LAUSUNTO 1 (15) YMPÄRISTÖMINISTERIÖ. kirjaamo.ym@ymparisto.fi maarit.haakana@ymparisto.fi riitta.kimari@ymparisto.fi

Transkriptio

1 LAUSUNTO 1 (15) YMPÄRISTÖMINISTERIÖ kirjaamo.ym@ymparisto.fi maarit.haakana@ymparisto.fi riitta.kimari@ymparisto.fi Lausuntopyyntö YM2/600/2012 LAUSUNTO LUONNOKSISTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAEIKSI RAKENNUKSEN ENERGIATODISTUKSESTA JA RAKENNUKSEN ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄN KYLMÄLAITTEIDEN ENERGIATEHOKKUUDEN TARKASTAMISESTA ANNETUN LAIN KUMOAMISESTA SEKÄ LUONNOKSIKSI ESITYKSEEN LIITTYVIKSI ASETUKSIKSI Lausunnonantajasta Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry kokoaa yhteen kiinteistöjen ja infrastruktuurin omistaja-, rakennuttaja-, käyttäjä-, sijoittaja- ja palveluntuottajaorganisaatiot. RAKLI toimii kiinteistö- ja rakentamisalan vaikuttajana, kehittäjänä, ammattilaisten verkottajana sekä tiedon tuottajana. RAKLI on määritellyt energiatehokkuuden parantamisen ja päästöjen vähentämisen itselleen strategisesti keskeiseksi asiaksi. RAKLI jäsenineen ja yhteistyötahoineen on jo pitkään tehnyt systemaattista työtä energiatehokkuuden paranemiseksi ja päästöjen vähentämiseksi. Se näkyy käytännössä vahvana motivaationa, tavoitteellisena toimintana ja uusina sopimusmalleina sekä mikä tärkeintä merkittävinä käytännön tuloksina. Yleiset kommentit Kiitämme mahdollisuudesta antaa lausunto meille tärkeästä asiasta. Energiatodistussäädösten uudistaminen saattaa vaikuttaa yksinkertaiselta ja suhteellisen pieneltä asialta, mutta se onkin osoittautunut huomattavasti ennakoimaamme monitahoisemmaksi ja vaikeammaksi. Energiatodistussäädösten uusiminen koskettaa käytännössä lähes kaikkia kansalaisia ja valtaosaa rakennetusta ympäristöstä. RAKLI jäsenineen on sitoutunut auttamaan hyvien säädösten viimeistelyssä ja viemään niitä aikanaan tehokkaasti käytäntöön.

2 LAUSUNTO 2 (15) Olemme iloksemme havainneet, että nykyisillä energiatodistuksia koskevilla säännöksillä on ollut merkittävä positiivinen vaikutus olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen ja energiankulutuksen vähentämiseen. Tämä on yleiseen käyttöön levinneiden kulutuspohjaisten energiatodistusten ansiota. Ne ovat yksinkertaisuudestaan huolimatta antaneet hyvän pohjan energiatehokkuuden arvioinnille, vertailulle ja parantamiselle. Merkittävään osaan rakennuskantaa on tehty energianäkökulman sisältäviä katselmuksia, tarkastuksia ja korjaus-, uudistamis- sekä ylläpitosuunnitelmia tai ne ovat ympäristöministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa solmittujen energiatehokkuussopimusten ja niihin liittyvien useiden toimenpideohjelmien piirissä. Osa toimijoista on jo ottanut ympäristöjohtamis- ja raportointijärjestelmät käyttöönsä. Nyt lausunnolla olevien luonnosten pohjalta asetettavilla vaatimuksilla on merkittävät ja kauaskantoiset vaikutukset. Olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen, korjaaminen ja ajanmukaistaminen on valtava haaste, johon on kyettävä vastaamaan käytettävissä olevien rajallisten resurssien puitteissa ja niin, että pystytään hillitsemään asumiskustannusten kasvua ja turvaamaan terveellinen rakennettu ympäristö. Tämä on vaativa tehtävä kasvavien korjaustarpeiden ja velan sekä kasvavien ylläpitokustannusten puristuksessa, kun tulot samaan aikaan putoavat kasvavalla osalla väestöä eläköitymisen myötä. Taloudellista mittakaavaa voi hahmotella esimerkiksi seuraavasti. Energiatodistussäädösten tavoitteena on luoda entistä parempi pohja energiatehokkuuden parantamiselle. Olemassa oleva rakennuskanta käsittää noin 1,5 miljoonaa rakennusta ilman maatalous- ja lomarakennuksia. Mikäli asetettaisiin tavoitteeksi saada säädösten mukaiset energiatodistukset pitkällä jänteellä kattamaan kaksi kolmasosaa rakennuskannasta tarkoittaisi se miljoonaa rakennusta. Luonnostellun todistusmenettelyn kustannusten voidaan arvioida olevan keskimäärin suuruusluokkaa 1000 rakennusta kohti. Tämä johtaisi siihen, että todistusmenettelyn kustannukset ylittäisivät 1000 miljoonaa euroa, kun todistusmenettely kattaisi 70 % rakennuksista. Ja tällä saataisiin vasta todistukset. Niiden tekemiseen käytetyt resurssit ja rahat olisivat poissa aidosta energiatehokkuuden ja rakennetun ympäristön parantamisesta.

3 LAUSUNTO 3 (15) Todistuskohtaiset kustannukset saattavat hyvinkin nousta edellä esitettyä korkeammiksi, kun huomioidaan todistuksen laadituttajan kaikki kustannukset, todistuksen hankintamenettely, tietojen hankinta ja toimittaminen, todistuksen hyödyntäminen, viestintä, matkakustannukset, todistuksen laatijan kustannukset, arkistointikustannukset ja muiden toimijoiden kustannukset sekä rekisterijärjestelmän hyödyntämisen kustannukset. Olemassa olevien rakennusten todistuskohtaiset kustannukset olisi painettavissa murto-osaan tästä mikäli olemassa olevien rakennusten todistuksia voisi edelleen laatia kulutustietojen pohjalta. Kokemuksen mukaan kulutuspohjaiset todistukset vaikuttavat kaikkein tehokkaimmin olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen. Kulutuspohjaisista todistuksista on helppo tehdä yksinkertaisia ja helposti ymmärrettäviä ja sen myötä yleisesti hyväksyttyjä ja hyödynnettyjä. Energiatehokkuudesta kiinnostuneille kuluttajille voitaisiin tarjota yksinkertaista mahdollisuutta tuottaa epävirallisia todistuksia omaan käyttöönsä. Ajantasaisia kulutuspohjaisia todistuksia toimenpidesuosituksineen voisivat jatkossa tarjota vaikka älykkäitä mittareita hyödyntävät energiantoimittajat laskujensa yhteydessä. Lisäkustannukset jäisivät silloin todella marginaalisiksi. Olisi tärkeää jättää säädöksiin sijaa ennakoidulle kehitykselle ja innovaatioille. Näkemyksemme mukaan nyt ehdotetuista energiatodistuksia koskevista säädöksistä olisi saatavissa hyvät ja käytännön kannalta toimivat sekä yleisesti hyväksyttävät lisäämällä sinne olemassa olevien rakennusten osalta kulutustietoihin pohjautuva todistusvaihtoehto. Lisäykset ovat käsityksemme mukaan tehtävissä varsin nopeasti ja helposti voimassa olevien energiatodistuksia koskevien säädösten ja niiden soveltamisesta saatujen kokemusten pohjalta. Kaikkein onnettominta olisi tietysti se, että nykytodistusjärjestelmän parhaiten toimivalta ja hyödylliseksi osoittautuneelta osalta pudotettaisiin äkillisesti pohja pois. Energiatodistuksen laatijalta ei tulisi edellyttää kohteessa käyntiä mikäli käynnistä ei ole odotettavissa oleellista lisäarvoa. Kohteessa käynnistä olisi tarpeen sopia ja perustella se toimeksiannon yhteydessä. Tarpeelliset tiedot, kuten esimerkiksi pinta-ala, käyttötarkoitus, sijainti, rakentamis-/peruskorjausvuosi, käytetyt energiamuodot ja määrät ovat pääsääntöisesti saatavissa ilman ko h- teessa käyntiä. Energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä kannattaa tarkastella

4 LAUSUNTO 4 (15) silloin, kun ammattilaiset havainnoivat tai katselmoivat rakennusta esimerkiksi myyjän ja ostajan sopiman asuntokaupan kuntotarkastuksen johdosta. Energiatodistusten laatijoiden pätevyyttä ja toiminnan edellytyksiä koskevat vaatimukset on tarpeen määritellä erikseen pien-, -rivi- ja ketjutaloille; asuinrakennuksille ja muille ei jäähdytetyille rakennuksille ja kolmantena kaikille rakennuksille jäähdytetyt rakennukset mukaan lukien. Viimemainittuja on todistusmenettelyn piiriin tulossa noin 1-2 % rakennuskannasta. Rakennushankkeiden yhteydessä laadittavat energiatodistukset pitäisi voida laatia osana hankeprosessia ja siitä vastaavien toimesta. Rakennuslupavaiheessa ei ole perusteltua edellyttää energiatodistusta. Todistuksen tietosisältöön ja laatijan pätevyyteen, yleisiin toimintaedellytyksiin sekä arkistointiin esitetyt säädökset heikentäisivät merkittävästi markkinoiden ja kilpailun toimivuutta. Lausunnossamme esitetyt lisäykset ja muutokset poistaisivat suurimmat ongelmat. Todistuksen laatimisen pitäisi olla tehtävissä olemassa olevien tai ainakin helposti hankittavien tietojen pohjalta. Arkistointia koskevat vaatimukset on asetettava tarkoituksenmukaiselle tasolle. Energiatodistusjärjestelmän tulisi pystyä palvelemaan tehokkaasti kaikkia pientalon omistajista, vuokralaisista, vuokranantajista aina tietomallinnettuihin huippurakennuksiin, jotka ovat ammattilaisten hallinnassa. Yksityiskohtaiset kommentit energiatodistuksia koskeviin luonnoksiin HE 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Tämän lain tarkoituksena on edistää rakennusten energiatehokkuutta sekä edistää uusiutuvan energian käyttöä rakennuksissa käytettävän energian lähteenä. Luonnoksessa lain tarkoitus on esitetty hyvin. Meidän mielestämme olisi tärkeää, että kaikissa muissakin pykälissä ja lakiin liittyvissä asetuksissa tässä 1 tavoite olisi päällimmäisenä.

5 LAUSUNTO 5 (15) HE 2 Vastuu velvollisuuksista Tämän pykälän osalta olisi syytä huomioida lukuisat erilaiset hallintaan ja ylläpitoon liittyvät vuokra-, ylläpito- ja elinkaarisopimukset. Rakennuksen lisäksi sopimuksissa määritellyt vastuut jakautuvat usein rakennusten osien ja rakennusosienkin mukaan. Tämä tulisi huomioida tässä kohdassa. Sopimuksissa saattaa myös olla rajoituksia sille, mitä kukin saa tehdä, tai jopa, että jotkut asiat on sopimuksen jälkeen palautettava alkuperäisen tilanteen mukaisiksi. HE 4 Energiatodistuksen kohde Rakennuksen energiatodistus laaditaan rakennukselle. Rakennukseen rinnastetaan sellainen rakennusryhmä, jonka rakennukset ovat jollain rakennusosalla toisissaan kiinni. Rakennusryhmä on mielestämme varsin hyvin määritelty käytännön tarpeiden kannalta, kun huomioidaan rakennusten energiatehokkuusdirektiivin määritelmä rakennusosalle: rakennusosalla tarkoitetaan rakennuksen teknistä järjestelmää tai rakennuksen vaipan osaa; HE 5 Uudisrakennuksen energiatodistus Energiatodistuksen laatimista ei ole syytä edellyttää rakennuslupavaiheessa. Tulisi riittää, että osoitetaan vaatimustenmukaisuus. HE 6 Energiatodistus myynti- ja vuokraustilanteissa Luonnosten mukaisen energiatodistuksen laatimista ei ole mahdollista yhdistää perustelutekstissä esitetyllä tavalla asuntokaupan kuntotarkastukseen koska todistuksen energiatehokkuutta kuvaava tunnus tarvitaan myynti- ja vuokrausilmoituksiin ja asuntokaupan kuntotarkastuksen teettämisestä olisi myyjän ja ostajan sovittava yhdessä. Lausunnossa ehdottamillamme muutoksilla voitaisiin pitkälti ratkaista tähänkin asiaan liittyvät ongelmat. HE 8 Energiatodistuksen voimassaolo Lausunnossamme ehdotettujen kulutustietopohjaisten todistusten voimassaolo voisi olla voimassaolevan lain mukainen yksi vuosi.

6 LAUSUNTO 6 (15) HE 9 Energiatodistuksen sisältämät tiedot Sana laskennallinen tulisi jättää pois 9 jotta voitaisiin laatia lausunnossamme ehdotettuja laskennallisia ja kulutuspohjaisia todistuksia. Tai sitten käyttää ilmaisuja laskennallinen kulutus ja/tai kulutus. Energiatodistuksen malli kannattaisi kehittää sellaiseksi, että sitä voitaisiin hyödyntää laadittaessa energiatodistuksia rakennushankkeissa sekä olemassa oleville rakennuksille niin suunnitelmien, perustietojen kuin kulutustietojenkin po h- jalta. Energiatodistuksen kansi olisi hyvä kehittää sellaiseksi, että siitä löytyisivät kaikki keskeiset asiat ja toisaalta näkisi helposti mihin todistus pohjautuu. Liitteessä on havainnollistettu energiatodistusten vaihtoehtoisia malleja. HE 10 Energiamäärien määrittäminen Uusille rakennuksille on luonnollista laatia teoreettisen laskentaan perustuvia energiatodistuksia. Laskennalliset energiatehokkuusluvut ja luokat, eivät ehdotuksen mukaisina pysty antamaan todellisuutta vastaavaa kuvaa energiatehokkuudesta tai energiankulutuksesta. Niillä ei ole ainakaan toistaiseksi edes tilastollista yhteyttä käytännön energiatehokkuuteen. Olemassa oleville rakennuksille energiatodistukset tulisi voida laatia todistuksen hankkimisesta vastaavan tarpeiden mukaan suunnitelmiin ja/tai perustietoihin pohjautuvina laskennallisina ja/tai kulutukseen perustuvina. Säädösten edellyttämiä olemassa olevien rakennusten energiatodistuksia voidaan nykyisin laatia vaihtoehtoisesti laskennallisina tai mitattuun kulutustietoon pohjautuvina. Laadinta perustuu nykyisin pääsääntöisesti kulutustietoihin. Perustietoihin pohjautuva yksinkertainen energiatodistusmenettely mahdollistaisi laskennallisten energiatodistusten kattavan ja viiveettömän hyödyntämisen kohtuullisin kustannuksin. Kohdekohtaisesti pystyttäisiin kuvaamaan energiatehokkuutta ja antamaan käyttökelpoisia energiatehokkuuden parantamissuosituksia. Perustietoihin pohjautuva energiatodistusjärjestelmä pystyisi tuottamaan hyödyllistä tilasto-, seuranta-, vertailu- ja vaikuttavuustietoa. Kulutustietopohjaisten energiatodistusten käyttöönotto onkin edistänyt merkittävästi olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden parantamista, koska se on kiinnittänyt huomion juuri kulutukseen. Kulutuspohjaiset todistukset ovat helposti ymmärrettäviä, niiden laatiminen on tehokasta ja ne on helppo kytkeä toimintaan sekä raportointiin. Ne ruokkivat aitoja tuottavuusinnovaatioita

7 LAUSUNTO 7 (15) (päinvastoin kuin nyt esityksessä ainoaksi vaihtoehdoksi esitetyt laskennalliset todistukset, jotka perustuvat osin suunnitelmiin ja merkittävin osin standardo i- tuun taulukkotietoon). Kulutustietopohjaiset energiatodistukset ovat laajassa käytössä RAKLIn jäsenkunnassa. Niiden avulla on saavutettu erinomaisia tuloksia energiatehokkuuden parantamisessa. Liitteessä on esitetty arvioita suunnitelmatietoihin, perustietoihin ja kulutustietoihin perustuvista todistuksista. Suositusten laatimisen osalta tulisi huomioida valmisteilla olevat korjausrakentamisen energiamääräykset. Ne tulevat energiatehokkuuden näkökulmasta o h- jaamaan vahvasti tulevia korjaus- ja muutostoimenpiteitä. Suositusten laatimisen osalta tulee huomioida aiemmin tehdyt rakennusta koskevat toimenpide- ja korjaussuunnitelmat, korjaustarveselvitykset sekä katselmukset ja arvioinnit. Ei ole mielekästä tehdä samoja asioita moneen kertaan. Todistukseen voisi päällekkäisyyksien välttämiseksi harkita sisällytettäväksi maininnan niiden olemassa olosta. HE 11 Rakennuksen ominaisuuksien selvittäminen Kohteen havainnointia paikan päällä tulisi edellyttää vain niissä tapauksissa, kun sen voidaan odottaa tuottavan oleellista hyötyä. Kaupallisesti toimivan energiatodistuksen laatijan olisi ilmoitettava energiatodistuksen tilaajalle mitä tietoja tai asiakirjoja todistuksen laatija tarvitsee ennen kuin sopimus energiatodistuksen laatimisesta tehdään. Ympäristöministeriön asetusluonnos (3 ) edellyttää lisäksi seuraavaa: Energiansäästösuosituksia varten tulee arvioida rakennusosien ja teknisten järjestelmien energiatekninen kunto sekä selvittää sellaiset energiansäästömahdollisuudet, joiden avulla rakennuksen tai rakennuksen osan energiatehokkuutta vo i- daan parantaa kustannustehokkaasti ja huonontamatta sisäilman laatua. Energiansäästösuositusten tulee sisältää arvio energiansäästön määrästä ja vaikutuksesta E-lukuun sekä arvio energiansäästösuosituksen takaisinmaksuajasta. Arviointi on kohdistettava seuraaviin rakennusosiin ja teknisiin järjestelmiin: Rakenteet kuten ulkoseinät, ulko-ovet ja ikkunat, yläpohja, alapohja; Lämmitysjärjestelmä; Käyttövesijärjestelmä;

8 LAUSUNTO 8 (15) Ilmanvaihto-/ilmastointijärjestelmä; Valaistus; Jäähdytysjärjestelmä; Sähköiset erillislämmitykset; sekä Muut järjestelmät, joilla on vaikutusta rakennuksen energiatehokkuuteen. Asetusehdotus tarkoittaisi käytännössä sitä, että energiatodistuksen pohjaksi tarvittaisiin rakennuksen energiakatselmus sen sijaan, että tehtäisiin lakiehdotuksessa esitetty silmämääräinen havainnointi. Ei ole perusteltua kytkeä näin raskasta menettelyä energiatodistuksen laadintaan. Aiemmin tehtyjä toimenpiteitä ei luonnollisestikaan tule tehdä uudestaan energiatodistuksen laatimiseksi.. HE 12 Energiatodistuksen laatijan pätevyys ja sekä HE 14 toiminnan harjoittamisen yleiset edellytykset Rakennushankkeen yhteydessä tuotettava energiatodistus olisi voitava tuottaa hankkeen organisaation toimesta vastaavasti kuin voimassa olevien säädö sten puitteissa. Hyväksyttäviin tutkintoihin tulisi lisätä arkkitehti-, kiinteistö-, toimitila- ja energia-alan ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkinnot. Kulutustietopohjaisia energiatodistuksia antavat nykyisin useimmiten kiinteistöistä vastaavat isännöitsijät tai eri nimikkeellä toimivat esim. tekniset isännöitsijät sekä erityisesti pätevöityneet erillisen energiatodistuksen antajat. Markkinat ovat toimineet varsin hyvin koska kiinteistöistä käytännössä vastaavat isännöitsijät ovat voineet antaa energiatodistuksen vastaavasti kuin asuntokauppojen kannalta merkittävän isännöitsijäntodistuksenkin (energiatodistus on voitu antaa erillisenä tai isännöitsijäntodistuksen osana). Lisäksi vaihtoehtona on ollut se, että joku kaupallisesti toimivista erillisen energiatodistuksen antajista antaa todistuksen. Nyt lausunnolla olevien ehdotusten mukaan voitaisiin jatkossa antaa vain erillisiä laskennallisia energiatodistuksia ja niitä voisivat antaa vain siihen erityisesti pätevöityneet ja rekisteröidyt energiatodistusten laatijat. Tämä koskisi myös uudisrakentamista. Uudisrakennusten osalta energiatodistuksia voivat nykyisten säädösten perusteella antaa niiden suunnittelusta vastaavat pääsuunnittelijat.

9 LAUSUNTO 9 (15) Rakennuskannasta valtaosa on asuinrakennuksia (pientaloja, rivitaloja ja kerrostaloja) sekä muita jäähdyttämättömiä rakennuksia. Iso osa alan toimijoista on pieniä, paikallisia ja/tai erikoistunut toimimaan esim. asuinpientalo - tai kerrostalokentässä. Esityksessä on esitetty vain yhtä yleistä pätevyyttä energiat o- distusten antajalle. Se johtaisi käytännössä siihen, että pientaloihin tai asuintaloihin erikoistuneilta toimijoilta edellytettäisiin sitä, että he hallitsisivat myös jäähdytettyjen rakennusten dynaamiseen mallintamiseen perustuvien energiatodistusten antamisen ja, että heidän käytössään olisi siihen tarvittavat ohjelmistot, laitteet ja arkistointiratkaisut. Tämä vääristäisi huomattavasti markkinoita koska käytännössä ainoastaan suurimmat asuntopuolen toimijat kannattaisi investoida osaamiseen, laitteisiin tai ohjelmistoihin, joita ei käytännössä kuitenkaan tarvitsisi. Säädöksissä tulisi mahdollistaa seuraavat rakennustyyppiriippuvaiset pätevö i- tymismahdollisuudet: pien-, rivi- ja ketjutalot; edellä mainitut ja asuinkerrostalot sekä muut ei jäähdytetyt rakennukset; edellä mainitut ja jäähdytetyt rakennukset. Saattaisi olla perusteltua mahdollistaa pätevöityminen pelkästään lausunnossamme esitettyjen perustietopohjaisten ja kulutustietopohjaisten todistusten laadintaan olemassa oleviin ei jäähdytettyihin rakennuksiin. Olisi luonnollisesti hyvä, jos todistuksia olisi helppoa ja edullista pitää ajantasaisina. Erityisesti kulutustietoja tulisi voida helposti päivittää. Toiminnan edellytyksiä koskevat vaatimukset tulee suhteuttaa pätevyyteen. HE 22 Todistuksen laatijan arkisto Arkistointia koskevat vaatimukset vaikuttavat vaikeasti täytettäviltä. Arkistointi on luonnoksessa asetettu pätevöityneen henkilön eikä yrityksen tai muun yhteisön vastuulle. On tarpeen miettiä ratkaisuja, jotka toimivat esimerkiksi työpaikkaa vaihdettaessa ja työsuhteen päättyessä. Kuka omistaa arkiston ja kellä on siihen käyttöoikeus. Miten ja kuka vastaa kustannuksista eri tilanteissa. Erityisesti digitaalisten mallien arkistointi 15 vuodeksi on todella haasteellista huom i- oiden ohjelmien ja muun tietotekniikan nopea kehittyminen. Laki rakennuksen ilmastointijärjestelmän kylmälaitteiden energiatehokkuuden tarkastamisesta annetun lain kumoamisesta

10 LAUSUNTO 10 (15) Kannatamme rakennuksen ilmastointijärjestelmän kylmälaitteiden energiatehokkuuden tarkastamisesta koskevan lain kumoamista ja siirtymistä neuvontamenettelyn käyttöön. Lain kumoamista koskevia perusteluita olisi hyvä soveltaa myös energiatodistuksia koskevien säädösten valmisteluun Jatkotoimenpiteet Lausunnolla olleista energiatodistuksia koskevista säädöksistä olisi saatavissa hyvät ja käytännön kannalta toimivat sekä yleisesti hyväksyttävät lisäämällä sinne olemassa olevien rakennusten osalta kulutustietoihin pohjautuva todistus-vaihtoehto. Lisäykset ovat käsityksemme mukaan tehtävissä varsin nopeasti ja helposti voimassa olevien energiatodistuksia koskevien säädösten ja niiden soveltamisesta saatujen kokemusten pohjalta. RAKLI jäsenineen on sitoutunut auttamaan hyvien säädösten viimeistelyssä ja viemään niitä aikanaan tehokkaasti käytäntöön. Annamme mielellämme lisätietoa. Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Helena Kinnunen toimitusjohtaja Erkki Aalto kehitysjohtaja

11 LAUSUNTO 11 (15) LIITE: Rakennusten energiatodistukset Tavoitteena tulee olla se, että energiatodistukset palvelevat kustannustehokkaasti käytännön energiatehokkuuden parantamista ja, että ne koetaan tarkoituksenmukaisiksi. Uusien rakennusten energiatodistukset on laadittava suunnitelmatietojen pohjalta. Olemassa olevien rakennusten energiatodistukset olisi voitava laatia vaihtoehtoisesti suunnitelmatietojen tai perustietojen pohjalta. Energiatodistuksia olisi hyvä omistajien niin halutessa voida tehdä kulutustietietojen po h- jalta ja täydentää laskennallisia todistuksia kulutustietopohjaisella osuudella. Tämä voisi tarjota käyttökelpoisen kompromissin niille tahoille, jotka pitävät kulutuspohjaista todistusta ensisijaisena ja toimivimpana. Olisi hyvä, että energiatehokkuus voitaisiin esittää samassa todistusnäkymässä tilanteesta riippuen perustietoihin, suunnitelmatietoihin ja kulutustietoihin pohjautuen. Kulutustietoihin ja perustietoihin perustuvia epävirallisia todistuksia voisivat omistajat halutessaan tuottaa omaan käyttöönsä. Laskennallisen ja kulutuspohjaisen energiatehokkuuden kuvaamiseen voidaan käyttää energiamuotopainotettua E-lukua ja luokitusta. Energiatodistus olisi voitava vaihtoehtoisesti antaa yksittäisten rakennusten ohella rake n- nuskokonaisuudelle (yleensä kiinteistö): - kiinteistö on toiminnallinen kokonaisuus - lämpö-, vesi-, sähkö-, automaatio- tai valvontajärjestelmät palvelevat koko kiinteistöä - kustannukset (vastikkeet ja muut maksut) jyvitetään koko kiinteistölle - vuokraus ja kauppa koskevat yleensä huoneistoja tai kiinteistöjä vaan eivät yksittäisiä rakennuksia Kannattaisi harkita, että energiatodistusten tuottamista, kokoamista ja arkistointia varten kehitettäisiin internetissä toimiva palvelualusta, jonka avulla voisi hoitaa 1. energiatodistusten laadinnan, ylläpidon, näytön ja tulostuksen 2. arkistoinnin ja tilastotiedon tuottamisen 3. mahdolliset kytkennät energiatodistusrekisteriin (ja rakennus- sekä huoneistorekisteriin) Tämä edistäisi merkittävästi energiatodistusten laatua ja laadun tasaisuutta sekä resurss i- tehokkuutta. Se helpottaisi laskentamenettelyjen, suositusten, tarkistuslistojen ja ohjeiden

12 LAUSUNTO 12 (15) ylläpitoa sekä päivitystä. Se mahdollistaisi tehokkaan toimenpiteiden vaikuttavuuden seuraamisen ja raportoinnin.

13 LAUSUNTO 13 (15) Energiatodistusten laatiminen perustietojen pohjalta Perustietoihin pohjautuva yksinkertainen energiatodistusmenettely mahdollistaisi energiatodistusten kattavan ja viiveettömän hyödyntämisen kohtuullisin kustannuksin. Kohdekohtaisesti pystyttäisiin kuvaamaan energiatehokkuutta ja antamaan käyttökelpoisia energiatehokkuuden parantamissuosituksia. Perustietoihin pohjautuva energiatodistusjärjestelmä tuottaisi runsaasti hyödyllistä tilasto-, seuranta-, vertailu- ja vaikuttavuustietoa. Kannattaisi harkita, että alalle kehitetään internetissä toimiva palvelualusta, jonka avulla energiatodistuksia voidaan tuottaa perustietojen pohjalta. Energiatodistusrekisteri olisi hyvä saada kytkettyä siihen. Yhteinen palvelualusta helpottaisi laadun varmistamista ja tietojen päivitystä sekä ylläpitoa. Energiatehokkuuden parantamissuosituksia olisi kätevä päivittää sitä mukaa, kun uusia ratkaisuja ja kokemuksia saadaan. Energiatodistuksen laatiminen suunnitelmatietojen pohjalta Suunnitelmatietoihin pohjautuva todistus on luonnollista laatia rakennettaville rakennuksille. Energiatodistuksen laatiminen kulutustietojen pohjalta Käytössä olevien rakennusten osalta hyödyllisin energiatehokkuustieto on pääsääntöisesti kulutusta ja sen kehittymistä kuvaava tieto. Omistajille, vuokralaisille ja muille toimijoille olisi helposti tarjottavissa mahdollisuus tuottaa epävirallisia energiatodistuksia kulutustietojen pohjalta. Kulutustietopohjaisten todistusten laatiminen ja päivitys voitaisiin yhdistää energialaskutukseen. Julkisen sektorin toimijoiden on tärkeä seurata toteutunutta energiankulutusta, -kustannuksia ja -tehokkuutta sekä asettaa niitä koskevia tavoitteita (koulu, päiväkoti, terveyskeskus, sairaala, virasto, liikunta-, kokoontumis- ja muut tilat). Sama koskee vuokra-asuntoyhteisöjä ja kaikkia muitakin ammattimaisesti toimivia kiinteistöjä omistavia, vuokraavia ja käyttäviä organisaatioita. Hyödyllisin energiatehokkuustieto on pääsääntöisesti kulutusta ja sen kehittymistä kuvaava tieto. Se kannustaa energiatehokkuuden jatkuvaan ylläpitoon ja parantamiseen. Se näyttää niin aikaansaadut parannukset kuin ajan myötä ilmenevät heikennykset. Parannustoimenpiteiden vaikuttavuudesta voitaisiin tarjota tietoa, jos olisi käytettävissä kulutustietoa ennen ja jälkeen toimenpiteiden. Kannattaisi harkita järjestelmän kehittämistä niin, että se antaisi rakennustyyppien ja -kannan tasolla todellista kulutusta vastaavaa tietoa. Energiatehokkuuden parantamissuositusten laadinnassa kannattaa hyödyntää perustietoja ja älykkäitä toimenpidelistoja.

14 LAUSUNTO 14 (15) Energiatehokkuuden määrittelyn vaihtoehtojen alustavaa vertailua merkkien selitykset: + = edut ja vahvuudet, - = ongelmat ja kehittämishaasteet, = muu kommentti Perustietoihin pohjautuva energiatehokkuus/-todistus + antaa kuvan rakennusten energiatehokkuudesta ennen kuin ne on rakennettu tai otettu käyttöön ja muulloinkin, kun ei kulutustietoja ole käytettävissä + mahdollistaa yksinkertaisen arvioinnin ja vertailun perustuu mitta- ja tyyppitietoihin, tyypillisiin arvoihin ja määrättyihin laskentamenettelyihin kuvaa tyypillisesti saavutettavissa olevaa tasoa - ei kuvaa todellista käytännössä toteutuvaa energiatehokkuutta eikä kulutusta - ei huomioi - toteutusta (urakointi, todelliset rakenteet, rakennustuotteet ja materiaalit) - vanhenemista, vikaantumisia eikä käyttövirheitä - tehokkaimpia energiatehokkuuden parantamiskeinoja: talotekniikan säätö, huolto, ohjaus, automaatio, etäohjaus ja -valvonta, hanojen ja vesikalusteiden sekä valolähteiden uusiminen,... - rakennuksen, tekniikan ja tilojen käytettävyyttä - todellisia sisäisiä lämpökuormia - käyttäjien toimintaa kehittämishaasteita vertailtavuuden parantaminen + laatiminen on mahdollista helposti hankittavien tietojen pohjalta (kiinteistörekisteri) + mahdollistaa hyvän kattavuuden Suunnitelmiin pohjautuva energiatehokkuus/-todistus + antaa kuvan rakennuksen energiatehokkuudesta ennen kuin se rakennettu tai otettu käyttöön ja muulloinkin, kun ei kulutustietoja ole käytettävissä + mahdollistaa suunnitelmien arvioinnin ja vertailun perustuu suunnitelmiin, mitta- ja tyyppitietoihin, ohjearvoihin, standardeihin ja määrättyihin laskentamenettelyihin kuvaa suunnitelmien mukaista parasta teoriassa saavutettavissa olevaa tasoa - ei kuvaa todellista käytännössä toteutuvaa energiatehokkuutta eikä kulutusta - ei huomioi - toteutusta (urakointi, todelliset rakenteet, rakennustuotteet ja materiaalit) - vanhenemista, vikaantumisia eikä käyttövirheitä - tehokkaimpia olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden parantamiskeinoja: talotekniikan säätö, huolto, ohjaus, automaatio, etäohjaus ja - valvonta, hanojen ja vesikalusteiden sekä valolähteiden uusiminen,... - tilatehokkuuden ja tilojen käytön tehokkuuden vaikutusta - rakennuksen, tekniikan ja tilojen käytettävyyttä - todellisia sisäisiä lämpökuormia

15 LAUSUNTO 15 (15) - käyttäjien toimintaa - kattava soveltaminen olemassa olevaan rakennuskantaan ei ole käytännössä mahdollista - laatiminen ei ole käytännössä mahdollista ilman ajantasaisia suunnitelmatietoja - menettely on suhteellisen raskas kehittämishaasteita suunnitelmien ja todellisuuden yhteensovittaminen tilatehokkuuden ja tilojen käytön tehokkuuden huomiointi käytettävyystekijöiden huomiointi todellisten lämpökuormien huomiointi lähi- ja kiinteistökohtaisen uusiutuvan energian huomiointi Kulutukseen pohjautuva energiatehokkuus/-todistus + antaa todellisuuden kanssa yhteensopivan kuvan rakennuksen energiatehokkuudesta silloin, kun kulutustiedot ovat käytettävissä + kattaa kaikki tekijät, joihin voidaan vaikuttaa + hyvä todistus edellyttää, että energiaa ei tuhlata millään tavalla + on helppo kaikkien ymmärtää myös taloudellisesta näkökulmasta + mitattu (ja laskutettu) kulutus tarjoaa selkeän ja todennettavan pohjan todistukselle + on hyvä väline energiatehokkuustavoitteiden asettamiseen ja todentamiseen + kannustaa tehokkaasti kaikkia toimijoita paljon hyviä tuloksia, esim. + huomioi sisäilmaston sellaisena kuin se on todellisuudessa + tukee jatkuvaa talotekniikan ylläpitoa + on kätevä laatia ja pitää ajan tasalla silloin, kun kulutustiedot ovat saatavilla + sovitettavissa hyvin yhteen muiden johtamis-, seuranta- ja raportointitoimintojen kanssa + laatiminen on mahdollista järjestää resurssi- ja kustannustehokkaasti kehittämishaasteita energiatehokkuuden jakaminen pienempiin osatekijöihin mittaroinnin parempi hyödyntäminen tilatehokkuuden ja tilojen käytön tehokkuuden huomiointi energiatehokkuusarvosanassa rakennusten keskinäisen vertailtavuuden parantaminen asuntojen osalta esim. huomioimalla erot vedenkulutuksessa ja toimitilojen osalta esim. huomioimalla erot käyttöajoissa lähi- ja kiinteistökohtaisen uusiutuvan energian huomiointi - edellyttää, että kulutustiedot ovat käytettävissä (tavoitearvot voidaan määrittää ennalta ja todentaa myöhemmin) + mahdollistaa hyvän kattavuuden niiden kiinteistöjen osalta, joista kulutustiedot on saatavilla + avaa oven energia- ja ekotehokkuusinnovaatioille