Viime aikoina kehitettyjä metsätyökoneita

Transkriptio

1 Viime aikoina kehitettyjä metsätyökoneita Pienpuiden karsimiskone Metsäviikon aikana esitetty kotimainen karsimiskone Oksa-Olli on tarkoitettu l1h cm paksuisten puiden karsintaan. Puiden syöttö koneeseen tapahtuu terävillä hampailla varustetuilla vetopyörillä. Niiden edessä ovat jousikuormitetut, puuta vastaan painavat terät,.joiden avautuminen ja sulkeutuminen tapahtuu automaattisesti. Käyttömoottorin teho on 4 hv, teoreettinen syöttönopeus n. 110 m/min ja koneen paino ilman moottoria n. 80 kg. Saamiemme tietojen mukaan koneesta on tekeillä ensimmäinen tehdasvalmisteinen koekappale. Uusi jännesahatyyppi Meillä yleisesti käytetyllä Jannesahalla on se varjopuoli, ettei Kuva 1. Karsimiskone Oksa-Olli. sillä voida katkaista yli " läpimittaisia puita välipuun asennosta ja muodosta johtuen. Nyt A. Ahlström Oy on korjannut tätä epäkohtaa rakentamalla välipuun Kesältuussa 1953

2 Metsätehon katsaus n:o 7 KESAKUUSSA 1953 SISÄLLYS: Sivu Viime aikoina kehitettyjä metsätyökoneita: Pienpuiden karsimiskone Uusi jännesahatyyppi Parannettu veitsikuorimakone Puutavaran lähikuljetuskoneista ja -laitteista: Vinslövsvaunu, eräs ruotsalainen traktoripuoliperävaunurakenne Telaketjuvaunuja puutavaran lähikuljetukseen Puolitelaketjurakenteet kehittyvät Vintturi, moottorisahan uusi lisävaruste Puutavaran kuormaus ja purkaminen: Autokuorman purkaminen kallistettavia pankkoja käyttäen.. 6 Norjalaisia aikatutkimuksia Isachsenin kuormauslaitteen käytöstä Kevyiden kuljettimien käytöstä 1-2 m pinotavaran kuormaukseen Rautatievaunujen kuormauksen tehostaminen erikoispankkoja käyttämällä Vintturin käyttöä pitkän puutavaran rautatievaunuun kuormauksessa koivulamellipuusta ja ylöspäin kaartuvaksi, joten ko. sahalla voidaan katkaista puita " läpimittaan asti. Parannettu veitsikuorimakonemalli Aikaisemmasta Parkko-kuorimakonemallista on kehitetty saatujen kokemusten perusteella uusi malli Parkko II. Se eroaa entisestä pääasiassa seuraavissa suhteissa: Polttomoottori on sijoitettu alemmaksi. Kuva 2. A. Ahlström Oy:n kehittamä jännesohomolli.

3 -3 Terälevy on varustettu 6 terällä ja sen läpimitta on pienempi. Terälevyn pyonmisnopeus on k /min entisen 400 k/min asemesta. Puristusvipu on jalkavarrella hoidettava. Syöttöpöytä on säädettävä. Kuorijätteiden poisto tapahtuu puhaltimella. Koneen paino moottoreineen on 140 kg. Suurin pituus on 110 cm, korkeus 115 cm ja leveys 95 cm, joten kone on aikaisempaa mallia pienempi ja kevyempi. Kuva 3. Parkko 11-kuorimakone. Puutavaran lähikuljetuskoneista ja -laitteista Vinslövsvaunu, eräs ruotsalainen traktoripuoliperävaunurokenne Vinslövsvaunu, jota valmistetaan kahta eri kokoa, on rakenteeltaan hyvin yksinkertainen X 20" suuruisen pyöräparin päälle on kiinnitetty alusta ilman jousitusta. Alustan pääl- lä ovat pankot ja etupuolella puominosturi vinttureineen. Vintturin käyttö tapahtuu voimanottoakselista automaattisella jarruna varustetun kytkimen välityksellä. Puomi kääntyy kuormattaessa itsestään vaunun keskustaan pam. Valmistajan ilmoituksen mukaan nosturin nostovoima on 1 tonni ja vaunun lastauskyky Kuva 4. Puutavaran kuljetusta traktorin vetämällä Vinslövsvaunulla.

4 tonnia sekä teräsköyden vinssausnopeus n. 0.5 m/sek. Vaunusta on Ruotsissa saatu hyviä kokemuksia. Varjopuolina pidetään kuitenkin pientä kuormausleveyttä ja pyörien sijaintia kehysrakenteen ulkopuolella, mikä jonkin verran vaikeuttaa vaunun liikkumista metsässä. Edellä mainitun tapaisia laitteita on kotitekoisina rakennettu muuallakin. Telaketjuvaunuja puutavaran lähikuljetukseen Amerikassa, Neuvostoliitossa ja -4- Saksassa käytetään 1- tai 2-osaisia telaketjuvaunuja puutavaran lähikuljetukseen. Viime aikoina myös Ruotsissa on alettu rakentaa telaketjuvaunuja käytettäviksi lähinnä puolitelaketjuilla varustetun pyörätraktorin yhteydessä. Tämän östbergs Smidesfabrikin rakentaman vaunun teknilliset päämitat ovat: Vaunun pituus 4.5 m, leveys 1.9 m ja lastauskorkeus 0.9 m. Kokonaiskuorma 5 tonnia. Pankot on varustettu kolmi- ( jakoisilla, irroitettavilla sivutuilla. Vaunun purkausta varten on hydraulinen kippi. Kuva 5. Ruotsalaisen Ostbergs Smidesfabrikin rakentama telaketjuvaunu. ITSESTÄÄN SEKOITTUVAA VOI TELUAINETTA KAKSITAHTI MOOTTOREIHIN. Kuten tunnettua, useimpien kaksitahtipolttomoottorien voiteluaine on sekoitettava polttonesteeseen ennen polttonestesäiliön täyttämistä. Menetelmä vaatii ylimääräisiä sekoituskannuja, ja öljyjen sekoittuminen on vaikeata. öljy-yhtiöt ovat nyt kokeilujen ja tutkimusten jälkeen lähettäneet markkinoille voiteluöljyn, jolle on ominaista erittäin hyvä sekoittuminen polttoaineeseen. Tästä johtuen ko. öljyä ei tarvitse sekoittaa polttoaineeseen ennen säiliön täyttää, vaan se lisätään suoraan polttonestesäiliöön. Kokemukset ko. öljyn kaikinpuolisesta soveltuvuudesta meikäläiseen ilmastoon puuttuvat.

5 Puolitelaketjurakenteet kehittyvät -5- Pyörätraktorin muuttaminen telaketjutraktoriksi erillisiä telaketjuja käyttäen on johtanut mm. seuraaviin ratkaisuihin: 1. Amerikkalaisen Arpsin täysmetalliset telaketjut on pyritty rakentamaan mahdollisimman hyvää lumen poistoa ja pientä sivuttaista luistamista silmällä pitäen. 2. Näihin on pyritty myös Farmingin uudessa ruotsalaisessa telaketjurakenteessa, jossa telaraudat on asennettu vinoon toisiinsa nähden, ns. zig-zag-asentoon. 3. Välipyöräparin eliminoimiseksi on Amerikassa rakennettu Power-Horse- tai muuhun traktoriin, jossa molemmat pyöräparit ovat yhtä suuret, molempien pyöräparien ympäri asennettavat telaketjut. Ne asennetaan päälle ilmakumirenkaitten ollessa tyhjinä. Traktorin ohjaus tapahtuu ohjausjarruilla. 4. Jylhävaaran Konepaja, Valkeakoski, on aloittanut puolitelaketjujen kotimaisen valmistuksen. Ketjut ovat tarkoitetut lähinnä Fordson Major- ja Ferguson-, erikoistilauksesta muihinkin pyörätraktoreihin. Kuva 6. Amerikkalaisen Arpsin puolitelaketjut. Kuva 7. Power-Horse-traktoriin molempien pyörien ympärille asennetut telaketjut. Kuva 8. Vasemmalla: Ruotsissa suunnitellut zig-zag-asentoisilla telaraudoilla varustetut puolitelaketiut. Oikealla : Volvon parannettu ketjurokenne, jossa mm. telakengät ovat liukumisen estämiseksi varustetut keskushokillo.

6 Vintturi, moottorisahan uusi lisövaruste Homelite-tehdas Amerikassa on alkanut rakentaa pieniä, moottorisahan polttomoottorista voimansa saavia vinttureita, joita voidaan käyttää mm. puutavaran juontotyöhön. -6- Kuva 9. Homelite- moottorisahan käyttämä vintturi. Puutavaran kuormaus ja purkaminen Autokuorman purkaminen kallistettavia pankkoja käyttäen 1 Norjalaisen Isachsenin kallistettava pankkorakenne Pankko, joka on esitetty jo Metsätehon vain jäsenilleen tarkoittamassa tiedoituksessa , on rakennettu puutavaranippujen jommalle kummalle sivulle tapahtuvaa purkamista varten. Kannatuskehissä ovat pankkojen alla kannatinlaatat, joiden toimintaa hoidetaan joko käsivivuilla tai tyhjö- tai paineilmamenetelmää käyttäen ohjaajan hytistä. Takapankko on kytketty etupankon liikkeisiin mekaanisesti siirtotangon välityksellä. Kallistuskulma on 10 astetta. Pankon kallistuessa sivupylväiden salvat avautuvat automaattisesti. II Amerikkalaisen Mooren kallistettava pankkorakenne Tässä vielä koleiluasteella olevassa rakenteessa pankot on asennettu rungon päälle ilman kannatuskehiä. Kallistuminen saadaan aikaan hydraulisen menetelmän välityksellä toimivien kannatintukien avulla. Kuva 10. Norjalaisen lsachsenin kallistettava pankkorakenne.

7 -1- Kuva 11. Amerikkalaisen Mooren kallistettavat pankot. Norjalaisia aikatutkimuksia lsachsenin kuormauslaitteen käytöstä Puutavaran kuormaus vedestä autoon Kuvaus kuormauslaitteesta ja järjestelystä on esitetty Metsätehon vain jäsenilleen tarkoittamassa tiedoituksessa Norjassa suoritetussa aikatutkimuksessa työryhmään kuului 4 miestä, joista 2 suoritti varsinaisen taakan teon, 1 syötti puita taakantekopaikalle ja 1 mies, kuljettaja, hoiti kuormauslaitetta. Ajan jakaantuminen kuorman teossa, jonka keskisuuruus oli 14.2 k-m3, oli seuraava: Sivu tukien, auton ja teräsköysien alkujärjestely.. 2 min 58 sek Varsinainen kuormaus... 27,. 12 > Autokuorman sitominen... 1,. 19,. Yhteensä 31 min 29 sek Kuormausryhmän suuruus riippuu kuormattavien autojen luvusta. Jos ajossa on vain 1 auto, 2 miestä on sopivin työryhmä, kun sen sijaan useampia autoja käytettäessä on edullisin 3 miehen muodostama kiinteä kuormausryhmä. Kuva 12. Kuormausta lsachsenin kuormauslaitteella. 1. kannotinponttooni, 2. lukko laukaisunaruineen, 3. vetoköysi, 4. kiinteät jolut, 5. kannatinhirsi.

8 -8- Kevyiden kuljettimien käytöstä 1-2-m pinotavaran kuormaukseen 1 Poikittaiskuljettimet Ota I ja vastaavat kiramot, joissa koukkuparin väli on m, soveltuvat vähintään 2-m tavaran kuormaukseen. Näiden paino on n. 250 kg, pituus n. 4 m ja moottori n hv. Kemijärven kiramon malliset kiramot soveltuvat 1-m tavaran kuormaukseen. Niiden runkorakenne on tehty putki- ja kulmaraudasta ja nostoketju on tavallista rengasketjua. Paino on n. 110 kg, pituus n. 6 m ja moottori n hv. Kuva 13. Halkojen kuormausta Kemijärven kiromolla. II Pitkittäiskuljettimet Amerikassa käytetyt hihna- ja ketj ukulj ettimet: Pohjois-Amerikassa on erikoisesti viime vuosina saatu hyviä kokemuksia kevyistä pitkittäiskuljettimista puutavaran rautatievaunuun ja kuormaautoon kuormauksessa. Syynä näiden kuljettimien käyttöön on ollut ihmistyövoiman saannin vaikeutuminen etenkin raskaiden, lumisten pölkkyjen siirtotyöhön. Kuljettimilla onkin saavutettu huomattava työn keventyminen ja samalla kuormausnopeuden kasvu. Esimerkkinä mainittakoon tietoja amerikkalaisesta Bosworth Manufacturing Co:n valmistamasta hihnakuljettimesta. Hihna on 6" leveä ja 16' pitkä ja varustettu 6' välimatkoin sijaitsevilla poikkilevyillä. Voimakoneena on 4 hv polttomoottori ja laitteen kokonaispaino on kg. Työryhmänä käytetään tavallisesti 3 miestä, joista 2 siirtää puut kuljettimelle ja 1 nostaa ne pinoon auton lavalla seisten. Eräässä paikassa kuormausteho tätä työryhmää käyttäen oli p-ms:n autokuorma/ min. Saman kuorman tekoon kului kuljettajalta ja apumieheltä tuntia ilman kuljetinta.

9 Viime aikoina on käyttöön tullut myös em. kevyempiä, n. 100 kg painoisia pi tki ttäiskulj etinraken - teita. -9- Meilläkin on jo suunnitteilla kevyiden lyhyen tavaran kuormaukseen sopivien pitkittäiskuljettimien valmistus. Kuva 14. USA:n pohjoisosissa on todettu siirrettävän hihnakuljettimen käyttö kannattavaksi erikoisesti painavien, lumisten kuitupöllien autoonkuormauksessa. Kuormausryhmänä on tavallisesti 3 miestä. ~f. '\ K11va 15. Em. hihna kuljetin on yläpäästään tuettu yksijalkaisella jatkettavalla tuella.

10 Rautatievaunujen kuormauksen tehostaminen erikoispankkoja käyttämällä A. Ahlström Oy:ssä on suoritettu kokeiluja räutatievaunujen kuormausta hidastavien välirimojen ja sidelankojen käytön eliminoimiseksi erikoispankkoja ja -sivutukia käyttämällä. Vaunun pohjan levyiset pankot on sijoitettu irrallisina vaunun pohjalle sijoitettujen jalustojen varaan. Pankkojen sivutuet ovat kaksiosaiset ja purkamispuolen vastakkaiselta puolelta laukaistavat. Kaikkien varusteiden yhteispaino on 750 kg. Tehtyjen havaintojen mukaan siirrettävällä kiramolla kuormaamiseen sivutyöt huomioon ottaen on tällä menetelmällä kulunut keskimäärin n. 1 t. vaunukuormaa kohti. Kuva 16. Penkoilla ja kaksijatkoisilla sivupylväillä varustetun rautatievaunun kuormaus tapahtuu kiramolla nopeasti, kun välirimoja ja sidelankoja ei tarvitse käyttää. Metsätehon käynnissä olevat tutkimukset Hakkuu töiden palkkauksessa sovellettava, ns. pistetaulukkojärjestelmä on viimeistelyn alaisena. Koealoja on perustettu työvaikeustekijöiden luokittelua varten eri puolille maata, mm. yhteistoimi.nnassa paikallisten metsänhoitajayhdistysten kanssa. Viime talvena suoritetun pyörätraktorikokeilun aineisto on käsitelty ja seloste on tekeillä. Samalta työmaalta tehdyistä h evospolannetiekokeiluista on laadittu tiedoitus. Pinotavaran autoon kuormausja autosta purkamistutkimuksen aineisto on talviolosuhteiden osalta kerätty ja alkukäsittely suoritettu sekä jatkokäsittely on työn alaisena. Kesäolosuhteita koskevan aineiston keräämiseen on ryhdytty. Kuorellisten ja kuorittujen havupuutukkien uppoamistutkimus on käynnissä Kokemäenjoen vesistössä. Aineiston laajuus on yli kpl.

11 - 11 Vintturin käyttöä pitkän puutavaran rautatievaunuun kuormauksessa 1 Väki-Peto, uusi kotimainen rautatievaunuun kuormauslaite Viime talvena kokeiltiin menestyksellisesti kevyen vintturin käyttöä tukkien rautatievaunuun kuormaukseen. Laitteen muodostaa erillinen sivupylväs ja siihen kiinnitettävä vintturi oikosulkumoottoreineen sekä pylvään päässä taittopyörä, jonka ympäri vintturin teräsköysi kulkee. 1.5 kw oikosulkumoottoria hoitaa vaunussa seisova tukkien ja lattojen asettelusta huolehtiva mies painikeohjaim~lla. Kuormaaja kiinnittää tukit teräsköyteen ja suorittaa kiinnityslaitteen laukaisun. Varusteisiin kuuluvat myös jolujen päihin kiinnitettävät, liukumista estävät kärjet. Vintturi on varustettu automaattisella jarrulla. Energian kulutus on Kuva 17. Väki-Peto (Valmistaja: Kone ja Terä, Tampere) kaikkine varusteineen. Kuva 18. Tukkien rautatievaunuun kuormaus Väki-Petoa käyttäen tapahtuu liu kumista estävillä kärjillä varustettuja joluja pitkin.

12 -12 - kwh/vaunukuorma ja nostokyky 300 kg 0.6 m/sek. nostonopeudella. Vintturin paino moottoreineen on 69 kg, pylvään 36 kg, jolujen kärkien 18 kg sekä kaapelien 6.5 kg. II Saksalaisia käsivintturilla toimivia rautatievaunuun kuormauslaitteita Saksassa pitkän tavaran kuor- maukseen tarkoitetut vintturikuormaajat ovat tavallisesti käsikäyttöisiä ja vaihdettavalla välityssuhteella varustettuja. Nosturin runko on vaunuun nojaava ja alapäästään kiskoihin tai vaunun sivupylvään holkkiin kiinnitetty. Nostokyky vaihtelee kg. Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton ja Keskusmetsäseura Tapion yhteinen t e 1 t tan ä y t t e 1 y osallistuu kesällä 1953 seuraavilla paikkakunnilla pidettäviin maatalousnäyttelyihin: 1) Somero , 2) Seinäjoki , 3) Perho , 4) Lohja , 5) J ämsä , 6) Raahe , 7) Kuva 19. Saksalaisia kösivintturilla toimivia k uormauslaitteita. Vinttureita voimistaa mm. Firma Boog, Wien. Ranua , 8) Nilsiä Näyttelyssä valaistaan sekä metsänhoidollisia että puutavaran hakkuuseen ja kuljetukseen liittyviä kysymyksiä ja havainnollisesti esitellään puunjalostusteollisuuttamme sekä sen merkitystä maamme taloudelle.