestämisvastuu aiheutti muutoksia vuosittain järjestettävän Pohjoismaiden änkyttäjien tapaamisen eli Nordiskan järjestäjävastuiden järjestykseen. Islannin vuoro olisi ollut järjestää Nordiska-tapaaminen vuonna Tämän lisäksi kokeiluluontoisesti otimme mukaan järjestäjämaiden joukkoon Viron. Tänä vuonna on Norjan vuoro järjestää Nordiska. Viron vuoro on ensimmäistä kertaa vuonna 2018, jonka jälkeen teemme lopullisen päätöksen, otammeko Viron varsinaiseksi jäseneksi Pohjoismaiden änkytysperheeseemme. Nordiskatapaaminen järjestetään vuosittain aina syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna. SÄYn hallituksen kokoonpano uudistui hyvin paljon, kun kerralla hallituspaikastaan luopui peräti viisi henkilöä. Samalla valittiin heidän tilalleen uusia hallituksen jäseniä. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan enemmistö hallituksen jäsenistä on muualta kuin pääkaupunkiseudulta. Valtakunnallisten ja kansainvälisten tapaamisten lisäksi SÄYllä on myös paikallista toimintaa, joka toteutetaan puhekerhojen (eli p-kerhojen) muodossa. P-kerhot toimivat tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Satakunnassa, Pietarsaaressa ja Oulussa. P- kerhot toimivat itsenäisesti vaikka saavatkin rahoituksensa SÄYltä. Toimintaan ovat tervetulleita ihan kaikki. Toimintaan osallistuminen ei edellytä SÄYn jäsenyyttä. Myös vierailijat toivotetaan tervetulleiksi mukaan tapaamisiin. Eli jos olet käymässä esimerkiksi Helsingissä ja asut vaikka Oulussa, niin voit halutessasi mennä pääkaupunkiseudun p-kerhon tapaamiseen. Itse asun Jyväskylässä ja olen vuosien varrella käynyt vierailulla pääkaupunkiseudun p-kerhossa, Turussa ja Tampereella. Rohkeasti vain mukaan toimintaan! Saat paljon uusia ystäviä ja saat vertaistukea ja voimia arkeen. Lisätietoja p-kerhoista yhteystietoineen osoitteesta: Hyvää alkanutta vuotta 2017 kaikille! Joni Dickhoff, Suomen änkytysyhdistys ry Puheenjohtaja Jyväskylä 4

5 Kevättapaaminen Oulussa Olet sydämellisesti tervetullut SÄYn kevättapaamiseen Hotelli Cumulus Ouluun, Kajaaninkatu 17, Oulu, matkaa rautatieasemalta 300 m. Perjantai Majoittuminen Illallinen ja yhteinen illanvietto hotellin ravintolassa Mahdollisuus lähteä kaupungin yöhön (esim. karaoke) Lauantai Aamiainen Puheterapeutti Päivi Kantomaa tuo terveiset eurooppalaisesta puheen sujuvuuden häiriöihin keskittyvästä erikoistumiskoulutuksestaan: eurooppalaisia nykytuulahduksia änkytyksen syy-seuraussuhteisiin ja puheterapiaan, Tutoris Oy:n tiloissa ( vertaistukitoimintaa Lounas Käynti Tietomaassa ( Kahvit Kiikku-kahvilassa ( Sauna Päivällinen ja illanvietto turkkilaisessa ravintola Hagia Sofiassa ( Sunnuntai Aamiainen Yhdistyksen kevätkokous Huoneiden luovutus Palautekeskustelu Lounas, lähtökahvit ja -halaukset 5

6 Lauantain aamupäivän ohjelmassa voidaan myös tutustua Reinilän kaupunkikartanoon ja sen historiaan (Tutoris Oy:n tilat "Pormestari Reinilän talolla on pitkä historia ja sitä ovat uhanneet niin sodat, tulipalot kuin kaupunkisaneerauskin. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan talon pitkässä historiassa on tapahtunut paljon ja siellä asuneesta prinsessa Ebbasta on tehty tositapahtumiin perustuva satukin." Laita päivät kalenteriisi ja katso edullisia bussi- ja junalippuja VR:n ja Matkahuollon sivuilta tai hintavertailusivulta Sitovat ilmoittautumiset viimeistään osoitteeseen Kerro ilmoittautuessasi osallistujien nimet, yhteystiedot ja mahdolliset erikoisruokavaliot. Kun olet saanut vastauksen, ilmoittautumisesi on mennyt perille. Maksa osallistumismaksu saamallasi viitenumerolla viimeistään SÄYn tilille: FI Lisätietoa voit kysyä Eero Hämäläiseltä, p tai Jäsenhinnat Aikuiset Opiskelijat, työttömät, eläkeläiset Pe-su 2hh 120 e 100 e Pe-su 1hh 165 e 145 e La-su 2hh 80 e 65 e La-su 1hh 95 e 85 e Ilman yöpymistä (ei aamiaista) Pe-su ilman yöpymistä 55 euroa. Lauantai ilman yöpymistä 30 euroa, lapset 15 euroa, perhe (1 aik + 1 lapsi) 45 euroa, perhe (2 aik.+2 lasta) 90 euroa. Perhehinnat (lapsi alle 12v.): 1 aik. + 1 lapsi: pe-su 195 euroa, la-su 135 euroa 2 aik. + 2 lasta: pe-su 320 euroa, la-su 220 euroa Kysy muut vaihtoehdot! TAPAAMISIIN OULUSSA! Matkakuluja pyritään hiukan tukemaan. Hallitus päättää tuen suuruudesta myöhemmin, säilytä matkakuitit. 6

7 Suomen änkytysyhdistys ry KEVÄTKOKOUKSEN ESITYSLISTA AIKA: klo 9.30 PAIKKA: Hotelli Cumulus, Kajaaninkatu 17, Oulu 1. Kokouksen avaus 2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa 3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys 5. Esitellään vuoden 2016 tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto 6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä vuoden 2016 hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille 7. SÄYn tilaisuudet Kansainväliset tapahtumat Muut esille tulevat asiat 10. Kokouksen päättäminen 7

8 Hallituksen ja toimihenkilöiden esittely Joni Dickhoff Hei kaikille! Olen Joni Dickhoff Petäjävedeltä Keski-Suomen maakunnasta ja olen asunut vakituisesti Jyväskylässä vuodesta 2000 lähtien. Olen 43-vuotias vakituinen myyjä elintarvikeliikkeessä. Olen änkyttänyt lapsesta asti, mutta ennen aikuisikää minulla ei ollut hajuakaan siitä, mikä minua vaivaa. Olin maailman ainut ihminen, joka ei osannut puhua kunnolla. Itseasiassa vasta internetistä luin änkytyksestä. Vuonna 2005 liityin Suomen änkytysyhdistykseen (käytän myöhemmin tekstissä lyhennettä SÄY). Muutama vuosi olin pelkkä maksava jäsen ilman mitään sen kummempia muita toimia asian suhteen. Vuonna 2008 uskaltauduin menemään ensimmäisen kerran Jyväskylä puhekerhon kokoukseen, jolloin tapasin elämäni ensimmäiset toiset ihmiset, joiden puhetapa oli samankaltainen kuin minulla. Seuraavana keväänä menin sitten ensimmäistä kertaa SÄYn valtakunnalliseen tapaamiseen, joka sillä kertaa oli Kokkolassa. Aivan uskomatonta kuinka luontevasti minut otettiin vastaan kuin minä olisin ollut vanha ystävä, jota he eivät olisi nähneet pitkään aikaan. Eikä se sillä hetkellä kumma kyllä tuntunut mitenkään kummalliselta. Myöhemmin olen huomannut, että sama ilmapiiri on ollut ihan olennainen osa lähes kaikissa SÄYn valtakunnallisissa tapaamisissa, joissa olen ollut mukana. Pari vuotta myöhemmin hakeuduin SÄYn järjestämälle Vahvista itsetuntoa ja puhetta -kurssille, joka oli käänteentekevä merkkipaalu elämässäni. Itsetuntoni lähti raketinomaisesti nousuun lähes nollasta sataan, jos tällaista ilmaisua voi käyttää. Valitettavasti kyseistä kurssia ainakaan siinä muodossa ei enää ole tarjolla. Olen nyt kuudetta vuotta SÄYn puheenjohtaja. Sitä ennen olin yhden vuoden hallituksessa varajäsenenä, joten nyt on menossa seitsemäs vuosi hallituksessa. Vastuualueenani vuoden 2016 hallituksessa minulla olivat tiedotus- ja viestintäasiat. Vuoden 2017 vastuualueita ei ole vielä päätetty. Saa nähdä mikä tulee olemaan minun vastuualueeni puheenjohtajan toimen lisäksi. Mikäli se on edelleen tiedotus- ja viestintä tulen jatkossakin kehittämään ja edistämään änkytystietouden levittämistä eri tavoin valtaväestön keskuuteen. 8

9 Yhdistys on mielestäni tärkeä änkytyksestä tiedottamiseen valtaväestölle ja änkyttäjille itselleen. Se toimii lisäksi yhdistävänä tekijänä änkyttäjien välillä mahdollistaen heidän keskinäisen tapaamisensa erilaisten tapahtumien ja tapaamisten muodossa. Myös kurssien järjestäminen on ensiarvoisen tärkeää. Laura Raerinne Olen 30-vuotias, kahden lapsen äiti ja opiskelen Tampereen teknillisessä yliopistossa. Olen änkyttänyt lapsesta saakka, mutta piilotellut änkytystäni monen monta vuotta ennen kuin piilottelu kävi liian raskaaksi. Esikoiseni änkyttää myös jonkin verran. Pidän joogaamisesta, villasukista, nauramisesta, hyvistä kirjoista ja hyvästä seurasta. Ensimmäisen kerran liityin yhdistykseen vuonna 2011; olin juuri ymmärtänyt, että änkytys ei ollutkaan aikuisikään mennessä kadonnut mihinkään ja googlettamalla löysin yhdistyksen kotisivuille. En kuitenkaan ollut vielä valmis kohtaamaan änkytystäni, mutta muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen aloin osallistua aktiivisemmin yhdistyksen toimintaan vuonna Toimin hallituksen varapuheenjohtajana sekä toimittajana Puheen vuoro -lehdessä. Olen myös Tampereella alkavan puhekerhon vetäjä. Yhdistyksen myötä olen löytänyt vertaistukea ja saanut upeita ihmisiä elämääni. Vertaistuen lisäksi yhdistyksellä on mahdollisuus jakaa tietoa änkyttämisestä ja sen seurauksista laajemmin kuin yksittäisellä henkilöllä ja mielestäni tämäkin on erittäin tärkeää. Eero Hämäläinen Asun Vantaalla ja olen siirtynyt eläkkeelle työtehtävistä, jotka koskivat tietokoneita ja rautateiden valvontajärjestelmiä. Harrastuksena on mm. tietotekniikka, valokuvaus ja oopperat esim. Finnkinon elokuvateattereissa. Lisäksi toimin Suomen Majakkaseurassa, jossa olen suunnitellut useita ulkomaan majakkamatkoja. Yhdistykseen liityin jo 1980-luvun alussa. Myöhemmin olen auttanut jäsenlehden teossa, lähinnä sen ulkonäössä ja tietokoneiden käytössä. Yhdistyksen sihteerinä huolehdin yhdistyksen sähköpostista ja internetsivuista. Olen myös yhteyshenkilönä meille avustuksia myöntävään STEAan ja autan yhdistyksen talousasioissa taloudenhoitajaa. 9

10 Milla Lindqvist Olen Milla Lindqvist, 27-vuotias turkulainen kauppatieteiden opiskelija. Olen änkyttänyt 4-5-vuotiaasta saakka, välillä pahemmin ja välillä lievemmin. Muutaman viime vuoden ajan olen ollut melko sujuva, mikä on mahdollisesti ainakin osittain yhdistyksestä saadun vertaistuen ansiota. Tykkään kirjoista, etenkin niistä jotka eivät liity opintoihini, geokätköilystä ja säännöllisestä liikunnan aloittamisesta ja lopettamisesta. Olen ollut SÄYn jäsen vuodesta Liityin yhdistykseen melko pian vierailtuani ensimmäisen kerran Turun puhekerhossa. Olen ollut hallituksen ulkopuolinen rahastonhoitaja keväästä 2016 ja nyt 2017 olen ensimmäistä kertaa myös hallituksessa. Rahastonhoitajana aikomuksenani on ensisijaisesti keskittyä pysyttelemään kärryillä rahavirroista. Laskut olisi suotavaa maksaa ajoissa. Toki aion myös esittää mielipiteitä muihinkin asioihin, jos sellaisia päähäni ilmestyy. Mitään suurta visiota minulla ei ole yhdistyksen kehittämiseksi aivan toisenlaiseksi. Yhdistyksen tärkein tehtävä on mielestäni vertaistuen tarjoaminen. Puhekerhoihin ja tapaamisiin voi tulla tutustumaan ihmisiin, vaikka muut sosiaaliset tilanteet tuntuisivat änkytyksen takia liian pelottavilta. Näin ollen yhdistyksellä on tärkeä tehtävä änkyttäjien yksinäisyyden ja syrjäytymisen vähentämisessä. Toinen yhdistyksen tärkeä tehtävä on änkytystietoisuuden parantaminen. Juuso Syngelmä Olen parikymppinen nuori mies Oulusta, jonka harrastuksiin kuuluvat videopelit ja musiikki. Avoin asenne niin änkytyksessä kuin muussa elämässä on tärkeää! SÄYhyn liityin vasta 2016 loppuvuodesta, mutta äitini kautta olen kuullut SÄYhyn liittyvistä asioista jo pienestä pitäen. Hän toimii puheterapeuttina Pohjois-Pohjanmaalla. Alkavana vuonna keskityn nauttimaan elämästä ja tekemään niitä asioita joista pidän. Siinä sivussa olen tietenkin kultaakin kalliimpi lisä hallitukselle. Vaikka oma suhtautumiseni änkytykseen on todella avointa ja niin sanotusti helppoa, olen huomannut, että Suomessa - ja varmasti maailmassakin - on monta ihmistä, jotka ovat todella arkoja änkytyksen suhteen. SÄY tarjoaa vertaistukea ja rohkaisua. Siksi olemme tärkeä toimija. 10

11 Linda Backström Olen 29-vuotias nainen Helsingistä. Olen koulutukseltani taloushallinnon merkonomi, ja harrastan maalaamista, piirtämistä ja kaikenlaista taidetta. Olen myös kiinnostunut musiikista ja ulkoilusta. Liityin SÄYhyn vuonna 2011, ja SÄYssä olen ollut mukana hallituksessa vuodesta 2012 lähtien. Olen myös ollut mukana suunnittelemassa vuoden 2016 pohjoismaista seminaaria, joka pidettiin Suomessa, Aulangolla, jossa olin yksi seminaarin järjestäjistä. Tänä vuonna aion keskittyä hallituksen tehtäviin ja jatkan myös sarjakuvan piirtämistä Puheen vuoroon. Aion myös osallistua SÄYn järjestämiin tapaamisiin mahdollisimman paljon. Mielestäni on tärkeää olla mukana SÄYssä, jossa tavataan muita ihmisiä, jaetaan kokemuksia ja saadaan vertaistukea. Ja vertaistuki on hyvä sekä itsetunnolle että itseluottamukselle, jotta tietää ettei ole ainoa ihminen, joka elää änkytyksen kanssa. Minulla on ollut paljon hyötyä ja iloa SÄYstä tähän asti. Juha Hellstén Olen Juha Hellstén, Kouvolasta, 41-vuotias työkyvyttömyyseläkeläinen vuodesta Harrastan uimista, vesijuoksua ja kuntosalia sekä kävelyä sauvoilla ja ilman. Olen tällä hetkellä Kevan ammatillisessa kuntoutuksessa maaliskuun loppuun eli olen työkokeilussa Korian koulun aluekeittiössä keittiöapulaisen työhön perehtyen. Olen kuulunut SÄYhyn jo vuodesta 1993, jolloin kävin ekan änkytysterapiakurssin Espoon Kaisankodissa. Olen ollut jo kerran SÄYn hallituksessa pari vuotta, kun olin virittelemässä puhekerhoa Kymenlaaksoon. Nyt puhekerhosta on vain muisto. Tässä hallituksessa olen vain varajäsen, joten minun ei tarvitse kokouksissa olla. Mutta katson, että hallituksen kokouksiin osallistuminen on minun mielenterveyteni kannalta suotavaa. Pääsee ainakin Kouvolasta pois joksikin aikaa. Muuten ei tiedä, mitä muut hallituksen jäsenet keksivät minun pääni menoksi eli millainen nakki napsahtaa. Yhdistys on tärkeä olla olemassa vertaistuen kannalta, etteivät puhekurssin käyneet jäisi yksin vaikeuksineen. Minulle yhdistyksestä on ollut paljon iloa ja apua sekä olen saanut elinikäisiä ystävyyssuhteita. 11

12 Mikael Turunen Olen 30-vuotias lähihoitaja ja asun Vantaalla. Olen änkyttänyt siitä lähtien, kun opin puhumaan. Änkytykseni ilmenee lähinnä, hieman omalaatuisesti, hyvin lyhyinä taukoina puheessa. Harrastan mm. elokuvia ja lukemista. Liityin SÄYhyn käytyäni ensimmäisen kerran Vahvista itsetuntoa ja puhetta -kurssin, muistaakseni vuonna Olin mukana hallituksessa neljä vuotta. Myös jäsenlehden päätoimittajana käynnistyy nyt jo neljäs vuosi. Jäin yhdistyksen hallituksesta pois vuoden vaihteessa, joten tänä vuonna keskityn juuri päätoimittajan tehtäviin. Tehtävä tuottaa sekä antoisia hetkiä että välillä pientä stressiä, mutta muiden yhdistyshommien jäädessä sivummalle jaksan tätä jatkaa. Tämän tehtävän lopettamisesta minulla ei toistaiseksi ole suunnitelmia. Suomessa ei ole oikein muuta väylää saattaa änkyttäjiä toistensa pariin kuin juuri yhdistyksemme. Siksi SÄY on tärkeä. Änkytykseen liittyvät kurssit ovat mielestäni olleet yhdistyksen tärkein tehtävä. Toivottavasti niiden rahoitus järjestyy vastaisuudessakin. Jari Paavola Nimeni on Jari Paavola. Asun Kokemäellä, joka sijaitsee Satakunnassa. Minulla on ikää 47 vuotta. Olen töissä paperitehtaassa. Harrastan 2- ja 5-rivisen soittamista ja soitan niillä pääosin kansanmusiikkia. Olen ollut SÄYn jäsen 34 vuotta. Aluksi piirsin sarjakuvia jäsenlehteen. Jossain vaiheessa aloin myös kirjoittamaan sinne juttuja. Nykyisin olen Puheen vuoron toimittaja ja Satakunnan puhekerhon vetäjä. Vastasin aikoinaan mm. SÄYn 40-vuotisjuhlan musiikista. Haluan kehittää puhekerhon toimintaa. Tulen kirjoittamaan mm. tästä Puheen vuoroon. Olen saanut erittäin paljon apua puheeseeni SÄYn järjestämien kurssien kautta ja vertaistoiminnasta. 12

13 Sopeutumisvalmennuskurssien rahoitus uhattuna Kurssiavustuksemme puoleen Saamme avustusta STEAlta (entinen RAY) sekä yhdistyksen toimintaan että kurssien järjestämiseen. Yhdistyksen toimintaan saimme hakemamme summan euroa, mikä on pysynyt ennallaan useita vuosia. Kurssien järjestämiseen saimme hakemamme euron sijasta vain noin puolet, euroa. Avustustarkoituksemme on muuttunut Aikaisemmin avustus on annettu "Sopeutumisvalmennustoimintaan ja muuhun vertaistoimintaan", nyt nimenä oli "Änkyttäjien ohjattuun vertaisryhmätoimintaan". Perusteena oli, että käyttötarkoitusta on muutettu, koska toiminnan ei ole katsottu olevan sopeutumisvalmennustoimintaa, vaan enemmänkin ryhmämuotoista puheterapiaa. Lisäksi kritisoitiin sitä, että asiakasvalinnat kursseille on tehty ulkopuolisten terapeuttien toimesta eikä järjestölähtöisyyttä ole riittävästi. Kävimme sähköpostikirjeenvaihtoa RAY:n kanssa ja perustelimme sitä, että kurssimme ovat monipuolista sopeutumisvalmennustoimintaa, eikä yksinkertaista ryhmämuotoista puheterapiaa. Kysyimme, voimmeko järjestää tänä vuonna kursseja edellisten vuosien tapaan. Tähän saimme luvat, kuitenkin myönnetyn pienemmän avustuksen puitteissa. Tänä vuonna kursseja supistetusti Tänä vuonna järjestetään pienten lasten kursseja neljän sijasta kaksi, muut lasten kurssit pidetään sovitusti. Aikuisten kursseja järjestetään vain yksi, itsetuntokurssi änkyttäville aikuisille. Kurssi järjestään yksiosaisena, kuuden päivän mittaisena. Keskusteluja avustuksen jatkosta Toiminnan jatkorahoitukseen otetaan kantaa maaliskuussa lähetettävän tuloksellisuus- ja vaikutusselvitysten pohjalta. Siinä meidän pitäisi pystyä perustelemaan kurssitoimintamme. Tarkoituksemme on käydä keväällä STEAlla keskustelemassa tilanteesta. Siellä perustelemme, että kurssimme ovat sopeutumisvalmennuskursseja. Kävimme näitä keskusteluja myös muutama vuosi sitten ja silloin perustelumme hyväksyttiin. Keskus- 13

14 telemme myös ohjatusta vertaisryhmätoiminnasta, että mitä se merkitsisi. Se varmaan muuttaisi toimintaa huomattavasti. Helpointa silloin varmaan olisi oman henkilön palkkaaminen hoitamaan vertaisryhmätoimintaa, ja tämä söisi suuren osan avustusmäärärahasta. Tärkeintä kuitenkin olisi jonkinlainen änkytyksen hoidon jatkuminen, koska nykyisellään ei änkytystä hoideta riittävästi kunnan tai valtion puolesta. Yksityisellä puolellakaan ei ole sopeutumisvalmennuskursseja, koska ne tulisivat ilmeisesti asiakkaalle liian kalliiksi. Jonkinlaisia yrityksiä kursseiksi on kuitenkin ollut, mutta hinta kurssilaista kohti on ollut esim euroa, Eero Hämäläinen Suomen änkytysyhdistyksen sihteeri Meidän perheen änkytysarki Esikoiseni alkoi änkyttää kolmevuotiaana. Ensin ajattelin sen johtuvan siitä, että oma änkytykseni oli noin vuotta aiemmin pahentunut erittäin paljon ja lapsi vain kokeili miltä tuntuu puhua samalla tavalla kuin minä. Puheen takeltelu ei kuitenkaan jäänyt pariin kertaan, joten seuraavaksi aloin toivoa (ja rukoilla), että se olisi ohimenevää ja kuuden kuukauden päästä asiasta olisi jäljellä vain hämärä muistikuva. Oma änkytykseni oli minulle vielä silloin niin suuri, paha ja käsittelemätön asia, etten olisi ikinä halunnut siirtää sellaista taakkaa lapselleni. Kun lapseni puhe ei helpottanut muutaman kuukaudenkaan päästä, päätin hakea myös omaan änkytykseeni apua, jotta olisin valmis kohtaamaan lapseni haasteet paremmin. Koin olevani oman puheeni kanssa aivan hukassa, änkytys tuntui hallitsemattomalta ja siitä puhuminen tuntui lähes mahdottomalta. Onneksi omalle kohdalleni sattui aivan upea puheterapeutti ja lapsenikin pääsi neljävuotiaana aloittamaan Lidcombe-ohjelmaan perustuvan puheterapian. Kyseisessä ohjelmassa on tarkoitus sovitun yhteisen hetken aikana kehua lapsen puhetta sen ollessa sujuvaa ja mahdollisesti myös pyytää sanomaan uudelleen se sana, jossa puhe jäi solmuun. Itse koin aluksi vaikeana edes ajatuksen siitä, että kehuin lasta silloin kun puhe oli sujuvaa mietin, miltä minusta tuntuisi jos joku alkaisi kiinnittää huomiota puheeseeni vain sen ollessa kuulijan mielestä tarpeeksi hyvää. Niinhän siinä sitten kävikin, että näissä tilanteissa myös lapseni saattoi kehua minun puhettani sujuvaksi ja soljuvaksi ja toisaalta myös huomauttaa, jos jokin sana jäi jumiin. Puheterapiasta oli lapseni kohdalla suuresti apua, tosin myöhemmin olen miettinyt miten huvitta- 14

15 vankin kuuloisia meidän juttelutuokiomme saattoivat ulkopuolisesta olla - minä kehumassa lapseni sujuvaa puhetta itse änkyttäen: (Blokki) Mmmmeeni ttttooosi hienosti, oikein soljuvaa ppppuhetta, kkkulta! Minulla on myös toinen lapsi, kaksi vuotta esikoista nuorempi. Hän on meidän kolmihenkisen perheen ainoa sujuva tapaus, joten lienee luonnollista, että pienempänä myös hän halusi änkyttää. Kuuntele, äiti, mäkin änkytän! Ve-ve-ve-ve-maito!, hän saattoi huudahtaa aamupalapöydässä. Viime vuonna lähtiessäni puhekurssille, hän koko kuusivuotiaan dramaattisuudella alkoi itkeä ja sanoi surevansa sitä, jos opinkin kurssilla puhumaan ihan sujuvasti. Koska et sä sitten oo mun äiti, jos sä et änkytä. Esikoiseni puhe on ollut hyvin hallinnassa viimeiset pari vuotta ja minä itse olen tullut pikkuhiljaa sinuiksi oman änkytykseni kanssa enkä enää jatkuvasti pelkää omien lapsuuskokemusteni tapahtuvan suoraan lapselleni. Olen lakannut kuuntelemasta korva tarkkana, että ahaa, nyt siinä oli pieni toisto, nytkö se taas pahenee, sanookohan joku sille jotain koulussa, matkiikohan joku sitä, kiusaako, nimitteleekö, jääkö se sivuun ja yksin ja hiljaiseksi niin kuin minä tuon ikäisenä jäin. Pelkääkö koulun lukutilanteita niin, että haluaisi mieluummin kuolla kuin lukea koko luokan kuullen ääneen? Tuleeko se ujoksi ja hiljaiseksi? Ennen kaikkea, alkaako se vihata minua koska minulta tämä änkytys on periytynyt? Minua on lohduttanut ajatus siitä, että koska olen itse alkanut työstää änkytystäni ja pienin paloin hyväksyä oman änkytysmatkani seurauksia ja tapahtumia, olen voinut tehdä meillä kotona änkytyksestä normaalin asian. Kysyessäni haluaisivatko lapset tulla kanssani syystapaamiseen, etenkin esikoiselle se voisi olla todella loistava paikka tavata toisiakin, joilla puhe välillä takkuaa! Mä tapaan sua äiti joka päivä, me mennään mieluummin mummilaan, oli esikoisen vastaus. Ääneen lukeminen on ollut minulle aina haastavaa, mutta pienin askelin olemme siirtyneet Puppe-kirjoista (joista en aikanaan pitänyt ollenkaan, koska p-kirjain tuottaa haasteita ja Puppea hoetaan kirjoissa joka sivulla) Harry Potteriin. Lukiessani kohtausta Harry Potterissa, jossa yksi kirjan hahmoista myös änkyttää, kääntyvät molemmat pojat katsomaan minua hieman ihmeissään. Kylläpä sä änkytit aika paljon, sanoo toinen. Änkytit aika oudosti, sanoo toinen. Nauran ja yritän selittää, että minä vain luin aivan sujuvasti sen mitä kirjassa kirjoitettiin eli kirjan hahmon änkytystä. Lopulta nauramme tilanteelle kaikki. 15

16 On tietysti myös hetkiä, jolloin antaisin mitä vain, että oma änkytykseni olisi poissa ja ennen kaikkea, että lapselleni ei olisi koskaan tätä ominaisuutta siirtynyt. Niitä hetkiä on onneksi nykyään vähemmän kuin ennen, mutta uskon, että nekin hetket ovat tarpeen kokea ja elää läpi. Vaikeinta on ollut katsoa sivusta niitä kertoja, kun lasta itseään turhauttaa ja harmittaa puheen takkuaminen. Enkä minä voi sitä puhetta toisen puolesta tehdä sujuvaksi, mutta onneksi tilanteen voin tehdä helpommaksi. Voin itse puhua hitaammin, voin kuunnella keskeyttämättä, voin katsoa silmiin. Voin halata ja sanoa, että tuo tuntuu varmasti välillä myös kurjalta ja se saakin tuntua kurjalta mutta kyllä tästä selvitään. Voin kertoa, että jokaisella on omat haasteensa, kaikki eivät vain näy (tai kuulu) päälle päin. Voin opettaa, että änkytys on vain yksi ominaisuus muiden joukossa ei mitään, mitä pitäisi hävetä. Voin kertoa niistä hyvistä asioista, joita tästä on seurannut. Voin kertoa ja näyttää, miten upeita ihmisiä olen juuri änkytykseni vuoksi saanut kohdata. Voin kertoa, että minä rakastan sinua juuri tuollaisena kuin olet sinä riität ja olet hyvä juuri noin, oli puhe sujuvaa tai ei. Voin opettaa, että myös sinulla on oikeus tulla kuulluksi. Laura Raerinne Jyväskylän rento syystapaamisviikonloppu Syystapaamista edeltävä kevättapaaminen Turussa innosti minut kutsumaan syystapaamisen Jyväskylään. Ilpo Kari luotsasi Turun tapaamista varmoin ottein ja ajattelin, että miksen minäkin voisi kantaa vaihteeksi korren yhteiseen kekoon. Syystapaamispaikaksi valikoitui hotelli Alba Jyväsjärven rannalla. Sijainti osoittautui loistavaksi, koska lauantaina osa porukasta pääsi museoihin, osa kaupungille, osa luonnonsuojelualueelle ja osa sai jäädä hotellille hengaamaan. Näin toteutui ideani siitä, että erilaisista asioista kiinnostuneet ihmiset voivat mielekkäästi viettää yhteistä viikonloppua, kun aikataulu ja puitteet joustavat tarpeiden mukaan. Toinen toiveeni, eri-ikäisten ihmisten mukana olo, toteutui hyvin, vaikka lapsiperheitä olisi toki mahtunut mukaan useampiakin. Onneksi lapsia oli kuitenkin paikalla, jotta pidetyt lastenhoitajat eivät jääneet toimettomiksi. Lasten oma ohjelma lauantaina oli menestys sekä lasten, vanhempien, ohjaajien ja järjestäjien mielestä. Voin jatkossakin järjestää lastenohjaajia 16

17 tapaamisiin, jotta vanhemmat pääsevät rauhassa oman vertaistuen pariin ja lapset saavat rauhassa tehdä omia tärkeitä asioitaan. Ensin kerrottiin mindfulnessista ennen harjoituksia. Aikuisten pääohjelmana oli mindfulness-harjoituksia ja keskustelua läsnäolosta, itsensä kuulemisesta ja rentoutumisesta. Änkyttäjistä ja läheisistä useimmat olivat sitä mieltä, että mindfulness-harjoituksilla on annettavaa änkytyksen käsittelemisessä ja hoidossa. Vaikka ohjattu ohjelma oli onnistunutta, mikään ei voittanut syystapaamiskävijöiden omaa ohjelmaa iltaisin: oli haitarin soittoa, laulua, draamaa, leikkejä, visailua ja loputonta maailman parantamista. Illanvietoista jäi hyvä mieli ja voimakas olo, koska juuri mikään ei ole sykähdyttävämpää kuin nähdä toinen änkyttäjä änkyttäen esiintymässä. Kiitos kaikille esiintyjille! Sunnuntaina saimme uuden upean hallituksen, jossa yhdistyy kokemus ja uusi into. Mikä sen hienompaa? Lopputunnelma syystapaamisen järjestämisestä on hyvä: sai tehdä omannäköistä tapaamisesta, tavata ystäviä ja tutustua uusiin ihmisiin sekä tehdä pienen hetken töitä omien taitavien kavereiden kanssa. Säy on hieno mahdollisuus kokeilla ja uskaltaa uutta! Ella Valve 17

18 Puhekurssi änkyttäville aikuisille kävijän kokemuksia SÄYn änkyttävien aikuisten kaksiosainen puhekurssi järjestettiin ja Kaisankodissa Espoossa. Kurssiin kuului psykologin, puheterapeutin sekä fysioterapeutin järjestämiä ohjattuja tunteja. Myös vapaa-aikaa jäi paljon, joka käytettiin vertaistukeen, yhdessä olemiseen ja toisiin tutustumiseen. Kurssi kokonaisuudessaan kaikkine sisältöineen oli mieleenpainuva ja erityisesti ensikertalaiselle todella vaikuttava kokemus. Kurssille tulo jännitti, sillä ei tiennyt mitä viikko pitäisi sisällään ja millaisia ihmisiä kurssille tulisi. Pelkästään uskaltautuminen kurssille oli jo iso askel. Sopeutumisvalmennuskurssista kokemuksia kertoo lapsesta asti lievästi änkyttänyt ja kolme vuotta pahenevasta änkytyksestä kärsinyt 23-vuotias pohjoisen tyttö. Vuosi oli ollut änkytyksen kohdalla jo mullistava, sillä puheterapian aloittamisen jälkeen suhtautuminen änkytykseen oli pikkuhiljaa muuttunut ja uusia oppeja puhetekniikoista oli tullut. Enää puuttui vertaistuki, sillä sen puuttumisen merkitys oli yhä enemmän korostunut. Puheterapeutin kehotuksesta kurssille haettiin sillä ajatuksella, että siitä tulisi erittäin tarpeellinen ja se muuttaisi suhdetta omaan änkytykseen. Kurssille tullessa jännitys oli täysin erilaista, kuin mitä normaalisti vastaavassa tilanteessa on ollut, sillä silloin oli jännittänyt vain puhumista ja änkyttämistä. Tilanne oli siis aivan uusi, sillä ensimmäistä kertaa ei tarvinnut jännittää sitä kaikista pelottavinta asiaa, vaan pystyi jännittämään ihan normaalisti uutta tilannetta ja uusia ihmisiä. Kaisankodin rauhoittava miljöö ja kesäinen vehreys tulvahtivat heti bussista ulos astuessa ja ensimmäinen ajatus oli, että täällä viihtyisi jo pelkästään paikan takia. Jännittävin hetki oli, kun tapasin muut kurssilaiset. Puhuminen oli yllättävän helppoa, eikä änkytystä tullut juuri yhtään, joten senkin takia pystyi melkein heti olemaan oma positiivinen, iloinen ja puhelias itsensä. Oli helppoa jutella muille ja kertoa itsestä asioita. Viikon aikana änkytys kuitenkin palautui sille tasolla, millä se oli kurssia ennen ollut. Ryhmäytyminen alkoi nopeasti ensimmäisen päivän jännittyneisyyden jälkeen ja tutustuminen oli nopeampaa kuin normaalitilanteessa. Psykoterapeutin tunneilla keskityttiin änkytyksen aiheuttamiin tunteisiin ja mietimme tavoitteita tulevaisuuteen sekä teimme konkreettisia suunnitelmia. Teimme erilaisia mindfulness- ja hyväksymisharjoituksia. Tunneilla 18

19 opimme suhtautumaan itseemme armollisemmin sekä kirjoitimme itsellemme rohkaisevan ja myötätuntoisen kirjeen. Puheterapeutin kanssa kävimme läpi pahimpia puhetilanteita näyttelemisen keinoin. Oli hyvä joutua tilanteisiin, joissa muut seurasivat ja katsoivat, sillä se on ollut myös jännittävää erilaisissa esiintymistilanteissa. Osalla näytellessä änkytys väheni, toisilla lisääntyi. Erilaisten harjoitusten avulla huomasi puheen helpottuvan ja koska mokaamiseen ei suhtauduttu negatiivisesti, vaan kannustettiin heittäytymään tilanteisiin avoimesti, oli harjoitusten tekeminen opettavaista ja hauskaa. Fysioterapeutin tunneilla huomasimme, että ihminen on kokonaisuus ja että koko kehon ja erityisesti kasvojen rentous vaikuttaa puhumiseen ja niihin tunteisiin, joita puhuessa tunnemme. Teimme erilaisia venytyksiä ja rentoutumisharjoituksia, jotka olivat erittäin hyviä muiden tuntien välissä. Jousiammunta jäi mieleen, koska siinä sai onnistumisen kokemuksia ja täydellisen keskittymisen takia siitä tuli eräänlainen rentoutumisharjoitus. Kurssin jokainen päivä oli erilainen ja mieleenpainuva, sillä jatkuvasti oivalsi asioita ja huomasi, ettei änkytys olekaan niin iso juttu, mitä oli itse ajatellut. Kurssin aikana käydyt harjoitukset ja erityisesti keskusteluista kummunneet oivallukset ja samaistumiset jäivät voimakkaina mieleen, joten niistä on apua arjen erilaisissa puhetilanteissa. Erittäin tärkeää itselle oli huomata se, etteivät ihmiset muodosta sinusta mielikuvaa änkytyksen kautta, vaan persoonan kautta, joten se kokemus kurssilla oli todella voimaannuttava ja merkittävä. Itsensä arvostamista ja hyväksymistä myös opeteltiin paljon. Kurssilla huomasi, että on taipuvainen sättimään itseään todella paljon, esimerkiksi mielestään epäonnistuneista puhetilanteista, jossa änkytystä on tullut paljon. Viikon aikana ihmisiin tutustui paremmin, koska olimme todella paljon vapaa-aikanakin tekemisissä ja ryhmän koko oli sopivan pieni. Ensimmäisen jakson aikana ryhmän dynamiikka muotoutui ainutlaatuiseksi, vaikka jokainen oli oma erilainen persoonansa. Kurssista jäi erityisesti mieleen lämmin tunnelma, koska oli niin helppo olla oma itsensä, eikä änkytys hallinnut lähes ollenkaan puhetilanteita. Kun puhumista ei tarvinnut jännittää, pystyi aina sanomaan, kun oli asiaa, eikä jättänyt änkytyksen takia sanomatta kuten normaalisti. Keskustelun lomassa oivalsi omien asioidensa olevan yhtä tärkeitä tuoda esille kuin muidenkin. Kurssin toiseen jaksoon meneminen ei jännittänyt ollenkaan, vaan oli mukava nähdä muita kurssilaisia. Kurssia ennen olin miettinyt enemmän asi- 19

20 oita ja sitä, mikä jaksojen välissä oli muuttunut ja mitä tapahtunut. Ensimmäisen päivän jälkeen olo oli melko väsynyt, sillä kerroimme kuulumisia ja mietimme tulevaisuutta sekä pohdimme ohjeita muille änkyttäjille. Toisena päivänä puheterapeutilla oli mukana terapiakoira ja huomasimme, että silittäminen ja taluttaminen vaikuttivat helpottavasti puhumiseen. Opetimme myös toisille tapoja selviytyä haastavista (änkytys-)tilanteista. Fysioterapeutin tunnilla verryttelimme, teimme kahvakuulatreeniä ja rentouduimme. Huomasimme, että se oli erittäin tarpeellista vaihtelua ajattelua vaativien harjoitusten jälkeen. Iltaisin pelasimme ja juttelimme. Viimeisenä päivänä annoimme kurssista palautetta ja kirjoitimme lapuille positiivisia asioita toisille kurssilaisille, jolloin itsellekin jäi mukava muisto siitä. Toinen jakso oli erittäin tarpeellinen, sillä silloin huomasi, että jotain muutosta oli jo tapahtunut ja mitkä asiat olivat toisella tavalla kuin ensimmäisellä jaksolla. Toisen jakson avulla oivalsi, ettei muutos tapahtunut hetkessä, vaan se tapahtuu pienin askelin. Kurssista kokonaisuutena jäivät päällimmäisenä mieleen ihanat ihmiset, joista jäi arkeen tukiverkko, mukava ja välitön tunnelma, tarpeelliset ja ajattelemisen aihetta antavat harjoitukset sekä hyvä ruoka. Itselle kurssi antoi myös erityisesti rohkeutta uskaltaa puhua aina, kun on asiaa, sekä rohkeutta mennä uusiin ja epämiellyttäviin tilanteisiin. Kurssi oli todella merkittävä ja muistoihin on mukava aina palata. Suosittelen kurssia lämpimästi kaikille, jotka kokevat vertaistuen puutetta ja haluavat tavata muita änkyttäjiä, tai haluavat uusia näkökulmia änkyttämiseen. Soili Oikarainen Itsetuntokurssi 2016 änkyttäville aikuisille Osallistuin toistamiseen SÄYn järjestämälle itsetuntokurssille. Vieläpä niin, että aikaa ehti kulua vain reilu vuosi edellisestä kurssista. Nyt olivat vaihtuneet paikka ja kouluttajat. Minun ensimmäinen itsetuntokurssini oli yhden pitkäkestoisen itsetuntokurssin päätöskurssi, kun taas nyt pidetty kurssi oli järjestäjän ensimmäinen. Eroja siis oli ja se on ymmärrettävää. Haluan kirjoittaa teille mitä opin, koin ja tunsin itsetuntokurssilla aikuisille änkyttäjille, joka järjestettiin ja Kaisankodissa Espoossa. 20

21 Kurssi alkoi maanantaina lounaalla, joka tarjoiltiin idyllisessä kartanossa. Tämän jälkeen kokoonnuimme pihalla olevaan punaiseen taloon. Ryhmä alkoi vähitellen kokoontua ja etsimään paikkaansa koulutustilasta, jota kutsuttiin Kavaljeeriksi. Aloitustilaisuuden alku viivästyi kuitenkin hieman, kun odottelimme muutamaa kurssilaista paikalle. Kurssilla tulikin pienelle osalle kurssilaisista tavaksi myöhästyä. Ensimmäisellä itsetuntokurssillani ei hyväksytty tällaista. Koin, että menetimme odottaessa ja asioiden toistamisessa paljon hyvää työskentelyaikaa. Myöhästelemiseen ei puututtu mitenkään. Minua ihmetytti heti kurssin alussa psykologille varattu aika. Sitä oli vain 12 tuntia ensimmäisellä kurssijaksolla kuuden päivän aikana. Ohjelmassa oli lisäksi taide-, fysio- ja puheterapiaa. Päivässä oli viisi tuntia ohjattua ohjelmaa. Aloitus- ja lopetuspäivinä oli vähemmän. Totuin ensimmäisellä itsetuntokurssillani vuonna 2015 Hauholla työskentelytapaan, jossa psykologi oli aina kanssamme, niin piirtämisessä kuin rentoutus- ja stressinpoistoharjoituksissa. Hän osasi ohjata meitä myös puhetekniikoiden käytössä. Nyt ei ollutkaan näin. Ei. Jokainen osa-alue oli oma erillinen ja jokaisessa oli eri ohjaaja. Minusta alkoi tuntua päivien edeltäessä etteivät terapeutit ja psykologi edes keskustele keskenään meidän töistämme. Siispä kysyin tästä suoraan ensimmäisen jakson päätöskeskustelussa psykologilta ja sain vastaukseksi, että he keskustelevat meistä vain hieman yleisellä tasolla. Odotin paljon taideterapialta, jota oli kylläkin vain yhteensä kuusi tuntia 11 päivää kestävän kurssin aikana. Olin oppinut viimeksi Hauholla, että piirretty kuva kätkee paljon piilotettuja asioita, jotka ovat avainasemassa itsetunnon tutkistelussa. Sain silloin paljon apua tästä terapiamuodosta. Piirtäminen aloitettiin nyt silmät kiinni musiikin tahdissa. Hetken kuluttua saimme avata silmämme ja jatkoimme piirtämistä. Kurssilaisilta syntyikin kiehtovia taideteoksia. Ne loivat minulle monia mielikuvia ja lähteitä niin omaan kuin myös muiden sisäiseen minuuteen. Odotin innolla, mitä taideterapeutti näkee näissä, miten hän avaa niitä meille. Mutta sitä palautetta ei tullut. Vain kurssilaiset kertoivat näkemyksiään toistensa töistä. Minusta tuntui kuin olisimme menettäneet monia pelastusköysiä itsetunnon parempaan löytämiseen. 21

22 Kurssin ohjelmassa oli 11 tuntia puheterapeutin kanssa. Tämä määrä herätti kysymyksiä minulla, koska olinhan tullut itsetuntokurssille, en puheterapiaan. Niin, ja psykologille kun oli annettu vain 19 tuntia, johon sisältyivät kurssien aloitus- ja lopetuskeskustelut. Psykologin todellinen aika jäi näin ollen noin tuntiin. Puheterapeutin osuus jäi lopulta vain viiteen tuntiin, koska hän oli sairaana kurssin viimeisellä jaksolla. Psykologi paikkasi osan tästä ajasta. Suuremmaksi osaksi teimme tänä aikana omatoimista puheharjoittelua. Olimme Kaisankodissa kuin Lumikki ja seitsemän kääpiötä, koska kurssilla oli vain yksi nainen ja seitsemän miestä. Minä taisin olla se, joka keksi kurssilaiselle kääpiöiden nimet. Minä olin Vilkas. Olin paljon äänessä ja aina valmiina tekemään harjoituksia, joita Viisas meille pääosin ehdotti. Viisas oli ehdottomasti kurssimme isä ja innoittaja. Kokoonnuimme hänen johdolla iltaisin saunan jälkeen päärakennuksen Kaisa 1 koulutustilaan harjoittelemaan puhetekniikoita. Jokainen kertoi omista puhetekniikoistaan ja opetti niitä toisille. Jopa Ujo opasti meille omansa ja me opetimme hänelle McGuire-tekniikan. Lystikäs oli nimestään huolimatta kurssimme organisoija. Hänen ansiostaan saimme kurssin toiselle jaksolle ilta- 22

23 palan. Nuhanenä oli ainoa, joka ei ollut yhtenäkään iltana seurassamme, koska asui koko kurssin ajan kotonaan. Syynä tähän ei ollut nuha, vaan koulu. Hän lopetti jopa kaksi päivää ennen kurssin varsinaista lopetusta koulunsa takia. Unelias oli puolestaan se, jolla oli vaikeuksia ehtiä tunneille. Kurssin lopussa pidetyssä kiitostilaisuudessa Unelias moitti meitä ns. laiskuudesta. Hän oli osittain oikeassa, koska lähes kaikki kurssilaisista eivät olleet tehneet annettuja läksyjään kurssin välipäivien aikana. Minä olin kyllä tästä hieman eri mieltä, koska moni asia oli toisin kuin kurssin alussa. Jörön kasvutarina ilahdutti minua suuresti. Ujosta tuli puheliaampi ja rohkeampi. Nuhanenä tapasi muistaakseni nyt kurssin aikana ensimmäisen kerran aikuisia änkyttäjiä. Lystikäs muuttui koko ajan lystikkäämmäksi ja rennommaksi. Minä sain kurssin aikana paljon puheharjoitustilanteita. Vilkkaana tietysti ehdin jo moittimaan puheharjoitusten määrää kurssin alussa. Olin väärässä. Tunnen suurta kiitollisuutta puheharjoituksista. Suuri kiitos Viisaalle, joka innoitti meitä tekemään niitä. Puheeni on ollut kurssin jälkeen paljon helpompaa puhetekniikoiden ansiosta. Eikä unohdeta itse Lumikkia. Lumikki kertoi meille kurssin lopulla, että oli unohtanut jopa välillä, että oli kurssin ainoa nainen. Ihailen suuresti Lumikkia. Hän tarttui rohkeasti töihin ja hän kävi kanssamme mielenkiintoisia keskusteluja. Hänen seurassa oli helppo olla. Itsetuntokurssi Kaisankodissa toi onnellisuutta elämäämme. Opimme, että tee työtäs laulellen. Änkytykselle voi tehdä jotain ja sitä ei tarvitse tehdä otsa rypyssä. Jos puheharjoitukset ovat ryhmässä hauskaa, niin miksei myös yksin. Kiitos kurssilaisille, Kaisankodin henkilökunnalle sekä SÄYlle, joka järjesti tämän kurssin! Jari Paavola 23

24 24

25 RAY:sta STEA Veikkaus, RAY ja Fintoto yhdistyivät vuoden 2017 alusta uudeksi rahapeliyhtiöksi Veikkaus Oy:ksi. Samassa yhteydessä RAY:n avustustoiminta siirtyi sosiaali- ja terveysministeriön (STM) yhteyteen perustettuun Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukseen (STEA). Kolmen toimijan avustuskäytännöt haluttiin yhtenäistää. Veikkaus ei käsittele minkään edunsaajaryhmän avustuksia. STEA hallinnoi Veikkaus Oy:n pelituotoista sosiaali- ja terveysjärjestöjen yleishyödyllisiin, terveyttä ja hyvinvointia edistäviin hankkeisiin kohdistuvia avustuksia. STEA vastaa Veikkaus Oy:n pelituotoista sosiaali- ja terveysjärjestöille myönnettävien avustusten valmistelusta, maksamisesta, käytön valvonnasta sekä vaikutusten arvioinnista. Lisäksi STEA viestii ja tiedottaa valtionavustusten hakemiseen ja käyttöön liittyvistä menettelyistä. Muutos ei vaikuta järjestöjen asemaan. STEA tekee vuosittain sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksista avustusehdotuksen, joka julkaistaan joulukuussa. Sosiaali- ja terveysministeriö tekee jatkossakin päätöksen vuosittain jaettavista avustuksista. STEA valmistelee avustusehdotuksen sekä valvoo, seuraa ja maksaa avustuksia. Läpinäkyvyyden turvaamiseksi STEA julkaisee avustusehdotuksensa samaan tapaan kuin RAY:n avustusosasto ennen. Arviointi- ja avustusjaosto ottaa kantaa STEAn tekemään avustusehdotukseen, joten ehdotus käy myös avustuskeskuksen ulkopuolella tarkastelussa. Avustusten hakuun ei ole tulossa suuria muutoksia. Esimerkiksi RAY:n verkkoasiointi on järjestöjen käytössä myös STEAssa. STEA hallinnoi jatkossakin vain sosiaali- ja terveysjärjestöjen yleishyödyllisten, terveyttä ja hyvinvointia edistävien hankkeiden avustuksia. Taiteen, kulttuurin ja liikunnan hankkeiden rahoituksesta vastaa jatkossakin opetus- ja kulttuuriministeriö. STEAssa asioita hoitavat samat henkilöt kuin aikaisemmin RAY:ssa. Toimipaikka vaihtuu Helsingin keskustaan. Julkaisuissa, kuten tämäkin lehti, käytettävä tukimerkki vaihtuu RAY-merkistä STEA-merkiksi. 25

26 SÄYn SOPEUTUMISVALMENNUS- KURSSIT ÄNKYTTÄJILLE ALLE KOULUIKÄISTEN JA PIENTEN KOULULAISTEN (ALLE 9V) PERHEKURSSI Kurssit järjestetään Jämsässä, Majatalo Morvassa I ja , HAKU mennessä II ja , HAKU mennessä 2. KOULUIKÄISTEN JATKOKURSSI Kurssi järjestetään Kaisankodissa Espoossa , HAKU mennessä. 3. PUHEROKKAAJAT, PERHEKURSSI KOULUIKÄISILLE (9-16v.) Kaksiosainen kurssi Lapinniemen kylpylässä Tampereella ja , HAKU mennessä. 4. ITSETUNTOKURSSI ÄNKYTTÄVILLE AIKUISILLE Kurssi järjestetään Kaisankodissa Espoossa , HAKU mennessä. Lisätietoja: Kurssi 1: laura.katisko@coronaria.fi, Kurssi 2: info@tempokeskus.fi, Auli Laiho p Kurssi 3: sari.saarinen@hippoterapiaklinikka.fi, Kurssi 4: kuntoutus@kaisankoti.fi, Kaikki kurssit löytyvät osoitteesta Kurssit ovat osallistujille maksuttomia. Kurssien toteutuminen riippuu rahoittajana toimivan STEAn avustuksista. 26

27 SÄYn hallitus 2017 PUHEENJOHTAJA JOHAN VON DICKHOFF sähköposti: VARAPUHEENJOHTAJA LAURA RAERINNE sähköposti: SIHTEERI, JÄSENLEHDEN TAITTAJA, JÄSENASIAT, MATERIAALITILAUKSET, YHDISTYKSEN KOTISIVUT EERO HÄMÄLÄINEN Unikkopolku 4 C 57, Vantaa, puh , sähköposti: info@ankytys.fi TALOUDENHOITAJA MILLA LINDQVIST milla.lindqvist@ankytys.fi JÄSEN JUUSO SYNGELMÄ sähköposti: juuso.syngelma@ankytys.fi VARAJÄSEN LINDA BACKSTRÖM sähköposti: linda.backstrom@ankytys.fi VARAJÄSEN JUHA HELLSTÉN sähköposti: juha.hellsten@ankytys.fi SUOMEN ÄNKYTYSYHDISTYS RY Perustettu 1969 FINLANDS STAMNINGSFÖRENING RF Suomen änkytysyhdistys ry Unikkopolku 4 C Vantaa info@ankytys.fi puh TOIMIHENKILÖT JÄSENLEHDEN PÄÄTOIMITTAJA MIKAEL TURUNEN sähköposti: puheen_vuoro@ankytys.fi KIRJASTONHOITAJA, TOIMINNANTARKASTAJA Valtteri Hellgren sähköposti: valtteri.hellgren@gmail.com ALAOSASTOT PÄÄKAUPUNKISEUDUN ALAOSASTO Valtteri Hellgren sähköposti Valtteri.hellgren@gmail.com TURUN ALAOSASTO Ilpo Kari sähköposti: ilpo2000@hotmail.com SATAKUNNAN ALAOSASTO Jari Paavola sähköposti: paavola70@gmail.com TAMPEREEN ALAOSASTO Laura Raerinne, sähköposti: laura.raerinne@gmail.com KESKI-SUOMEN ALAOSASTO Joni Dickhoff ankytys.keskisuomi@gmail.com PIETARSAARI-JAKOBSTAD KAKSIKIELINEN ALAOSASTO Peter Lillsund, Storåkersvägen 24, Jakobstad, puh. (06) , , sähköposti: lillsund@multi.fi OULUN ALAOSASTO Jouko Keisu, sähköposti: joukokeisu@gmail.com 27

28 HUOM! Ellei vast.ottajaa tavoiteta, lehti pyydetään palauttamaan os. Eero Hämäläinen Unikkopolku 4 C VANTAA info@ankytys.fi