Ilmansuojelutavoi.eet saavute.u? Mitä nyt? ISY 40 v seminaari Sirpa Salo-Asikainen Ympäristöministeriö

Transkriptio

1 Ilmansuojelutavoi.eet saavute.u? Mitä nyt? ISY 40 v seminaari Sirpa Salo-Asikainen Ympäristöministeriö

2 Paljon on saatu aikaan Main pollutants (kt) SOx (kt) NOx NMVOC SOx NH3

3 Ilmansuojelu ennen ilmansuojelulakia 1920: Naapuruussuhdelaki. Kipinät, savu, löyhkät jne. 1940: TyöterveysQede käynnistyy. Tietoisuus ulkoilman riskeistä herää 1960: Kaukolämmitys laajenee Helsingissä 1964: Kaupunkien huono ilman laatu noteerataan, TTLn tutkimukset 1965: Terveydenhoitolaki. Ilmansuojelun ja meluntorjunnan neuvo.elukunta (ISMET) 1969: TTLn seurantaverkko 1973: ISMETin mieqntö, luonnos ilmansuojelulaista 1976: ISY perustetaan 1979: ECEn kaukokulkeutumissopimus 1982: Ilmansuojelulaki ja asetus 1983: Ympäristöministeriö perustetaan

4 Ilmansuojelulaki puree nousukausi huumaa 1983: Ilmansuojelun neuvo.elukunta (ISNEK) 1984: VnP ilmanlaadusta ja laskeumasta 1985: Kaukokulkeutumissopimuksen rikkipöytäkirja (Helsinki) 1985: Wienin yleissopimus otsonikerroksen suojelemiseksi : HAPRO : Rikkitoimikunta I (-50 %) 1987: VnPt rikkipäästäjen vähentämiseksi 1988: Typpipöytäkirja (Sofia) 1989: Lyijyllisen bensiinin kielto (katalysaa.orit)

5 Rikkipöytäkirjat 1985 ja 1994 kansallisesf rikkitoimikunnat happamoituminen 1999/2001 ja 2012 päästökatot vaikutusperusteisesf SOx (kt) Energy Transport Industry Product use Agriculture Waste

6 Typet, rikit, CO2t lama kurilaa, mula EU tuo toivoa 1990: Typenoksiditoimikunta (-30 %) : SILMU, ilmakehämuutoksen tutkimusohjelma : Rikkitoimikunta II : Hiilidioksiditoimikunta, CO2-päästöjen vähentäminen : SIHTI tutkimusohjelma 1992: YKn ilmastosopimus Riossa 1994: Rikkipöytäkirja II (Oslo), -50 % ja kriibset kuormitukset 1994: Ammoniumtyppi selvitys 1995: YS:n aluekeskukset ja SYKE muodostebin 1995: Suomi EUn jäseneksi, virkamiehen työ muu.uu

7 Typpipöytäkirja 1988 typenoksiditoimikunta happamoituminen, rehevöityminen 1999/2001 ja 2012 päästökatot vaikutusperusteisesf NOx Energy Transport Industry Product use Agriculture Waste

8 CO2, hiukkaset, BAT nousussa samoin talous 1996: Ympäristöterveysohjelma 1996: IPPC-direkQivi hyväksybin (ja BAT-työ alkaa 1997) 1997: Kioton pöytäkirja 1997: Eduskunta edellyb, e.ä pienhiukkasten lähteitä, pitoisuu.a ja hai.oja selvitetään ja ryhdytään vähentämistoimiin 1998: Tutkimusohjelmia: Ympäristöklusteri, SYTTY ja Figare 1998: Raskasmetalli ja POP pöytäkirjat 1998: EUn kh-kaasujen taakanjako ja päästöt 1990-tasolle 1999: Göteborgin pöytäkirja eli päästökatot rikille, typelle, VOCille ja NH3lle (happamoituminen, rehevöityminen ja otsoni) 1999: Suomi EU:n puheenjohtajamaa

9 Hiukkasohjearvojen kehitys 1966 Hiukkaset (TSP) 500 ug/m3, 2 h keskiarvo (ISMET suositus) 150 ug/m3, vrk keskiarvo 1973 Hiukkaset (TSP) 500 ug/m3, 0,5 h keskiarvo (lääkintöhallitus) 150 ug/m3, vrk keskiarvo 60 ug/m3, vuosi ka 1984 Hiukkaset (TSP) 150 ug/m3, 2 kk vrk ka 97. %piste (VnP) 60 ug/m3, kk h-arvojen 99. %piste 1996 Hiukkaset (TSP) 120 ug/m3, vuoden vrk 98. %piste (VnP) 50 ug/m3, vuosi ka 1996 Hiukkaset (PM10) 70 ug/m3, kk 2.suurin vrk arvo (VnP) 2001 Hiukkaset (PM10) 50 ug/m3, vuoden 36.suurin tunq ka 40 ug/m3, vuosika (asetus) 2011 Hiukkaset (PM10) 50 ug/m3, 24 h, 35 ylitystä/a 40 ug/m3, vuosi 2011 Pienhiukkaset (PM2,5) 25 ug/m3, vuosi

10 Hiukkaspäästöjen vähentäminen omista lähtökohdista 2012 päästökatot PM2,5 ParFcle emissions (kt) BC PM2.5 PM10 TSP

11 Pienhiukkaspäästöjen kehitys lähteiläin 60 PM Energy Transport Industry Product use Agriculture Waste

12 EUn vaikutus alkaa näkyä 2000: Uusi ympäristönsuojelulaki (yht lupa ja ymp lupavirastot) 2001: Suomen ympäristöpoliqikka maailman parasta toisen kerran 2001: Ilman laadun raja-arvot 2001: VOC-velvoi.eet ylitetään 2001: Päästöka.odirekQivi: velvoi.eet vuodesta : Ilmansuojeluohjelma : LCP suuret pol.olaitokset päästörajat 2003: riki.ömiin pol.oaineisiin (liikenne?) siirtyminen : TeollisuuspäästödirekQivi 2014: Uusi ympäristönsuojelulaki, BATin merkitys kasvaa

13 Viel But sivileävgnificant air quality problems remain in Vthe EU (2010) PM10 NO2 See also EEA Reports Ozone Eutrophication 13 Sirpa Salo-Asikainen Ympärisöministeriö

14 Total modelled PM2.5 concentrafons FRES + EMEP FRES SRMs: Finnish primary PM2.5 (near-ground emissions with 1 km and high-stack with 10 km resolution) EMEP SRMs: Long-range transport and secondary PM from Finnish S and N emissions (~28 km resolution) µg/m 3 Sirpa Salo-Asikainen Ympärisöministeriö

15 Pienhiukkasten merkitys huomataan 1994 WHO toteaa, e.ei ole kynnysarvoa pienhiukkasille, potku hiukkastutkimuksille 1997 eduskunta edellyb, e.ä pienhiukkasten lähteitä, pitoisuu.a ja hai.oja selvitetään ja ryhdytään vähentämistoimiin FINE Pienhiukkasohjelma Paljon tutkimusta, mm. Pilb (THL, Helsingin kaupunki, IL) 2015 ValQontalouden tarkastus Pienhiukkasten terveys- ja kustannusvaikutusten huomioono.aminen strategioiden valmistelussa 2016 Ilmansaasteiden terveysvaikutukset -raporb

16 PäästökaLodirekFiviehdotus (NEC II) Terveyshai.ojen vähentäminen kustannustehokkaasq (-52 %) Ase.aa päästökatot SO2, NOx, PM2,5, VOC, NH3 ja CH4 -päästöille (joitain joustoja) Päästökatot vuosille 2020 ja 2030, välitarkistus 2025 Kaikille päästöille seuranta- ja raportoinqvelvoi.eita Kansallisen ilmansuojeluohjelman laaqmisvelvoite Vuosi.aiset päästöjen raportoinq- ja ennustevelvoi.eet Päästöjen vaikutusten seuranta ekosysteemeihin Suomelle muiden vähennykset tärkeitä, esim. pienhiukkasista noin puolet kaukokulkeutuu Neuvo.elut trilogivaiheessa, vaikeimmat ongelmat auki

17 Po Post 2020: PersisFng problems even a\er fu Post 2020: Persisting problems even after full implementation n svyut 2020: PersisFng problems even a\er Vuofull EU limit implementafon values WHO guidelines 17 Sirpa Salo-Asikainen Ympärisöministeriö

18 Post 2020: Persisting problems even after full implementation

19 PäästökaLodirekFivin vähennysvelvoileet Päästöjen vähentäminen (EU/FI) prosen.eina vuoden 2005 päästöistä vuonna 2030 ja eteenpäin: komission ehdotus 2013/ neuvoston yleisnäkemys 2015 Päästö Vähennys % SO2 NOx NMVOC NH3 PM2,5 CH4 EU: Komission/EP ehdotus EU: neuvoston yleisnäkemys Suomi Suomi

20 Peruslinjan mukaiset päästökehitykset Uuden opqmoinnin mukainen taso Sirpa Salo-Asikainen Ympärisöministeriö 20 20

21 Puun pienpolton herkkyystarkastelu 2/ taso Others(incl. peat extracqon) Road dust DomesQc combusqon Non-road mobile Road traffic Industrial processes Energy ProducQon Solvent use Gasoline evaporaqon Waste management DomesQc combusqon Non-road mobile Road traffic Industrial processes Energy ProducQon Kasvu jatkuu Others(incl. peat extracqon) Road dust DomesQc combusqon Non-road mobile Road traffic Industrial processes Energy ProducQon Solvent use Gasoline evaporaqon Waste management DomesQc combusqon Non-road mobile Road traffic Industrial processes Energy ProducQon Sirpa Salo-Asikainen Ympärisöministeriö

22 NH3 päästökehitys kun maatalouden päästöjä vähennetään lannan varastoinfja levitysvaiheessa NEC-ehdotuksen mukainen päästövähennys Arvioitu kehitys ammoniakkipäästöissä vuoteen 2020 ja 2030 kun maatalouden ammoniakkipäästöjä vähennetään lietesäiliöt ka.amalla ja levi.ämällä lanta sijoi.amalla tai multaamalla pintaan levite.y lanta maahan 4 tunnin sisään levityksestä Sirpa Salo-Asikainen Ympärisöministeriö

23 Historiallinen Pariisin sopimus oikeudellisesq sitova valqosopimus yhteisiä tavoi.eita velvoi.eita kaikille maille Ka.ava voimaantulo vähintään 55 maata ja 55 % päästöistä Koskee 2020 jälkeistä aikaa Sirpa Salo-Asikainen Ympärisöministeriö 23

24 Jatkoaskeleita YK:n ilmastosopimus: Korkean tason allekirjoitusseremonia, New York, Neuvo.elut toimeenpanosta alkavat, Bonn, toukokuu 2016 COP-22 Marrakeshissä, Marokossa, marraskuu 2016 EU: Eurooppa-neuvosto (2014): vähintään 40% 1990 tasolta 2030 mennessä EU päästökauppa (EU ETS): -43 % vuoden 2005 tasolta 2030 mennessä Sektorit ETS:n ulkopuolella: -30 % vuoden 2005 tasolta 2030 mennessä Lainsäädäntöehdotukset EU ETS (2015), Sektorit ETS:n ulkopuolella (kesäheinäkuu 2016) Suomi: Ilmastolaki (tuli voimaan kesäkuussa 2015): vähintään -80 % 1990 tasolta 2050 mennessä Hallitusohjelma (toukokuu 2015)

25 Ilmastosopimus on Suomelle mahdollisuus Ennuste.avampi suunta, tasaisempi peliken.ä Kasvavat puhtaan teknologian markkinat sekä uudet liiketoimintamahdollisuudet Pienemmät globaalit päästöt => pienemmät suorat ja epäsuorat ilmastovaikutukset ja sopeutumiskustannukset AW Energyn WaveRoller laitos veden alla Kuvat: AW-Energy, UPM Sirpa Salo-Asikainen Ympärisöministeriö 25

26 Tulevaisuus Pienhiukkaset ilman laatu ja ilmastomuutos Vaikutusten arvioinq strategioissa, ohjelmissa, hankkeissa, säädöksissä Kulu.ajien voima?

27 KIITOS!