OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 E28006 LOUHOSALUEIDEN OSAYLEISKAAVAT KOKKOLAN KAUPUNKI JA KAUSTISEN KUNTA Sweco Ympäristö Oy, Oulu Sweco

2 Sisältö 1 Suunnittelualue 2 2 Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet Yleiskaavan sisältövaatimukset Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleis- ja asemakaavat Muut suunnitelmat 7 3 Vaikutusalue Arvioitavat vaikutukset 9 2 (16)

3 4 Osalliset 9 5 Aikataulu 10 6 Yhteystiedot 11 Liitteet Liite 1: kaivostoiminnan käsitteitä ja lupaprosessi 12 3 (16)

4 1 Suunnittelualue Keski-Pohjanmaan litiumprovinssi eli Kaustisen alue ympäristöineen on tunnettu jo ja 1960 lukujen taitteesta saakka litiumpitoisen mineraalin, spodumeenin, esiintymisestä. Aluetta on tutkittu eri vuosikymmenillä useassa eri vaiheessa. Tutkimukset ovat johtaneet kymmenien spodumeenipegmatiittijuonien ja useiden satojen malmilohkareiden löytymiseen. Keliber Oy on suomalainen kaivosyhtiö, joka etsii ja kehittää Keski-Pohjanmaalla litiumrikkaita spodumeenipegmatiittiesiintymiä. Yhtiöllä on voimassa oleva kaivoslupa Ullavan Läntässä sijaitsevaan esiintymään sekä valtauksia muihin spodumeenipegmatiittiesiintymiin. (lisätietoja: Keliber Oy suunnittelee Keski-Pohjanmaan litiumprovinssin alueella, Kokkolan kaupungin ja Kaustisen kunnan alueilla sijaitsevien Outoveden, Syväjärven, Rapasaaren ja Läntän esiintymien hyödyntämistä. Läntän louhoksella on ympäristönsuojelulain (YSL, 86/2000) mukainen ympäristölupa. Malmin vuotuista louhintamäärää on suunniteltu lisättävän, joten myös Läntän alueelle tarvitaan uudet luvat. Yhtiön tarkoituksena on louhittavan malmin kuljettaminen käsiteltäväksi Kalaveden kylään rakennettavalle Keliber Oy:n litiumin tuotantolaitokselle. 4 (16)

5 Esiintymät, joiden hyödyntämistä suunnitellaan. Alueille laaditaan osayleiskaavat. Suunnitelluille esiintymäalueille laaditaan osayleiskaavat, joiden pohjalta louhiminen voidaan aloittaa. Osayleiskaavat laaditaan siten, että lähekkäin sijaitsevat Outoveden, Syväjärven ja Rapasaaren esiintymät esitetään yhdellä kaava-alueella sekä kauempana oleva Läntän esiintymä toisella. Alueet ulottuvat sekä Kokkolan kaupungin että Kaustisten kunnan alueille, joten kaavat tulee käytännössä hyväksyä kolmessa osassa, koska kunnat voivat tehdä maankäyttöä koskevia päätöksiä vain omien rajojensa sisällä. Osayleiskaavat esitetään ja hyväksytään siten, että Kokkolan osalta toisella osayleiskaavakartalla on Länttä ja toisella osat Syväjärvestä ja Rapasaaresta, Kaustisten osalta osayleiskaavaan kuuluvat Outovesi sekä osat Syväjärvestä ja Rapasaaresta. Osayleiskaavoilla olisi kuitenkin yhteiset määräykset ja yhteneväiset selostukset, ja kolmen esiintymän alueesta esitetään yhtenäinen kartta kaava-aineistojen liitteenä. 5 (16)

6 Kalaveden tuotantolaitos sijaitsee alle viiden kilometrin päässä Kaustisen kuntakeskuksesta itään. Laitoksen toteuttaminen vaatii asemakaavan, mutta sitä ei käsitellä tässä osayleiskaavaprosessissa. Louhinta ja kaivostoiminnan käynnistäminen vaativat myös muita lupia (ks. liite 1). Louhittava malmimineraali on spodumeeni (litiumalumiinisilikaatti), josta monivaiheisen rikastusja jalostusprosessin kautta saadaan erotettua litium litiumsuoloina. Yhtiön päätuote on erityispuhdas litiumkarbonaatti, jonka markkinat kasvavat voimakkaasti. Myös muiden litiumkemikaalien valmistaminen on mahdollista. Malmin jalostuksessa saadaan myös lisäarvoa antavia sivutuotteita. Keliber Oy on kehittänyt litiumesiintymille räätälöidyn tuotantoprosessin, jonka avulla on tarkoitus hyödyntää taloudellisesti litiumesiintymiä ja luoda edellytyksiä pidempiaikaiselle kaivostoiminnan kehitykselle alueella. Nykyisin Keski-Pohjanmaalta löydetyt litiumspodumeenivarannot ovat Euroopan merkittävimpiä. Keski-Pohjanmaan yli 500 km2:n laajuisesta litiumprovinssista on tutkittu vain murto-osa. Potentiaali uusien litiumesiintymien löytymiseen on merkittävä. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tekemän arvion mukaan Keski-Pohjanmaan litiumprovinssin alueen tämänhetkiset tunnetut mineraalivarannot riittäisivät useiksi kymmeniksi vuosiksi. Litiumprovinssi (kuvan lähde: Keski-Pohjanmaan litiumprovinssi ja GTK) 6 (16)

7 2 Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet Keliber Oy:n tavoite: olla ensimmäinen eurooppalainen kaivosyhtiö, joka tuottaa erittäin puhdasta ja korkealaatuista litiumkarbonaattia spodumeenirikasteesta litiumakkumarkkinoiden tarpeisiin. Uudessa kaivoslaissa (ks. liite 1) määritetään, että kaivostoiminnan tulee perustua maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen oikeusvaikutteiseen kaavaan taikka kaivostoiminnan vaikutukset huomioon ottaen asian tulee olla muutoin riittävästi selvitetty yhteistyössä kunnan, maakunnan liiton ja elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen kanssa. Kaavan oikeusvaikutuksista säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Tässä hankkeessa on päätetty laatia osayleiskaavat, joiden kautta saadaan tutkittua ja yhteensovitettua louhosalueiden kaivostoimintaan liittyvät ja mahdolliset muut maankäytölliset tarpeet, taattua riittävä vuorovaikutus osallisten kanssa sekä hyväksytettyä esiintymille oikeusvaikutteinen maankäytön suunnitelma. Tavoitteena on laatia alueille osayleiskaavat niin, että toiminta voidaan aloittaa aikataulun mukaisesti Tavoitteen saavuttaminen riippuu kaavoituksen lisäksi myös muista tekijöistä, mm. ympäristö- ja vesitalousluvasta. Kaivostoiminta on suhteellisen lyhytikäistä, ja toiminnan päättymisen jälkeen osayleiskaavat on tarkoitus kumota, jolloin alueet voidaan ottaa muuhun käyttöön. 2.1 Yleiskaavan sisältövaatimukset Yleiskaavaa laadittaessa otetaan huomioon maakuntakaava(t). Muita huomioon otettavia asiakokonaisuuksia (MRL 39 ), jotka tässä kaavatyössä erityisesti korostuvat, ovat olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö, mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön, kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset, ympäristöhaittojen vähentäminen sekä rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen. Lisäksi kaivostoiminnan vaikutusalueella asuvien ihmisten sekä elinkeinotoiminnan osalta tulee pyrkiä minimoimaan kaivostoiminnan haitat myös mahdollisin yleiskaavallisin keinoin, esim. suojarakenteita ja tiestön linjauksia määritettäessä. 7 (16)

8 2.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista vuonna 2000, ja tavoitteita on tarkistettu Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia (näistä kaksi viimeistä eivät koske nyt suunniteltavia louhosalueita): 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Kaivostoiminnan suunnittelussa on tärkeää huomioida mm. tavoite osoittaa elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia, tunnistaa odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja ehkäistä niiden vaikutuksia, edistää luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville, edistää vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä sekä ottaa huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. ( l i s ä t i e t o j a : kayttotavoitteet) Maakuntakaava Oikeusvaikutteinen maakuntakaava on ohjeena laadittaessa tai muutettaessa yleiskaavoja tai ryhdyttäessä muihin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on 8 (16)

9 suunnitellessaan alueiden käyttöä ja päättäessään niiden toteutuksesta otettava huomioon maakuntakaava ja pyrittävä edistämään sen toteutumista. 9 (16)

10 Kaivospiirit lisätty 10 (16)

11 Ote Keski-Pohjanmaan 1., 2. ja 3. vaihemaakuntakaavasta lisättynä suunniteltavilla louhosalueilla. Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä. Maakuntakaavoitusta ohjaavat maakunnan omat tavoitteet, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä maankäyttö- ja rakennuslaki. Keski-Pohjanmaalla maakuntakaavoitusta on tehty vaiheittain. Tällä hetkellä voimassa olevia vaihekaavoja on kolme, 4. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettavana Ympäristöministeriössä. 5. vaihemaakuntakaava on aloitusvaiheessa. Kaavat käsittelevät pääasiassa seuraavia teemoja: 1. vaihemaakuntakaava: täydennys- ja ajantasakaava 2. vaihemaakuntakaava: soiden monikäyttö, tuulivoimatuotannon ja kaupan palveluverkko, muinaismuistot sekä maisema- ja kulttuurikohteet 3. vaihemaakuntakaava: kaupan palveluverkkoa sekä maa-ainestenottoa ja pohjavesien suojelua koskevat aluevaraukset 4. vaihemaakuntakaava: seudullisesti merkittävän tuulivoiman sijoittuminen 5. vaihemaakuntakaava: kaupan palvelurakenteen ajantasaistaminen, seudulliset ampumaradat, aluerakenne ja kaivostoiminta vaihemaakuntakaavan merkinnät ja määräykset, jotka on huomioitava louhosalueiden suunnittelussa: Läntän alue on merkitty maakuntakaavaan kaivosalueeksi soveltuvaksi alueeksi ( ) sekä turvetuotantovyöhykkeeksi ( ), jonka suunnittelun lähtökohtana tulee olla turvetuotannon aiheuttaman vesistön kokonaiskuormituksen vähentäminen. Rapasaaren aluetta koskevat määräykset turvetuotantovyöhykkeestä ( ), jonka lähtökohtana voi olla myös turvetuotannon vesistölle aiheuttaman kokonaiskuormituksen lisääntyminen. Lisäksi alue sivuaa nykyistä turvetuotantoaluetta Päiväneva ( ), samoin kuin Outovesi, joka sivuaa aluetta Länkkyjärvenneva. Syväjärven kohdalla ei ole maakuntakaavassa merkintöjä. Keski-Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaavassa ei louhosalueille ole osoitettu tuulivoimalle soveltuvia alueita eikä muita merkintöjä. (Lisätietoja: Outoveden osalta kaava-alue rajoittuu Kaustisen kuntarajaan ja samalla maakuntarajaan, jolloin tulee huomioida naapurikunnan Kruunupyyn ja Pohjanmaan maakunnan kaavatilanne. 11 (16)

12 Pohjanmaan maakuntakaavassa 2030 tai vaihekaavoissa 1. ja 2. ei Outoveden lähialueille ole esitetty maankäyttöä tai tarpeita, jotka tulisi huomioida louhosalueen suunnittelussa Yleis- ja asemakaavat Louhosalueilla ei ole voimassa olevia yleis- tai asemakaavoja. Kokkolassa on vireillä strateginen vaiheyleiskaavatyö, joka käsittää koko uuden Kokkolan kaupunkialueen. Yleiskaavatyö ei ole luonteeltaan aluevarausyleiskaava eikä sitä laadita oikeusvaikutteisena. Strategisen vaiheyleiskaavan luonnoksessa kaivosasia on huomioitu merkinnällä kaivoshankkeiden vyöhyke. 12 (16)

13 13 (16)

14 Ote Kokkolan strategisen vaiheyleiskaavan luonnoksesta. Ullavassa on Ullavanjärven yleiskaava, joka on vahvistettu Etäisyyttä yleiskaava-alueesta Läntän esitettyyn kaavarajaan tulee noin 1 km ja muihin alueisiin yli 7 km. Kruunupyyssä Outoveden lähellä ei ole voimassa olevia yleis- tai asemakaavoja. 14 (16)

15 ULLAVANJÄRVEN YK OUTOVESI- SYVÄJÄRVI- RAPASAARI LÄNTTÄ Ullavanjärven yleiskaavan rajaus suhteessa esiintymien alustaviin osayleiskaavarajauksiin Muut suunnitelmat Louhostoimintaa varten tehdään ympäristövaikutusten arviointi (YVA), jonka tuloksia sekä YVA-selostuksesta viranomaisten antamia kommentteja hyödynnetään osayleiskaavojen laadinnassa ja vaikutusten arvioinnissa voimassa olevat ympäristöluvat liikenneyhteystarkastelut ja aluesuunnitelmat louhosalueilta (layoutit) 15 (16)

16 3 Vaikutusalue Osayleiskaavoille on määritetty alustavat kaavarajaukset. Kaava-alueiden tulisi sisältää louhinnasta aiheutuvien lähivaikutusten (esim. melu- ja pölyvaikutukset) alueet. Lopulliset arviot vaikutusalueesta saadaan YVA-selostuksen valmistuttua, jolloin kaavarajaukset tarkistetaan. Lähivaikutusalueen lisäksi kaivostoiminnalla on vaikutuksia hyvinkin laajalle alueelle mm. liikenteen kautta sekä työllisyys- ja talousvaikutusten ansiosta. Näitä asioita tullaan käsittelemään kaavaselostuksessa, erityisesti osayleiskaavojen vaikutuksia arvioitaessa. Louhosalueiden ulottuessa kahden kunnan alueelle kaavatyössä tulee huomioida, että alueet esitetään kahdella kartalla, mutta kaavat hyväksytään kolmessa osassa ja esitetään siksi loppuvaiheessa omilla kartoillaan, joita tulee siis yhteensä kolme kappaletta: Kaustisten osalta Outovesi sekä osia Syväjärvestä ja Rapasaaresta, Kokkolan osalta toisella kartalla osia Syväjärvestä ja Rapasaaresta, toisella Läntän louhosalue. 16 (16)

17 Kruunupyy SYVÄJÄRVI K o k k o l a n OUTOVESI Kaustisen kunta LÄNTTÄ RAPASAARI 17 (16)

18 K o k k o l a n Alustavat esiintymäalueiden osayleiskaavojen rajaukset. 3.1 Arvioitavat vaikutukset Maankäyttö- ja rakennuslain, MRL 9 :n ja -asetuksen, MRA 1 :n mukaisesti vaikutukset arvioidaan liittyen 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Osayleiskaavat perustuvat YVA-selostuksessa esitettyihin selvityksiin ja vaikutuksiin sekä mahdollisiin muissa selvityksessä esille nousseisiin vaikutuksiin, joita tarkennetaan tarvittavilta osin. 4 Osalliset Osallisia ovat ne, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Tässä osayleiskaavatyössä osallisia ovat: alueen maanomistajat Kokkolan kaupungin ja Kaustisten kunnan asukkaat sekä toimijat (mm. yrittäjät, yhdistykset) Kokkolan ja Kaustisten hallintokunnat Naapurikunnat: Halsua, Kalajoki, Kannus, Kruunupyy, Lestijärvi, Luoto, Toholampi ja Veteli 18 (16)

19 Viranomaiset: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjanmaan ELY-keskus/elinkeinot, Keski-Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan liitto, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Metsähallitus, Museovirasto, Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren pelastuslaitos, Tukes yhdyskuntatekniikka (Fingrid Oyj, Trafi) Maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n mukaan osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää alueelliselle ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. 19 (16)

20 5 Aikataulu Louhoksia varten on valmistumassa YVA-selostus (ympäristövaikutusten arviointi), josta viranomaiset antavat lausuntonsa. YVA-selostuksen ja lausunnon pohjalta laaditaan kaavaluonnos, ja se on lähtökohtana myös ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksessa. Osayleiskaavojen laatiminen käynnistyy Kokkolan kaupungin ja Kaustisten kunnan tehdessä kaavoituspäätöksen. Tätä ennen kaavahankkeesta ja kaivostoiminnan suunnittelusta on kerrottu alueen ja lähialueiden maanomistajille järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. Kaavoituspäätöksen jälkeen kaupunki ja kunta tekevät kaavoitussopimuksen Keliber Oy:n kanssa. Osayleiskaavoista tehdään vireilletulokuulutus sekä Kokkolassa että Kaustisilla, ja OAS asetetaan nähtäville. Tämän jälkeen kaavoitus etenee seuraavasti: 1-3 / 2016 OAS ja sen nähtävilleasettaminen (MRL ohjaa) vuorovaikutuksen kuvaaminen osallisilla mahdollisuus esittää mielipiteensä OAS:sta ELY-keskukselle 1. viranomaisneuvottelu yleisötilaisuus (yhdessä YVA-selostusvaiheen yleisötilaisuuden kanssa, käynnistetään kaavoitustyö) sekä tarvittaessa osayleiskaavoitusta palveleva kysely yleisölle sekä tiedotus kaavoituksesta 3-6 / / 2016 Kaavaluonnos nähtäville (YVA-selostuslausunnon jälkeen) lähtötietojen ja perusselvitysten kokoaminen vaikutusten arviointi (YVA tärkeimpänä lähteenä) Kokkolan kaupungissa ja Kaustisen kunnissa päätökset nähtävilläpidosta sekä lausuntopyynnöt vuorovaikutus: nähtävilläolo ja yleisötilaisuus lausunnot ja mielipiteet sekä vastineet niihin tarvittaessa sidosryhmätilaisuudet, aluekatselmukset sidosryhmien kanssa mahdollisesti viranomaisneuvottelu (esim. työneuvotteluna) Tarvittaessa täydentävät selvitykset, kaavoittajan maastokäynnit 20 (16)

21 8-11 / 2016 YVA-lausunnon pohjalta tärkeimmät tarpeet Kaavaehdotus Kokkolan kaupungissa ja Kaustisen kunnissa päätökset nähtävilläpidosta sekä lausuntopyynnöt vuorovaikutus: nähtävilläolo ja yleisötilaisuus lausunnot ja muistutukset sekä vastineet niihin mahdollisesti viranomaisneuvottelu (esim. työneuvotteluna) 12 / 2016 Kaavan hyväksyminen mikäli oleellisia muutoksia kaavaehdotukseen ei tule, Kokkolan kaupunginvaltuuston ja Kaustisen kunnanvaltuuston hyväksymiskäsittelyt hyväksymispäätöksistä 30 päivän valitusaika 6 Yhteystiedot Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa hankkeen viranomaisohjauksesta vastaa Harald Zschauer (puh , harald.zschauer@ely-keskus.fi) Lisätietoja kaavahankkeesta voi kysyä: Kokkolan kaupungilta, kaavoituspäällikkö Jouni Laitinen (puh , jouni.laitinen@kokkola.fi) Kaustisten kunnasta, kunnanjohtaja Arto Alpia (puh , arto.alpia@kaustinen.fi) Kaavan laatijalta (Sweco Ympäristö Oy), suunnittelija Johanna Lehto (puh , j o h a n n a. l e h t s w e c o. f i ) 21 (16)

22 Liite 1: kaivostoiminnan käsitteitä ja lupaprosessi Kaivostoimintaa ohjaa kaivoslaki (621/2011), joka astui voimaan (ns. uusi kaivoslaki). Se korvasi kokonaan aiemman, vuonna 1965 säädetyn kaivoslain. Kaivoslaissa säädetään malminetsintää, kaivostoimintaa ja kullanhuuhdontaa harjoittavien oikeuksista ja velvollisuuksista toiminnan aikana sekä toiminnan lopetus- ja jälkitoimenpiteistä. Kaivosluvan haltija on velvollinen huolehtimaan siitä, että (3 Luku, kaivoksen perustaminen, 16 Kaivostoiminnan luvanvaraisuus, 17 Kaivosluvan oikeusvaikutukset, 18 Kaivosluvan haltijan velvollisuudet): 1) kaivostoiminnasta ei aiheudu haittaa ihmisten terveydelle tai vaaraa yleiselle turvallisuudelle; 2) kaivostoiminnasta ei aiheudu huomattavaa haittaa yleiselle tai yksityiselle edulle eikä kaivostoiminnan kokonaiskustannukset huomioon ottaen kohtuudella vältettävissä olevaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta; 3) louhinnassa ja hyödyntämisessä ei tapahdu kaivosmineraalien ilmeistä tuhlausta; 4) kaivoksen ja esiintymän mahdollista tulevaa käyttöä ja louhimistyötä ei vaaranneta tai vaikeuteta. Lisäksi laissa määritetään, että kaivostoiminnan tulee perustua maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen oikeusvaikutteiseen kaavaan taikka kaivostoiminnan vaikutukset huomioon ottaen asian tulee olla muutoin riittävästi selvitetty yhteistyössä kunnan, maakunnan liiton ja elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen kanssa. Kaavan oikeusvaikutuksista säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Käsitteet (lähde: TUKES): Varaus: Malminetsintälupahakemuksen valmistelua varten hakija voi varata itselleen alueen tekemällä asiasta ilmoituksen kaivosviranomaiselle (varausilmoitus). Varausilmoitukseen perustuva etuoikeus on voimassa, kun varausilmoitus on tehty kaivoslaissa säädetyllä tavalla eikä varauksen hyväksymiselle ole kaivoslaissa säädettyä estettä. Etuoikeuden voimassaolo päättyy, kun kaivosviranomaisen varausilmoituksen johdosta tekemä päätös (varauspäätös) raukeaa tai se 22 (16)

23 peruutetaan. Varaus ei oikeuta malminetsintään. Varaus tuottaa etuoikeuden malminetsintähakemuksen jättämiselle. Malminetsintälupa: Luvanhaltijalla on oikeus omalla ja toisen maalla luvassa tarkoitetulla alueella (malminetsintäalue) tutkia geologisten muodostumien rakenteita ja koostumusta, tehdä muita kaivostoimintaa valmistelevia tutkimuksia ja muuta malminetsintää esiintymän paikallistamiseksi sekä sen laadun, laajuuden ja hyödyntämiskelpoisuuden selvittämiseksi malminetsintäluvan mukaisesti. Malminetsintälupa ei oikeuta esiintymän hyödyntämiseen, mutta se antaa luvanhaltijalle etuoikeuden kaivoslupaan, joka puolestaan oikeuttaa esiintymän hyödyntämiseen. Malminetsintälupa ei rajoita kiinteistön omistajan oikeutta käyttää aluettaan tai määrätä siitä. Kaivoslupa: Kaivoksen perustamiseen ja kaivostoiminnan harjoittamiseen on oltava kaivoslupa. Kaivoslupa oikeuttaa hyödyntämään kaivosalueella tavatut kaivosmineraalit, kaivostoiminnassa sivutuotteena syntyvän orgaanisen ja epäorgaanisen pintamateriaalin, ylijäämäkiven ja rikastushiekan sekä muut kaivosalueen kallio- ja maaperään kuuluvat aineet siltä osin kuin niiden käyttö on tarpeen kaivostoimintaan kaivosalueella. Kaivoslupa oikeuttaa lisäksi malminetsintään kaivosalueella. Lisäksi toimintaa varten on haettava erillinen kaivosturvallisuuslupa. 23 (16)

24 Kaavion lähde: TEM raportteja 23/ (16)

25 Lisätietoja: esim (16)