SÄHKÖVERKON MERKINNÄT

Transkriptio

1 Asiakirjavastaava Hyväksyjä Voimassa Tunniste ja alkaen versio Pauliina Salovaara Jouni Pylvänäinen _9 Muutoshistoria: Versio Pvm Mitä muuttunut? Rev. 8 Rev Elenian ja tiimien nimet päivitetty / Henri Kokkonen Päivitetty asiakirjavastaava ja revisio / Pauliina Salovaara SÄHKÖVERKON MERKINNÄT 1. Tarkoitus Soveltamisala Vastuut Turvaluokitus Yleistä merkinnöistä Merkintämateriaalit Merkintöjen tekeminen Varoitusnauhat Muuntamot Puistomuuntamoiden ja niiden erottimien merkinnät Kiinteistömuuntamoiden ja niiden erottimien merkinnät Pylväsmuuntamoiden ja niiden erottimien merkinnät Kytkinlaitteet Verkon erottimet ja erotinasemat Verkkokatkaisijat Kaapelimerkinnät Kytkinlaitteilla ja muuntamoilla PJ-keskuksilla Keskijännitekaapelinousut Kaapit, keskukset, kotelot ja sulakkeet PJ-keskukset KJ- jako- ja haaroituskaapit Ilmajohtojen risteämien merkinnät Vesistöristeämien merkinnät LIITE 1. SÄHKÖVERKON MERKINNÄT, KUVALIITEOSA _9_SÄHKÖVERKON_MERKINNÄT

2 Tarkoitus Tämä asiakirja on ohje Elenia Oy:n sähköverkon merkinnöistä. 2. Soveltamisala Tätä ohjetta sovelletaan Elenia Oy:n prosessikuvausten mukaisessa toiminnassa. 3. Vastuut Tästä asiakirjasta vastaa verkonhallinta / strateginen verkon kehitys / kunnossapidon suunnittelija. 4. Turvaluokitus Tämä asiakirja on turvaluokitukseltaan julkinen. 5. Yleistä merkinnöistä Jakeluverkon komponentit merkitään maastoon ohjeen Tekla NIS tietosisältöohjeet mukaisesti. Lisäksi käytetään soveltuvilta osin verkostosuositusta YJ8:09 Sähkönjakeluverkon merkinnät. Kaikki vanhat ulkoiset tunnukset vaihdetaan uusiin verkostotarkastusten yhteydessä. KJ ja PJ-keskusten sisäiset lähtö- ja kaapelimerkinnät vaihdetaan uusiin verkostotöiden yhteydessä. 5.1 Merkintämateriaalit Merkintämaeriaalien tulee olla standardien, verkosto ja muiden suositusten sekä yleisten hyvien käytäntöjen mukaisia. Merkinnän tulee kestää kulutusta ja ympäristön olosuhteita (esim UV-valo ja lämpötilan vaihtelu) vähintään 10 vuotta ilman merkittävää vaikutusta kiinnipysyvyydessä tai tekstin luettavuudessa. Merkinnän tekstin tulee olla musta, fontin ja sen koon helposti luettavia. Merkinnän pohjavärin tulee olla valkoinen, oranssi tai muu verkonhaltijan hyväksymä. Merkintöjen teossa tärkeintä on komponenttien yksilöinti siten, että erehtymisen vaaraa ja turvallisuusriskiä ei ole.

3 Merkintöjen tekeminen Merkintöjen asentaminen tulee tehdä hyviä asennustapoja noudattaen (tarrojen pohjat puhdistettu ennen asennusta, kilvet ja merkinnät asiallisesti kiinnitetty). - Asennetaan vaakasuoraan - Varmistetaan kiinnipysyvyys tarvittaessa, esimerkiksi alustalla pylväskiinnityksessä - Merkintöjen kiinnitysvälineiden tulee olla korroosiota kestäviä - Merkintöjen tulee näkyä oletettavasta kulkusuunnasta käsin - PJ-/KJ-pääkaavioita ylläpidetään ainoastaan kiinteistömuuntamoilla - Jos laitteistossa useiden omistajien laitteita, on haltijatunnuksien oltava selkeitä 5.3 Varoitusnauhat Varoitusnauhat merkitään osoittamaan työskentelyetäisyyksiä ja tarvittaessa kiipeämisen rajoittamista niille kuuluville paikoille standardien ja suositusten mukaisesti. Yhden varoitusnauhan leveys on: - Lentovaroitusmerkinnöissä 100 mm - Yhteiskäyttö- ja lahovaroitusnauhoissa 25 mm - Muut varoitusnauhat 50 mm 6. Muuntamot 6.1 Puistomuuntamoiden ja niiden erottimien merkinnät - Kulkusuunnan päätyoven yläpuolelle: - Muuntamon nimi - Tunnusnumero - Pohjavesialueilla pohjavesialue-varoituskyltti (liite 1, kuva 9) - Jokaiselle ulkoseinälle hengenvaara-kyltti - Vanhat merkinnät poistetaan tai peitetään uusilla merkinnöillä. PUISTOMUUNTAMOIDEN EROTTIMET JA KATKAISIJAT: Erottimien ja katkaisijan merkinnät tehdään laitteiden viereen mahdollisuuksien mukaan kiinteään osaan asennettuina. Yksilöivät tunnukset tulee sijaita välittömästi erottimen vieressä. Asennonosoitus merkitään ohjainlaitteisiin. Kytkinlaitteelle on erikseen merkittävä muuntamotunnus, mikäli tunnus ei ole muuten nähtävissä.

4 Muuntajaerotin tai katkaisija - nimeksi MUUNTAJA - erottimen numeroksi erottimen yksilöivä tunnus (M1-M9) - katkaisijan numeroksi katkaisijan yksilöivä tunnus (Q1-Q9) Muuntajan maadoituserotin - nimeksi MAADOITUS - erottimen numeroksi erottimen yksilöivä tunnus (WM1-WM9) Johtoerotin - nimeksi johtolähdön nimi - erottimen numeroksi erottimen yksilöivä tunnus (E1-E9) Maadoituserotin - nimeksi johtolähdön nimi - erottimen numeroksi erottimen yksilöivä tunnus (W1-W9) MUUNTAMON EROTIN KAUEMPANA VERKOSSA Muuntamon erotuskohta on merkittävä muuntamolle. Erotuskohta merkitään tilaan, jossa 20 kv pääte sijaitsee (esimerkiksi oven sisäpintaan). Merkintänä käytetään tekstiä EROTUSKOHTA ja erotuskohdan/-kohtien tunnukset sekä nimet (liite 1, kuva 4). Jos muuntaja on ns. haarajohdon päässä ja erotin on maksimissaan 30 metrin päässä muuntamolta, mielletään kyseinen erotin muuntajaerottimeksi ja merkitään sen mukaisesti. MUUT PUISTOMUUNTAMON KOHTEET Maadoitusjohtimet - Uusiin kohteisiin merkitään maadoitusjohtimien osoitteet, tyyppi ja poikkipinta - Vanhoihin kohteisiin ei tehdä merkintöjä Pääkytkin - Merkitään pääkytkin-tarralla (liite 1, kuva 10) - Merkitään myös silloin, kun varokekytkin toimii pääkytkimenä 20kV KJ-sulakkeet - Sulakekoko merkitään näkyvästi sulakkeiden lähelle.

5 Kiinteistömuuntamoiden ja niiden erottimien merkinnät Kiinteistömuuntamoilla ylläpidetään tunnusjärjestelmän mukaisia PJ- ja KJpääkaavioita, joiden on oltava näkyvällä paikalla. Muuntamo-kyltti, hengenvaara-kyltti, muuntamon nimi ja tunnus merkitään muuntamon oven yläosaan tai oven yläpuolelle. Kiinteistömuuntamon erottimet merkitään kuten puistomuuntamoissa 6.3 Pylväsmuuntamoiden ja niiden erottimien merkinnät Merkitään pylvääseen 2 m maanpinnasta: - hengenvaarakyltti (tarvittaessa korkeammalle) - muuntamon nimi - tunnus - pohjavesialueilla pohjavesialue-varoituskyltti (liite 1, kuva 9) - Varoitusnauhat PYLVÄSMUUNTAMOIDEN EROTTIMET Tapaus 1: Muuntamolla vain muuntajaerotin - erottimelle ei erillistä tunnusmerkintää - merkitään asennonosoitus ohjainlaitteeseen Tapaus 2: Muuntamon erottava erotin kauempana verkossa - merkitään muuntamon erotuskohta pylvääseen tekstillä EROTUSKOHTA ja erotuskohdan/-kohtien tunnukset sekä nimet Tapaus 3: Muuntamolla useampia erottimia - merkinnät jokaiselle erottimelle - merkitään asennonosoitus ohjainlaitteeseen - johtoerottimelle erottimen nimi, tunnus ja yksilöivä tunnus (E1 E9) - muuntajaerottimen tunnuskilpeen merkitään nimeksi MUUNTAJA ja lisäksi yksilöivä tunnus (M1 M9) - Kiinnitys ja asennus pylväässä, ohjainlaitteiden vieressä (Liite 1, kuva 1)

6 Kytkinlaitteet 7.1 Verkon erottimet ja erotinasemat JOHTOEROTIN KOPISSA - Merkitään kohdan puistomuuntamon erottimet ja katkaisijat mukaan JOHTOEROTIN PYLVÄÄSSÄ - Merkitään asennonosoitus ohjainlaitteeseen - Johtoerottimelle erottimen nimi, tunnus ja yksilöivä tunnus (E1 E9) - Hengenvaara kyltti - Varoitusnauhat Lisäksi kauko-ohjattavilla erotinasemilla: - Kauko-ohjattavien asemien merkinnät ohjainkaappien kanteen - Erotinasemakilvessä aseman nimi ja numero (liite 1, kuva 5) 7.2 Verkkokatkaisijat VERKKOKATKAISIJA KOPISSA - Merkitään kopin rungon yläosaan tunnusnumero ja nimi - Jokaiselle ovelliselle ulkoseinälle hengenvaarakyltti VERKKOKATKAISIJA PYLVÄÄSSÄ Merkitään: - verkkokatkaisijan nimi ja yksilöivä tunnus (liite 1, kuva 13) ohjainkaapin kanteen - hengenvaara-kyltti pylvääseen - varoitusnauhat 8 Kaapelimerkinnät Kaapelin varoitusverkko asennetaan aina reitinteon yhteydessä. Kaapelit merkitään (muovisilla tai metallisilla) merkintätangoilla haja-asutusalueilla alla luetelluissa paikoissa: - kaapelireitillä 200m välein, mutta ei suoraan kaapelin yläpuolella (KJ) - pysyvien tieliittymien tapauksissa heti liittymän vieressä (KJ) - maa- ja metsätalousliittymissä liittymästä nähtävällä paikalla (KJ) - pelloilla tai sen reunoilla kulkevan kaapelin merkinnät tehdään pellon reunoille kohtiin, missä kaapeli tulee pellolle tai lähtee pellolta (KJ) - tienalituksissa myös PJ-kaapeli merkitään KJ-kaapelin tapaan (KJ+PJ)

7 Taajama-alueilla kaapelit pitää merkitä (muovisilla tai metallisilla) merkintätangoilla paikoista joissa niiden olemassaoloa ei välttämättä osata odottaa (puistot, katualue). Merkintätangot asennetaan sivusuunnassa korkeintaan 1 m päähän kaapelireitistä. 8.1 Kytkinlaitteilla ja muuntamoilla Merkitään kaapelin reunaan helposti luettavaan paikkaan: - kaapelin lähtösuunta tai kohde (esimerkiksi muuntamo, jakokaappi, erotin, pylväsnousu) - kaapelin tyyppi ja poikkipinta-ala 8.2 PJ-keskuksilla Merkitään kaapelin reunaan helposti luettavaan paikkaan: - lähtönumero(t) - suunta - tyyppi ja poikkipinta-ala - liittymisjohdoissa osoitteeksi merkitään katuosoite - jakokaapille tai muuntamolle lähtevään kaapeliin merkitään osoitteeksi kaapin numero tai muuntamon nimi ja numero Samalta varokkeelta lähtevät kaapelit: - merkitään lähdön numeron lisäksi kaapelin yksilöivä numero (2.1, 2.2 jne.) - mikäli lähdössä on kaksi rinnakkaista kytkinvaroketta ja kaapelia, lähdöt merkitään esim. 3.1 ja 3.2 ja varustetaan Varo rinnakkaissyöttöä - varoituskilvellä (liite 1, kuva 11) - Takajännitettä muista syöttöpisteistä -kilpeä käytetään tarvittaessa (esimerkiksi rengasverkko, pien- tai mikrotuotantolaitos verkossa) Ilmajohtoa syöttävän maakaapelin merkitseminen (liite 1, kuva 12): - jos kyseessä liittymiskaapeli, merkitään liittymän osoite ja kaapelin tyyppi - jos kaapeli menee jakokaapille tai muuntamolle, merkitään kaapeliin jakokaapin tai muuntamon nimi, tunnus, lähtönumero ja kaapelin tyyppi - mikäli kaapeli tulee muuntamolta, merkitään myös AMKA:n lähtönumero

8 Keskijännitekaapelinousut - Pylvääseen kiinnitetään hengenvaara-kyltti - Merkitään kaapeliin tai suojakourun yläreunaan kohdetieto (esim. muuntamo, jakokaappi, pylväsnousu) - Varoitusnauhat 9 Kaapit, keskukset, kotelot ja sulakkeet AMKA-VERKON JAKORAJAT - Merkitään tarvittaessa jakorajakyltti pylvääseen SULAKEKOKOMERKINNÄT - Sulakkeiden koot merkitään sen mukaan, mikä sulake on kytkettynä - Huomioitava ohjeen Sulakkeenvaihto vikatilanteessa mukaiset poikkeukset PÄÄSULAKEKOKOMERKINNÄT Pääsulakekoko merkitään asiakkaan mittauskeskukseen ns. pääsulaketarralla. Pääsulakekoko merkitään liittymän pääsulakkeiden ylä/alapuolelle riippuen keskuksen rakenteesta. Monimittauskeskuksessa merkitään liittymän pääsulakkeet sekä kunkin mittarin pääsulakkeiden kohdalle siirtotuotteen mukainen sulakekoko. Pääsulaketarrat tilataan tilaajan erillisen ohjeistuksen mukaisesti. 9.1 PJ-keskukset Jakokaapit merkitään metallisilla merkintätangoilla alueilla joissa vaarana, että lumenajon tai muun toiminnan vuoksi ne ovat alttiita kolhuille. Merkitään kaapin yläosaan: - tunnusnumero - yksittäiselle välivarokkeelle merkitään sulakekoko - vanhat tunnukset poistetaan - kaavioita ei pidetä maastossa sen jälkeen, kun merkinnät ovat uuden tunnusjärjestelmän mukaiset

9 LÄHTÖJEN TUNNUKSET Merkintäpaikka ja merkinnät - lähtönumerot keskuksen kiinteään osaan - lähdön numero, sulakekoko ja osoite varokekytkinten kanteen, kiinteään osaan jos mahdollista. Merkintätapa: - uudisasennuksissa lähdöt numeroidaan vasemmalta oikealle suurenevasti, numerojärjestys ei pakollinen - suunnitelmassa olevaa järjestystä ei saa ilman suunnittelijan lupaa muuttaa - vanhojen asennuksien lähtöjen järjestystä ei muuteta jos merkinnät ovat oikeelliset, mutta lähtöjen merkinnät muutetaan uuden tunnusjärjestelmän mukaisiksi - vanhojen asennuksien lähdöt, joissa viitataan jakokaappitunnukseen, vaihdetaan uuden tunnusjärjestelmän mukainen tunnus MUUNTAMON PJ-KESKUS - syöttö merkitään S -kirjaimella, jos se tulee PJ-keskukseen kaapelilla - jos jonovarokekytkin/kytkimet toimivat syöttönä, merkitään ne S -kirjaimella - kun syöttö tulee kiskolla, merkintää ei tehdä - tunnusten merkintä kuten lähtöjen ja kaapelin tunnusten tapauksissa - muuntamopylväältä lähteviin ilmajohtolähtöihin merkitään ryhmänumero 9.2 KJ- jako- ja haaroituskaapit Kaapit merkitään metallisilla merkintätangoilla alueilla joissa vaarana, että lumenajon tai muun toiminnan vuoksi ne ovat alttiita kolhuille. Merkitään kaapin tai kotelon rungon yläosaan: - tunnusnumero ja nimi - jokaiselle ulkoseinälle hengenvaara-kyltti LÄHTÖJEN TUNNUKSET - jos KJ-kaappi sisältää erottimia, merkitään kuten kohdassa Puistomuuntamoiden ja niiden erottimien merkinnät.

10 Ilmajohtojen risteämien merkinnät Verkossa olevat johtoristeämät tulee olla merkitty risteämää edeltäville pylväille kummastakin lähestymissuunnasta, jotta tarkastus/viankorjauslentoa tekevä osaa varautua risteämään ajoissa. Viimeinen merkitty pylväs tulee 20kV verkossa olla n. 100m ennen risteämää. 20 ja 45 kv-verkon risteämä korkeamman jännitetason kanssa: - Ennen risteämää olevat pylväät merkitään 100 mm leveillä varoitusnauhoilla jotka on asennettava 200 mm välein - 3. pylväs ennen risteämää 3 nauhaa - 2. pylväs ennen risteämää 2 nauhaa - 1. pylväs ennen risteämää 1 nauha (viimeinen merkitty pylväs ennen Risteämää) 110 kv-verkon risteämä korkeamman jännitetason kanssa: - Ennen risteämää olevat pylväät merkitään ylöspäin osoittavilla nuolilla - 2. pylväs ennen risteämää 1 nuoli - 1. pylväs ennen risteämää 2 nuolta (viimeinen pylväs ennen risteämää) 11 Vesistöristeämien merkinnät Vesistöristeämät merkitään vesiliikennelain 463/1996 ja liikenneviraston ohjeen 6155/040/2010 Liikenneviraston ohje: ilmajohtojen, kaapeleiden ja muiden johtojen asettamisesta ja merkitsemisestä mukaisilla paikoilla. Taulujen ja merkintöjen tulee olla liikenneviraston määräyksen 6154/040/2010 Liikenneviraston määräykset vesiliikennemerkeistä ja valo-opasteista mukaisia. Ilmajohdot Vesistön ylittävät, vesiliikennettä rajoittavat ilmajohdot merkitään maastoon vesiliikenne-merkeillä. Ilmajohdot merkitään maastoon tiedotusmerkillä, jossa on salamaa esittävä kuvio. Lisäksi käytetään rajoitettu alikulkukorkeus merkkiä joka osoittaa sallitun alikulkukorkeuden metreissä. Merkki sijoitetaan ilmajohtoa kuvaavan merkin yläpuolelle väylän molemmille puolille. Merkintöjä koskeva suunnitelma on esitettävä liikennevirastolle ennen merkintöjen toteuttamista. Kaapelit Jos kaapeli kulkee vesialueen poikki, kaapeli tai johtotaulut sijoitetaan vesistön kummallekin rannalle kaapelin kohdalle. Jos kaapeli mutkittelee vesistössä, asennetaan kaapelit erityisesti kulkuväylän kohdalle. Useita vierekkäsisä kaapeleita

11 ei tarvitse merkitä erikseen. Rinnakkaiset kaapelit voidaan merkitä tauluilla joihin tulee merkintä johtojen laadusta. Epäselvissä tapauksissa tulee tarkemmat ohjeet pyytää liikenneviraston alueelliselta väyläyksiköltä tai tilaajalta.

12 LIITE 1. SÄHKÖVERKON MERKINNÄT, KUVALIITEOSA Kuva 1. Pylväsmuuntamoiden erottimien merkinnät Kuva 2. Puistomuuntamon nimen ja tunnusnumeron merkinnät

13 Kuva 3. Kennorakenteisen puistomuuntamot KJ-puolen merkinnät Kuva 4. Verkossa kauempana olevan erotuskohdan ilmaisu

14 Kuva 5. Erotinaseman merkintöjä Kuva 6. Ulkoiset tunnukset

15 Kuva 7. Jakokaapin lähtöjen tunnukset Kuva kV risteämä merkintä - kaksi nuolta ja 20kV risteämä - kaksi nauhaa Kuva 9. Pohjavesialue varoituskyltti

16 Kuva 10. Pääkytkin-tarra Kuva 11. Varo rinnakkaissyöttöä-tarra Kuva 12. Pylvääseen nouseva maakaapeli Kuva 13. Verkkokatkaisijan merkinnät