Ryhmä tarttui toimeen päättäväisesti, täynnä ideoita. KDK:n kaltaiset aineistohakupalvelut ovat kaavamaisia, värittömiä ja puuduttavia.

Transkriptio

1 Abstrakti Verkotar on Kansallisen Digitaalisen Kirjaston (KDK) uusi visuaalinen hakumenetelmä. Verkotar luo haun perusteella verkostokartan, joka koostuu aiheeseen liittyvistä dokumenteista ja osoittaa, miten nämä dokumentit liittyvät toisiinsa. Verkotar on erityisesti suunniteltu niille käyttäjille, jotka eivät hyödy perinteisestä tekstipohjaisesta hausta tai kokevat sen käytön raskaana, ja jotka haluavat saada hakemastaan aiheesta mahdollisimman monipuolisen kuvan eri dokumenttityyppien muodossa. Työn lähtökohdat Kansallisella Digitaalisella Kirjastolla on suunnaton määrä materiaalia, ja tämän materiaalin läpikäymiseen tarvitaan erilaisia hakumenetelmiä. Tehtävänämme oli ideoida palvelulle uudenlainen visuaalinen hakumenetelmä. Menetelmä perustuu visuaaliseen "verkostokarttaan", jonka avulla tietyn dokumentin hakeminen on helppoa, mielenkiintoista ja ennen kaikkea hauskaa. Ryhmä tarttui toimeen päättäväisesti, täynnä ideoita. KDK:n kaltaiset aineistohakupalvelut ovat kaavamaisia, värittömiä ja puuduttavia. Tehtävänannossa otettiin esille dokumenttien välisten yhtäläisyyksien esiintuominen. Ryhmämme kiinnostui erityisesti tästä aspektista, ja pohdimmekin netistä löydettyjen esimerkkien ja omien kokemustemme perusteelta miten tämä hakumenetelmä auttaisi parhaiten tiedonhakijaa ja miten sen voisi kyseisen aineiston kohdalla toteuttaa. Tämänkaltaisesta hakumenetelmästä tuntuisi olevan eniten hyötyä sellaiselle tiedonhakijalle, joka ei etsi tiettyä, ennalta tietämäänsä dokumenttia, vaan pikemminkin tiettyyn aihepiiriin kuuluvia dokumentteja. Tässä tapauksessa tiedonhakijan ei tarvitsisi tietää tarkkaan mitä etsii (vaikkapa osaa dokumentin nimestä, tekijän sukunimeä, aikakautta jne.), vaan hakija voisi lähteä etsimään dokumentteja yhdellä laajan alueen kattavalla termillä, vaikkapa paikkakunnan nimellä. Menetelmän hyviä puolia on, että tiedonhakija saattaa sattumalta

2 päätyä uuteen, relevanttiin aineistoon, jota tämä ei olisi perinteisen tekstihaun avulla osannut hakea. Sen lisäksi, että hakija saa uutta tietoa, viettää hän todennäköisesti enemmän aikaa palvelussa ja oppii hyödyntämään palvelun eri apukeinoja, kuten hakutulosten rajausta. Vaikka hakija ei päätyisikään käyttämään kaikkia esiin tulleita dokumentteja, on kuitenkin todennäköistä että hänen käsityksensä hänen mielenkiinnon kohteestaan laajenee. Tämän lisäksi pohdimme keinoja parantaa tämänhetkisen KDK:n testiympäristön visuaalista ilmettä ja muita keinoja parantaa hakuprosessia visuaalisin keinoin. Ideointiprosessi Visualisoitu hakupolku Haettuasi tietyn aineiston, tulos näyttää myös mitä muun tyyppisiä aineistoja siihen liittyy (esimerkiksi haet arkistosta dokumenttia, näytetään myös siihen liittyvät esineet ja kirjat/kirjailijat) Ideointiprosessin alkuvaiheessa saatiin ideoita, kuten hakupalvelussa käytetyn kartan interaktiivisuuden parantaminen, esimerkiksi niin, että tiettyä aluetta klikkaamalla saadaan näkyviin kyseisen alueen aineistot. Myös palvelussa käytetyn aikajanan käytettävyyttä olisi mahdollista parantaa visualisoinnin kautta: tiettyä janan kohtaa klikkaamalla hakupalvelu antaa tarkempaa dataa kyseisestä ajanjaksosta (aineistojen määrä jne.) Rajauspalkinkin visualisoinnissa olisi ollut parantamisen varaa. Pohdimme myös sellaistakin ideaa, että tarkasteltujen aineistojen perusteella on mahdollista nähdä myös muita samankaltaisia aineistoja. Nämä aineistot määräytyvät muiden käyttäjien hakujen perusteella. Eräänä ideana esitettiin myös tag-pilvien lisäämistä, mutta se hylättiin lisäarvoa luomattomana. Saattaisi olla tietyille käyttäjäryhmille eduksi, mikäli aineistoja voisi hakea visuaalisten piirteiden ja materiaalin perusteella. Esimerkkinä tästä tietyt skannatut tekstiaineistot ja museoesineiden hakeminen esimerkiksi värin perusteella. Eräs hyvin laajalti käytetty ja keskeinen ominaisuus puuttui alkuvaiheessa KDK:n testiympäristöstä kokonaan, nimittäin ennustava tekstinsyöttö (esim. Googlen hakupalkki). Esiin tulevien hakuvaihtoehtojen relevanssi määräytyisi tarkastelukertojen perusteella. Hakukentässä näkyisi myös ehdotettujen aineistojen kuva ja tyyppi ( teksti, maalaus jne.) Hakupalvelun etusivulla voisi olla eniten katsottujen aineistojen kuvia, joita käyttäjä voisi lajitella erilaisten kriteerien mukaan.

3 Verkotar KDK:n perinteisen tekstipohjaisen haun lisäksi löydät sivun toisesta laidasta visuaalisen haun hakukentän. Kun kirjoitat hakusanan tähän kenttään, vie selain sinut erilaisista ikoneista koostuvaan verkostokarttaan. Kartta näyttää hakusanaasi liittyviä muita dokumentteja tai hakusanaan muuten liittyviä ja ehkä sinua kiinnostavia dokumentteja. Eri dokumenttiformaatit on ilmaistu erilaisilla ikoneilla. Verkostokartta on koodattu väreillä, jotta dokumenttien yhtäläisyydet on helppo havaita kuten organisaatio, tekijä, alue, aikakausi. Ne organisaatiot ja tekijät joilla on eniten aiheeseen liittyviä osumia, ovat kartassa lähempänä haettua dokumenttia. KDK on jakanut oletetut loppukäyttäjänsä raportissaan seitsemään eri ryhmään: kansalaiset, tutkijat, luovien alojen ammattilaiset, opettajat, opiskelijat ja koululaiset, viranomaiset ja media. "Kansalaiset" on nimikkeenä hieman ylimalkainen, mutta sen voitanee olettaa tarkoittavan kaikkia niitä käyttäjiä, jotka eivät muihin ryhmiin kuulu. Ryhmä on sen verran laaja, että mitään erityisen tarkkoja käyttäjäskenaarioita on hankala määrittää. Sen verran voi kuitenkin sanoa, että kyseisen ryhmän tiedontarpeet ovat todennäköisesti muita ryhmiä pinnallisempia palvelun käyttöä aloittaessa. Tällaiselle ryhmälle visuaalinen "katso myös nämä" -tyyppinen ratkaisu toiminee hyvin, sillä se mahdollistaa kasuaalin arkistossa surffailun paremmin ja sujuvammin kuin pelkkä tekstivetoinen käyttöliittymä. Opiskelijoiden ja koululaisten tiedontarpeet ovat varmasti astetta spesifisempiä (esim. tiedon hankkiminen esitelmää tai esseetä varten). Heillä on siis todennäköisesti arkiston käyttöä aloittaessa jo jonkinlainen kuva siitä, mitä haetaan. Tutkijoiden käyttäjäskenaario on samankaltainen, mutta akateemisessa työssä hallittavat ja tutkittavat tietokokonaisuudet voivat olla kertaluokkaa suurempia kuin opiskeltaessa. Tutkimustyö on sekin usein tietynlaista harhailua, jossa tutkittava kokonaisuus hahmottuu pikku hiljaa. Tällaiseen skenarioon intuitiivinen, visuaalisuuteen pohjaava hakujärjestelmä voi sopia hyvinkin. Opiskelijoiden ja tutkijoiden etsimät aineistot löytynevät useimmiten joko arkistoista, kirjastoista, museoista tai korkeakoulujen omista tietokannoista. Median edustajien käyttäjäskenaarioissa lienee usein kyse taustatiedon hankkimisesta esimerkiksi uutisjuttua varten. Tällaisessa skenaariossa haettava tieto on jo tiettyyn aihepiiriin rajattua. Samankaltainen tilanne on myös viranomaisten tiedonhaussa. Näille käyttäjäryhmille visuaalisesta hausta ei ehkä ole niin paljon hyötyä.

4 Pohdintaa Alun ideatulvan jälkeen meidän oli päätettävä mihin suuntaan haluamme lähteä visuaalisessa suunnittelussa. Tutkimme netistä erilaisia visuaalisia hakutapoja, kuten Gigantin sivua, jossa on ennustava hakukenttä kuvan kera. Päädyimme tarkastelemaan erilaisia verkostomallisia hakupalveluita. Hitlantiksen kaltainen käyttöliittymä koettiin liian raskaaksi. Lopulta päädyimme LivePlasman kaltaiseen verkostomalliin, jossa on kivat kirkkaat värit ja hauska käyttöliittymä. Selkeytämme kuitenkin omaa suunnitelmaamme lisäämällä eri väreille selitykset, mitä ei LivePlasma-palvelussa ole tehty. Haasteellista oli miettiä, millaisilla asioilla pystyy hakemaan, kuinka hakusysteemiä oli järkevä haaroittaa, jotta se ei menisi liian monimutkaisiksi. Hakuja kuvastavia värejäkin voisi olla vain rajattu määrä, ja siten haut olisi rajattava tietyntyyppisiksi, kuten haku henkilön mukaan, paikan mukaan tai materiaalin mukaan. Hitaat verkkoyhteydet, vanhentuneet selaimet ja pienien mobiililaitteiden käyttö voi tuoda ongelmia Verkottaren käytön kanssa. Tästä syystä sivustolla täytyisi selvästi mainita tekniset vähimmäiskriteerit visuaalisen haun käytössä. Monille käyttäjille visuaalinen haku on vielä tuntematon käsite, joten hakupalveluun tulisi liittää lyhyt perehdytysdemo kertomaan visuaalisen haun käyttömahdollisuuksista. Verkotar antaa miellyttävän hakukokemuksen. Muita hyviä puolia haun visuaalisessa esilletuonnissa on muun muassa se, että käyttäjän on helpompi arvioida dokumenttien relevanttisuutta. Hakija saa myös vihjeitä muista hyvistä hakusanoista ja aiheista, joiden kautta hakutulosta on helppo tarkentaa. Värikoodauksella visuaalisessa haussa on helppo hahmottaa kokonaisuudet ja nähdä dokumenttien tallennusmuodot. Kuvassa 1 on keskitetty otos näkymästä, jonka käyttäjä saa haettuaan visuaalisella haulla ja käyttäen hakusanaa 'Tampere'. Hakusana näkyy suurimpana objektina sivuston keskellä. Hakuaiheet ovat ryhmittäytyneet ja lähimpänä käyttäjän antamaa hakusanaa olevat aiheet sisältävät eniten viittauksia tai lähimmät lilat artikkeliviittaukset ovat relevanttiudelaan tärkeimpiä hakusanaan nähden. Kun käyttäjä vie hiiren esimerkiksi keltaisen 'Disney, Walt' objektin päälle, esiin tulee näkyviin muutama lisävaihtoehto. Käyttäjä voi tätä kautta liittää tekijän Walt Disney omaan hakuunsa hakusanan 'Tampere' kanssa tai voi etsiä pelkästään etsiä kyseisen henkilön tekemiä teoksia. Visuaalisen haun käyttöliittymässä on myös ohjepaneeli, josta voi nopeasti tarkistaa sympolien ja värien merkityksen muodostuneessa

5 hakukartassa. Painamalla ohjepalkin symbolia tekee järjestelmä uuden haun, johon se liittää vain painettujen symbolien sisältämät aiheet ja dokumentit. Kuva 1: Esimerkki visuaalisen haun näkymästä Lähteet ja linkit