Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KK 967/1999 vp - Lauri Oinonen /kesk KIRJALLINEN KYSYMYS 967/1999 vp Polttoaineiden myynti maanpäällisistä säiliöistä Eduskunnan puhemiehelle Maaseudulla on monen kyläkaupan yhteydessä suoritettu polttoaineiden myyntiä maanpäällisistä säiliöistä, samoin näin on tapahtunut jossain määrin myös huoltoasemilla. Tämä on ollut toimivaa asiakaspalvelua, josta ei ole tiedossa mitään kielteisiä ympäristöhavaintoja. Monelle kyläkaupalle eri polttonesteiden myynti on ollut tarpeellinen lisä suoraan ja välillisesti kaupankäynnille ja kyläkaupan säilymiselle. Nyt on ympäristösyihin vedoten annettu määräyksiä ja viety lupia maanpäällisten säiliöiden osalta, minkä seurauksena kyläkaupat ovat!opettamassa polttonesteiden myyntiä. Koska myyntimäärät ovat vähäiset, eivät kyläkauppiaat eivätkä eräät pienemmät huoltoasemayrittäjätkään ole olleet valmiita kalliisiin investointeihin maanalaisten polttoainesäiliöiden hankkimiseksi. Ongelmia koituu ennen muuta maaseudun pohtonesteitä tarvitseville asiakkaille. Maaseudulla joudutaan ajamaan pitempiä matkoja polttonesteiden hankkimiseksi, mikä taas lisää tarpeettomasti liikennettä ja myös luontoon tulevia päästöjä. Erityisen ongelmallinen tilanne on autoa vailla oleville, erilaisia pienkoneita (moottorisahat, ruohonleikkurit, veneet, aggregaatit, mopot jne.) käyttäville kansalaisille, jotka eivät voi saada polttoaineita nyt omalta kylältään. Samalla on ongelmallista kuljettaa polttoaineita esim. julkisissa kulkuvälineissä vaikkapa ko. pienkoneita varten. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyksen 37 :n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko tarpeen lopettaa polttonesteiden myynti maanpäällisistä säiliöistä ympäristösyihin vedoten, kun juuri näistä ei tiedetä syntyneen ongelmia ja millä tavalla edullisin ratkaisuin maanpäällisten säiliöiden käyttöturvallisuutta voitaisiin parantaa entisen kaltaisen kaupankäynnin jatkumiseksi sekä millä tavoin aiotaan poistaa niitä ongelmia, joita syntyy polttonesteiden myynnistä maaseudun kyliltä liian tiukkojen ja yrittäjille taloudellista kannattamattomuutta aiheuttavien ympäristömääräysten vuoksi? Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 2000 Lauri Oinonen /kesk Versio 2.0

2 KK 967/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Valtiopäiväjärjestyksen 37 :n momentissa mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oinosen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 967/1999 vp: Onko tarpeen lopettaa polttonesteiden myynti maanpäällisistä säiliöistä ympäristösyihin vedoten, kun juuri näistä ei tiedetä syntyneen ongelmia ja millä tavalla edullisin ratkaisuin maanpäällisten säiliöiden käyttöturvallisuutta voitaisiin parantaa entisen kaltaisen kaupankäynnin jatkumiseksi sekä millä tavoin aiotaan poistaa niitä ongelmia, joita syntyy polttonesteiden myynnistä maaseudun kyliltä liian tiukkojen ja yrittäjille taloudellista kannattamattomuutta aiheuttavien ympäristömääräysten vuoksi? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Jakeluasemien polttonesteiden varastoinnin turvallisuusvaatimukset sisältyvät vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemilla annettuun kauppa- ja teollisuusministeriön päätökseen ( 415/ 1998). Päätöksessä säädetään mm. jakeluaseman ja sen säiliöiden sijoituksesta. Päätöksen mukaan bensiiniä sisältävät säiliöt on pieniä jakelupisteitä lukuun ottamatta sijoitettava maan alle. Sen sijaan dieselöljyä ja polttoöljyä sisältävät säiliöt saa sijoittaa myös maan päälle. Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen valmistelutyöryhmässä olivat ministeriön lisäksi edustettuina valvontaviranomainen, ympäristöala ja öljyala. Työryhmän ehdotuksesta saatujen lausuntojen perusteella keskeisiksi asioiksi loppuvaiheessa nousivat ns. kyläkauppojen bensiinikauppa ja päätöksen siirtymäsäännökset Voimassa olevassa kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä on yhteensovitettu eri osapuolten näkemyksiä. Kyläkauppojen toiminnassa olevilta myyntipisteittä edellytetään ( 42 :n 5 momentti) vain säiliöiden tarkastusta. Lisäksi tärkeillä pohjavesialueilla maanpäälliset säiliöt tulee sijoittaa suoja-altaaseen. Nämä toimenpiteet katsottiin riittäviksi takaamaan pienten jakelupisteiden toiminnan turvallisuuden. Vaatimus myös yhtenäistää käytäntöä, sillä useat paikalliset paloviranomaiset ovat jo aiemmin näin menetelleet. Nämä kyläkauppojen myyntipisteille asetetut vaatimukset tulee säiliöiden tarkastusten osalta täyttää viimeistään ja suoja-altaan osalta viimeistään vuoden 2002 lopussa. Lisäksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 94/63/EY säännellään bensiinin varastoinnista ja jakelusta aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta (VOC-direktiivi). Direktiivi on saatettu voimaan ympäristöministeriön, liikenneministeriön sekä kauppa- ja teollisuusministeriön toimesta. Valtioneuvoston päätöksen (468/1996) 6 ja 7 :ssä ovat jakeluasemien säiliöiden täyttämisestä aiheutuvien bensiinihöyryjen talteenottoa koskevat säädökset. Mainitun 6 :n 2 momentti kuitenkin rajaa soveltamisalan ulkopuolelle jakeluasemat, joiden bensiinin vuotuinen läpivirtaus on alle 100 m 3 Lähes kaikki kyläkauppojen myyntipisteet jäävät jo tällä rajauksella soveltamisalan ulkopuolelle. Jakeluaseman sijainnin perusteella rajaa voidaan alueellisen ympäristökeskuksen hyväksynnällä nostaa arvoon alle 500 m 3 2

3 Ministerin vastaus KK 967/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk Kauppa- ja teollisuusministeriö katsoo, että ministeriön päätöksen 42 :n 5 momentti antaa vastauksen tehtyyn kysymykseen. Kauppa- ja teollisuusministeriö ei sääntelyllään edellytä bensiinin myynnin lopettamista kyläkauppojen maanpäällisistä säiliöistä, vaan entisen kaltainen kaupankäynti voi jatkua edellä esitetyin edellytyksin. Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 2000 Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomioja 3

4 KK 967/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk Ministerns svar Tili riksdagens talman 1 det syfte 37 1 mom. riksdagsordningen anger har Ni, Fru ta1man, till vederbörande med1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Lauri Oinonen /cent undertecknade skriftliga spörsmå1 SS rd: Ar det nödvändigt att upphöra med försäljningen av flytande bränsle från cisterner ovanjord med hänvisning tili miljöskäl, när man inte känner tili att just dessa skulle ha förorsakat några problem, och på vilket sätt kan driftssäkerheten vid cisterner ovan jord förbättras genom förmånliga lösningar så att handeln kan fortgå som hittills samt på vilket sätt har man för avsikt att undanröja de problem som uppkommer vid försäljningen av flytande bränslen i byarna på landsbygden på grund av för stränga miljöbestämmelser som medför att företagarnas verksamhet blir ekanomiski olönsam? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra fö1jande: De säkerhetskrav som gäller för upplagringen av flytande bräns1e på distributionsstationer ingår i hande1s- och industriministeriets bes1ut om hantering och upplagring av farliga kemikalier på distributionsstation ( 415/ 1998). 1 beslutet bestäms bl.a. om förläggningen av en distributionsstation och dess cisterner. Enligt beslutet skall cisterner som innehåller bensin placeras under jord, med undantag av små distributionsenheter. Däremot får cisterner som innehåller dieselolja och brännolja också placeras ovan jord. 1 den arbetsgrupp som beredde handels- och industriministeriets beslut var utöver ministeriet också tillsynsmyndigheten, miljöbranschen och oljebranschen representerade. Utgående från de utlåtanden som erhölls om arbetsgruppens förslag var hande1n med bensin vid s.k. bybutiker och övergångsbestämmelserna för beslutet viktiga frågor i slutskedet av beredningen. 1 hande1s- och industriministeriets gällande beslut har de olika parternas synpunkter sammanjämkats. Av försäljningsenheter som drivs av bybutiker förutsätts (42 5 mom.) endast att cisternerna besiktas. Dessutom skall cisterner ovan jord på viktiga grundvattenområden placeras i en skyddsbassäng. Dessa åtgärder ansågs tillräckliga för att garantera säkerheten i verksamheten vid små distributionsenheter. Kravet förenhetligar också praxis, eftersom flera lokala brandmyndigheter redan tidigare har förfarit på detta sätt. Dessa krav som har ställts på bybutikernas försäljningsenheter bör vad gäller besiktning av cisternerna uppfyllas senast den 1 juli 2001 och vad gäller skyddsbassäng inom utgången av Dessutom reglerar Europaparlamentets och rådets direktiv 94/63/EG begränsningen av utsläpp av flyktiga organiska föreningar vid upplagring och distribution av bensin (VOC-direktivet). Direktivet har trätt i kraft genom åtgärder av miljöministeriet, trafikrninisteriet samt handels- och industriministeriet. 1 6 och 7 statsrådets beslut ( 468/ 1996) ingår de bestämmelser som gäller återvinning av bensinångor vid påfyllning av distributionsstationernas cisterner. Dock ställer 2 mom. i den nämnda 6 sådana distributionsstationer utanför tillämpningsområdet vilkas årliga vo1ymomsättning bensin är mindre än 100m 3 Så gott som alla försäljningsenheter vid bybutiker 4

5 Ministems svar KK 967/1999 vp- Lauri Oinonen /kesk står redan genom denna avgränsning utanför tilllämpningsområdet. Utgående från distributionsstationens läge kan gränsen, med den regionala miljöcentralens godkännande, höjas till värdet mindre än 500m 3 Handels- och industriministeriet anser att 42 5 mom. i ministeriets beslut ger svar på spörsmålet. Handels- och industriministeriet förutsätter inte genom sin normering att försäljningen av bensin från bybutikemas cistemer ovan jord skall upphöra, utan handeln kan fortgå som hittills under de förutsättningar som anförs ovan. Helsingfors den 19 januari 2000 Handels- och industriminister Erkki Tuomioja 5

6