TEEMARYHMÄ 1 Liite 3 ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS. 1. Toimintaympäristön muutossuunnat (SWOT analyysi) 1.1 Yleistä

Transkriptio

1 TEEMARYHMÄ 1 Liite 3 ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS 1. Toimintaympäristön muutossuunnat (SWOT analyysi) 1.1 Yleistä Taajamien osuus Suomen maapintaalasta on 2,5 prosenttia, josta laskien loput 97,5 prosenttia on maaseutua. Tällä perustella Suomi on Euroopan maaseutumaisin maa. Mekaanisesti lasketun ns. lineaarisen trendin mukaan tuotantoa harjoitettaisiin v enää maatilalla. Tällöin hajaasutusalueen väkiluku olisi pudonnut nykyisestä noin miljoonasta hengestä noin henkeen. Samaan aikaan kesämökkien määrä olisi kasvanut kappaleesta mökkiin. Suomessa oli vuonna 2000 tilastojen mukaan noin maaseutuyritystä, joista ei ollut sidosta maatilaan. Maatiloja oli kaikkiaan noin Niistä oli puhtaita maatiloja ja loput saivat osan elannostaan muusta yritystoiminnasta. Maaseudulla ei lukujenkaan valossa ole enää ole "pääelinkeinoja" eikä "sivu tai liitännäiselinkeinoja". On vain yrityksiä, joiden tuote ja kustannusrajauksen tärkeimpänä selittäjänä on yrittäjien tapauskohtainen osaaminen. Virallisia odotuksia kohdistuu myös maaseutumatkailuun. Tällä hetkellä runsaat 1400 tilaa tarjoaa ravitsemus ja matkailupalveluja. Viljelijöiden omistamia mökkejä arvioidaan suomessa olevan kpl. Koko Suomen mitassa maaltamuutto ja maatalouden huono kannattavuus ovat luomaisillaan antautumismielialaa ja toivottomuutta. Varsinkin tuottajaväestö on henkisesti kovilla. Muuttotappioalueilla taistellaan autioitumista vastaan. Kajaanin kaupunkialueella tilanne on kuitenkin toinen. Täällä maaseudulla on todelliset mahdollisuudet, kunhan toimeen tartutaan. Kajaanissa oli vuonna 2002 noin 80 maatilaa ja noin 1300 kesämökkiä. Vuonna 2008 arvioidaan aktiivimaatilojen määrän pysyvän 80 tilan tuntumassa ja kesämökkien määrän lisääntyvän vajaaseen 1400 mökkiin. Lähimenneisyydessä ja varmasti myös tulevaisuudessa maassamme on vallalla pyrkimys tuottaa ainoastaan kokonaisia työpaikkoja. Nykyinen sosiaaliturvamme on kehitetty kokonaisia työpaikkoja ajatellen. Tarjolla on periaatteessa kaksi mahdollisuutta: olet joko kokoaikatöissä tai olet työttömänä. Työttömänä kaikenlainen työn on periaatteessa kiellettyä jos et halua menettää sosiaalisia etuuksiasi. Koska työttömänä ollessa ei saa tehdä töitä, on seurauksena mm. suureksi paisunut harmaa talous. Nykyisillä työn teettämisen ja työn vastaanottamisen malleilla ei löydy kokoaikaista, riittävän hyvin maksettua työtä kaikille. Tästä on ollut seurauksena massatyöttömyyden juurtuminen erityisesti Kainuun maaseuduille.

2 Tällä hetkellä työ on maaseudulla koostuu pienistä palasista eikä niistä helposti synny pitkäaikaisia palkkatyösuhteita tai täysaikaista yritystoimintaa. Maaseutualueen työttömät ovat suuren osan vuotta työttöminä ja lopun vuotta useimmiten julkisen sektorin työllisyystöissä tai pienissä yhteiskunnan tarjoamissa projektiluonteisissa pätkätöissä. Yksityisen sektorin tarjoamat työpaikat ainakin Kainuussa ovat maaseudulla erittäin rajoittuneet. Työttömyysaste on maaseutualuilla välillä 2540 %. Tämän seurauksena on syrjäisen maaseudun työikäisistä jopa yli puolet vuoden aikana työttömänä. Näin ollen jatkuva vajaatyöllisyys on todellisuutta suurelle osalle väestöä. Maaseudun työ ja toimeentulo on voitava kerätä pienistä palasista ja sille on luotava järkevät puitteet. On edistettävä vajaatyöllisyyden markkinoita, jotta päästäisiin irti nykyisestä työttömyyden ja pätkätöiden noidankehästä, joka johtaa yhä enenevissä määrin joko syrjäytymiseen kotiseudulla tai poismuuttoon suuriin kaupunkeihin. Ennen kaikkea maaseudun yritystoimintaan on panostettava entistä enemmin ja toisaalta luotava puitteet yritystoiminnan kannattavalle kasvulle Kajaanin maaseudulla. On myös säilytettävä uusia yrittäjiä varten tarpeelliset asunnot ja muu infra ja palvelustruktuuri. Kajaanin maaseutu autioituu jos monitoimisuudelle eikä "pienistä puroista" elämänmuodolle anneta tilaa. On kehitettävä yrittäjyyden ja toimeentulon välimuotoja täysaikaisen työn ja työttömyyden välimaastoon. Maaseudulle sopivat työn ja toimeentulon rakenteet on elvytettävä nykyaikaisella tavalla perustulon turvaavan yritystoiminnan avulla. On käännettävä ajatukset pois suuruuden ekonomiasta omiin resursseihin ja siihen pienuuteen, jonka varassa maaseudulla on elettävä. Uuden tekniikan avulla voidaan luoda verkostoja, jotka nostavat pienet yksiköt suuremmiksi kuin ne sinällään ovat. Pieni, riippumaton paikallinen talous voi tarjota runsaasti pysyviä työpaikkoja. On syytä tukea ja kehittää monimuotoisuutta, hajauttamista ja paikallisuutta. Uuden maaseutuyrittämisen keskeisiä lähtökohtia ovat kysyntälähtöisyys, palveluiden ja tuotteiden laatu sekä muutosten haistelu ja seuraaminen. Kajaanin maaseudulle tarvitaan uusia liikeideoita ja palveluita. Yritystoiminnan kehittämisessä pääpainon tulee olla koulutuksessa ja tiedon siirrossa. Kehittämistoimien pitäisi kohdistua tuotekehitykseen, yrittäjyyden edistämiseen, markkinoinnin ja liikkeenjohdon parantamiseen, yhteistyön ja verkottumisen edistämiseen. Kajaanilaisen maaseudun ominaispiirteet etenkin matkailussa ovat oman arvokkaan kulttuuriperinnön vaalimisessa. Luonto on myös kajaanilaisen maaseudun kestävä vahvuustekijä. Erityisesti Paltaniemen maaseudun luonnonläheisyys ja kulttuuriperintö antavat lähtökohdat kehittää elämysten rikkauteen perustuvaa laadullisesti korkeatasoista matkailuyrittämistä. Maaseutumatkailuyritykset muodostavat elinvoimaisen toimintaverkoston yrityspalvelujen, asiakkaiden majoituksen ja virkistyksen, kokousten ja vierailuohjelmien järjestelyissä. Kansainvälistymisen mukana lisääntyy myös nuorten ja perheiden kiinnostus kainuulaiseen luontoon, kulttuuriin ja virkistysmahdollisuuksiin. Tämä luo matkailualalle tilaa kohtuuhintaiseen majoitus, ravintola ja retkeilypalvelujen järjestämiseen koko Kainuussa. Uuden Kainuun hallintokokeilulain turvin maaseutuyrittämistä tulee tukea kaikin käytettävissä olevin keinoin. Verotuksellisin keinoin voidaan yritysten

3 syntyyn vaikuttaa oleellisesti. Maaseudun pienimmiltä yrittäjiltä voitaisiin hallintokokeilun turvin poistaa arvonlisävero tai vähintäänkin voitaisiin nostaa verorajaa oleellisesti nykyisestä. Kajaaninkin maaseudulla on monia yrittäjiä, jotka ovat päättäneet rajoittaa liikevaihtoaan verorajan ylärajalle, koska tuotteiden hinnoittelu ei kestä arvonlisäverorasitusta. Maaseudulla pienyrittämistä rajoittaa muun muassa ylihygienisoiva elintarvikelainsäädäntö, joka estää tehokkaasti pienimuotoisen elintarvikejalostuksen syntymistä. Maaseutuelinkeinolain mukaiset avustukset ja tuet maksetaan nykyään vain maatilatalouden harjoittajille eli niin kutsutuille liitännäiselinkeinoille. Tästä rajoituksesta voitaisiin luopua ja tukien olisi koskettava kaikkia maaseudulla toimivia yrittäjiä. Uusiutuva kotimainen energia on verotuksella saatava tasavertaiseen asemaan fossiilisten energiamuotojen kanssa. Tällä hetkellä hakkeen käyttö on pääosin kannattamatonta ilman subventioita. Hakkeen käyttö tuo runsaasti työtä. Metsästä ja pelloilta saatavan bioenergian tuottamisen ja korjaamisen on arvioitu voitavan luoda maaseudulle jopa uutta työpaikkaa. 1.2 SWOT analyysi HEIKKOUDET ikääntyvä väestö pienenevä kansantalous suppea elinkeinorakenne hallanarka alue pieni kapasiteetti lyhyt kasvukausi olematon tuotekehitys kansainväliset suhteet rahan puute UHAT nuorison poismuutto kohtuullinen maan hinta maaseutuosaaminen/maaseudusta rakennetaan kaupunkimaista maatilojen usko romahtaa maalaismaisema kasvaa umpeen sukupolvenvaihdosten vaikeutuminen VAHVUUDET hyvä identiteetti lähiruoka puhtaus hyvä imago valoisa kesä MAHDOLLISUUDET potentiaalinen markkina EU lainsäädäntö Osittainen etätyö Vesistöt Matkailulle potentiaalinen kulttuuriperintö

4 2. Visio vuodelle 2008 KAJAANIN MAASEUTU ON KASVAVA JA KILPAILUKYKYINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ KANNATTAVALLE MAASEUTUYRITTÄMISELLE JA ASUMISELLE 3. Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet Tavoite Toimenpiteet Mittarit Vastuutaho Perusmaatalous säilyy Varmistetaan sukupolvenvaihdokset Tuetaan investointeja Sukupolvenvaihdokset vuodessa Maatilojen määrä Investointien määrä EKkeskus TEkeskus Erikoismaataloustuotanto kasvaa Tutkimustoiminnan lisääminen ja tulosten hyödyntäminen neuvonnassa vuodessa Erikoistilojen lukumäärä MTK EKkeskus TEkeskus Tiedotetaan rahoitusjärjestelyistä Tiedotustilaisuuksien lukumäärä EKkeskus Elinkeinorakenne monipuolistuu Järjestetään tutustumiskäyntejä alan yrityksiin Lisätään mahdollisuuksia etätyöhön Tiedotetaan maaseudulla yrittämisen mahdollisuuksista Tutustumiskäyntien lukumäärä Maaseudulla toimivien yritysten lukumäärä Maaseudulla asuvien ihmisten lukumäärä EKkeskus Yrittäjät verkostoituvat Valitaan painopistealueet Sidosryhmät ja yrittäjät verkostoituvat keskenään EKkeskus Yrittäjät kansainvälistyvät Kansainvälisten projektien lukumäärä

5 LIITE 1 1. TEHTY HAASTATTELUTUTKIMUS Tämän ohjelman laadinnan yhteydessä tehtiin haastattelukysely, joka kohdistui etupäässä maaseudulla toimiviin yrittäjiin. Haastattelut tehtiin kesä heinäkuussa Vastanneista viljelijöitä ja muita yrittäjiä oli suhteessa saman verran. Otanta oli ohjattu maantieteellisesti kattamaan koko kunnan. Haastatteluihin osui kokoluokaltaan suuria ja pieniä yrityksiä ja yksityisiä ihmisiä. Kysymykset koskivat yrityksen taustatietoja, aikeita, koettuja esteitä, asumista, Kajaaniin liittyviä arvostuksia sekä avoimia kysymyksiä. 2.1 Yhteenveto haastatteluista Kajaanin kaupunkia ympäröivän maaseudun johtaviksi elinkeinoiksi koettiin maa ja metsätalous. Kaikkien aloja koskien koettiin, että tuet pitäisi suunnata suoraan yrityksille niin, että investoinnit ja työllistäminen olisivat mahdollisia. Nyt tukien saaminen on ongelmallista, koska lyhyellä tähtäimellä katsottuna tukien katsotaan hyödyttävän vain yrittäjää, ei yhteiskuntaa. Kouluttaminen ja konsultointi eivät olleet kohdanneet aina yrittäjien oikeita tarpeita ja osa kursseista koettiin turhina. Myös erilaisiin hankkeisiin ja niiden suunnitteluun tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Nousi esille, että nykyisin luodaan visio ja saadaan hankkeelle vetäjä, mutta hankkeen tekijöiden ja toteuttajien palkkaus on vaikea toteuttaa tai sen suunnittelu unohdetaan kokonaan. Pelkona on myös yritysten lopettaessa sekä kaupungista että maaseudulta nuoren työvoiman ja aivokapasiteetin siirtyminen suuriin kasvukeskuksiin koulutuksen ja työpaikkojen perässä. Tällöin usealle ikääntyvälle yrittäjälle yrityksen toimintaa jatkavan henkilön löytäminen on vaikeaa. Yksi nykypäivän yrittämisen perustyökaluista nousi selkeästi esille tietoverkot tulisi saada yrittäjien ulottuville ja yhteysnopeuden tulisi olla laajakaistan luokkaa Maanviljely Haastatteluissa nousivat esille voimakkaimmin maanviljelyn sisältä erityisesti kasvien tuotanto ja puutarhatalous. Perusmaataloutta esiintyy miltei jokaisella kylällä, ja kylät, joista perusmaanviljely oli loppunut, koettiin kuoleviksi kyliksi maiseman muuttuessa, peltojen vesoittuessa ja talojen autioituessa. Tällaisia kyliä miellettiin olevan eniten eteläisessä Kajaanissa ja niissä sijaitsevan nykyisin vain lähinnä normaaleja asuintaloja sekä lomaasutusta. Maatalousala mielletään elinvoimaiseksi varsinkin taajamien läheisyydessä. Tilojen määrän ei uskota vähentyvän, sillä nykyiset tilat ovat elinkelpoisia ja niissä on nyt suhteellisen nuoret yrittäjät tai sukupolvenvaihdos tulossa. Tilakoon oletetaan kasvavan viljelyn tehostamisen myötä. Perusmaatalouden säilyminen on tärkeää kylien säilymisen kannalta ja siksi se tahdottaisiin turvata kaavoituksella.

6 Puutarhayritykset ovat keskittyneet taajaman ympäristöön (Parkinniemi, Kuluntalahti, Koutaniemi). Olosuhteet hyvä alue, vesistöjen läheisyys, ei hallan arkaa seutua ja historialliset taustat ovat tuoneet vahvasti näitä yrityksiä eteenpäin. Nyt puutarhataloudessa suunnataan myyntiä Oulun varaan neljännes tuotannosta menee Oulun alueelle. Kasvihuonetuotannossa koetaan löytyvän kasvunvaraa. Tomaatti, kurkku ja erikoisvihannekset ovat mahdollisia vientituotteita, mutta avomaavihannesten talvituotanto koettiin mahdottomaksi vaihtoehdoksi. Maanviljelyn kohdalla kaivattaisiin tiiviimpää vuorovaikutusta kaupungin ja viljelijöiden välillä. Useat haastatelluista kokivat myös, että kunta ei pystyy tukemaan yrittäjiä. Paikalliselle ruokaaineiden jalostustoiminnalle löytyisi tilaa, jos lähiruuan käyttö saataisiin yleistymään. Raakaaineiden tuottaminen ei ole tällä hetkellä kannattavaa esim. kaupungin kilpailuttaessa tarjoukset ja tällöin paikallista tuottajaa ei voida ottaa huomioon, kun hinta ei ole kilpailukykyinen. Kilpailukykyisyyden saavuttamiseksi tuotteet tulisi jalostaa tarpeeksi korkealle, jolloin hinnoittelun avulla pystyttäisiin perimään hyvä ja tuottava markkinahinta kysynnän ja tarjonnan mukaan. Viljelijöitä tulisi kannustaa kohti yhteistoiminnallisuutta ja osallistumista. Tässä törmätään kuitenkin viljelijöiden aikapulaan. Yhteistoiminnallisuudelle koettiin olevan tilausta muun muassa verkostoitumisen ja esimerkiksi yhteisten työkoneiden hankinnassa toiminnan kannattavuuden lisäämiseksi. Maanviljelyn vahvuutena olisi löydettävä keinoja hyödyntää valoisa kesä ja alueelle ominaiset luonnonolot Muu elintarviketuotanto Elintarvikkeidenjatkojalostuspiste koetaan tarpeelliseksi, sillä se mahdollistaisi uusien viljelijöiden ja yrittäjien esilletuloa alueella. Pienelle yritykselle ei ole markkinoita, jos jalostusmahdollisuus puuttuu. Jatkojalostamon tulisi keskittyä puolivalmisteiden tekemiseen suurkeittiöiden tarpeisiin, koon olisi oltava suuri kilpailukyvyn saamiseksi ja markkinaalueena tulisi olla myös muu Suomi Kainuun lisäksi. Myös pienteurastamolle olisi tilaus, mikäli se toimisi jatkojalostamon yhteydessä. Pienteurastamon yhtenä etuna ja mahdollisuutena voitaisiin nähdä riistalintujen hyödyntäminen. Jatkojalostusyksikön kautta pienet tilat voisivat mahdollisesti verkostoitua. Erikoisviljelyä ei voi lisätä, jos ei ole markkinoita. Markkinoiden syntymiseen tarvittaisiin jatkojalostusyksikkö. Jatkojalostuspisteen perustaminen vaatisi tarkan markkinaselvityksen Metsätalous Metsätalouden kohdalla mielipiteet jakautuivat kahtia: Osa haastatelluista piti metsätaloutta loppuneena metsien omistuksen siirryttyä suuryhtiöille, kun toiset taas kokivat metsätalouden elinvoimaisena elinkeinona. Kajaanin kaupungin ympäristössä on metsä ja puunjalostusteollisuuteen liittyviä osia mekaanisen puutalouden muodossa. Ympäristöstä pystyttiin

7 nimeämä ainakin sahayrittäjiä, metsäkoneyrittäjiä sekä rakennusmateriaalituotantoon liittyvää yrittämistä. Metsätalousyrittämisen taustalla on usein maatila ja tämän kautta metsätalouden uskotaan säilyvän yhtenä peruselinkeinoista niin pitkään kuin perusmaataloutta harjoittavat tilat tulevat säilymään. Puutalouden kannattavuuden lisäämiseksi nousi ajatus puutavaran jalostamisesta lähiseudulla. Mahdollisuuksina nähtiin esimerkiksi rakennusosien ja huonekalujen valmistus. Nykyisin suuri osa raakapuusta viedään pois ja jalostusarvon ollessa matala, myös pääomat siirtyvät toisille alueille. Metsäkoneyrittäjien määrä on vähenemään päin koneistamisen myötä tehokkuuden kasvaessa. Yksiköt pitäisi kuitenkin kasvattaa suuremmiksi kannattavuuden suhteen. Metsäkoneyrittäjien keskiikä on korkea ja jatkajia ei oleteta löytyvän helposti suurien alkuinvestointien takia Hevostalous Hevostalous on keskittynyt Kuluntalahden ympärille ja sen koettiin olevan selkeässä kasvussa. Kuluntalahteen on perustettu uusia talleja ja hevostaloustoimintaa on pyörittämässä nuoria yrittäjiä. Tämä turvaa yrittämisen jatkumisen, mutta ongelmaksi voi muodostua tulevaisuudessa hevosharrastuksen kalleus ja asiakkaiden löytyminen. Hevosharrastajien määrä riippuukin koko Kajaanin kehittymisestä. Yhtenä mahdollisena panostuksen kohteena voisi olla Kuluntalahden hevostalouskeskus. Tärkeäksi koettiin myös se, että nykyiset hankkeet hevostaloudessa saatetaan loppuun. Kysymyksiä herätti myös pärjääkö Kajaanin pieni ravirata kilpailussa Suomen muiden raviratojen kanssa palkintorahojen ja järjestettyjen ravien suhteen Hoivapalvelut Hoivapalveluita pidetään nousevana alana. Suurimmalla osalla hoivaalan yrityksistä ei ole maataloustaustaa ja ne ovat keskittyneet Salmijärven suuntaan. Nyt hoivaalan yrityksiä on neljä. Esille haastatteluissa tuli tulevaisuudessa mahdollisuudet sekä vanhusten ateriapalveluiden, että lasten päivähoidon järjestämiseen kylillä. Jälkimmäiseen löytyy asiakaskuntaa kaupungin lähiympäristössä asuvista nuorista perheistä, joiden vanhemmat käyvät töissä kaupungissa. Maaseudun ikärakenteen puolestaan tukisi ateriapalvelua Matkailu Maaseutumatkailuyrityksiä on Kajaanin ympäristössä vähän. Vuokatin matkailu ja sen vaikutuspiiri ulottuu Kajaanin kaupungin ympärille majoitusyms. elinkeinopalveluina. Tämä matkailu ruokkii erilaisia sivuelinkeinoja, maaseutumatkailua ja niiden elintarvike ja ruokapalveluita.

8 Matkailun osalta luonto ja omaleimainen kulttuuri ovat arvoja, joita ei ole vielä hyödynnetty täysin. Hyödyntäminen on kuitenkin tehtävä niin, että malli rakennetaan itse, eikä sitä haeta kauempaa. Vuokatti on oma maailmansa ja muiden ympäristöön ja kulttuuriin liittyvien asioiden tulee lähteä omasta perinteestä, sillä matkailijat eivät tule katsomaan kopioituja asioita. Kuitenkin Vuokatin matkailumagneettien kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää, sillä Vuokatin vieraat ovat potentiaalisia kulttuurimatkailupalveluiden käyttäjiä. Maaseudun majoituspalveluiden suhteen ongelmaksi nousee välimatka Vuokatin ja Kajaanin välillä jo 50 kilometrin välimatka on usein liian pitkä mahdollisille asiakkaille. Kajaanissa itsessään ei järjestetä tarpeeksi kiinnostavia tapahtumia, jotka toisivat matkailijoita alueelle. Matkailun heikkoutena on omiin asioihin uskomisen puute ja resursoinnin hajanaisuus. Myös pitkäkestoisen suunnittelun puute estää kehitystä, kun hyötyjä haetaan liian suoraan lyhyellä tähtäimellä. Parhaiten matkailua tuettaisiin rakentamalla taustoja yhteiskunnan rahoittamille erilaisille kulttuuriperintöön liittyville kohteille. Kaikki kulttuuriperintökohteet tulisi suojella ja vanhojen kylämiljöiden, kuten Paltaniemen rakenne tulisi pitää yhtenäisenä kaavoituksen avulla. Maanviljely ja matkailu tukevat toisiaan ja näin maatilamatkailulle löytyy mahdollisuuksia. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin eläinten monimuotoisuuden ylläpidon kalleus ja asioiden toimimaan saaminen sopusoinnussa. Eläimien pidossa ongelmana on myös turistikauden lyhyt kesto, sillä eläimet pitää elättää myös talven ylitse. Oulujärvi Koutaniemen ympärillä on koettiin olevan käyttämätön elementti ja esille tuli myös mahdollisuus rakentaa matkailu ja kalastus Paltaniemen ympärille. Järveen ja järvimatkailuun panostaminen voisi tuottaa tulosta. Paltaniemen kulttuuriperintö on vahvuus ja asema museokylänä on tuleva olemaan arvokas tulevaisuudessa. Käytännön toimivuus ja tuottavuus ovat kuitenkin hieman ongelmallisia, kun historiallinen perintö pitäisi osata hyödyntää sekä ylläpitää Kainuun helmi mainetta ja historiallista asemaan kulttuurikeskuksena. Asioiden hinnoitteluun ja kulttuurimaisemanhoitoon kaivattaisiin ohjausta ja tukea. Tulisi myös ymmärtää, että kulttuurimaisema säilyy vain maanviljelyn kautta ja matkailun kannalta mm. lehmien laiduntaminen kuuluu peltoperinteeseen. Paltaniemellä on yksi kaupungin laajimmista peltoalueista, mutta maatalouden kehitys ei kuitenkaan ole pysynyt ajan mukana kulttuuriperinnön säilyttämisen asettamien esteiden vuoksi. Paltaniemi halutaan säilyttää maaseutuna ja uudisasutusta tulisi rajoittaa, sillä uhkana on alueen muuttuminen lähiöksi. Liian tiheä asutus tulee vaikuttamaan negatiivisesti maanviljelyn määrään ympäristöpaineiden kautta, kun haju ja meluhaitat halutaan minimoida, jolloin eläinten pitäminen ja maanviljelyn harjoittaminen käyvät mahdottomaksi.