VARDA-yhteistyöryhmän tapaaminen 2017/1

Transkriptio

1 VARDA-yhteistyöryhmän tapaaminen 2017/1 Keskiviikkona klo 9:30-12:00 Paikka: Tieteiden talo (Kirkkokatu 6, Helsinki), kokoustila 505, 5krs. Kokouksen nauhoite löytyy täältä: Paikalla: Tarja Kotamäki, Kirkkoniemen kunta Margot Flinck, Kirkkonummen kunta Sanna Nieminen, Valtiovarainministeriö Markku Mölläri, Valtiovarainministeriö Seija Mäkinen, Hämeenlinnan kaupunki Janne Orkola, Hämeenlinnan kaupunki Anne Kuhmonen, Kaarinan kaupunki Päivi Kemppainen, Kaarinan kaupunki Mikko Svartsjö, Suomen Kuntaliitto Oy Jarkko Lahtinen, Suomen Kuntaliitto Oy Kirsi Tarkka, Opetushallitus Anne Peltonen, Espoon kaupunki Sirpa Puumalainen, Espoon kaupunki Mirka Nisula, Polvijärven kunta Anu Liljeström, Itä-Suomen AVI Jyri Ulvinen, Pohjois-Suomen AVI Ulla Peltola, Lounais-Suomen AVI Malin Eriksson, Länsi- ja Sisä-Suomen AVI Marja-Liisa Keski-Rauska, Länsi- ja Sisä-Suomen AVI Päivi Lindberg, THL Salla Säkkinen, THL Maria Valaste, Kela Jenni Runola, Kela Tiina Äijälä, Kela Mika Tuononen, Tilastokeskus Sari Ekholm, Vantaan kaupunki Merja Asikainen, Vantaan kaupunki Elina Niemelä, Helsingin kaupunki Tero Huttunen, Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Alila, Opetus- ja kulttuuriministeriö Matti Sillanmäki, Opetus- ja kulttuuriministeriö Paula Merikko, CSC Hanna-Mari Puuska, CSC Raine Rapo, CSC Liisi Hakalisto, CSC

2 Asialista 1) Kokouksen avaus ja osallistujien esittäytyminen Hanna-Mari Puuska avasi kokouksen. 2) VARDA-projektin kuulumisia ja eteneminen vuonna 2017 Nauhoite: 0:03:06-0:48:00 Hanna-Mari Puuska esitteli Kysymys: Voiko VARDA johtaa päällekäisiin tiedonkeruihin? Esimerkiksi Tilastokeskus kerää tällä hetkellä tietoja, jota voidaan varmasti kerätä myös VARDA:n kautta. o Vastaus: Yhtenä VARDA:n tavoitteena on sujuvoittaa tiedonsiirtoa eri toimijoiden välillä. Tavoitteena on, että VARDA ei johda päällekäisiin tiedonkeruihin, ja että mahdollisimman moni jo olemassa oleva lakiperustainen varhaiskasvatukseen liittyvä tiedonkeruu voidaan järjestää VARDA:n avulla. Kysymys: Onko VARDA:ssa tavoitteena kerätä samat tiedot sekä kunnalliselta että yksityiseltä puolelta? o Vastaus: Tavoitteena on kerätä samat tiedot kummaltakin sektorilta. Kysymys: Miten pienten toimijoiden kuten perhepäivähoitajien tiedot aiotaan kerätä? o Vastaus: Tästä pitää vielä keskustella. VARDA:an on suunnitteilla exceltyökalu ja syöttöpalvelu, joiden avulla pienetkin toimijat voivat ladata tiedot VARDA:an. Kysymys: Tarjotaanko tiedon hyödyntäjille muuta tapaa siirtää tiedot VARDA:sta tiedon hyödyntäjän järjestelmään kuin siirtää tiedot Kansallisen palveluväylän kautta? o Vastaus: KaPa-laki velvoittaa käyttämään Kansallista palveluväylää. Yhteisen tiedon hallinta -hankkeessa (YTI) rakennetaan parhaillaan teknistä ratkaisua, jonka avulla voidaan siirtää suuriakin massatiedostoja Kansallisen palveluväylän kautta. Kansallisesta palveluväylästä löytyy lisätietoja täältä: Kysymys: VARDA:n rakentaminen vaatii kunnilta työtä, josta tulee kunnille kuluja. Miten kustannuksen korvataan? o Vastaus: On linjattu, että VARDA:an liittymisestä ei tule kuluja kunnille. Myöskään pilotoinnista tai ylläpitovaiheen kustannuksista ei pitäisi tulla kunnille ylimääräisiä kustannuksia. Kysymys: Mikä on Koski?

3 o Vastaus: Koski on Opetushallituksen palvelukokonaisuus, joka tulee hyödyntämään muita koulutukseen liittyviä tietovarantoja, kuten VIRTAopintotietopalvelua ja VARDA:a. Koskesta voidaan tulevaisuudessa hakea oppijan tiedot oppijan koulutusasteesta riippumatta. Koskeen on suunnitteilla myös käyttöliittymä tiedon hyödyntäjille sekä tiedon tuottajille. Lisätietoa Koskesta löytyy täältä: Kysymys: Tuleeko Koskeen tietoja esiopetuksesta? o Koskeen viedään hankkeen ensimmäisessä vaiheessa perusopetuslain mukainen esiopetus (arvioaikataulu syksy). Hankkeen toisessa vaiheessa Koskeen viedään varhaiskasvatuslain mukainen esiopetus (siirtymäsäännöksissä alkaen). Kysymys: Onko teillä tietoa, miten hyvin tietosisällöt eri kuntien tietojärjestelmissä kattavat tällä hetkellä VARDA:an kerättävät tiedot? o Vastaus: CGI:n, Abilitan ja Tieto Oy:n järjestelmät kattavat arviolta 90% Suomen kuntien käyttämistä tietojärjestelmistä. Järjestelmäntoimittajien kanssa on keskusteltu, että VARDA:an kerättävät tiedot pystytään pääosin jo nyt keräämään järjestelmistä. Tietojen kirjaustavoissa on totta kai eroja. Kysymys: Miten kirjaustavoista aiotaan sopia? o Vastaus: Kirjaustavoista päätetään muun muassa VARDA-yhteistyöryhmässä. Myös lainsäädäntö saattaa jossain määrin määrittää, miten tiedot tullaan viemään VARDA:an. Kysymys: Henkilöstötiedot ovat todennäköisesti VARDA-tietomallin tiedoista kaikkein hankalimpia kerätä. Miten henkilöstötietojen osalta edetään? o Vastaus: Henkilöstötietojen keruuseen liittyvät ongelmat on tiedostettu, ja tämän takia esimerkiksi VARDA-pilotointi aloitetaan lapsi- ja toimipaikkatiedoilla. Kysymys: Miten varhaiskasvatusaikaa aiotaan mitata etenkin osa-aikaisuuden ja osapäiväisyyden osalta? voimaan tuleva asiakasmaksulain muutos pohjautuu osa- ja kokoaikaisuuteen, mutta esimerkiksi mitoituksessa käytetään edelleen käsitteitä osapäiväinen ja kokopäiväinen. o Vastaus: Varhaiskasvatusajan koodistosta keskustellaan vielä. Koodisto päätetään todennäköisesti tänä keväänä. Kysymys: Laki ei tällä hetkellä velvoita keräämään tuntikohtaista tietoa. Millä tarkkuudella tietoja kerätään? o Vastaus: VARDA-tietomallissa on tietyt tiedot, jotka ovat pakollisia. Osa tiedoista jää vapaaehtoisiksi. Tämän lisäksi tiedonsiirtovaiheessa järjestelmä tuottaa tarkistusraportteja, joista kunta pystyy tarkistamaan, ovatko syötetyt tiedot puutteellisia.

4 3) VARDA-tietomallin tietomalli ja koodistot Nauhoite: 1:01:00-1:41:00 Hanna-Mari Puuska esitteli. Kysymys: Kunnissa kirjataan varhaiskasvatusajan toteumaa tällä hetkellä sekä tuntipohjaisesti että muulla tavalla. Aiotaanko VARDA:ssa sallia useampi eri kirjaustapa? o Vastaus: Esimerkiksi toteuman kirjaamiseen pitänee luoda useampi eri kirjaamisvaihtoehto, joista sitten VARDA:ssa muodostetaan yhdenmukainen ja vertailtavissa oleva tieto. Laissa ei määritellä tietomalleja tai koodistoja, joten keskustelun pohjalta pitää päättää, millainen kirjaustapa on järkevä. Tärkeintä on, että tietojen kirjaus on mahdollisimman vaivatonta. Kysymys: Miksi varhaiskasvatuspäätös-luokassa on erityis- ja tehostettuun tukeen liittyviä attribuutteja sekä oppivelvollisuuteen liittyviä attribuutteja, joita käytetään tällä hetkellä vain esiopetuksessa? o Vastaus: Kyseessä ei ole pakollinen tieto. Ne kunnat, joissa kyseessä olevat tiedot kirjataan lähdejärjestelmään, voivat käyttää kyseisiä kenttiä. Joka tapauksessa tieto tulee täyttää vain, jos varhaiskasvatuspäätöksessä päätetään, että lapsi saa esiopetusta. Kysymys: Mihin tietomallissa kirjataan tieto siitä, milloin varhaiskasvatuspäätös on myönnetty? o Vastaus: Tieto kirjataan tällä hetkellä varhaiskasvatuspäätös-luokan alkamispäivämäärään. Kysymys: Miten tehdään, jos lapsen varhaiskasvatuspäätökseen tulee muutos esimerkiksi vuorohoidon osalta? Jääkö myöntämispäivämäärä eli päätöksen alkamispäivämäärä voimaan? o Vastaus: Tietomallin päätös-luokkaan tulee tässä tapauksessa pääsääntöisesti uusi päivämäärä, vaikka uutta päätöstä ei ole tehty. Vuorohoitotiedot voidaan todennäköisesti myös päivittää järjestelmään erikseen. Kysymys: Mikä tietomallissa käsitetään varhaiskasvatuspäätökseksi? Osa varhaiskasvatuspäätöksen alle kerätyistä tiedoista ei liity itse päätökseen. Pidennetyn oppivelvollisuuden päätökset eivät ole varhaiskasvatuksen päätöksiä. o Vastaus: Tämän takia määritelmät ovat tärkeitä, ja tässä valossa varhaiskasvatuspäätös-luokan nimeä tai sisältöä pitänee miettiä vielä. Oppivelvollisuuden roolia varhaiskasvatuspäätös-luokassa käsiteltiin aikaisemmassa kysymyksessä. Kysymys: Onko varhaiskasvatuspäätös-luokassa otettu huomioon jotenkin sijoitustiedot? Ovatko sijoituspäätöksiin liittyvät tiedot sidoksissa ryhmiin? o Vastaus: Hyvä kysymys. Otamme sijoitustiedot myös huomioon, kun käsittelemme varhaiskasvatuspäätös-luokan sisältöä uudestaan.

5 Kysymys: Onko kunnissa tapana viedä henkilökuntatiedot järjestelmiin niminä vai lukumäärinä? Ovatko nämä tiedot kirjattu sekä ryhmätasolle että toimipaikkatasolle? o Vastaus: OKM sai henkilöstötiedoista tietoja tältä osin selvityksen kautta. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että henkilöstötiedot voidaan kytkeä yksikkö- tai toimipaikkatasolle, muttei välttämättä ryhmätasolle. Koodistot Kysymys: Kuuluvatko asukaspuisto- tai leikkipuistotoiminta VARDA-tietomalliin? o Vastaus: Tarkoititko, että kerätäänkö VARDA:an tietoja asukaspuisto- ja leikkitoiminnasta? Kyllä kerätään, mutta OKM ei tarvitse kovin tarkkaa tietoa ko. toiminnasta. Ministeriötä lähinnä kiinnostaa lukumäärätieto sekä tieto, onko toimintaa järjestetty. Kysymys: Miksi järjestämismuoto-koodistossa yksityinen on mainittu ennen kunnallista? o Vastaus: Tälle ei ole mitään tiettyä syytä, eikä vaihtoehtojen järjestyksellä ole teknisessä mielessä väliä. Koodiston vaihtoehtojen järjestystä voidaan totta kai muuttaa. Kysymys: Miksi palveluseteliä ei ole listattu järjestämismuodon koodistoon? o Kommentti: Jos järjestämismuoto-koodistoon lisätään vaihtoehdoksi palveluseteli, miten tämä vaikuttaa yksityisenhoidon tuen rooliin? o Kommentti: Esimerkiksi Kelassa palvelusetelin käyttö tarkoittaa, että henkilöllä ei ole oikeutta yksityisenhoidon tukeen. o Vastaus: Palveluseteli lisättiin lapsi-tauluun, koska palveluseteli voi olla lapsikohtainen. Tämän lisäksi vain palvelusetelillä toimivia toimipaikkoja ei ole todennäköisesti olemassa. Kysymys: Halutaanko OKM:ssä tietää, kuinka moni käyttää palveluseteliä? o Vastaus: Ministeriötä kiinnostaa, kuinka monta lasta käyttää palvelusetelillä tuotettua palvelua ja kuinka monessa kunnassa käytetään palveluseteliä. Kysymys: Voiko toiminnallinen painotus -koodistoon tulla vielä lisää vaihtoehtoja? o Vastaus: Mielestämme koodisto on nyt aika kattava. Kysymys: Mikä on kielikylvyn ja kielisuihkun ero? o Vastaus: Kielikylpy on laajempaa toimintaa. Tähän koodistoon tulee vielä muutoksia. Kysymys: Onko päiväkodin kieli kirjattu tietomalliin? o Vastaus: Kieli kirjataan tällä hetkellä toimipaikka-luokan asiointikieli-kenttään. Kysymys: Miten tehtävä-koodiston tiedot kerätään ja saadaan kerättyä? Onko koodistossa huomioitu, että päiväkodin johtaja voi toimia joko hallinnossa tai ei. Myös erityisopettaja toimii joissain tilanteissa sekä osana mitoitusta että mitoituksen ulkopuolella. o Vastaus: Kunta päättää tällä hetkellä kunnassa käytetyistä nimikkeistä. OKM:n eräässä selvityksessä kerättiin kuntien varhaiskasvatuksen nimikkeitä ja tuloksena saatiin noin 880 eri nimikettä. Nimikkeiden suuren määrän takia

6 VARDA-hankeen yhteydessä kunnat yritetään saada luokittelemaan omat nimikkeensä OKM:n mallin luokituksen mukaan. Mitä tulee mitoitukseen, tarkistamme koodiston keskusteluissa esille nousseiden huomioiden valossa uudestaan. Kysymys: Miksi hallintopuolella varhaiskasvatuksen johtaja on lisätty tehtäväkoodistoon, mutta eri asiantuntijoita ei ole lisätty koodistoon? o Vastaus: Otamme tämänkin huomion esille koodiston tarkistuksen yhteydessä. Jos yhteistyöryhmän kokousten välissä haluatte kommentoida koodistoja, lähettäkää huomionne ja kysymyksenne osoitteeseen varda@csc.fi. 4) Lainsäädäntövalmistelun eteneminen Nauhoite: 1:41:15-1:56:24 Matti Sillanmäki esitteli. Kommentti: Yhteistyöryhmästä toivottin, että lainsäädäntövalmistelu etenee suunnitellusti. Kysymys: Millaisesta tiedosta on tällä hetkellä pulaa? Mitkä tietokokonaisuudet ovat sellaisia, että niistä on tällä hetkellä vaikeaa saada tietoa? o Vastaus: Isoimpia tarvittavia tietokokonaisuuksia ovat palvelun järjestämiseen liityvät tiedot sekä järjestämistavat. Lapsiin liittyvät tiedot ja myös jossain määrin perheisiin liittyvät tiedot ovat toinen kokonaisuus, josta kaivataan tarkempaa ja ajankohtaisempaa tietoa. Myös henkilöstötiedot ovat erittäin tärkeitä esimerkiksi koulutusennakointien takia. Tämän lisäksi ministeriö tarvitsee maksu- ja tukitietoja, tietoja pedagogisesta painotuksesta sekä tietoja varhaiskasvatuksessa käytetyistä kielistä. 5) VARDA-tietovirrat: Varhaiskasvatuksen tietojen siirtyminen tiedon tuottajilta tiedon hyödyntäjille Nauhoite: 1:56:40 2:11:50 Tero Huttunen esitteli. Kysymys: Ovatko VARDA:an kerättävät tiedot jo pääosin löydettävissä lähdejärjestelmistä? o Vastaus: Tieto Oy:n, CGI:n ja Abilitan tiedot ovat suurimmilta osin. Kirjaustavat totta kai vaihtelevat. Ministeriö arvioi, että 90-95% Suomen lapsista löytyy näiden kolmen palveluntarjoajan järjestelmästä. Kysymys: Onko Vipunen ainut tapa päästä käsiksi VARDA:ssa tuotettuun tilastotietoon?

7 o Vastaus: Ei välttämättä, mutta Vipunen jo olemassa olevana palveluna on tietysti helppo tapa koota ja visualisoida valtakunnalliset tiedot. Tiedot tuodaan tiedon hyödyntäjille totta kai muuta kautta. 6) Pilotointi Nauhoite: 2:12:00 2:18:20 Tero Huttunen esittelee Kysymys: Tarkoittaako pilotointi tietojen siirtoa käsin vai sitä, että testataan automaattisiirtorajapinnan käyttöä? o Vastaus: Testattavana on rajapinta. Eri asia on, kytketäänkö testauksen yhteydessä myös siirtojen ajastukset päälle. 7) Seuraava kokous Nauhoite: 2:18:30 2:20:37 Tero Huttunen esittelee Seuraava kokous pidetään maanantaina 24.4 klo 13:00-16:00. Samana päivänä klo pidetään kaikille avoin VARDA-keskustelutilaisuus.