Teemaryhmässä on toiminut puheenjohtajana Juha Urpilainen ja sihteerinä Airi Heikkinen. Ryhmään kuuluvat ohjausryhmän nimeäminä:
|
|
- Matilda Korpela
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MAASEUTUOHJELMA LIITE 2 TEEMARYHMÄ 1: ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS 1.1 Yleistä Teemaryhmässä on toiminut puheenjohtajana Juha Urpilainen ja sihteerinä Airi Heikkinen. Ryhmään kuuluvat ohjausryhmän nimeäminä: Martti Kolehmainen Kainuun maaseutukeskus Seppo Kulju Kajaanin yrittäjät ry Seppo Tuhkanen MTK Kainuu Teemaryhmän työhön on osallistunut myös Markku Haatainen, maanviljelijä. Teemaryhmän aihealue: perusmaatalouden elinkeinot, erikoismaatalous, maatalouden liitännäis ja sivuelinkeinot, maaseutumatkailu, etä ja joustotyö, yrittäjyys ja uudet maaseudun elinkeinot ja toimintamuodot ( Kh:n toimialue ) Ryhmä on kokoontunut viisi kertaa. Tehtyjä toimenpiteitä Tutustumismatka eriluonteisiin maaseutuyrityksiin Kuopin kauppahalli Korholan hevostila Roinilan tila Kangasniemellä (200 lehmää +330 possua) RantaKeurula/Maatilamatkaulukartano Hannulassa Niemisjärven Sininen kaivohuone Väisäsen Kotiliha Oy Hanna Nissinen työskenteli materiaalin kokoajana ja tutkimushaastattelijana aikavälille Työn jäsentelyyn käytetään kaupungin käytössä olevaa talousarviorakenteen mallia: Toimintaympäristön muutossuunnat ( SWOT analyysi ) Visio 2008 Strategiset tavoitteet Toimenpiteet
2 2. Visio vuodelle 2008 KAJAANIN MAASEUTU ON KASVAVA JA KILPAILUKYKYINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ KANNATTAVALLE MAASEUTUYRITTÄMISELLE JA ASUMISELLE 3. Strategiset tavoitteet Perusmaatalous säilyy Erikoismaataloustuotanto kasvaa Maaseutu tarjoaa houkuttelevan/vaihtoehtoisen asumismuodon Elinkeinorakenne monipuolistuu Yrittäjät verkostoituvat Peruspalvelut säilyvät 4. Toimenpiteet: 1. Valitaan painopistealueet 2. Ohjataan maaseudun kehittämis ja investointituet valituille painopistealoille 3. Suunnataan koulutus valituille painopistealoille 4. Laaditaan maaseutuyrittämisen ja rantaasumisen mahdollistama kaava 5. Huolehditaan maaseudun perusinfrastruktuurista 6. Laaditaan painopistealojen kehittymistä mittaava seurantajärjestelmä
3 5. Vastuutaho/aikataulu/kustannukset/rahoitus TOIMENPIDE VASTUUTAHO AIKATAULU KUSTANNUKSET RAHOITTAJA 1 TEkeskus Ei kustannuksia Valitaan MTK painopistealueet Elinkeinokesku s 2 Ohjataan maaseudun kehittämis ja investointituet valituille painopistealueille 3 Suunnataan koulutus valituille painopistealueille 4 Laaditaan maaseutuyrittämisen ja rantarakentamisen mahdollistama kaava 5 Huolehditaan maaseudun perusinfrastruktuurista 6 Laaditaan painopistealojen kehittymistä mittaava seurantajärjestelmä TEkeskus MTK Elinkeinokesku s Elinkeinokesku s Sipake Elinkeinokesku s Tepake Elinkeinokesku s Tepake Elinkeinokesku s MTK Ei kustannuksia Elinkeinokeskus
4 6. SWOT analyysi HEIKKOUDET ikääntyvä väestö pienenevä kansantalous suppea elinkeinorakenne hallanarka alue pieni kapasiteetti lyhyt kasvukausi olematon tuotekehitys kansainväliset suhteet rahan puute UHAT nuorison poismuutto kohtuullinen maan hinta maaseutuosaaminen/maaseudusta rakennetaan kaupunkimaista maatilojen usko romahtaa maalaismaisema kasvaa umpeen sukupolvenvaihdosten vaikeutuminen VAHVUUDET hyvä identiteetti lähiruoka puhtaus hyvä imago valoisa kesä MAHDOLLISUUDET potentiaalinen markkina EU lainsäädäntö Osittainen etätyö Vesistöt Matkailulle potentiaalinen kulttuuriperintö Ohjausryhmän kommentteja : kohtuullinen maan hinta voi olla uhka, koska maan myynti tonteiksi on helppoa ja siten mahdollisesti vaikeuttaa viljelyä kaavoituksella voidaan varmentaa tonttimaan ja viljelysmaan suhdetta pellon odotusarvo voi olla haitta alueilla, joille on rakennuspaineita
5 SEURAAVASSA VIELÄ TARKISTAMATON JA OIKOLUKEMATONTA TAUSTATIETOA 1. YLEISTÄ MAATALOUDEN KEHITYKSESTÄ Taajamien osuus Suomen maapintaalasta on 2,5 prosenttia, josta laskien loput 97,5 prosenttia on maaseutua. Tällä perustella Suomi on Euroopan maaseutumaisin maa. Mekaanisesti lasketun ns. lineaarisen trendin mukaan tuotantoa harjoitettaisiin v enää maatilalla. Tällöin hajaasutusalueen väkiluku olisi pudonnut nykyisestä noin miljoonasta hengestä henkeen. Samaan aikaan kesämökkien määrä olisi kasvanut kappaleesta mökkiin. Kajaanissa on nyt noin xxx kesämökkiä ja vuonna 2020 arviodaan mökkejä olevan xxxx kpl Uudelle aluepolitiikalle on tarvetta, mutta siltä puuttuu laajalti hyväksytty keinovalikoima. Uudet aluepolitiikan keinot tulevat olemaan ympäristöpolitiikan tapaan ohjaavia, mutta perustuvat tietoyhteiskuntavaiheen logiikalle. Suomessa on v alussa tilastojen mukaan noin maaseutuyritystä, joista ei ole sidosta maatilaan. Maatiloja on kaikkiaan Niistä on puhtaita maatiloja ja loput saavat osan elannostaan muusta yritystoiminnasta. Maaseudulla ei lukujenkaan valossa ole enää ole "pääelinkeinoja" eikä "sivu tai liitännäiselinkeinoja". On vain yrityksiä, joiden tuote ja kustannusrajauksen tärkeimpänä selittäjänä on yrittäjien tapauskohtainen osaaminen. Kajaanin osalta pitää tarkentaa lukuja xxxxx klp Tulevien vuosien maaseutupolitiikkaa rakennetaan lähtien oppimiskäyräajattelusta, jossa kylä kehittyy yhdessäoloorganisaatiosta hanketyön kautta elinkeinotoiminnan edistäjäksi. Leader toiminnassa on mm harjoiteltu tätä tilannetta varten. Maaseudun laajaalainen, ohjelmallinen kehittäminen tulee yhä tärkeämmäksi, vaikka käytössä olevat resurssit ovat maatalouteen verrattuna vähäisiä. Maaseutupolitiikkaan sisältyy myönteisiä mahdollisuuksia, joita maatalouden puolella ei lyhyellä tähtäyksellä ole. Yksittäisistä elinkeinopoliittisista ratkaisuista eniten maaseutuun vaikuttaa tulevaisuuden energiapoliittiset linjaukset. Jo Kansallisessa metsäohjelmassa (1999) pyritään lisäämään voimakkaasti energiapuun käyttöä. VTT Energia on laskenut, että Kioton ilmastosopimuksen ehtojen täyttäminen edellyttää joko sitä, että puuhakkeen osuus energiantuotannosta nostetaan 20 % v mennessä tai yhtä 1350 MW ydinvoimalaa. Energiapolitiikan suureen linjaa ei kunnan tai kaupungin tasolla voidavaikuttaa. Virallisia odotuksia kohdistuu myös maaseutumatkailuun. Tällä hetkellä runsaat 1400 tilaa tarjoaa ravitsemus ja matkailupalveluja. Viljelijöiden omistamia mökkejä arvioidaan olevan kpl. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän asettama maaseutumatkailun teemaryhmä on asettanut tavoitteeksi, että v mennessä maaseutumatkailun liikevaihto kymmenkertaistetaan 1,5 miljardiin markkaan. Tarkista Kajaani
6 Ympäristöpolitiikan puolelta voidaan arvioida, että Naturan ja metsäpolitiikan ekologisoinnin jälkeen toiminnan keskiöön nousee vesistöjen suojelu ja hoito. Vesiluonto on toistaiseksi jäänyt ympäristöpolitiikassa vähälle huomiolle. Näissä asioissa "varhaisella herääjällä" on etulyönti. Koko Suomen mitassa maaltamuutto ja maatalouden huono kannattavuus ovat luomaisillaan antautumismielialaa ja toivottomuutta. Varsinkin tuottajaväestö on henkisesti kovilla. Muuttotappioalueilla taistellaan autioitumista vastaan. Kajaanin kaupunkialueella tilanne on kuitenkin toinen. Täällä maaseudulla on todelliset mahdollisuudet, kunhan toimeen tartutaan. Lähimenneisyydessä ja varmasti myös tulevaisuudessa maassamme on vallalla pyrkimys tuottaa ainoastaan kokonaisia työpaikkoja. Nykyinen sosiaaliturvamme on kehitetty kokonaisia työpaikkoja ajatellen. Tarjolla on periaatteessa kaksi mahdollisuutta: olet joko kokoaikatöissä tai olet työttömänä. Työttömänä kaikenlainen työn on periaatteessa kiellettyä jos et halua menettää sosiaalisia etuuksiasi. Koska työttömänä ollessa ei saa tehdä töitä, on seurauksena mm. suureksi paisunut harmaa talous. Nykyisillä työn teettämisen ja työn vastaanottamisen malleilla ei löydy kokoaikaista, riittävän hyvin maksettua työtä kaikille. Tästä on ollut seurauksena massatyöttömyyden juurtuminen erityisesti Kainuun maaseuduille. Tällä hetkellä työ on maaseudulla koostuu pienistä palasista eikä niistä helposti synny pitkäaikaisia palkkatyösuhteita tai täysaikaista yritystoimintaa. Maaseutualueen työttömät ovat suuren osan vuotta työttöminä ja lopun vuotta useimmiten julkisen sektorin työllisyystöissä tai pienissä yhteiskunnan tarjoamissa projektiluonteisissa pätkätöissä. Yksityisen sektorin tarjoamat työpaikat ainakin Kainuussa ovat maaseudulla erittäin rajoittuneet. Työttömyysaste on maaseutualuilla välillä 2540 %. Tämän seurauksena on syrjäisen maaseudun työikäisistä jopa yli puolet vuoden aikana työttömänä. Näin ollen jatkuva vajaatyöllisyys on todellisuutta suurelle osalle väestöä. Maaseudun työ ja toimeentulo on voitava kerätä pienistä palasista ja sille on luotava järkevät puitteet. On edistettävä vajaatyöllisyyden markkinoita, jotta päästäisiin irti nykyisestä työttömyyden ja pätkätöiden noidankehästä, joka johtaa yhä enenevissä määrin joko syrjäytymiseen kotiseudulla tai poismuuttoon suuriin kaupunkeihin. Ennen kaikkea maaseudun yritystoimintaan on panostettava entistä enemmin ja toisaalta luotava puitteet yritystoiminnan kannattavalle kasvulle Kajaanin maaseudulla. On myös säilytettävä uusia yrittäjiä varten tarpeelliset asunnot ja muu infra ja palvelustruktuuri. Kajaanin maaseutu autioituu jos monitoimisuudelle eikä "pienistä puroista" elämänmuodolle anneta tilaa. On kehitettävä yrittäjyyden ja toimeentulon välimuotoja täysaikaisen työn ja työttömyyden välimaastoon. Maaseudulle sopivat työn ja toimeentulon rakenteet on elvytettävä nykyaikaisella tavalla perustulon turvaavan yritystoiminnan avulla. On käännettävä ajatukset pois suuruuden ekonomiasta omiin resursseihin ja siihen pienuuteen, jonka varassa maaseudulla on elettävä. Uuden tekniikan avulla voidaan luoda verkostoja, jotka nostavat pienet yksiköt suuremmiksi kuin ne sinällään ovat. Pieni, riippumaton paikallinen talous voi tarjota runsaasti pysyviä työpaikkoja. On syytä tukea ja kehittää monimuotoisuutta, hajauttamista ja paikallisuutta.
7 Uuden maaseutuyrittämisen keskeisiä lähtökohtia ovat kysyntälähtöisyys, palveluiden ja tuotteiden laatu sekä muutosten haistelu ja seuraaminen. Kajaanin maaseudulle tarvitaan uusia liikeideoita ja palveluita. Yritystoiminnan kehittämisessä pääpainon tulee olla koulutuksessa ja tiedon siirrossa. Kehittämistoimien pitäisi kohdistua tuotekehitykseen, yrittäjyyden edistämiseen, markkinoinnin ja liikkeenjohdon parantamiseen, yhteistyön ja verkottumisen edistämiseen. Kajaanilaisen maaseudun ominaispiirteet etenkin matkailussa ovat oman arvokkaan kulttuuriperinnön vaalimisessa. Luonto on myös kajaanilaisen maaseudun kestävä vahvuustekijä. Erityisesti Paltaniemen maaseudun luonnonläheisyys ja kulttuuriperintö antavat lähtökohdat kehittää elämysten rikkauteen perustuvaa laadullisesti korkeatasoista matkailuyrittämistä. Maaseutumatkailuyritykset muodostavat elinvoimaisen toimintaverkoston yrityspalvelujen, asiakkaiden majoituksen ja virkistyksen, kokousten ja vierailuohjelmien järjestelyissä. Kansainvälistymisen mukana lisääntyy myös nuorten ja perheiden kiinnostus kainuulaiseen luontoon, kulttuuriin ja virkistysmahdollisuuksiin. Tämä luo matkailualalle tilaa kohtuuhintaiseen majoitus, ravintola ja retkeilypalvelujen järjestämiseen koko Kainuussa. 1.1 Yrittämisen kynnys alemmas maaseudulla Uuden Kainuun hallintokokeilulain turvin maaseutuyrittämistä tulee tukea kaikin käytettävissä olevin keinoin. Verotuksellisin keinoin voidaan yritysten syntyyn vaikuttaa oleellisesti. Maaseudun pienimmiltä yrittäjiltä voitaisiin hallintokokeilun turvin poistaa arvonlisävero tai vähintäänkin voitaisiin nostaa verorajaa oleellisesti nykyisestä. Kajaaninkin maaseudulla on monia yrittäjiä, jotka ovat päättäneet rajoittaa liikevaihtoaan verorajan ylärajalle, koska tuotteiden hinnoittelu ei kestä arvonlisäverorasitusta. Maaseudulla pienyrittämistä rajoittaa muun muassa ylihygienisoiva elintarvikelainsäädäntö, joka estää tehokkaasti pienimuotoisen elintarvikejalostuksen syntymistä. Maaseutuelinkeinolain mukaiset avustukset ja tuet maksetaan nykyään vain maatilatalouden harjoittajille eli niin kutsutuille liitännäiselinkeinoille. Tästä rajoituksesta voitaisiin luopua ja tukien olisi koskettava kaikkia maaseudulla toimivia yrittäjiä. Uusiutuva kotimainen energia on verotuksella saatava tasavertaiseen asemaan fossiilisten energiamuotojen kanssa. Tällä hetkellä hakkeen käyttö on pääosin kannattamatonta ilman subventioita. Hakkeen käyttö tuo runsaasti työtä. Metsästä ja pelloilta saatavan bioenergian tuottamisen ja korjaamisen on arvioitu voitavan luoda maaseudulle jopa uutta työpaikkaa.
8 1.2 Elintarvikkeiden jatkojalostus Maaseutu on tähän asti elänyt maasta ja sen kasvusta, mutta vain vähän kasvun jalostamisesta ja markkinoinnista. Tähän tekstiä.. Suomalaisille luomutuotteille on luotava pysyvä jalansija KeskiEuroopan markkinoille. 1.3 Maaseudun uusasuttaminen Maaseudun uusista asukkaista vain osa tulee työskentelemään maatalouden parissa. Monilla heistä on työpaikka keskuksissa ja he pendelöivät päivittäin. Maaseutu on erinomainen paikka tehdä myös etätyötä, jolloin tarve päivittäisiin työmatkoihin poistuu. Osa saa toimeentulonsa käsityöläisyydestä, palveluista ja hoivatyöstä tai tietotyöstä tai näiden ja kansalaisrahan yhdistelmistä. Uusasuttamisen yksi tavoite on maaseudun elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja palvelujen parantaminen sekä käden että ammattitaitoa omaavien miesten ja naisten työllistyminen. Maaseudulle muuttavien myötä saadaan hyödynnetyksi se tieto ja osaaminen, minkä muuttajat tuovat. Mikäli näitä uudisasukkaita saadaan runsaasti paikkakunnalle, sillä saattaa olla huomattava myönteinen vaikutus paikkakunnan yritysilmastoon. Tähän lisää tekstiä Etätyö Etätyö on nähty yhtenä uuden maaseudun keskeisistä mahdollisuuksista. Etätyön kehittäminen on työttömyyyden aiheuttaman turvattomuuden vuoksi pysähdyksissä. Etätyölle pitää taata samanvertaiset oikeudet kuin "oikeallekin" työlle niin, että etätyöntekijä voisi turvallisin mielin irtautua asumaan maaseudulle. Työministeriön tutkimuksen mukaan, jopa viidennes työssäkäyvistä voisi olla mahdollisia etätyön tekijöitä jos niin halutaan. Etätyön edistäminen avaisi maaseudulle arvaamattomat kehittymisen mahdollisuudet. Etätyön edistämiseksi voidaan vaikka toimialakohtaisesti harkita vero ja työvoimakustannushelpotuksia etätyötä suosiville työnantajille. 1.5 Kylätoiminta Suomi on ollut kylätoiminnan kehityksessä maailman johtava maa. Kylätoimintaosaamista viedään myös muihin maihin, joissa tällainen yhteistoiminnan muoto on tuntematon. Maaseudulla on mahdollista kehittää moninaisia yhteisöllisyyden muotoja. Erilaiset kyläpalvelut vaikkapa halonhakkuu naapurin mummolle ja kimppakyytien tarjoaminen luovat talkooja yhteisvastuun henkeä maaseudulle. Uusosuustoiminta voi olla merkittävä tapa tuottaa tulevaisuudessa hyvinvointipalveluita kylillä. Maaseutualueiden tiedotustoiminnalle tulee osoittaa voimakas tuki ja tehostettu huomio. Paikallistason sosiaalisten yhteyksien, kulttuurista tiedottamisen ja talonpoikaisjärjen viljelemisen lisäämiseksi on nykyaikainen tietoverkko ja nopeat tiedotusmenetelmät sekä viestinnän vastuuhenkilö alueellisia avainsanoja. Yhteisöllisyys on voimavara maaseudun monimuotoisen kulttuurin, ja suomalaisten erityispiirteiden vaalimisessa ja säilyttämisessä. Paikalliseen toimintaan on hyvä sisällyttää kansallisen kulttuurimme erityispiirteiden vaaliminen ja siirtäminen tuleville sukupolville. Latomaisemamme ja maaseudun muut erityispiirteet, aidat, veräjät, niityt ja aukiot,
9 rakennustaajamat ja museotiet, raitit ja polut ovat huomion arvoisia tekijöitä kaikessa suunnittelussa, rakentamisessa ja muussa toiminnassa. Miljöön suojeluun tähtääville toimenpiteille tulee voida ohjata taloudellinen ja henkinen tuki. 1.6 Perinteisen kulttuurin vaaliminen Talonpoikaiskulttuurille, esiisiemme ja äitiemme kansanviisaudelle, tähän tekstiä 2. KAJAANIN MAASEUDUN KEHITYSNÄKYMIÄ TARKISTA LUVUT!!! 2.1. Yritystoiminta Kajaanin maaseutualueella toimii xxx yritystä, jotka ovat tyypiltään joko maatiloja, maaseutuyrityksiä tai maaseudulle sijoittuneita yrityksiä. Kajaanin kaupunki on koonnut omaa käyttöään varten yritysrekisteriä, sillä ilmeisesti mikään virallinen tilastoiva taho ei sellaista halua tuottaa. Koko metsäpintaala on xxx plus valtion omistamat maat. Puuston kokonaismäärä on x miljoonaa kuutiometriä. Metsätiloja on yhteensä xxx kpl ja niiden keskikoko xx ha. Maatilojen hallussa oleva metsäala on xxx ha (v.xx). Muualla asuvia metsänomistajia oli xx kpl. Kajaain kaupungissa on tilastoitua peltoa xxx ha, josta koko viljelyala xxxx ha ja aktiivitilojen käytössä yhteensä xxxx ha (1997). Viljalajeista eniten viljellään xxx. Vuonna xxx välitti kaupungin maaseututoimi kauttaan ministeriön ja TEkeskuksen myöntämiä investointitukia yhteensä xx m verran. Kaupungin kautta välitettiin maatalouspoliittisia peltoala ja kotieläintukia xxx m. Vuonna 2002 maatiloja tilastoitiin xx kpl. joista päätuotantosuunnan mukaan ryhmitellen: viljanviljelytiloja xx muu kasvinviljely xx maidontuotantotiloja xx lihakarjantuotantotiloja xx lammastaloustiloja xx sikatiloja xx siipikarjataloustiloja xx hevostaloustiloja xx Luomutuotantoa on xx tilalla. Ns. passiivitiloja (luopumiseläkkeellä) on xx kpl Aktiivitilojen lukumäärä on noin xx kpl. Maataloustukia hakeneiden tilojen luku oli xx. Tiloista xx kpl oli peltoa alle 10 ha, xx kpl 1030 ha ja xx kpl yli 30 ha. Vuonna 2002 maatiloilla asui kaikkiaan xxx henkeä Muita maaseutuyrityksiä on xx kpl, joista maatilojen yhteydessä toimivia n. xx kpl. Yritykset jakaantuivat seuraavasti hoitoalan palveluyrityksiä x huoltoasema ja kahvilatoiminta x
10 2. TEHTY HAASTATTELU kuljetus ja autoala xx muu palveluala x opetustoiminta x puu ja metsäala xx rakennusalan palveluja xx vaatetus ja tekstiili xx lahjatavaroita ja matkamuistoja xx liikeelämää palveleva toiminta xx maanrakennus ja koneurakointi xx matkailu xx (?) metallityöt ja koneenkorjaus xx Tämän ohjelman laadinnan yhteydessä tehtiin haastattelukysely, joka kohdistui etupäässä maaseudulla toimiviin yrittäjiin. Haastattelut tehtiin kesä heinäkuussa Vastanneista viljelijöitä ja muita yrittäjiä oli suhteessa saman verran. Otanta oli ohjattu maantieteellisesti kattamaan koko kunnan. Haastatteluihin osui kokoluokaltaan suuria ja pieniä yrityksiä ja yksityisiä ihmisiä. Kysymykset koskivat yrityksen taustatietoja, aikeita, koettuja esteitä, asumista, Kajaaniin liittyviä arvostuksia sekä avoimia kysymyksiä. 2.1 Yhteenveto haastatteluista Kajaanin kaupunkia ympäröivän maaseudun johtaviksi elinkeinoiksi koettiin maa ja metsätalous. Kaikkien aloja koskien koettiin, että tuet pitäisi suunnata suoraan yrityksille niin, että investoinnit ja työllistäminen olisivat mahdollisia. Nyt tukien saaminen on ongelmallista, koska lyhyellä tähtäimellä katsottuna tukien katsotaan hyödyttävän vain yrittäjää, ei yhteiskuntaa. Kouluttaminen ja konsultointi eivät olleet kohdanneet aina yrittäjien oikeita tarpeita ja osa kursseista koettiin turhina. Myös erilaisiin hankkeisiin ja niiden suunnitteluun tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Nousi esille, että nykyisin luodaan visio ja saadaan hankkeelle vetäjä, mutta hankkeen tekijöiden ja toteuttajien palkkaus on vaikea toteuttaa tai sen suunnittelu unohdetaan kokonaan. Pelkona on myös yritysten lopettaessa sekä kaupungista että maaseudulta nuoren työvoiman ja aivokapasiteetin siirtyminen suuriin kasvukeskuksiin koulutuksen ja työpaikkojen perässä. Tällöin usealle ikääntyvälle yrittäjälle yrityksen toimintaa jatkavan henkilön löytäminen on vaikeaa. Yksi nykypäivän yrittämisen perustyökaluista nousi selkeästi esille tietoverkot tulisi saada yrittäjien ulottuville ja yhteysnopeuden tulisi olla laajakaistan luokkaa.
11 2.1.1 Maanviljely Haastatteluissa nousivat esille voimakkaimmin maanviljelyn sisältä erityisesti kasvien tuotanto ja puutarhatalous. Perusmaataloutta esiintyy miltei jokaisella kylällä, ja kylät, joista perusmaanviljely oli loppunut, koettiin kuoleviksi kyliksi maiseman muuttuessa, peltojen vesoittuessa ja talojen autioituessa. Tällaisia kyliä miellettiin olevan eniten eteläisessä Kajaanissa ja niissä sijaitsevan nykyisin vain lähinnä normaaleja asuintaloja sekä lomaasutusta. Maatalousala mielletään elinvoimaiseksi varsinkin taajamien läheisyydessä. Tilojen määrän ei uskota vähentyvän, sillä nykyiset tilat ovat elinkelpoisia ja niissä on nyt suhteellisen nuoret yrittäjät tai sukupolvenvaihdos tulossa. Tilakoon oletetaan kasvavan viljelyn tehostamisen myötä. Perusmaatalouden säilyminen on tärkeää kylien säilymisen kannalta ja siksi se tahdottaisiin turvata kaavoituksella. Puutarhayritykset ovat keskittyneet taajaman ympäristöön (Parkinniemi, Kuluntalahti, Koutaniemi). Olosuhteet hyvä alue, vesistöjen läheisyys, ei hallan arkaa seutua ja historialliset taustat ovat tuoneet vahvasti näitä yrityksiä eteenpäin. Nyt puutarhataloudessa suunnataan myyntiä Oulun varaan neljännes tuotannosta menee Oulun alueelle. Kasvihuonetuotannossa koetaan löytyvän kasvunvaraa. Tomaatti, kurkku ja erikoisvihannekset ovat mahdollisia vientituotteita, mutta avomaavihannesten talvituotanto koettiin mahdottomaksi vaihtoehdoksi. Maanviljelyn kohdalla kaivattaisiin tiiviimpää vuorovaikutusta kaupungin ja viljelijöiden välillä. Useat haastatelluista kokivat myös, että kunta ei pystyy tukemaan yrittäjiä. Paikalliselle ruokaaineiden jalostustoiminnalle löytyisi tilaa, jos lähiruuan käyttö saataisiin yleistymään. Raakaaineiden tuottaminen ei ole tällä hetkellä kannattavaa esim. kaupungin kilpailuttaessa tarjoukset ja tällöin paikallista tuottajaa ei voida ottaa huomioon, kun hinta ei ole kilpailukykyinen. Kilpailukykyisyyden saavuttamiseksi tuotteet tulisi jalostaa tarpeeksi korkealle, jolloin hinnoittelun avulla pystyttäisiin perimään hyvä ja tuottava markkinahinta kysynnän ja tarjonnan mukaan. Viljelijöitä tulisi kannustaa kohti yhteistoiminnallisuutta ja osallistumista. Tässä törmätään kuitenkin viljelijöiden aikapulaan. Yhteistoiminnallisuudelle koettiin olevan tilausta muun muassa verkostoitumisen ja esimerkiksi yhteisten työkoneiden hankinnassa toiminnan kannattavuuden lisäämiseksi. Maanviljelyn vahvuutena olisi löydettävä keinoja hyödyntää valoisa kesä ja alueelle ominaiset luonnonolot Muu elintarviketuotanto Elintarvikkeidenjatkojalostuspiste koetaan tarpeelliseksi, sillä se mahdollistaisi uusien viljelijöiden ja yrittäjien esilletuloa alueella. Pienelle yritykselle ei ole markkinoita, jos jalostusmahdollisuus puuttuu. Jatkojalostamon tulisi keskittyä puolivalmisteiden tekemiseen suurkeittiöiden tarpeisiin, koon olisi oltava suuri kilpailukyvyn saamiseksi ja markkinaalueena tulisi olla myös muu Suomi Kainuun lisäksi. Myös pienteurastamolle olisi tilaus, mikäli se toimisi jatkojalostamon yhteydessä. Pienteurastamon yhtenä etuna ja mahdollisuutena voitaisiin nähdä riistalintujen hyödyntäminen.
12 Jatkojalostusyksikön kautta pienet tilat voisivat mahdollisesti verkostoitua. Erikoisviljelyä ei voi lisätä, jos ei ole markkinoita. Markkinoiden syntymiseen tarvittaisiin jatkojalostusyksikkö. Jatkojalostuspisteen perustaminen vaatisi tarkan markkinaselvityksen Metsätalous Metsätalouden kohdalla mielipiteet jakautuivat kahtia: Osa haastatelluista piti metsätaloutta loppuneena metsien omistuksen siirryttyä suuryhtiöille, kun toiset taas kokivat metsätalouden elinvoimaisena elinkeinona. Kajaanin kaupungin ympäristössä on metsä ja puunjalostusteollisuuteen liittyviä osia mekaanisen puutalouden muodossa. Ympäristöstä pystyttiin nimeämä ainakin sahayrittäjiä, metsäkoneyrittäjiä sekä rakennusmateriaalituotantoon liittyvää yrittämistä. Metsätalousyrittämisen taustalla on usein maatila ja tämän kautta metsätalouden uskotaan säilyvän yhtenä peruselinkeinoista niin pitkään kuin perusmaataloutta harjoittavat tilat tulevat säilymään. Puutalouden kannattavuuden lisäämiseksi nousi ajatus puutavaran jalostamisesta lähiseudulla. Mahdollisuuksina nähtiin esimerkiksi rakennusosien ja huonekalujen valmistus. Nykyisin suuri osa raakapuusta viedään pois ja jalostusarvon ollessa matala, myös pääomat siirtyvät toisille alueille. Metsäkoneyrittäjien määrä on vähenemään päin koneistamisen myötä tehokkuuden kasvaessa. Yksiköt pitäisi kuitenkin kasvattaa suuremmiksi kannattavuuden suhteen. Metsäkoneyrittäjien keskiikä on korkea ja jatkajia ei oleteta löytyvän helposti suurien alkuinvestointien takia Hevostalous Hevostalous on keskittynyt Kuluntalahden ympärille ja sen koettiin olevan selkeässä kasvussa. Kuluntalahteen on perustettu uusia talleja ja hevostaloustoimintaa on pyörittämässä nuoria yrittäjiä. Tämä turvaa yrittämisen jatkumisen, mutta ongelmaksi voi muodostua tulevaisuudessa hevosharrastuksen kalleus ja asiakkaiden löytyminen. Hevosharrastajien määrä riippuukin koko Kajaanin kehittymisestä. Yhtenä mahdollisena panostuksen kohteena voisi olla Kuluntalahden hevostalouskeskus. Tärkeäksi koettiin myös se, että nykyiset hankkeet hevostaloudessa saatetaan loppuun. Kysymyksiä herätti myös pärjääkö Kajaanin pieni ravirata kilpailussa Suomen muiden raviratojen kanssa palkintorahojen ja järjestettyjen ravien suhteen.
13 2.1.5 Hoivapalvelut Hoivapalveluita pidetään nousevana alana. Suurimmalla osalla hoivaalan yrityksistä ei ole maataloustaustaa ja ne ovat keskittyneet Salmijärven suuntaan. Nyt hoivaalan yrityksiä on neljä. Esille haastatteluissa tuli tulevaisuudessa mahdollisuudet sekä vanhusten ateriapalveluiden, että lasten päivähoidon järjestämiseen kylillä. Jälkimmäiseen löytyy asiakaskuntaa kaupungin lähiympäristössä asuvista nuorista perheistä, joiden vanhemmat käyvät töissä kaupungissa. Maaseudun ikärakenteen puolestaan tukisi ateriapalvelua Matkailu Maaseutumatkailuyrityksiä on Kajaanin ympäristössä vähän. Vuokatin matkailu ja sen vaikutuspiiri ulottuu Kajaanin kaupungin ympärille majoitusyms. elinkeinopalveluina. Tämä matkailu ruokkii erilaisia sivuelinkeinoja, maaseutumatkailua ja niiden elintarvike ja ruokapalveluita. Matkailun osalta luonto ja omaleimainen kulttuuri ovat arvoja, joita ei ole vielä hyödynnetty täysin. Hyödyntäminen on kuitenkin tehtävä niin, että malli rakennetaan itse, eikä sitä haeta kauempaa. Vuokatti on oma maailmansa ja muiden ympäristöön ja kulttuuriin liittyvien asioiden tulee lähteä omasta perinteestä, sillä matkailijat eivät tule katsomaan kopioituja asioita. Kuitenkin Vuokatin matkailumagneettien kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää, sillä Vuokatin vieraat ovat potentiaalisia kulttuurimatkailupalveluiden käyttäjiä. Maaseudun majoituspalveluiden suhteen ongelmaksi nousee välimatka Vuokatin ja Kajaanin välillä jo 50 kilometrin välimatka on usein liian pitkä mahdollisille asiakkaille. Kajaanissa itsessään ei järjestetä tarpeeksi kiinnostavia tapahtumia, jotka toisivat matkailijoita alueelle. Matkailun heikkoutena on omiin asioihin uskomisen puute ja resursoinnin hajanaisuus. Myös pitkäkestoisen suunnittelun puute estää kehitystä, kun hyötyjä haetaan liian suoraan lyhyellä tähtäimellä. Parhaiten matkailua tuettaisiin rakentamalla taustoja yhteiskunnan rahoittamille erilaisille kulttuuriperintöön liittyville kohteille. Kaikki kulttuuriperintökohteet tulisi suojella ja vanhojen kylämiljöiden, kuten Paltaniemen rakenne tulisi pitää yhtenäisenä kaavoituksen avulla. Maanviljely ja matkailu tukevat toisiaan ja näin maatilamatkailulle löytyy mahdollisuuksia. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin eläinten monimuotoisuuden ylläpidon kalleus ja asioiden toimimaan saaminen sopusoinnussa. Eläimien pidossa ongelmana on myös turistikauden lyhyt kesto, sillä eläimet pitää elättää myös talven ylitse. Oulujärvi Koutaniemen ympärillä on koettiin olevan käyttämätön elementti ja esille tuli myös mahdollisuus rakentaa matkailu ja kalastus Paltaniemen ympärille. Järveen ja järvimatkailuun panostaminen voisi tuottaa tulosta.
14 Paltaniemen kulttuuriperintö on vahvuus ja asema museokylänä on tuleva olemaan arvokas tulevaisuudessa. Käytännön toimivuus ja tuottavuus ovat kuitenkin hieman ongelmallisia, kun historiallinen perintö pitäisi osata hyödyntää sekä ylläpitää Kainuun helmi mainetta ja historiallista asemaan kulttuurikeskuksena. Asioiden hinnoitteluun ja kulttuurimaisemanhoitoon kaivattaisiin ohjausta ja tukea. Tulisi myös ymmärtää, että kulttuurimaisema säilyy vain maanviljelyn kautta ja matkailun kannalta mm. lehmien laiduntaminen kuuluu peltoperinteeseen. Paltaniemellä on yksi kaupungin laajimmista peltoalueista, mutta maatalouden kehitys ei kuitenkaan ole pysynyt ajan mukana kulttuuriperinnön säilyttämisen asettamien esteiden vuoksi. Paltaniemi halutaan säilyttää maaseutuna ja uudisasutusta tulisi rajoittaa, sillä uhkana on alueen muuttuminen lähiöksi. Liian tiheä asutus tulee vaikuttamaan negatiivisesti maanviljelyn määrään ympäristöpaineiden kautta, kun haju ja meluhaitat halutaan minimoida, jolloin eläinten pitäminen ja maanviljelyn harjoittaminen käyvät mahdottomaksi. 3. MAASEUDUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET. 4. TUTUSTUMISMATKA MAATILAYRITTÄMISEEN AJANKOHTA: MATKAILIJAT: Airi Heikkinen Anu Tervonen Seppo Tuhkanen Martti Kolehmainen Heidi Soivuori 13.8 KESKIVIIKKO 8.00 LÄHTÖ KAJAANISTA KUOPIO Lähtö elinkeinokeskuksen sisäpihalta, Välikadun puolelta, 13.8 keskiviikkona klo Matkaa varten varattu ilmastoitu 8+1 VW bussi. Tutustuminen Kuopion kauppahalliin, esittelijänä Reijo Savolainen/ Torin liha > Entinen kauppahalliyhdistyksen puheenjohtaja n.15 vuoden ajan. Lounas 12.00> KORHOLAN TILA/maatilamatkailuun keskittyvä hevostila
15 Esittelijänä yrittäjä Marjukka Korhonen, aikaa varattu n.1 1 ½ h tila ollut ennen lypsytila, viimeiset lehmät lähtivät maaliskuussa juuri valmistunut kenttä, maneesi.. peltoja/viljelyä ym. historia 1700 luvulta lähtien kahvia ROINILAN TILATEURASTAMO/ Kangasniemi Yrittäjä Heikki Manninen esittelee. Tutustumiseen aikaa varattu n. 2h. 200 lehmää possua! Laajennus käynnissä Lisätietoja yrityksestä voi käydä lukemassa wwwsivuilta: RANTAKEURULA / Maatilamatkailukartano Majoitus 2hlö huoneissa (liinavaatteet talon puolesta) Sauna, iltapalaa (Lohta, salaattia, leipää) Lisätietoa yrityksestä: Torstai 9.00 Aamiainen Ranta Keurulan Yrittäjä(t) esittelee toimintaansa (yrittäjäpariskunta Mirja ja Esko Riipinen) Keskisuomalainen lehdestä tulee mahdollisesti samaan aikaan toimittaja tekemään juttua maatilamatkailusta NIEMISJÄRVEN SININEN KAIVOHUONE/ Hankasalmi Yrittäjä Pia Päiviö Poikolainen esittelee, aikaa varattu n.2h. Kahvit sekä pientä purtavaa Niemisjärven Sininen Kaivohuone =Hyvän olon koulutuskeskus Uusi yritys, suosittu opintomatkailun kohde perheyritys Luontaishoitajakoulutus, fengshuikonsultti koulutus Lyhytkursseja (yrteistä voimaa, unelmakurssi, ravintoterapia, fengshui ) Tilaustarjoilua (te lalliset, teemajuhlat ja menut) Hoitoja: shiatsu, klassinen hieronta, korvakynttilähoito. Feng shui, yrtit, shiatsu koulutusta suositus: yrittämisen esimerkki Lisätietoja yrityksestä wwwsivuilta: VÄISÄSEN KOTILIHA OY/ Taipale
16 KAJAANI Tutustutaan toimitiloihin, yrittäjä Pirjo Väisänen esittelee. Huom! Jos haluatte ostaa kotiin viemisiä myymälästä, varatkaa esim. kylmälaukku. Jos on aikaa ja halua: 13.8 Roinilan tilan jälkeen pikavisiitti: MÄKIAHON JUUSTOLA Toimiala Leipäjuuston ja camemberttyyppisen HumuPekka juuston valmistus Kansallispuiston nimikkojuusto, VanhaPenttilän suoviinillä maustettu NatuStella Jokioisten MTTkoemeijerin juustoja myynnissä Lähiseudun viljatuotteiden ja käsitöiden myynti Maidontuotantotilan tila ja yritysesittelyt Osoite Sinikka ja Pekka Hytönen kysytty alustavasti ja ajankohta ok Niemisjärven Sininen kaivohuone Yritysesittelyn jälkeen: Kärkkäälän kylä/ Hankasalmi. Esimerkiksi puualan yritykseen tutustuminen.
OSA A: TEEMANA ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSSUUNNAT (SWOT-ANALYYSI) 1.1 Yleistä
19 OSA A: TEEMANA ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSSUUNNAT (SWOT-ANALYYSI) 1.1 Yleistä Taajamien osuus Suomen maapinta-alasta on 2,5 prosenttia, josta laskien loput 97,5 prosenttia on
TEEMARYHMÄ 1 Liite 3 ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS. 1. Toimintaympäristön muutossuunnat (SWOT analyysi) 1.1 Yleistä
TEEMARYHMÄ 1 Liite 3 ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS 1. Toimintaympäristön muutossuunnat (SWOT analyysi) 1.1 Yleistä Taajamien osuus Suomen maapintaalasta on 2,5 prosenttia, josta laskien loput 97,5 prosenttia
Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö
Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin
kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu
Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän
Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa
Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Ohjelmakauden kehys 41,456 milj. euroa Sidonta: Yritystuet 22,180 milj. euroa (54,3%) 471 kpl Hanketuet 18,643 milj. euroa (45,7%) 65 kpl Sidonta yhteensä:
Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika
Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä
Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun
Valtakunnallisen viestintäyhteistyön voima Viestinnän erityisasiantuntija Annukka Lyra maa- ja metsätalousministeriö
Valtakunnallisen viestintäyhteistyön voima 21.8.2018 Viestinnän erityisasiantuntija Annukka Lyra maa- ja metsätalousministeriö Yli 70 % Suomen EU:lta saamasta rahamäärästä maaseudun ja maatalouden rahoituksen
Maaseutu mahdollistajana katalyyttinä hevonen. Leena Rantamäki-Lahtinen MTT taloustutkimus
Maaseutu mahdollistajana katalyyttinä hevonen Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi MTT taloustutkimus 31.5.2011 Taustaa Siitä huolimatta, että maailma kaupungistuu nopeasti, maaseutualueet
Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma
Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Mieslahti 10.02.2015 Sivu 1 9.2.2015 Toiminnan arvopohja Kehitysmyönteisyys - Asiakas- ja kuluttajalähtöisyys
KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA
KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä
TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN
TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo
Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet
Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi
Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava
Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa
Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä Forssa 14.6.2010 Esityksen sisältö: Hevosharrastuksen merkitys Kunnalle Harrastajille/perheille Hevosyritys
Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020
Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun
AVAIMET YRITTÄJYYTEEN -Sparrausta ja tukea yritystoiminnan alkuun ja muutostilanteisiin
UUSIA YRITTÄJIÄ, YRITYSTEN KEHITTÄMISTÄ JA TÄHÄN LISÄOTSIKKO, Kuva: maaseutuverkosto; Contum O ja Jyrki Vesa -Sparrausta ja tukea yritystoiminnan alkuun ja muutostilanteisiin Hankkeen hallinnoija: ProAgria
Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva
Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista
Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu
PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -
Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry
Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.
Lammaspaimenlomien liiketaloudelliset mahdollisuudet
Lammaspaimenlomien liiketaloudelliset mahdollisuudet Maaseutumatkailu Perinteisesti maaseutumatkailuun on yhdistetty maatilatalous, mutta maaseudun rakennemuutoksen myötä matkailu on elinkeinona ohittanut
MAASEUDUN PERUSRAKENNE ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ LIITE 4
TEEMARYHMÄ 2 1(6) MAASEUDUN PERUSRAKENNE ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ LIITE 4 TEEMA-ALUE Teema-alue käsittää maankäytön suunnittelun, vesi- ja jätehuollon, energian, loma- ja vakinaisen asumisen sekä liikenteen
Ristijärven kuntastrategia
Ristijärven kuntastrategia 2018-2030 Johdanto Kuntastrategiassa esitetään Ristijärven kunnan tavoitteet kaudelle 2018-2030. Kuntastrategian tavoitteet tarkennetaan vuosittain arvioitaviksi toimenpiteiksi
Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja
Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin
Leader! http://leadersuomi.fi/
Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta
Lapin maatalouden tulevaisuuden näkymiä. 16.2.2011 Rauno Kuha
Lapin maatalouden tulevaisuuden näkymiä KEN EI TUNNE HISTORIAA EIKÄ TIEDOSTA NYKYPÄIVÄÄ, EI VOI TUNNISTAA TULEVAA 16.2.2011 Rauno Kuha Lapin maataloustukia saaneet tilat 2500 2000 Tiloja kpl 1500 1000
Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto
Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
Kainuun metsäohjelma
Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä
SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA
SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta
Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö
KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston
MONIPUOLISEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ
MONIPUOLISEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ ME OLEMME METSÄHALLITUS VASTUUTA YMPÄRISTÖSTÄ JA YHTEISKUNNASTA Metsähallitus on valtion liikelaitos, joka tuottaa luonnonvara-alan palveluja monipuoliselle asiakaskunnalle
ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila
ProAgria Pirkanmaa 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa ry ASIAKKAAT Edustajisto Hallitus Johtaja Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset Maaseutukeskus Pirkanmaan kalatalouskeskus
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin
Metsästä energiaa yrittämällä
Metsästä energiaa yrittämällä Energia-alan asiantuntijaseminaari Pohtossa 1.4.2009 Asiantuntija, TE-keskus Sivu 1 2.4.2009 Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) TE-keskukset ovat työ-
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1
Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla
Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri
Maaseudun yritystoiminnan nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Lapin maaseutufoorumi Simo Alaruikka ProAgria Lappi
Maaseudun yritystoiminnan nykytila ja tulevaisuuden näkymät Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2012 Simo Alaruikka ProAgria Lappi Lappi maaseutuyrittämisen toimintaympäristönä Läntisessä maailmassa tapahtunut
Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut
Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
Maaseudun kehittämisohjelma Tavoitteista tuloksiin
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tavoitteista tuloksiin 1 Maaseutuohjelman kolme strategista painopistettä Edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti, sosiaalisesti
Maaseudun kehittämisohjelma
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:
Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020
Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla
Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle
Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,
Maaseuturahaston tilastoja 2017
Maaseuturahaston tilastoja 2017 Sivu 1 28.3.2018 ELY-keskuksen yritystuet Toimenpide Kpl (%) Myönnetty tuki (EU ja valtio) (%) 4.2 Elintarvikkeiden valmistus 9 (22 %) 4 183 544 (51 %) 6.2 Yrityksen perustamistuki
Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura
Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa
Kaupunkistrategia
Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia
Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia
Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen
Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju
Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Tiedonvälitys Yritysryhmät Maaseutuohjelma on keskeisin rahoitusmuoto Satakunnan ruokaketjun ja biotalouden kehittämiseen Tavoitteena 100
Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys
15.10.2010 Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys Toimintaympäristön muutoshaasteet Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien toimintaympäristön muutokseen vaikuttavat lukuisat tekijät. Kaupunkien
Keski-Suomen alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma
Keski-Suomen alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Sykettä Suomen sydämestä Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus 12.2.2015 Sivu 2 Maaseudun kehittämisen perusperiaatteet Keski- Suomessa
Maaseudun kehittämisohjelma
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseutuohjelman mahdollisuudet Satakunnassa 2014-2020 Maakunnallinen infotilaisuus Noormarkussa 12.2. 2015 Ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Kolme
YRITYSTEN KASVUN SUUNTA 2017
1 YRITYSTEN KASVUN SUUNTA 2017 Yrityksen toimipaikkakunta? (N=487) Vaala N=6 Utajärvi N=9 Tyrnävä N=9 Taivalkoski N=9 Siikalatva N=6 Siikajoki N=10 Raahe N=43 Pyhäntä N=1 Pyhäjärvi N=9 Pyhäjoki N=2 Pudasjärvi
NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010
NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa
Miten saada uusia asukkaita kylään?
Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat
Hajalan asukaskysely. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu
Hajalan asukaskysely Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu 16.8.2011 Taustatietoja Sukupuoli Ikä 20 15 15 16 10 10 10 7 5 1 0 alle 25-v. 25-34 35-44 45-54 55-64 yli 64-v. Hajalalaisuus Kuinka paljon
Yritysten kasvun suunta Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät
Yritysten kasvun suunta 2018 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrityksen toimipaikkakunta (N=528) Joku muu, mikä? Vaala Utajärvi Tyrnävä Taivalkoski Siikalatva Siikajoki Raahe Pyhäntä Pyhäjärvi Pyhäjoki Pudasjärvi
Sote-uudistus ja valinnanvapaus & yrittäjyys. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Oulu
Sote-uudistus ja valinnanvapaus & yrittäjyys Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Oulu 10.5.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2015 0,2% Suuryritykset (250 hlöä) 571
Maaseutuohjelman tulevaisuus
Maaseutuohjelman tulevaisuus Hämeessä on hyvät eväät Ruokaketjun kehittämisseminaari 12.1.2018 Minna-Mari Kaila MMM MAASEUTUALUEET TUOVAT SUOMELLE TULOJA EU:STA 95 % SUOMESTA MAASEUTUA EU-osarahoitteista
MONIALAISTEN TILOJEN NÄKYMIÄ
21.11. Hamk MONIALAISTEN TILOJEN NÄKYMIÄ Leena Rantamäki-Lahtinen MTT taloustutkimus leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Siitä huolimatta, että maailma kaupungistuu nopeasti, maaseutualueet ovat edelleen
Keski-Suomen kasvuohjelma
Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman
Ylä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos
Ylä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos 2018-2020 Tulevaisuustyöpaja 31.01.2017 ELINKEINO-OHJELMA 2018-2020 Suuntaa Valtimon ja Nurmeksen elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämistä Toteuttaa Valtimon ja Nurmeksen
Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt
Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö
Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys
Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010
Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden
Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala
Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä
Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
Kuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa
Kuntavaalit 2017 Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa Luodaan uusi kunta! #paikalliseteväät Työllisyys Sinä kaupunki- ja kuntapäättäjänä olet keskeisessä asemassa ja aivan uudenlaisessa roolissa.
Kuntavaalit Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa
Kuntavaalit 2017 Paikallisin eväin kohti menestyvää kuntaa Luodaan uusi kunta! #paikalliseteväät Sinä kaupunki- ja kuntapäättäjänä olet keskeisessä asemassa ja aivan uudenlaisessa roolissa. Voit olla päättämässä
Yritys ymmärtää maataloustukibyrokratiaa. Kohti Tulevaa, Heikkinen Anne-Mari MTK Pohjois-Savo
Yritys ymmärtää maataloustukibyrokratiaa Kohti Tulevaa, Heikkinen Anne-Mari MTK Pohjois-Savo 29.11.17 Keitä vastaajat olivat n 417 kpl % Viljelijä 361 87 Eu-avustaja ja viljelijä 15 4 EU-avustaja/asiantuntija/kunnan
HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto
HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto LINJA 1 Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn kehittäminen osaaminen (koulutus)
Metsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin. Lauri Saaristo Tapio Oy
Metsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin Lauri Saaristo Tapio Oy Esityksen sisältö Kuka olen, mistä tulen? Valtion ja metsänomistajan intressi luontomatkailun kehittymiseen Yhteistyötä
Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry
Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta
Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä
Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014
Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen
Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä
Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki
Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus Lauri Hetemäki Muuttuva yhteiskunta ja metsäsektori seminaari 2.3.2006, Tieteiden Talo, Helsinki Sisältö 1. Tausta 2. Lähestymistapa 3. Metsien
Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla
Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia
Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen
Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat
Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014
Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014 - tutkimushaastattelut suoritettu maalis-huhtikuussa 2014 JATKAMINEN 37 Vuonna 2020 koko maan tilalukumäärä painuu alle 44 000:n ja keskikoko nousee
Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015
Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat
KEHITTYVÄ METSÄENERGIA
KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa
Sote-uudistus ja valinnanvapaus & yrittäjyys. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Kuopio
Sote-uudistus ja valinnanvapaus & yrittäjyys Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Kuopio 8.5.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2015 0,2% Suuryritykset (250 hlöä)
Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 ja sitä tarkentava Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelma 2007-2013 Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Elintarvikealan
CAP-uudistuksen vaikutusten arviointia suomalaisen maatalouden tulevaisuuden kannalta
CAP-uudistuksen vaikutusten arviointia suomalaisen maatalouden tulevaisuuden kannalta Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi Esityksen sisältö CAP-uudistus ja Suomen maatalous
KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus
KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009
KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena
MITEN PERUSTAN TILATEURASTAMON KOKEMUKSIA ARJESTA
MITEN PERUSTAN TILATEURASTAMON KOKEMUKSIA ARJESTA Paijan Tilateurastamo, Henna ja Juha Paija 31.3.2014 Paijan Tilateurastamo 887-1, Urjala - Perustettu 1995 (sukupolvenvaihdos 2009) - Työllistää yrittäjäperheen
MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen
MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee
SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä
SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE 2018 2021 Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä SISÄLLYS S. 2-3 S. 4-5 S. 6-7 S. 8-9 S. 10-11 S. 12-13 Yleinen strateginen päämäärä Visio
Vastaajat. Vastauksia saatiin kaikkiaan ( mennessä) 438 kappaletta. Vastaajista noin 60 % miehiä, 40 % naisia
1 Vastaajat Vastauksia saatiin kaikkiaan (7.9.2014 mennessä) 438 kappaletta Vastaajista noin 60 % miehiä, 40 % naisia Ikäjakauma painottuu 40-69 vuotiaisiin, mutta vastaajia kaikista ikäryhmistä Vastaajista
PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN
PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on
Yleistä maaseutuohjelmasta
Yleistä maaseutuohjelmasta -Hankehallinnointikoulutus 15.1.2018 Maria Konsin-Palva Uudenmaan maaseutuohjelmavastaava Uudenmaan ELY-keskus Sivu 1 Hankehallinnointikoulutus 15.1. Leader-ryhmät ja ELY-keskukset
Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo
Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu Eero Ylitalo Agenda Avaus ja katsaus seudun kehittämisnäkymiin Eero Ylitalo, Seudun joryn pj. Keski-Suomen strategian vuosien 2014-2017 valinnat Maakuntaliiton
KUNNAN VISIO JA STRATEGIA
KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA
Hanketukien rahoitusmahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla
Hanketukien rahoitusmahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 9.4.2015 MAASEUTUOHJELMAN KOLME STRATEGISTA PAINOPISTETTÄ Edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta
Nivala - Ylivieska - Oulainen - Sievi
NeliapilaNeliapila Maaseutuhallinto Nivala - Ylivieska - Oulainen - Sievi Kuntien hoitama maaseutuhallinto on muuttunut paikalliset kuntien maaseututoimistot säilyvät ennallaan Vuoden 2012 alusta Nivalan,
Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013
Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten
Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa
Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014
YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ
YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön