Elinkeino- ja teollisuuspolitiikan haasteet ja mahdollisuudet Eväitä Suomen talouskasvulle

Transkriptio

1 Elinkeino- ja teollisuuspolitiikan haasteet ja mahdollisuudet Eväitä Suomen talouskasvulle Alihankinta 2012 messut Tampere Ylitarkastaja Martti Myllylä/TEM

2 Maailma muuttuu Suomi kohtaa haasteita Toimintaympäristö Globaali toimintaympäristö pilkkoo perinteisiä arvoketjuja ja tehtävärakenteet eriytyvät ilmiö vahvistuu yhä useammilla toimialoilla Tehtävärakenteiden muutoksesta tulee rakennemuutoksen ja tuottavuuden kasvun keskeinen ajuri Politiikka Hidastunut talouskasvu ja rakenteelliset haasteet vaativat vahvempaa elinkeinopolitiikkaa Työ- ja elinkeinopolitiikalle yhtenäisemmät tavoitteet Tuettava siirtymistä korkeamman tuottavuuden työtehtäviin Toimenpiteiden on vaikutettava monipuolisesti talouskasvun lähteisiin Globaalit arvoketjut luovat uusia mahdollisuuksia Suomelle oma menestyksen malli kopiointi ei riitä

3 Etusijalla kilpailukyky ja rakennemuutos Elinkeinoelämän toimintaedellytykset - Vakaa ja ennustettava lainsäädäntö ja hallinto - Toimiva infrastruktuuri - Koulutettu työvoima Yritystoiminnan kasvuedellytykset - Kasvuun ja investointeihin kannustava verojärjestelmä - Toimivat rahoitusmarkkinat - Riittävä kasvurahoitus (yksityinen & julkinen) - Työmarkkinoiden toiminta Stadigh:Pääomamarkkinat ja kasvu raportti Eloranta:Investointeja Suomeen -raportti Stadigh:Pääomamarkkinat ja kasvu raportti Alahuhta:Team Finland Taloudelliset ulkosuhteet -raportti Elinkeinotoiminnan uudistuminen - Innovaatiokannusteet - T&K&I -rahoitus - Edelläkävijyyteen kannustaminen - oikea asenne vrt. epäonnistumisen sietäminen Taloudelliset ulkosuhteet - Hintakilpailukyky - Kauppapolitiikka & kv sopimusjärjestelyt - Kansainvälistymisen edistäminen (ml. viennin rahoitus) - Ulkomaisten investointien houkuttelu Suomi-brändiä markkinoimalla

4 Trendikasvu hiipuu Bkt:n kasvuvauhti TEM:n tavoiteura Lähde: Prof. Matti Pohjola

5 Väestö kasvaa - yksityisen sektorin työpaikat eivät

6

7 Tuottavuuden kasvu Tehtävärakenteiden muutoksilla kasvua ja tuottavuutta 1. AALTO 2. AALTO 3. AALTO Sektoreiden ja toimialojen välinen rakennemuutos Yritysten ja toimipaikkojen välinen rakennemuutos Tehtävärakenteiden muutos Luova tuho ja uudistuminen

8 Kasvun lähteet ja politiikkatoimet TYÖPANOKSEN MÄÄRÄ TYÖPOLITIIKKA KASVU ELINKEINOPOLITIIKKA TUOTTAVUUS SÄÄNTELY JA KILPAILU INNOVAATIOTOIMINTA INVESTOINNIT PÄÄOMAMARKKINAT VIENTI JA KANSAINVÄLISTYMINEN UUDET TOIMIALAT ARVON NAPPAAMINEN

9 Elinkeinopolitiikan haasteet & ulottuvuudet Globalisaatio Kilpailukyky Innovaatiot ja uusiutuminen Työvoima Investointien luonne Mitä politiikka korostaa? Huomion kohteena oleva yksikkö Aiemmat teesit Vientivetoinen kasvu, uusien markkinoiden avaaminen Keskeisten toimialojen kilpailukyky tärkeää Panostus teknologiseen osaamiseen Työvoiman kysyntä lisää työvoiman määrää ja mahdollistaa talouskasvun Kiinteiden investointien kasvattaminen sekä t&kinvestointien korostaminen Innovaatioita, investointeja, infrastruktuuria, energiantuotantoa. Toimialat, klusterit Uusi ajattelu, uudet haasteet Arvon luonti ja sen nappaaminen kansantalouteen. Ketjun kapteenina toimiminen voi olla kannattavampaa kuin valmistus ja vienti. Kilpailukyky ei riitä, jos tuotteille ei ole enää markkinoita. Kilpailukyky korostaa uudenlaista osaamista ja uudenlaisia kyvykkyyksiä. Kokeilevaa ja markkinoiden reaktiota kuuntelevaa. Jokaisen työpanoksen vapauttaminen parhaaseen mahdolliseen käyttöön. Yksilötasoa ja yrittäjyyttä korostava sopimustoiminta. Aineettomien investointien merkitys kasvaa entisestään. Investointien on edistettävä rakennemuutosta. Kilpailukykyinen toimintaympäristö takaa riittävän investointitason. Arvon nappaamista arvoketjussa, kansainvälisyyttä, kasvuyrittäjyyttä, kilpailua, asiakkuuksien hallintaa. Kasvuhakuiset yritykset, yhä enemmän myös yksilö.

10 Keskeisiä johtopäätöksiä 1) Kilpailukykytekijöistä tulee huolehtia 2) Yksityisen sektorin työpaikkoja tarvitaan lisää 3) Kasvua ja tuottavuutta edistävää rakennemuutosta tuettava 4) Arvoketjujen pilkkoutuminen on sekä haaste että mahdollisuus. Arvon nappaamiseen liittyviä kyvykkyyksiä ja osaamisia on aktiivisesti kehitettävä. Nousevat toimialat ja mahdollisuudet hyödynnettävä

11 Kilpailukykytekijöistä Suomi tuoreessa WEF-mittauksessa 3. Noin 110 arviointikohdetta, noin 140 arvioitavaa maata Vaikka olemme pääsääntöisesti kärjessä, joillain osa-alueilla emme sijoitu kärkeen. Alle 50. sija Suomella seuraavilla osa-alueilla: sijoittajan suoja (52.), kiinteät puhelinlinjat (65.)!, bruttosäästämisaste (68.), julkisen vallan velka (93.), paikallisen kilpailun intensiteetti (68.), verotuksen taso ja vaikuttavuus (99.), veroaste (73.), yrityksen käynnistämiseen kuluva aika (66.), maatalouden kustannukset (56.), tuonnin BKT-osuus (83.), palkanmuodostuksen joustavuus (137.), rekrytointi- ja irtisanomiskäytännöt (80.), suorat ulkomaiset sijoitukset ja teknologian siirto (87.), kotimarkkinankoko (52.), Ulkomaisen markkinan koko (56.) ja paikallisten liiketoimintapalvelujen tarjoajien määrä (87.)

12 Työpanoksen määrä ja yksityisen sektorin työpaikat - Olisi syytä tarkastella kriittisesti ja kokonaisvaltaisesti kehitystä ja sen syitä - Hyvinvointivaltion rakenteiden ylläpito on vaarassa mikäli kantosuhde karkaa 1990-luvun laman tasolle. Trendikehitys uhkaa johtaa tähän. (Väestön ikääntyminen, hoivapalveluiden tarve jne.) - Vaikka päätavoite on korkean tuotavuuden työpaikkojen lisääminen ja tehtäväkohtaisen rakennemuutoksen edistäminen, kantosuhteen parantaminen edellyttää myös sitä, että työmarkkinoilla on kaikille sopivia tehtäviä ja kaikenlaisia tehtäviä otetaan myös vastaan ja arvostetaan.

13 Lisätään työpanosta Tehostetaan työnvälityksen toimivuutta Tehostetaan opintojen aloittamista ja vähennetään keskeyttämisiä opintotukijärjestelmän muutokset, opiskeluvalintatapaa koskevat muutokset, ammatinvalinnan- ja opinto-ohjauksen tehostaminen jne. Pidennetään työuraa eläkkeellesiirtymisiän nostaminen, opiskeluaikojen lyhentäminen, työttömyysjaksojen lyhentäminen Lisätään valikoivaa maahanmuuttoa; tavoitellaan erityisesti korkeasti koulutettuja osaajia esim. verokannustimet Edistetään alhaisemman tuottavuuspotentiaalin omaavien henkilöiden työllistymistä kunkin kykyjen mukaisiin työtehtäviin. kompensoidaan tarvittaessa julkisin varoin alhaista palkkaa tulonjaon tasaamiseksi Edistetään henkilökohtaisen riskinoton lisäämistä koulutustili, muutosturva Kannustetaan työorganisaatioiden kehittymistä kohti osallistuvampaa tehtävärakennetta Edistetään osa-aikaisen työn tekemisen mahdollisuuksia Edistetään ammatillista ja alueellista liikkuvuutta esimerkiksi asuntopolitiikka, liikennepolitiikka jne.

14 Vauhditetaan kasvua ja tuottavuutta edistävää rakennemuutosta Uusin tuottavuusaalto korostaa tehtäväkohtaisen rakennemuutoksen merkitystä. Arvoketjujen arvokkaimmista tehtävistä käydään kansainvälistä kilpailua. Jokaisen työpanos parhaaseen mahdolliseen käyttöön, palkitseminen ja kannustaminen Puretaan rakenteita, jotka lukitsevat

15 Vauhditetaan kasvua ja tuottavuutta edistävää rakennemuutosta Sääntely & kilpailu Lainsäädännöstä ja julkisesta elinkeinotoiminnasta aiheutuvia kilpailun vääristymiä korjataan. terveen kilpailun ohjelma Avataan julkista palvelutuotantoa systemaattisesti kilpailulle, terävöitetään julkisen vallan roolia Kehitetään pitkäjänteisen kasvun työmarkkinamallia ja edistetään työvoiman liikkuvuutta työmarkkinoilla. Laajoja ammattiryhmiä koskevat kattavat sopimukset eivät parhaalla mahdollisella tavalla istu kuvaan. Yksilön luovuus tulisi saada valjastettua joka tasolla. Alueiden kilpailukyky Politiikalla ei ylläpidetä kilpailun vääristymiä ja rakennemuutosta hidastavia rakenteita Sähköisiä palveluja yritysten hallinnollisen taakan vähentämiseksi. Sääntelyn valmistelussa huomioitava yritysten innovaatiotoiminta ja kansainvälistymisen vaatimukset

16 rakennemuutoksen edistäminen Pääomamarkkinat Rahoitusmarkkinoita tuetaan mm. Stadighin suosituksin päähuomio toimiin, joilla suomalaisten pääomamarkkinoiden volyymi ja likviditeetti kehittyvät Kansainvälinen pääomamarkkinakilpailu edistää rakennemuutosta Alhaisemman listautumiskynnyksen markkinapaikan kehittyminen tarjoaa pitkäjänteisen mahdollisuuden tehostaa kasvuyritysten oman pääomanehtoisen rahoituksen saantia Julkisella rahoituksella korvataan markkinapuutetta ja ylläpidetään yhtäläisiä mahdollisuuksia mutta tulisi osata myös vetäytyä kun aika on kypsä rahoitusta kohdistetaan erityisesti aloittaviin, kasvuhakuisiin yrityksiin

17 Globaalit arvoketjut Klustereiden pilkkoutuminen haastaa nykyrakenteita ja luo samalla uusia mahdollisuuksia Palveluiden osuus kasvaa, ICT mahdollistajana Tietoisuutta lisää, tutkimusta edistettävä, maailma monimutkaistuu eikä yhtä patenttiratkaisua ole Osaaminen (koulutus ja tutkimus) sekä kyvykkyyksien edistäminen (innovaatiopolitiikka) keskeisiä Osa tehtäväkohtaisen rakennemuutoksen edistämistä on lisätä kansainväliseen vaihdantaan ja kanssakäymiseen kykenevien yritysten määrää.

18 Globaalit arvoketjut Koulutus- ja innovaatiopolitiikka Koulutuspolitiikassa kehitys otetaan huomioon, jo peruskoulussa mahdollista vaikuttaa. Innovaatiopolitiikassa lisää kokeiluja ja riskinottoa Tuettava yritysten kyvykkyyksiä arvoketjun kaikissa osissa. teknologian kehittämisen lisäksi muotoilu, brändäys, IPR, jne. Edistettävä kansainvälistä verkottumista ja luotava malleja suomalaisyritysten arvon nappaamiselle. Ministeriöille ja suurimmille kaupungeille yhteisiä kasvusopimuksia tavoitteena vahvistaa suurten kaupunkiseutujen kansainvälistä vetovoimaa ja talousveturi-roolia

19 arvoketjut VKE Toteutetaan taloudellisten ulkosuhteiden ohjelma Team Finland konsepti Erityishuomio globaalien arvoverkkojen toimintalogiikan muutokseen paneudutaan Suomen mahdollisuuksiin hyödyntämisessä Alihankintaverkostojen kytkeytyminen Suomen sijasta suoraan maailmalle. Kehitetään julkista viennin rahoitusta julkiset toimenpiteet tehostamaan markkinaehtoista rahoitusta varmistetaan suomalaisyrityksille (ml. pk-yritykset) kilpailijamaihin verrattuna tasapuoliset kilpailuedellytykset Uudet ja uudistuvat teknologiat & toimialat Uusia toimialojen rahoitus- ja tutkimusohjelmia vahvistetaan Strategisten toimialojen kehittämistyö priorisoidaan toimenpidelinjaukset käsittelyyn esim. talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Riittävä varautuminen ICT-alan rakenne- ja työllisyysmuutokseen osallistuminen ICT-alalle syntyvän yrittäjyyden ja täydennyskoulutuksen kehittämiseen Toteutetaan työryhmän tulevat suositukset ICT-osaamisen hyödyntämisestä kansantaloudessa Jalostetaan ICT-osaamisesta edelläkävijätuotteita ja -palveluita

20 arvoketjut Investoinnit Yritysten toimintaympäristö on pidettävä kilpailukykyisenä yritykset päättävät investointien oikean tason Selvitysmies Elorannan ehdotuksia toteutetaan

21 KIITOS!

22 Kasvuohjelman rakenne Liite: Kasvuohjelman toimenpiteet Suositukset Elinkeinopolitiikan painopisteet Talouskasvun lähteet & arvon nappaus Suomen taloushaasteet Analyysi toimintaympäristön muutoksesta