YHTEENVETO FENNOVOIMAN OSAKKAIDEN ENERGIATEHOKKUUSTOIMINNASTA

Transkriptio

1 RAPORTTI 1(5) YHTEENVETO FENNOVOIMAN OSAKKAIDEN ENERGIATEHOKKUUSTOIMINNASTA Kyselyn tarkoitus Kyselyn toteutus Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt Fennovoimalta selvityksen Fennovoiman osakkaiden energiansäästötoiminnasta ja energiankäytön tehostamistoimista osana ympäristövaikutusten arviointiselostusta. Fennovoiman osakkaiden energiansäästötoiminta -kyselyllä kerättiin tietoa osakkaiden energiansäästötoiminnasta ja energiatehokkuustoimista YVA -selostusta varten. Kysely Fennovoiman osakkaiden energiatehokkuustoimista toteutettiin sähköpostitse toukokuussa Osakkaiden yhteyshenkilöille annettiin kaksi viikkoa vastausaikaa ja heitä muistutettiin vastaamaan kerran sähköpostitse ja kerran puhelimitse. Tiedon keruun helpottamiseksi sekä osakasnäkökulman huomioon ottamiseksi osakasyritysten edustajista perustettiin energiansäästötyöryhmä, johon kuuluivat Heli Pirhonen (Outokumpu), Toni Hemminki (Ruukki), Pekka Karjalainen (Vantaan Energia), Jari Suuronen (Kesko) ja Akke Kuusela (Porvoon Energia). Eero Pyhäranta Fennovoimasta vastasi yhteydenpidosta osakkaisiin, tulosten käsittelystä sekä yhteenvetoraportin kirjoittamisesta. Kyselyssä osakkaat vastasivat kymmeneen energiansäästöön ja energiatehokkuuteen liittyvään kysymykseen. Marjaana Vainio-Mattila, Christoffer Ehrnrooth ja Eero Pyhäranta Fennovoimasta sekä Heli Pirhonen Outokummusta laativat kysymykset. Ennen kyselyn lähettämistä osakkaille energiansäästötyöryhmä ja Pöyry Energy kommentoivat kysymyksiä. Kyselyssä tiedusteltiin kvantitatiivista ja kvalitatiivista tietoa omistajien energiatehokkuustoiminnasta. Kysymykset laadittiin niin, että ne koskivat sekä jo tehtyjä että tulevaisuudessa tehtäviä toimenpiteitä. Kysymyksillä tutkittiin myös osakkaiden energiansäästö- ja energiatehokkuustoimenpiteiden järjestelmällisyyttä. Kysymykset laadittiin siten, että kaikki osakkaat, toimialasta riippumatta, pystyivät vastaamaan niihin. Energiansäästö- ja energiatehokkuustoimenpiteet Kyselyyn vastasi 59 osakasta, jolloin vastausprosentiksi muodostui 92 %. Kyselyyn vastanneiden osakkaiden sähkönkulutus vastaa 97 % Fennovoiman osakkaiden kokonaissähkönkulutuksesta. Kyselyn mukaan Fennovoiman osakkaista 49 % oli liittynyt jonkin alan energiatehokkuussopimukseen. 7 % osakkaista oli liittänyt osan toimipaikoistaan energiatehokkuussopimuksien piiriin. Lisäksi 16 % Fennovoiman osakkaista ilmoitti olevansa liittymässä energiatehokkuussopimuksiin. Energiatehokkuussopimuksiin osittain tai kokonaan liittyneiden osakkaiden sähkönhankinta on lähes 90 % Fennovoiman osakkaiden kokonaissähkönhankinnasta. Kyselyssä selvitettiin myös kuinka suuri osa Fennovoiman osakkaista oli toteuttanut Motivan mallin mukaisen energiakatselmuksen tai vastaavan tehostamisselvityksen. 30 % kysymykseen vastanneista ilmoitti tehneensä selvityksen kaikilla toimipaikoistaan ja 21 % osalla toimipaikoistaan. Energiansäästötoiminta ja energiankäytön tehostaminen ovat olleet järjestelmällistä ja tavoitteellista toimintaa Fennovoiman osakasyrityksissä jo pidemmän aikaa. Kyselystä käy ilmi, että 45 %:lla vastanneista yrityksistä oli käytössä energiankäytön tehostamissuunnitelma. Lisäksi 9 % osakkaista oli tehnyt osalle toimipaikoistaan vastaavan suunnitelman. Energiankäytön tehostamisen tavoitteellisuudesta kertoo myös

2 RAPORTTI 2(5) se, että 57 % Fennovoiman osakkaista on asettanut itselleen numeerisen tavoitteen energiankulutuksen vähentämiseksi. Kuva 1 Kyselyn mukaan 85 % Fennovoiman osakkaista kouluttaa henkilöstöään energiansäästöön liittyen. Lisäksi osakkaat kouluttavat aktiivisesti myös asiakkaitaan. Energia-alalla toimivilta osakkailta kysyttiin, onko yrityksellä energiatehokkuussopimusten edellyttämää suunnitelmaa tarjottavista palveluista, joiden tarkoituksena on vähentää loppuasiakkaiden sähkön kulutusta. Kyselyn perusteella 64 % energiayhtiöosakkaista on tehnyt toimenpiteitä loppuasiakkaiden sähkönkulutuksen pienentämiseksi. Energiatehokkuus ja niiden säästövaikutukset Fennovoiman osakkaat ovat investoineet energiansäästöön yhteensä 120 M vuosina Sähkön säästöön tästä summasta on kohdennettavissa 32 %, noin 38 M. Merkittäviä investointikohteita ovat olleet mm. tasasuuntaajat, hyötysuhteeltaan paremmat EFF1-sähkömoottorit ja taajuusmuuntajat. Sähkönsiirtoliiketoiminnassa yleisempiä investointeja ovat olleet verkko- ja muuntaja. Energiansäästösopimuskauden aikana kyselyyn vastanneet osakkaat ovat säästäneet sähköä 777 GWh vuosikulutuksen verran. Osakkaiden päättämillä, tulevaisuudessa tehtävillä investoinneilla pystytään säästämään vielä 177 GWh vuodessa lisää. Jo päätettyjen investointien lisäksi, osakkailla on harkinnassa investointeja, joilla pystyttäisiin säästämään sähköä 38 GWh vuodessa.

3 RAPORTTI 3(5) Taulukko 1 Kokonaissähkönkulutus Toteutuneet Päätetyt Harkitut GWh/a % kulutuksesta 2,8 0,6 0,1 Investointien kohdentaminen juuri energian- tai sähkönkäytön tehostamisinvestoinneiksi on ongelmallista. Energiatehokkuus on harvoin investoinnin pääsyy, vaan se tulee yleensä muiden investointien sivutuotteena. Suuri osa sähkön kulutukseen vaikuttavista investoinneista tehdään korvausinvestointeina, jolloin vanhaa tekniikkaa korvataan uudella, energiatehokkaammalla tekniikalla. Energiatehokkuustoiminnan aktiivisuus Fennovoiman osakkaat ovat laajalla rintamalla osallistuneet energiansäästötoimintaan. 75 % osakkaista on toteuttanut ainakin yhden seuraavista asioista: Liittynyt energiatehokkuussopimukseen Tehnyt energiakatselmuksen Tehnyt energiankäytön tehostamissuunnitelman Asettanut numeerisen tavoitteen energiankulutuksen vähentämiselle Kuvaan 2 on piirretty osakkaiden jakauma tutkittujen neljän toimenpiteen toteuttamisen perusteella. Kuvan prosenttiosuuksissa ovat mukana myös osittain sopimukseen liittyneet osakkaat. Kuva 2 Kuten kuvasta 2 huomataan, energiaa säästetään suurimmassa osassa osakasyrityksiä. Näiden neljän toimenpiteen lisäksi yrityksissä on tehty satoja muitakin energiansäästötoimenpiteitä, joita ei ole merkitty kuvaan. Tutkittujen neljän toimenpiteen osalta tulee kuitenkin huomioida, että 4 toimenpidettä tehneiden yritysten

4 RAPORTTI 4(5) osuus on vain 19 % koko omistajakunnasta. Teollisuusyrityksien osuus tästä joukosta on merkittävä. Neljä toimenpidettä tehneiden joukossa on vain 5 yritystä energiaalalta. Tämä osittain kertoo siitä, että energian käyttäjien mahdollisuudet säästää energiakustannuksissaan ovat muita paremmat. Energia-alan vähäinen aktiivisuus energiansäästössä voi myös osittain selittyä tutkittujen toimenpiteiden sopimattomuudella energia-alalle. Fennovoiman osakkaina olevien, pelkästään sähköä siirtävien yritysten säästömahdollisuudet ovat hyvin rajalliset. Muut huomiot energiatehokkuustoiminnasta Muutamat Fennovoiman osakkaat mainitsevat syyksi energiatehokkuussopimuksesta jättäytymiselle oman energiatehokkuusjärjestelmän. Omaa energiatehokkuusjärjestelmää noudattavat neljä Fennovoiman osakasta. Eräät Fennovoiman omistajayritykset ovat saaneet merkittävää tunnustusta energiatehokkuustyöstään. Fennovoiman osakkaat ovat pärjänneet hyvin esimerkiksi Motivan energiansäästöviikkoihin liittyvissä kilpailuissa. Boliden Kokkola, KSS Energia, Jyväskylän Energia ja Turku Energia ovat palkittu Energiansäästöviikon parhaiden käytäntöjen palkinnolla. Lisäksi Haminan Energia, Parikkalan Valo, Koillis- Satakunnan Sähkö, Kotkan Energia, Tammisaaren Energia ja Kuopion Energia ovat menestyneet kilpailussa. Osakkaat pyrkivät vähentämään energiankulutustaan myös laatujärjestelmien avulla. Esimerkiksi yhden energiayhtiön laatujärjestelmän keskeisenä osana on oman toiminnan energiansäästö, jolla onkin saatu vähennettyä toimiston sähkön kulutusta 10%. Fennovoiman osakkaat ovat pyrkineet pienentämään loppukuluttajiensa sähkönkulutusta myös edistämällä energiamittareiden kaukoluentaa. Oikea ja täsmällinen, reaaliaikainen mittaustieto energiankulutuksesta luo edellytykset asiakkaiden omatoimiselle energiankäytön tehostamiselle. Tämä mittaustieto toimii myös pohjana asiakkaiden sähkönkulutuksen tehostamistoimien arvioimiselle. Kahden osakkaan kaikki mittarit ovat etäluettavia. Kahdella osakkaalla on käytössä lisäksi reaaliaikainen www-palvelu energiankulutuksen seuraamiseksi. Asiakkaat ovat kiinnostuneet reaaliaikaisesta kulutuksen seurannasta. Monet osakkaat käyttävät myös perinteisempiä menetelmiä, esimerkkinä sähkömittareiden lainaus asiakkailleen ja opastus niiden käytössä. Loppuasiakkaiden energiankulutusta pyritään pienentämään myös kertomalla energiansäästöstä. Monet osakkaat ovat tehneet aktiivisista valistustyötä omalla paikkakunnallaan. Yritykset ovat olleet kertomassa energiansäästöstä mm. kouluissa ja markkinoilla. Usealla Fennovoiman osakkaalla on lisäksi Internet-sivuillaan lapsille suunnattuja energiansäästöpelejä. Asiakkaat saavat Internet-sivuilta myös paljon muita energiansäästöneuvoja ja palveluita. Energiaa säästetään osakasyrityksissä myös ruohonjuuritasolla. Esimerkkinä mainittakoon hämäräkytkimien käyttö varastoissa, energiansäästölamppujen käyttö ja kiinteistöautomaatiojärjestelmien etävalvonta. Johtopäätökset ja yhteenveto Fennovoiman osakkaiden vapaaehtoinen sähkönkäytön tehostamistyö on hyvin suunnitelmallista ja systemaattista. Teollisuusyritykset ovat olleet erityisen aktiivisia energiatehokkuustoiminnassa. Energiakustannukset vaikuttavat keskeisesti tulevaisuuden energiansäästöinvestointeihin.

5 RAPORTTI 5(5) Sähkön käytön jatkuva tehostaminen on entistä tärkeämpää tulevaisuudessa nousevien energiakustannusten ja tiukempien ympäristövaatimusten takia. Investoinnit muuttuvat kuitenkin jatkossa yhä vaikeammin toteutettaviksi, sillä useimpien yritysten merkittävimmät, teknis-taloudellisesti mahdolliset, säästötoimet ovat jo toteutettu. Säästetyn megawatin rajakustannus tulee kasvamaan. Fennovoiman osakkaiden jäljellä olevat sähkön käytön tehostamispotentiaalit ovat hyvin pieniä suhteessa heidän sähköntarpeeseensa. Päätetyt vastaavat 20MW voimalan tuotantoa vuodessa. Harkinnassa olevien investointien vaikutus on vielä pienempi. Harkitut vastaavat vain 4MW:n voimalaitoksen tuotantoa vuodessa.