Sisäisen valvonnan suunnitelma

Transkriptio

1 Sisäisen valvonnan suunnitelma Sastamalan kaupunki Elävä maaseutu Katariina Pylsy

2 Sisällys: 1. SISÄINEN VALVONTA Sisäisen valvonnan määritelmä Sisäisen valvonnan toimenpiteet Sisäinen tarkastus Sisäisen valvonnan tehokkuus Sisäisen valvonnan keskeiset ohjeet Sisäisen valvonnan raportti Lautakuntien tehtävät sisäisessä valvonnassa SÄÄNNÖSTEN, MÄÄRÄYSTEN JA PÄÄTÖSTEN NOUDATTAMINEN PÄÄTÖKSENTEKO, TOIMIVALTA JA VASTUUT TALOUDEN JA TOIMINNAN SUUNNITTELU JA SEURANTA Maksuliikenne Strateginen suunnittelu Talousarvio- ja suunnitelma TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN HENKILÖSTÖ Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi Tehtävänkuvaukset Johtaminen ja henkilöstön kehittäminen OMAISUUDEN HOIDON VALVONTA SOPIMUSTOIMINTA AVUSTUKSET JA VALTIONOSUUDET PROJEKTITOIMINTA ULKOISTETTUJEN PALVELUIDEN LAADUN SEURANTA JA VALVONTA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTÄMINEN TOIMENPITEET, JOILLA HALLITAAN RISKEJÄ JA LISÄTÄÄN PÄÄMÄÄRIEN JA TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEN TODENNÄKÖISYYTTÄ Informaatio ja tiedonkulku Tietoriskit RAPORTOINTI

3 1. SISÄINEN VALVONTA 1.1 Sisäisen valvonnan määritelmä Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan sitä osaa johtamisesta, jolla riskejä tunnistetaan, ennaltaehkäistään hallitaan. 1.2 Sisäisen valvonnan toimenpiteet Pyritään toiminnan tuloksellisuuden ylläpitämiseen, edistämiseen ja parantamiseen kirjanpidon, palkanlaskennan, maksuliikenteen ja tietojärjestelmien luotettavuuden varmistamiseen erehdysten, virheiden sekä väärinkäytösten ennaltaehkäisyyn ja toteamiseen varojen huolelliseen ja taloudelliseen hoitoon. Valvonnan tehokkuus perustuu reaaliaikaisuuteen ja resurssien käytön joustavuuteen. Sisäinen valvonta on osa operatiivista johtamista eikä sitä voi siirtää ulkopuolisten tarkastajien tehtäväksi. Vastuutahoina ovat kaupungin toimiva johto ja tilivelvolliset. 1.3 Sisäinen tarkastus on näkyvää, aktiivista, systemaattista ja julkista tarkastustoimintaa. Sisäisen tarkastuksen ensisijaisena kohteena ovat toimintalinjaukset, toimintaperiaatteet, toimintaresurssien käyttö ja tavoitteiden toteutuminen. Sisäistä tarkastusta suoritetaan toimivan johdon toimeksiannosta ja alaisuudessa. Sisäisen tarkastuksen raportointiin voidaan sisällyttää suosituksia ja kehitysaloitteita. 1.4 Sisäisen valvonnan tehokkuus Sisäisen valvonnan tehokkuutta voidaan parantaa, kun siirrytään kaiken kattavasta valvonnasta valvomaan taloudellisesti ja toiminnallisesti merkittäviä ja riskialttiita alueita varmistetaan yksittäisten tapahtumien sijasta kokonaisuuksia sekä valvomalla prosessien toimivuutta siirretään valvonnan painopistettä toiminnan tuloksellisuuden ja asiakasvaikuttavuuden varmistamiseen siirrytään määrärahaseurannasta kustannusten seurantaan 3

4 hyödynnetään tarkastuslautakunnan suorittama arviointi tavoitteiden saavuttamisesta. Sisäisen valvonnan ohjeistaminen tapahtuu sääntöjen ja toimintaohjeiden avulla. 1.5 Sisäisen valvonnan keskeiset ohjeet Kaupungin hallintosääntö, yleiset hankintaohjeet sisäisen valvonnan yleisohje konserniohje omistajapolitiikan yleislinjaukset tietoturvaohje virka- ja työehtosopimusten ja määräysten soveltamisohjeet talousarvion täytäntöönpanomääräys 1.6 Sisäisen valvonnan raportti Sastamalan kaupungin lautakunnat raportoivat suunnitelmansa toteutumisesta toimintavuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä. Samalla tulee tarkistaa suunnitelman ajantasaisuus järjestävät sisäisen valvonnan riskienhallinnan ja konserniohjauksen omalla vastuualueellaan valvovat toimenpiteiden toimivuutta ja tehokkuutta vastaavat selonteon valmistelusta 1.7 Lautakuntien tehtävät sisäisessä valvonnassa Lautakunnat huolehtivat Jatkuvasta sisäisen valvonnan tulosten kokoamisesta selontekoa varten Itsearviointien ja kyselyjen suorittamisesta Tarpeelliseksi katsomiensa tutkimusten ja selvitysten tekemisestä Selonteon perusteiden, suoritettujen arviointien ja -tulosten käsittelystä ja selkeästä dokumentoinnista Arvion tekemisestä kiinteistöjen kunnosta ja peruskorjausten riittävyydestä Arvioinnista, onko omaisuus tehokkaassa käytössä Selvityksestä, mitä omaisuusrekistereitä on ja ovatko ne ajan tasalla Täsmentämistä, kuinka omaisuudenhoitoa valvotaan Tarkistamisesta, ovatko omaisuuden käyttö-, huolto- ja hoitojärjestelyt asianmukaiset Sopimusten seurannan ja valvonnan järjestämisestä, saavutetaanko sovitut vaikutukset Ohjeistamisesta 4

5 2. SÄÄNNÖSTEN, MÄÄRÄYSTEN JA PÄÄTÖSTEN NOUDATTAMINEN Kaupungin hallintosääntö, yleiset hankintaohjeet sisäisen valvonnan yleisohje konserniohje omistajapolitiikan yleislinjaukset tietoturvaohje talousarvion täytäntöönpanomääräys talletetaan extranettiin. Viranhaltijat ohjeistavat osaprosessejaan ja tekninen johtaja tekee delegointipäätökset. 3. PÄÄTÖKSENTEKO, TOIMIVALTA JA VASTUUT Päätöksenteko perustuu hyvän hallinnon mukaisesti julkisuusperiaatteeseen ja avoimuuteen. Päätöksentekoa ohjaavat lainsäädäntö sekä kaupungin hallintosääntö ja muu ohjeistus. Päätöksentekoprosessiin kuuluu asian vireilletulo, päätöksen valmistelu, päätöksenteko, toimeenpano ja toimeenpanon valvonta. Valmisteluvastuusta, esittelystä, pöytäkirjan laatimisesta, nähtävillä pidosta ja asian otto-oikeudesta on määrätty kuntalaissa ja hallintosäännössä. Asiakirjojen julkisuudesta on säädetty julkisuuslaissa. Asian valmistelussa tulee kiinnittää huomioita siihen, että esityksestä käy ilmi päätöksenteon perusteena olevat tosiseikat, päätöksentekoa ohjaavat lait ja ohjeet, ratkaisuvallan perusteet sekä eri päätösvaihtoehtojen analysointi, jossa selvitettiin mm. taloudelliset ja henkilöstövaikutukset. Päätös- ja perusteluosa erotetaan toisistaan selkeästi. Päätöstekstin tulee olla mahdollisimman yksiselitteinen ja täsmällinen. Viranhaltijapäätöksiä laadittaessa tulee kiinnittää huomiota mm. seuraaviin asioihin: - mitä asioita on delegoitu, - onko päätökset tehty toimivallan puitteissa ja riittävästi perusteltu, - ovatko siihen määrätyt päätökset olleet nähtävillä, - onko päätökset annettu tiedoksi asianosaisille, - miten asian valmistelu tulee tiedoksi asianomaiselle toimielimelle - onko päätökset annettu valitusajan kuluessa tiedoksi toimielimille, joille asian käsittely voidaan siirtää. 5

6 Viranhaltijoiden, työntekijöiden ja luottamushenkilöiden esteellisyydestä on säädetty hallintolain :ssä ja kuntalain 52 :ssä. 4. TALOUDEN JA TOIMINNAN SUUNNITTELU JA SEURANTA 4.1 Maksuliikenne Kuntalain 75 :n 1 momentin tarkoittama tilivelvollinen valvoo, että tulosalueen ja yksikön toiminnat toteutetaan hyväksyttyä talousarviota ja käyttösuunnitelmaa sekä niihin liittyviä toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita noudattaen. Kaupungin eri johtosäännöissä määrättyjen tai kaupunginhallituksen tai lautakuntien määräämien henkilöiden tulee tositteita hyväksyessään ottaa huomioon mm. kuntalain, kirjanpitolain ja -asetuksen sekä kaupungin hallintosäännön määräykset. Hyväksyjän on varmistettava, että tosite on muodollisesti ja asiallisesti oikea, että tavara, työsuoritus tai muu palvelu on saatu ja että tositteessa on oikea tilimerkintä. Tulosalueiden ja tulosyksiköiden tulee huolehtia siitä, että kaupungille kuuluvat tulot laskutetaan ja peritään viivytyksettä ja oikeamääräisenä. Tulojen kirjanpidollinen käsittely on hoidettava saatavareskontran kautta. Erääntyneiden saatavien jälkiperintä on hoidettava tehokkaasti. 4.2 Strateginen suunnittelu Strategia on valtuuston väline ohjata kaupungin tulevaisuutta kilpailukykyä vahvistavaan suuntaan. Strategian avulla voidaan hahmottaa yhteiset pelisäännöt ja suuntalinjat, jotka ohjaavat kunnallisen päätöksenteon valmistelutyötä. Se auttaa myös suuntaamaan resurssit menestystä varmistaviin kohteisiin. Sastamalan kaupungin strategia tarkistetaan vähintään valtuustokausittain. Prosessit ja liikelaitokset laativat valtuustotason strategiaan pohjautuen omat, yksityiskohtaisemmat tavoitteensa. Strategian toteutumista tukevat prosessikohtaiset 6

7 tavoitteet ja toimenpiteet kirjataan prosessien tuloskorteille. Tavoitteiden asettamista kehitetään prosessiorganisaation toimintaperiaatteiden edellyttämällä tavalla. 4.3 Talousarvio- ja suunnitelma Suunnittelu- ja seurantajärjestelmän perustana on kaupunginvaltuuston vuosittain hyväksymä talousarvio- ja suunnitelma. Talousarvioon kirjatut visio, arvot ja strategia ja niistä johdetut vastuualuetason toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja tuloskortit luovat perustan seurantaan liittyvälle sisäiselle valvonnalle. 5. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Kunta vastaa alueellaan maaseutuhallinnon järjestämisestä siten, että maaseutuhallinnon tehtävät tulevat hoidetuiksi Euroopan unionin ja kansallisen lainsäädännön kannalta asianmukaisella tavalla. Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa (2010/210) edellyttää, että kunnan tai kuntayhtymän on tehtävä Maaseutuviraston kanssa Euroopan unionin kokonaan tai osaksi rahoittamaan maataloustukeen liittyvien maksajavirastotehtävien hoitoa koskeva sopimus. Sopimuksen on oltava sisällöltään sellainen, että edellä mainittujen tehtävien hoitoa koskevat, Euroopan unionin lainsäädännössä asetetut vaatimukset voidaan täyttää. Kunnan on muodostettava maaseutuhallinnon tehtävien hoitamiseksi toiminnallinen kokonaisuus, jonka alueella toimii vähintään 800 maatalouden tukihakemuksen tehnyttä luonnollista henkilöä tai yhteisöä (maatalousyrittäjä). Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela) edellyttää, että kaupunki allekirjoittaa maatalousyrittäjien lomituspalvelulain mukaisen toimeksiantosopimuksen sekä turkistuottajien lomituspalveluista annetun lain mukaisen toimeksiantosopimuksen 7

8 6. HENKILÖSTÖ 6.1 Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi Henkilöstön rakenne ja määrä on mitoitettava vastaamaan asetettuja palvelutavoitteita. Henkilöstön työtehtävät voivat muuttua palvelutarpeen muuttuessa sekä työnantajalähtöisesti organisaatiomuutosten ja työjärjestelyjen vuoksi että työntekijälähtöisesti työuralla uusiin tai vapautuviin työtehtäviin etenemisenä. Ennen uuden henkilöstön palkkaamista tulee selvittää muut tarkoituksenmukaiset vaihtoehdot hoitaa työvoimavaje. Henkilöstöjärjestelyissä on selvitettävä myös mahdollisuudet palvelukeskusten väliseen yhteistyöhön. 6.2 Tehtävänkuvaukset Henkilökohtaiset tehtävänkuvaukset valmistelee lähin esimies yhteistyössä työntekijän kanssa. Tehtävänkuvauksessa määritellään henkilön asema ja tehtävä vastuualueella sekä tulosalueet ja tavoitteet. Tehtävänkuvaukset hyväksytään hallintosäännön 21 :n mukaisesti. Työnjako hoidetaan niin, ettei väärinkäytösten mahdollisuuksia eikä vastuuepäselvyyksiä aiheuttavia työyhdistelmiä synny. 6.3 Johtaminen ja henkilöstön kehittäminen Esimiehen tulee varmistaa, että yhteistoiminta toimii kaikilla tasoilla. Yhteistoiminnan keinoja ovat yhteistoimintasopimuksen mukaisesti mm. johtoryhmätyö, tiimityö, työpaikkakokoukset, projektityö, kehityskeskustelut jne. tiedonkulku toimii kaikilla tasoilla. Erityisesti henkilöstölle on tiedotettu heidän omiin työtehtäviinsä ja niiden suorittamiseen vaikuttavista muutoksista sekä työpaikkaan ja työoloihin liittyvistä asioista. henkilöstön perehdyttäminen on riittävää. Henkilöstöllä on tieto oman toimintayksikkönsä tavoitteista sekä toimintaohjeista. 8

9 kehityskeskustelut on käyty vähintään kerran vuodessa. 7. OMAISUUDEN HOIDON VALVONTA Sastamalan kaupunki omistaa hehtaaria metsää ja 270 hehtaaria peltoa. Omaisuuden vakuutukset tarkistetaan ja kilpailutetaan määräajoin. Kaikista peltolohkoista laaditaan vuokrasopimukset ja tukioikeuden hallintasiirtolomakkeet. 8. SOPIMUSTOIMINTA Ydinprosessin/osaprosessin johtaja vastaa sopimusten tekemisestä ja niiden oikeellisuudesta. Maaseutuelinkeinoviranomaisen palveluista on voimassa ostopalvelusopimus: Palvelujen tuottaja on Sastamalan kaupunki ja palvelujen ostajat ovat Hämeenkyrön kunta ja Ikaalisten kaupunki. Maatalousyrittäjien lomituspalvelulain ( /1231) tarkoituksena on turvata maatalousyrittäjälle oikeus pitää vuosilomaa sekä saada sijaisapua siksi ajaksi, jona hän on lain 5 :ssä säädetyin tavoin sijaisavun tarpeessa. Lisäksi lain tarkoituksena on edistää maatalousyrittäjän mahdollisuutta käyttää maksullista lomittaja-apua ( /1135). Maatalousyrittäjän, jolla on pakollinen MYEL-vakuutus ja joka toimii päätoimisena kotieläintalouden harjoittajana, on oikeus hakemuksesta saada vuosilomaa kalenterivuoden aikana 26 päivän ajaksi. Tätä maksutonta vuosilomaa voidaan myöntää vain maatalousverotuksen piiriin kuuluvalle kotieläintalouden harjoittajalle. Maksullista sijaisapua voidaan myöntää maatalousyrittäjälle, kun maatalousyrityksen töistä säännöllisesti huolehtinut yrittäjä ei tilapäisesti pysty huolehtimaan tilan töistä. Vuosilomaan oikeutetut yrittäjät voivat saada myös 120 h tuettua maksullista lomitusta vuodessa. 9

10 Maatalousyrittäjien lomituspalvelulaki määrittää miten lomituspalvelua maatalousyrittäjille järjestetään. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen ja kunnan välisellä toimeksiantosopimuksella vastuu lomituksen järjestämisestä on siirretty kunnalle. Kunnalla on vastuuvakuutus ja Mela maksaa vastuuvakuutukset sekä vakuutuksien omavastuuosuudet. Maatalouslomituksen ostopalvelut kilpailutettiin ja puitesopimukseen perustuen uudet kahden vuoden sopimukset laadittiin vuonna Joulukuussa 2016 otettiin optiovuosi käyttöön 21 yrittäjän kanssa. Kun sovittua lomituspalvelua ei voida toteuttaa esim. työntekijän sairauden vuoksi, niin silloin pyritään saamaan ostopalvelulomittaja tekemään lomitukset tai selvitetään, voiko toisen alueen työntekijä tehdä sovitun työn. 10

11 9. AVUSTUKSET JA VALTIONOSUUDET Lomatoimintaa koskeva valtionosuustilitys tulee jättää Maatalousyrittäjäeläkelaitokselle (MELA) kunkin vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Elävän maaseudun tulee laatia Maaseutuvirastolle vuosittain kuukauden kuluessa varainhoitovuoden päättymisen jälkeen vakuutus maksajavirastotehtävien hoidosta maksajavirastosääntöjen edellyttämällä tavalla. Maaseutulautakunta päätti siirtyä yksityisteiden Internet-pohjaiseen hallintajärjestelmään. Sastamalan kaupungin palvelu räätälöitiin sisällöltään kaupungin yksityistietoimen tarpeiden mukaiseksi. Palvelu mahdollisti yksityisteiden kunnossapitoavustushakemusten vastaanottamisen ja käsittelyn sähköisesti. Avustusten maksaminen säästää myös Satu Oy:n henkilökunnan työtä. Järjestelmä luo jokaisesta maksusta Finnvoice-verkkolaskun. Maksujen hyväksyminen ja maksaminen tapahtuu kaupungin nykyisessä järjestelmässä ostolaskujen tapaan. Edut kaupungille Käsin tallentaminen vähenee Hakemuksien automaattitarkastukset auttavat hakemusten käsittelyssä Rutiinityö vähenee. Edut tiekunnalle Avustus on helppo hakea, koska apuna on esitäytetty lomake Hakemuksesta jää tiekunnalle kopio Maaseutuvirastolle jätettävä vakuutus maksajavirastotehtävien hoidosta ja Melalle toimitettava Lomatoimintaa koskeva valtionosuustilitys tehdään ajallaan. Kylä- ja yksityistieavustukset käsitellään maaseutulautakunnassa mahdollisimman pian hakuaikojen jälkeen. 11

12 10. PROJEKTITOIMINTA Merkittävistä hankkeista ja kehittämisprojekteista laaditaan yksilöidyt projektisuunnitelmat, nimetään vastuuhenkilöt, määritellään vastuunjaot, aikataulut, kustannusarviot, rahoitus ja seurannan järjestäminen (kenelle raportoidaan ja milloin). 11. ULKOISTETTUJEN PALVELUIDEN LAADUN SEURANTA JA VALVONTA Kaupungin hoidossa olevien yksityisteiden yhteispituus on 7 kilometriä. Tekninen lautakunta on allekirjoittanut tiekuntien kanssa sopimukset yksityisen tien kunnossapidosta. Sopimus on voimassa kalenterivuoden kerrallaan ja jatkuu, jollei sitä irtisanota vähintään kolmea kuukautta ennen seuraavan kalenterivuoden alkua. Tiekuntien tulee pitää hoitokunnan kokous vähintään kahden vuoden välein ja toimittaa kokouksen pöytäkirja kaupungille. Tiekunnan tulee valita keskuudestaan yhdyshenkilö, joka vastaa tietä koskeviin kysymyksiin ja toimii yhdyshenkilönä Sastamalan kaupungin suuntaan. Kaupunginhoidossa olevien yksityisteiden talvihoito on ulkoistettu. Palveluiden laatua valvoo tekninen lautakunta ja yhdyskuntatekniikan työnjohto. 12. RISKIENHALLINNAN JÄRJESTÄMINEN Riskienhallinta on keskeinen osa sisäistä valvontaa. Riskienhallintaan kuuluu riskien tunnistaminen, arviointi sekä niihin vastaaminen toiminnan suunnittelussa ja tavoitteiden asettamisessa. Kaupungin johto vastaa siitä, että riskienhallinta on järjestetty tarkoituksenmukaisesti ja riittävässä laajuudessa toimintaan nähden. Sisäisen valvonnan 12

13 menetelmät ja toimet, joilla pyritään toiminnallisten riskien ennalta ehkäisyyn tai havaitsemiseen, ovat osa riskienhallintaa. Riskienhallinta toteutuu suurelta osin toimintaprosesseihin sisällytettävinä päivittäisinä valvontatoimenpiteinä ja varmistuksina. Toimintaprosesseista tehdyt menetelmäkuvaukset edistävät riskien tunnistamista ja niiden hallintaa. Riskienhallintatoimenpiteille tulee luoda seuranta ja raportointi, joka kytketään osaksi toiminnan ja talouden säännöllistä seurantaa ja raportointia. Sastamalan kaupungissa on käynnissä kattava työpaikkojen vaara- ja haittatekijöiden kartoitus. Riskien arviointi toteutetaan ydinprosesseittain. Ydinprosessien tehtävänä on riskien arvioinnin organisointi ja ohjaaminen omalla hallinnonalallaan. Varsinainen riskien arviointityö tehdään osaprosesseissa niiden työpaikoilla ja yksikkötasolla. 13. TOIMENPITEET, JOILLA HALLITAAN RISKEJÄ JA LISÄTÄÄN PÄÄMÄÄRIEN JA TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEN TODENNÄKÖISYYTTÄ 13.1 Informaatio ja tiedonkulku - Prosessin sisäinen tiedonkulku ja raportointi järjestetään siten, että johdolla ja henkilöstöllä on käytettävissä oikea tieto, oikeaan aikaan ja oikeassa muodossa. - Sisäisen tiedonkulun kanavina ovat prosessitiimien kokoukset, erilaiset tiedotustilaisuudet sekä sähköpostiviestit. - Osaprosessijohtaja tiedottaa ja lähettää sähköpostia prosessitiimin jäsenille ja jokainen prosessitiimin jäsen on velvollinen tiedottamaan alaisilleen ydinprosessinjohtajan lähettämät tiedotteet. - Muutoksista tiedotetaan harkitusti ja avoimesti - Ulkoisen tiedotuksen menettelytavat on sovittu ja jokainen osaprosessinvetäjä vastaa ulkoisesta tiedotuksesta. - Ulkoisen tiedotuksen menettelyt ovat harkittuja ja tehokkaita eri tilanteissa, kuten päätösten julkisuus, tiedotteet, lehdistötiedotteet ym. - Tiimien vetäjät tiedottavat välittömästi prosessinjohtajalle havaitsemistaan poikkeamista ja väärinkäytöksistä. 13

14 13.2 Tietoriskit Riippuvuus tietojärjestelmistä on tehnyt hallinnosta erittäin haavoittuvan turvallisuutta uhkaaville tekijöille. Riskejä voivat aiheuttaa ihmiset, tekniset viat tai sääilmiöt ja näihin liittyvä teko voi olla tahallinen tai tahaton. Tietoriskien hallinnan perusta on tunnistaa tietoihin liittyvät keskeiset riskit. Riskejä hallittaessa on otettava lähtökohdaksi toiminnan kehittäminen, toimintatavat, osaaminen ja johtaminen ja sen jälkeen vasta tekniset suojauskeinot. 14. RAPORTOINTI Prosessit laativat vuosittain raportin sisäisen valvonnan toteuttamisesta tilivuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä. Raportit saatetaan tiedoksi kaupunginhallitukselle sekä edelleen tarkastuslautakunnalle ja tilintarkastajalle. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on valmistellut yleisohjeen kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laadinnasta. Kaupunginhallitus vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Ohje edellyttää kaupunginhallituksen esittävän hyvää hallintotapaa edistävän, perustellun selonteon kunnan sisäisen valvonnan ja erikseen konsernivalvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä. Selontekojen laatimista varten kunnanhallituksella, tilivelvollisilla toimielimillä ja viranhaltijoilla on mukaan oltava kokonaisvaltainen ja perusteltu näkemys vastuullaan olevan riskienhallinnan riittävyydestä. Tilivelvollisten toimielinten ja viranhaltijoiden tulee valmistella omalta vastuualueeltaan selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen asianmukaisuudesta. Arvioinnin tulee kattaa keskeiset sisäisen valvonnan osa-alueet ja konsernivalvonnan menettelyt sekä toimintaan ja talouteen liittyvät merkittävimmät riskit. Lausumissa tulee esittää olennaiset kehittämistarpeet ja suunnitellut kehittämistoimet. 14