KEMIA. Tarjoamme laboratorio- ja asiantuntijapalveluita

Transkriptio

1 KEMIA 2/2012 Kemi TÄHTIEN tarhoissa syntyy uutta HYÖNTEIS- HERKUT yllättävät KEMIAN kosmopoliitin värikäs elämä Asiantunteva laboratoriokumppanisi Tarjoamme laboratorio- ja asiantuntijapalveluita Metsäteollisuudelle Prosessiteollisuudelle Energiateollisuudelle Kaivannaisteollisuudelle Tarjoamme asiakkaillemme niin yksittäisiä laboratorioanalyysejä kuin myös jatkuvaa kumppanuutta. Tuemme päivittäistoiminnan päätöksenteossa ja olemme mukana asiakkaan liiketoiminnan kaikissa vaiheissa. Vieraile osastollamme 3d27 kevään merkittävimmässä teollisuuden ammattitapaamisessa Prosessiteollisuus tapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa MURHA- SYYTE päätti verensiirrot Espoo Kuopio Rovaniemi Outokumpu Raahe Sodankylä

2 Bruker AXS Bruker AXS Nordic XRD X-ray Diffraction D2 Phaser : Fast Table Top X-ray Diffractometer XRF X-ray Fluorescence S8 Dragon : New Simultaneous X-ray Spectrometers. Elements from Boron to Uranium simultaneous μxrf Micro XRF M4 Tornado : 25 μm lateral resolution SEM-EDS X-Flash 5000 : Up to 3 million counts/sek Products : Chemical Analysis Elemental analysis with Optical emission (OES Optical Emission Spectroscopy), X-ray Fluorescence (XRF X-ray Fluorescence) eller Combustian analysis (CHNOS) Känner Du till våra produktområden Crystallography? Determination of chemical structure in crystalline materials by X-Ray Diffraction (XRD) Topography Analysis Surface analysis with Atomic Force Microscopes (AFM) and Stylus Profilometers (SOM) Micro Analysis Energy dispersive analysis (EDS) and Electron Backscatter Diffraction (EBSD). μxrf Micro XRF X-ray Flourescence micro analysis with down to 25 μm lateral resolution think forward Coming activities Analyysitekniikka 2012 in Helsinki April The place to be if you want to network with other laboratory and industrial analysis professionals. Euro Mine Expo, June in Skellefteå, Sweden The Euro Mine Expo in Skellefteå is held every second year. It is a forum for people in the Mining and Prospecting Industry to see new developments in instrumentation and meet colleagues. Norwegian X-ray Conference September 2012 The 17th Norwegian X-ray Conference, held in Kristiansand, Norwarbrings together industrial and academic experts and users of XRF, XRD and EDXRF from all Nordic countries. Bruker AXS Nordic AB Vallgatan Solna Tel: +46 (0) Fax: +46 (0) info@bruker-axs.se XRD/XRF/OES/EDS/EBSD/AFM/SOM

3 Scan this QR code with your smartphone for exclusive content. Introducing the ACQUITY UPLC I-Class System Waters has created the highest performing UPLC ever engi neerer ed. Sign ificantly imp mprove d chromatographic performa nce gives yo u more con onfide nce in you our resu sult lts and allows you to get the most sensitivityty from your mass spectr omet eter. But for the scientists who want answers to the most complex challenges, th e ACQUITY UPLC I-Class is simply about one thing. Opportunity. Learn more at waters.com/iclass Waters Finland, Kutomotie 16, HELSINKI Phone (09) finland@wate rs.com 2011 Waters Corporation. Waters, UPLC and ACQUITY UPLC are registered trademarks of Waters Corporation. The Science of What s Possible is a trademark of Waters Corporation.

4 SISÄLLYS Tähtisumuissa syntyy uusia yhdisteitä, tähtiä ja planeettoja. Draaman käänteet kestävät miljoonia vuosia. (s. 6) Kemialliset reaktiot ovat herkullisimmillaan keittiössä, huomasivat hämäläisopettajat. (s.52) NASA/ESA 6 Astrokemia avaa tähtitarhojen saloja Jarmo Wallenius 12 TÄTÄ MIELTÄ Hiukkasen hiukkasista Saila Seppo 14 Tulevaisuuden kokit tekevät Herkkuja hyönteisistä Arja-Leena Paavola 18 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 26 AJANKOHTAISTA Osa yrityksistä yhä huonosti perillä velvoitteistaan Kemikaalivirasto varautuu seuraavaan ruuhkaan Leena Laitinen 30 UUTISIA 36 VIHREÄT SIVUT 42 NÄKÖKULMA Biotakkoja ja spriilyhtyjä Anja Nystén 42 KEMIA SILLOIN ENNEN 44 PIENI SUURI NANO Uusia materiaaleja nanoselluloosasta Maija Pohjakallio 46 Yrjö Kauko oli pehtorin poika ja Kemian kosmopoliitti Päivi Ikonen 50 NAISET JA KEMIA Lise Meitner todisti uraanin halkeavan Sisko Loikkanen Veikko Somerpuro Kaukojen kotiarkisto Eila Hämäläinen 52 Kemiaa kauhassa Hannu Korhonen, Eila Hämäläinen ja Erna Arrenius Bon appètit! Tutkija Lena Huldén paljastaa yllättäviä asioita sudenkorennosta. (s. 14) Tulisieluinen työmyyrä Yrjö Kauko (vas.) ei ollut ihan tavallinen kemian professori. (s. 46) 56 Suomalaisten ruokavalio kohenee hitaasti Kasvikset eivät vieläkään maistu Sanna Alajoki 58 Korroosio on juonikas vihollinen Prosessimuutokset asettavat haasteita materiaaleille Lauri Lehtinen 60 Elektronimikroskopia paljastaa vaurion syyt Risto Parikka ja Tom E. Gustafsson 62 Venäläiskeksintö tuotantoon Joensuussa Lämmönvaihdin kerää hukkalämmön Lauri Lehtinen 64 Tuhkan ravinteet takaisin metsään Elina Saarinen 66 Varhaiset verensiirrot tyssäsivät murhasyytteeseen Pekka T. Heikura 69 KEEMIKKO Äly hoi 70 ULKOMAILTA 72 HENKILÖUUTISIA Tasa-arvoa tarvitaan myös kemiantehtaassa 76 TULEVIA TAPAHTUMIA 77 SEURASIVU 78 KEMIAA KOKO ELÄMÄ Laatua maalipurkissa Jari Kettunen 79 MESSUSIVUT 4 KEMIA 2/2012

5 Pääkirjoitus 27. maaliskuuta 2012 KEMIA Kemi Vol. 39 Coden: KMKMAA ISSN Toimitus Redaktion Office Pohjantie 3, FIN Espoo puh faksi Päätoimittaja Chefredaktör Editor-in-Chief DI Leena Laitinen Toimituspäällikkö Redaktionschef Managing Editor Päivi Ikonen Taitto Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen Sihteeri Sekreterare Secretary Irja Hagelberg Vakituinen avustaja Permanent medarbetare Contributing Editor Sanna Alajoki Ilmoitukset Annonser Advertisements Myyntipäällikkö Forsäljningschef Sales Manager Kalevi Sinisalmi Tilaukset Prenumerationer Subscriptions puh , faksi Tilaushinnat Kotimaassa 89 euroa (kestotilaus 79 euroa), muut maat 120 euroa Kouluille 45 euroa, Prenumerationspris i Finland 89 euro, övriga länder 120 euro Subscription price (out of Finland) EUR 120 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 15 (special issue 5/2011 EUR 19) Osoitteenmuutokset Suomen Kemian Seura puh , faksi toimisto@kemianseura.fi Kustantaja Utgivare Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja Verkst. direktör Managing Director Leena Laitinen Pohjantie 3, FIN Espoo puh leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto Redaktionsråd Editorial Board Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe Oy Professori Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Tutkija Helena Laavi, Aalto-yliopisto Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Apulaisjohtaja Juha Pyötsiä, Kemianteollisuus ry Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Tiedotuspäällikkö Sakari Sohlberg, VTT Miehet jotka vähättelevät naisia Mikä ei kuulu joukkoon? Lahjakas tutkija saapuu intoa täynnä uuteen työpaikkaan. Pian hän löytää itsensä kellarikerroksen verstaasta, koska esimies ei halua naista laboratorioonsa. Ammattiliiton viestintäpäällikkö valittaa vuosia jatkuneesta kiusaamisesta työsuojeluviranomaisille, ja poliisi aloittaa tutkinnan. Kiusaamisesta epäilty esimies kutsuu koolle hallituksen, joka antaa pikapotkut naiselle. Rakennusalan työntekijä joutuu esimiehensä syrjimäksi ja kourimaksi. Työsuojeluviranomaisille tehty valitus ei johda muuhun kuin kohtelun pahenemiseen. Nainen joutuu sairauslomalle ja työpaikasta lähdettyään työttömäksi. Vanhoillislestadiolainen yhdistys yrittää rakkauden hengessä estää jäsenensä pappisvihkimyksen. Kun painostus ei auta, johtokunta ottaa naiselta luottamustehtävät pois ja ilmoittaa, ettei tämä ole enää Jumalan valtakunnassa. Tosi asiassa kaikki kuuluvat samaan suureen kertomukseen naisten kokemasta syrjinnästä ja vähättelystä työelämässä. Ensin mainittu tapahtui Lise Meitnerille vuonna 1907 (lue lisää sivulta 50), muut kolme on uutisoitu Suomessa vuonna Olisiko meidän syytä tehdä jotain, jotta jälkeläistemme tyttärien ei tarvitsisi kokea vastaavaa enää sadan vuoden kuluttua? Räikeät tapaukset ovat jäävuoren huippu. Pinnan alla vaikuttaa rakenteellinen syrjintä. Siinä missä kolmikymppinen urahalukas mies on headhuntereiden unelmasaalis ja hyvä veli -verkoston kasvatuskelpoinen kokelas, samanikäinen pätevä nainen saa sinnitellä handicapeineen työpätkästä toiseen. Palkoissa on epätasa-arvoa, johtajien valtaenemmistö on miehiä, luottamuselimien naiskiintiöitä täytetään pitkin hampain. Työelämä välittää monin tavoin viestiä, että miehet ovat tekijöitä ja naiset apulaisia. Näinkö on? Seitsemän vuosikymmentä sitten suomalaiset naiset maalla ja kaupungeissa elivät suurta ihmiskoetta. Viiden vuoden ajan he pitivät valtavalla työpanoksella ja rankoissa poikkeusoloissa yhteiskuntamme pystyssä miesten taistellessa rintamalla. Siinä sivussa he kasvattivat seuraavan sukupolven rakentamaan uutta. Ei ollut varaa kyseenalaistaa naisten suorituskykyä. Esimerkki velvoittaa meitä nykynaisia tekemään lopun naisten syrjinnästä työelämässä. Se onnistuu yhteisellä tahdolla ja yhteistyöllä niiden miesten kanssa, jotka eivät vähättele naisia. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 100, erikoisnumeroilla kpl:n lisäjakelu. Forssa Print, Forssa 2012 ISO 9002 Karolliina Ek 2/2012 KEMIA 5

6 Astrokemia avaa tähtitarhojen NASA/ESA Kuva Orionin sumusta on koottu Hubble-avaruusteleskoopin ottamista kuvista. 6 KEMIA 2/2012

7 saloja Astrokemia tutkii alkuaineiden kosmista runsautta sekä tähtien, planeettojen ja elämän syntymistä. Maailmoja syleilevän tieteenalan avulla avaruudesta on löydetty jo yli 170 molekyyliä. Jarmo Wallenius 2/2012 KEMIA 7

8 Tiedemaailmaa kohautti viime vuonna hapen molekulaarisen muodon löytyminen avaruudesta. Tähtienvälinen aine pilvineen, komeetat, meteorit ja oma aurinkokuntamme planeettoineen ja kuineen ovat astrokemian ja samalla myös astrobiologian keskeisiä tutkimuskohteita. Astrokemia tutkii eri alkuaineiden kosmista runsautta ja keskinäisiä reaktioita, yhdisteiden syntyä ja pysyvyyttä avaruudessa sekä niiden vuorovaikutusta säteilyn ja kosmisten hiukkasten kanssa. Pelkistäen voidaan sanoa, että astrokemia tutkii tähtien, planeettojen ja elämän syntymekanismeja ja -ehtoja. Kosmisen kemian keskeisiä kysymyksiä on se, missä määrin molekyylit ja kemialliset reaktiot ovat vaikuttaneet tähtienvälisessä avaruudessa universumin kehityskulkuun ensimmäisten neutraalien vetypilvien muodostumisesta ja tähtien synnystä alkaen. Spektroskopia tärkein työkalu Avaruudesta on löydetty 75 vuoden aikana yli 170 molekyyliä, radikaalia ja ionia. Ensimmäinen tähtienvälisestä avaruudesta tunnistettu molekyyli oli kaksiatominen metylidyyniradikaali CH, joka löydettiin vuonna Tähän mennessä kosmoksesta on analysoitu 15 sellaista yhdistettä, joissa atomien lukumäärä on yli kymmenen. Planetaarisisssa sumuissa on havaittu myös C60- ja C70-fullereeneja sekä 24:stä hiiliatomista koostuvaa grafeenia. Näitä löydöksiä ei kuitenkaan ole vielä vahvistettu. Viime vuonna tiedemaailmaa kohautti universumin kolmanneksi yleisimmän alkuaineen eli hapen molekulaarisen muodon löytyminen avaruudesta. Löytö tehtiin Auringosta valovuoden päässä olevasta Orionin kaasusumusta meille suomalaisillekin tutun Herschelavaruusteleskoopin avulla. Toukokuussa 2009 taivaalle laukaistun ja vielä ainakin vuoden ajan havaintoja tekevän Herschel-infrapunakaukoputken pääpeili on tarkkuushiottu oikeisiin mittoihinsa Piikkiössä Tuorlan observatoriossa. Monoliittinen peili on jopa Hubbleavaruusteleskoopin pääpeiliä kookkaampi, 3,5 metriä halkaisijaltaan. Suurin osa astrokemian tuottamasta tiedosta saadaan spektroskopian avulla. Avaruudessa ja maassa toimivat infrapuna- ja radioteleskoopit keräävät taivaalta sormenjälkiä eli spektriviivoja tähtienvälisen aineen molekyylien pyörimis- ja Apoc2400 Herschel-satelliitti rakennettiin Euroopan avararuusjärjestön ESAn tutkimuskeskuksessa Estecissä puhdastilaoloissa. Monta nimeä Kemian alaa, joka tutkii avaruudessa esiintyviä atomeja, molekyylejä ja yhdisteitä, kutsutaan yleisimmin astrokemiaksi. Myös atomi- ja molekyyliastrofysiikka, avaruuskemia ja kosmokemia kertovat, mistä on kyse. Niissä kaikissa kemia tieteenalana yhdistyy astronomiaan. värähtelymuutoksien yhteydessä syntyvän säteilyn rotaatio- ja vibraatiospektreistä radio-, mikroaalto- ja infrapunaalueilla. Havaintoja verrataan laboratoriokokeiden tuloksiin. Nesteheliumin avulla 4,2 kelvinasteeseen jäähdytetyn Herschelin mittalaitteistot on valjastettu tutkimaan tähtienvälisessä avaruudessa, omassa Linnunradassamme ja lähigalakseissa olevien molekyylien, ionien, atomien ja myös kiinteän pölyn lähettämää säteilyä. Tähtienväliset tapahtumat vaativat aikaa Tuore osoitus astrokemian ja atomi- ja molekyyliastronomian tärkeydestä oman aikamme tieteelle ja tutkimukselle saatiin tämänvuotisilla Amerikan tieteiden edistämissäätiön AAAS:n järjestämillä Tieteen päivillä, jotka pidettiin helmikuussa Kanadan Vancouverissa. Yksi ohjelman seminaareista käsitteli aineen kiertokulkua tähtijärjestelmissä. Alan johtavat tutkijat Paul Goldsmith 8 KEMIA 2/2012

9 ja Margaret Meixner käsittelivät esityksissään tähtienvälistä ainetta ja etenkin tähtien syntysijoina ja lastenkamareina toimivia tiheitä molekyylipilviä. Tähtienvälinen avaruus ei ole staattinen näyttämö vaan galaksien dynaaminen osa, jossa materiaa liikkuu ja tiivistyy eri vaiheiden ja faasien kautta tähdiksi ja purkautuu taas takaisin avaruuteen. Tähtienvälisen aineen arvioidaan uudistuvan linnunradoissa muutaman vuosimiljardin kuluessa. Joissain tapauksissa kierto diffuuseista, harvoista ainepilvistä ensin tiiviiksi molekyylipilviksi ja edelleen painovoiman ajamana prototähtien kertymäkiekkojen kautta yksittäisiksi tähdiksi tai tähtijoukoiksi ja taas takaisin uudeksi tähtienvälisten pilvien raaka-aineeksi saattaa olla varsin nopeaakin, vain muutama sata miljoonaa vuotta. Tähtienvälisestä kaasusta 95 prosenttia on neutraalissa muodossa ja loput viisi prosenttia ioneina. Kolme neljäsosaa neutraalista kaasusta on atomeina, lähinnä vetynä ja heliumina ja loput 25 prosenttia molekyyleinä. Muun muassa pysyviä hiilimonoksidi- eli CO-molekyylejä on löydetty jo hyvin nuoresta, alle miljardin vuoden ikäisestä universumista. Hiilimonoksidi on stabiili molekyyli jopa yli kelvinasteen lämpötiloissa eli olosuhteissa, jotka olivat vallitsevia jo silloin, kun vety- ja heliumytimistä alkoi muodostua jäähtyvässä universumissa pysyviä atomeja vuotta alkuräjähdyksen jälkeen. Hiilimonoksidilla on ratkaiseva merkitys itse pölyn ja sen pinnalle tiivistyvien aineiden kemiassa. Pölyhiukkasten koko on tavallisesti alle yhden mikrometrin, ja keskikoko on tavallisesti vain 0,1 mikronin luokkaa. Pölyn pintaan muodostuu helposti hyvin ohut, kymmenen nanometrin paksuinen jääkerros eräänlaiseksi liimaksi. Hiilimonoksidin rooli tähtienvälisessä avaruudessa riippuu usein siitä, millainen on hapen ja hiilen keskinäinen suhde kuolleiden, fuusiopalonsa lopettaneiden tähtien jäljiltä. Jos happea on ylijäämä, se sitoutuu muun muassa veteen, hiilidioksidiin ja typen oksideihin. Jos taas hiiltä on happea runsaammin, kaikki happi on kulunut hiilimonoksidin muodostumiseen. Tällöin Auringon kaltaisen kuolleen tähden jäljiltä on löydettävissä muun muassa typen oksideja, asetyleeniä, metaania, ammoniakkia ja vetysyanidia. Tähtienvälisessä avaruudessa ainetta esiintyy tiivistyneenä hyvinkin vaihtelevissa, Maasta paljon poikkeavissa olosuhteissa. Vetyä esiintyy kaasumaisena kaikissa eri muodoissaan: ionisoituneena, neutraalina ja molekyyleinä lämpö- tilasta, tiheydestä ja magneettikentistä riippuen. Omassa Linnunradassamme on laajoja harvaa ionisoitunutta vetyä sisältäviä tähtienvälisiä alueita. Tällaisten alueiden lämpötila on astetta ja ionisoituneen vedyn tiheys vain 0,2 0,5 atomia kuutiosenttimetriä kohden. Alueiden koko voi kuitenkin olla jopa tuhat parsekia (paralleksisekuntia) eli yli valovuotta. Neutraalia atomaarista vetyä sisältävien lämpimien alueiden eli lämpimän neutraalin väliaineen tiheys on myös pieni, lämpötila astetta ja koko parsekia eli valovuotta. Sen sijaan kylmän väliaineen vetytiheys on jo atomia kuutiosenttimetriä kohden ja lämpötila vain kelvinastetta (alle 170 celsiusastetta). Tällaisten pakkaspilvien koko on valovuotta. Molekyylipilvissä syntyy uusia yhdisteitä Kemian näkökulmasta tärkeimpiä ja mielenkiintoisimpia tähtienvälisiä alueita ovat molekyylipilvet, joissa vetykaasun tiheys voi olla jopa molekyyliä kuutiosenttimetrissä. Tällainenkin tiheys vastaa hyvää maanpäällistä tyhjiötä. Lämpötila pilvissä on vain astetta absoluuttisen nollapisteen yläpuolella. Suurimpien molekyylipilvien läpimitta voi olla jopa 250 valovuotta, mutta tavallisimmin ne ovat 30 valovuoden korkuisia. Tällaisissa olosuhteissa vetymolekyylejä, neutraalia vetyä ja hiilimonoksidia voi tiivistyä hiiltä ja silikaatteja sisältävien pölyhiukkasten päälle. Vety voi usein vaellella ja tunneloitua pölyhiukkasen päälle muodostuneen ohuen jääkerroksen sisälle ja läpi. Pölyhiukkasen pinnalla voi tapahtua kemiallisia reaktioita. On todennäköistä, että yksinkertaisimpia molekyylejä, kuten hiilidioksidia, ammoniakkia ja Linnunradan koostumus Kotigalaksissamme Linnunradassa on lähes 200 miljardia tähteä. Vuosittain syntyy vain kaksi tai kolme uutta Auringon kokoista tähteä. Galaksimme massasta 90 prosenttia on keskittynyt tähtiin, ja tähtienvälistä ainetta on 10 prosenttia. Siitä taas 99 prosenttia on kaasua, etupäässä vetyä. Prosentin verran on tasaisesti kaasun joukkoon sekoittunutta pölyä. Pöly, joka on kuolleiden tähtien tuhkaa, koostuu enimmäkseen piistä, sen oksideista, karbideista, silikaateista ja hiilen erilaisista muodoista (kuten noesta, grafiitista ja timantista) mutta myös raskaammista, supernovien räjähtäessään ulos syöksemistä alkuaineista ja yhdisteistä. Kuvapari Orionin sumun Trapetsi-tähtiryhmästä. Vasemmalla optinen ja oikealla infrapunakuva. NASA/ESA metanolia, syntyy vesijään pinnalla. Ulkopuolelta tuleva ultraviolettisäteily ja kosmiset hiukkaset voivat toimia sekä reaktioiden käynnistäjinä että myös jään lämmittäjinä. Jään lämmetessä reaktiotuotteita vapautuu avaruuteen. Molekyylipilvissä voi pienistä tiheyksistä huolimatta tapahtua harvakseltaan kahden kappaleen välisiä törmäyksiä ja reaktioita. Reaktioiden todennäköisyys ja tehokkuus kasvaa, kun toinen hiukkasista on varattu eli ionisoitunut ja toinen taas esiintyy molekyylimuodossa. Tällaisten reaktioiden on todettu tuottavan tehokkaasti uusia molekyylejä ja neutraaleja atomeja. Tutkijoita on viime kuukausina hämmästyttänyt myös se, että supernovat eli räjähtävät tähdet pystyvät itsekin tuottamaan hyvin monimutkaisia orgaanisia, kivihiiltä ja petrolia muistuttavia fossiilisia yhdisteitä, joissa on mukana sekä 2/2012 KEMIA 9

10 Supernovat eli räjähtävät tähdet pystyvät tuottamaan hyvin monimutkaisia orgaanisia yhdisteitä. Infrapunakuva Kotkasumusta paljastaa emissiosumusta uusia rakenteita. Hubble-avaruusteleskoopin kuvaama yksityiskohta Kotkasumun keskeltä. ESO Jeff Hester ja Paul Scowen / Arizonan yliopisto ja NASA hiilen aromaattisia eli rengasmaisia että alifaattisia eli ketjumaisia rakenteita. Toisaalla taas on Orionin kaasusumusta tehtyjen mittausten yhteydessä hämmästelty tuoreeltaan sitä, miten helposti ja runsaasti metanolia on muodostunut sikäläisessä tähtien lastentarhassa. Metanolia pidetään varteenotettavana ja tärkeänä molekyylinä juuri elämälle tärkeiden orgaanisten molekyylien syntetisoinnissa. Oman aurinkokuntamme synnyn aikoihin viitisen miljardia vuotta sitten metanolipitoisuus näyttäisi kuitenkin komeettatutkimusten perusteella olleen yllättävän alhainen. Koska molekyylejä koossa pitävät sidokset ovat hyvin herkkiä säteilylle ja korkeille lämpötiloille, niitä havaitaan tähtienvälisestä kylmästä avaruudesta juuri pimeiden molekyylipilvien sisuksista, kuolevien, punaisten jättiläistähtien ulkokerroksista, komeetoista ja planeettojen kaasukehistä. Erittäin tehokkaita uusien molekyylien syntysijoja ovat molekyylipilvien kuumiksi ytimiksi kutsutut taskut, missä kaasun tiheys voi olla jopa satamiljoonaa hiukkasta kuutiosenttimetrissä ja lämpötila kelvinastetta eli lämpimimmillään lähes ihmisen ruumiinlämmön luokkaa. Tällaisia alueita näyttäisi löytyvän muun muassa Jousimiehen tähdistössä noin 400 valovuoden päässä Linnunradan keskustasta sijaisevassa Sagittarius B2 -sumussa, josta on löytynyt liki puolet tähän mennessä tunnistetuista astrokemiallisista molekyyleistä. Myös meistä 450 valovuoden päässä oleva Härkä-sumu ja valovuoden päässä oleva Orionin kaasusumu ovat monimutkaisten orgaanisten molekyylien syntysijoja. Sagittarius B2:sta on löytynyt muun muassa biokemiallisesti mielenkiintoista 8-atomista glygoaldehydiä, yksinkertaista sokeria. Reagoimalla muiden molekyylien kanssa se voi muodostaa monimutkaisempia sokereita, kuten glukoosia ja riboosia, joka on rna:n ja dna:n rakennusmateriaalia. Sagittarius B2:sta on saatu vahvoja viitteitä myös yksinkertaisimman aminohapon, glysiinin, läsnäolosta. Kyseisen molekyylipilven keskilämpötila kuumien taskujen ulkopuolella on kuitenkin vain 30 kelvinastetta. Kirjoittaja on fyysikko ja tiedetoimittaja. jarmowallenius@hotmail.com 10 KEMIA 2/2012

11 Nopein, pienin, monipuolisin ja USA:n myydyin automaatiojärjestelmä! LIQUID HANDLING MADE EASY Agilentin Bravo automaattinen nesteenkäsittelyjärjestelmä tarjoaa tarkkaa ja täsmällistä pipetointia laajalla tilavuusalueella parantaen tulosten laatua ja toistettavuutta. Sen joustavuus ja skaalautuvuus helpottaa integroitumista omaan laboratorioosi. Lue lisää niin tiedät miksi BRAVO on USA:n myydyin automaatiojärjestelmä: Agilent Technologies on maailman suurin laboratoriolaitteita valmistava yritys. Suomessa Agilentilla on noin 35 työntekijää eri puolilla Suomea. Lisätietoa tuotteista ja palveluistamme löydät osoitteesta

12 TÄTÄ MIELTÄ Hiukkasen hiukkasista YKSIKIN KYNTTILÄ nostaa huoneilman hiukkaspitoisuuden muutamassa minuutissa moninkertaiseksi. Kynttilästä irtoaa samanlaisia nokihiukkasia kuin puiden polttamisesta avotakassa tai tupakoinnista. Pienet, halkaisijaltaan alle 2,5 mikrometrin hiukkaset vahingoittavat keuhkoja ja verenkiertoa. Ainakin astmaatikon kannattaa jättää kynttiläillalliset väliin ja koristaa pöytä kasveilla. Ei kukilla, joista ilmaan pääsee siitepölyä, vaan vaikka sulkasaniaisilla tai supputraakkipuulla. Itsellenikin tulee oireita ja hengitysvaikeuksia, kun saunan piipusta nousee savua tai vieressäni tupakoidaan, vaikka minun ei pitäisi olla lainkaan allerginen. En kasvanut steriilissä ympäristössä vaan tutustuin jo hyvin pienenä erilaisiin hiukkasiin. Hellin kotonani kissoja, ja kun leikeissä tarvittiin nukkevauvoille maitoa, kiertelin vanhempieni kauppapuutarhassa tutkimassa erilaisia jauhesäkkejä. Parhaiten valkoista maitoa syntyi kalkista. Helteellä isä pinnoitti samantapaisella liuoksella kasvihuoneen lasiseiniä. Kerran kun meillä oli vieraita ja äiti oli pukenut minulle juhlamekon päälle, löysin säiliön, jossa säilytettiin pikeä, kivihiilitervan tislausjäännöstä. Päätin maalata leikkimökin mustaksi. Äiti miltei purskahti itkuun, kun näki minut ja mekkoni. Maalini pysyi seinässä mökin purkamiseen asti. KARAMELLIVÄRIT olivat mielenkiintoisia hiukkasia. Niistä sai hyvin tehtyä limonaateja. Äiti väritti niillä valkoisten neilikoiden tai krysanteemien terälehtiä. Keväällä seurasin, miten hiukkaset liikkuivat purossa lumen sulaessa. Paljon hiukkasia oli pajunkissoissa. Minä työnsin yhden sellaisen sieraimeeni, ja lopulta lääkärisedän piti kaivaa se sieltä pois. Visa Vehmanen Puutarhan rakennustöissä pääsin tutustumaan sementtiin, laastiin ja tiilipölyyn, jotka sisälsivät paljon pienhiukkasia. Tiiliä kantaessa kädet värjäytyivät punaiseksi. Materiaalien kehityksen havaitsi konkreettisesti, kun joutui kantamaan kukkalaatikoita. Puulaatikot painoivat hirmuisesti, sitten keveni, kun tulivat muovi ja lopulta ihmeaine Styrox. Metsästä löytyi erilaisia kiviä. Kiinnostavia olivat ne, joista saattoi irrottaa kerroksia. Upeiden aineiden sanottiin olevan katinkultaa. Myöhemmin Kemirassa työskennellessäni tutustuin sen sukulaisaineisiin flogopiittiin ja muskoviittiin ja niistä valmistettuihin hienoihin hiukkasiin. Kotipuutarhassa myytiin jouluna kukkalaitteita, joihin oli lisätty kulta- ja hopeahilettä. Lämmitykseen käytettiin välillä kivihiiltä, epämiellyttävää mustaa kiveä. Turve oli kiinnostavampaa, kun sitä saattoi sekoittaa multaan tai hiekkaan. Savea taas voi muovailla. Opin liittämään hiukkasia toisiinsa veden avustuksella. Tein ihmishahmoja, mutta jalat ja kädet irtoilivat. Partikkelit olisi pitänyt paistaa toisiinsa kiinni, mutta minua oli käsketty pysymään etäällä kaasuhellasta ja kaasupulloista. KOULU VIEROITTI hiukkasista, kun piti olla siisti ja kuuliainen. Teknillisessä korkeakoulussa opin teorioita ja peruskemiaa. Lisensiaatin tutkinnon ja kvanttimekaniikkaopintojen jälkeen siirryin teollisuuteen ja pääsin taas hiukkasten maailmaan. Kehitin nanohiukkasia, joiden ominaispinta-ala oli suuri. Kun hiukkasten koko oli kovin pieni, eivät jauhatus, suodatus tai kiteiden mittaus sujuneetkaan entisillä tavoilla. Jauhatukseen tarvittiin suihkumyllyä ja suodatukseen tasosuodinta, partikkelien mittaukseen käytettiin useita laitteita, kuten esimerkiksi elektronimikroskooppia. Acheman messuilla Frankfurtissa etsin uudenlaisia laiteratkaisuja. Japanilaisilla oli laite, joka samalla kuivasi ja jauhoi lietteen. Välillä hyödynsimme VTT:n vankkaa aerosoliosaamista. Nykyisin seuraan tutkimuksen kehitystä ja kirjoittelen hiukkasen hiukkasista. FT, TkL Saila Seppo on Suomen Akatemian ohjelmapäällikkö, Greenbutton Ltd:n toimitusjohtaja ja Hiukkasfoorumin edustajiston jäsen. 12 KEMIA 2/2012

13

14 Tulevaisuuden kokit tekevät Herkkuja hyönteisistä Kun maapallon väestö yhä jatkaa kasvuaan, eläinten kasvattaminen ihmiskunnan proteiinilähteeksi on pian ekologisesti kestämätöntä. Ruokaturvaa voitaisiin parantaa myös länsimaissa ottamalla hyötykäyttöön hyönteiset. Arja-Leena Paavola Länsimaiden ihmiset käyttävät ravinnokseen vain murto-osaa syötäväksi kelpaavista eläimistä, sillä tarjolla olisi ainakin syötävää hyönteislajia. Iso osa ihmiskunnasta on ötökät kuitenkin jo löytänyt. Yli kahdelle miljardille maapallon asukkaalle hyönteisten syöminen on yhtä arkipäiväistä kuin lihan tai kalan nauttiminen. Hyönteisten ottaminen hyötykäyttöön meilläkin ei ole pelkästään ekologian sanelemaa, vaan kyse on hyvästä, täysipainoisesta purtavasta. Hyönteiset ovat todellista terveysruokaa, sanoo soveltavan eläintieteen dosentti Lena Huldén Helsingin yliopiston maataloustieteiden laitoksesta. Ötököissä on selvästi enemmän proteiinia kuin kasveissa. Joidenkin tutkittujen hyönteislajien proteiinipitoisuus on jopa suurempi kuin munien, lintujen tai nisäkkäiden lihan. Kuivasta massasta laskettuna hyönteisten koostumuksesta proteiinia on prosenttia. Ihmiselle tarpeellisia aminohappoja niiden massasta on prosenttia, tutkija listaa hyönteisten mainioita ominaisuuksia. Hyönteiset sisältävät myös muita arvokkaita ravintoaineita, kuten mineraaleja ja vitamiineja. Vähähiilihydraattisina hyönteiset ovat Veikko Somerpuro Jokainen on elämänsä varrella syönyt hyönteisiä, useimmiten tosin huomaamattaan. erinomainen valinta karppaajillekin. Esimerkiksi sudenkorentojen koostumuksesta hiilihydraatteja on vain kolmisen prosenttia. Myös rasvaa karttelevat painonvartijat löytävät hyönteisten laajasta valikoimasta omansa. Lajista riippuen hyönteisten rasvapitoisuus vaihtelee kymmenestä 50 prosenttiin. Esimerkiksi heinäsirkat ja sirkat ovat todellisia kevyttuotteita. Sekä makumieltymykset että suhtautuminen erilaisiin eläimiin ovat kuitenkin kulttuurisidonnaisia. Monissa maissa pidetään järkyttävänä sitä, että suomalaiset syövät poroa, joulupukin uskollista punakuonoista apulaista. Ranskalaisten tuntema intohimo etanoita, ostereita ja sammakonreisiä kohtaan saattaa sekin puistattaa muita kan- 14 KEMIA 2/2012

15 soja. Aika harva herkkuun tottumaton haluaa nautiskella väriltään lähes mustalla hylkeenlihapihvillä. Katkaravut ja heinäsirkat muistuttavat toisiaan melko tavalla, mutta meillä hyväksytään syötäväksi vain toinen laji. Hyönteisiin ennakkoluuloisesti suhtautuvia suomalaisia Huldén haluaa muis- tuttaa siitä, että jokainen on niitä elämänsä varrella syönyt paljonkin, useimmat toki tahtomattaan ja tietämättään. Tuoreiden vihanneksien huomaamattomana lisukkeena on usein hyönteisiä, mikä on itse asiassa hyvä merkki. Jos hyönteiset puuttuvat, se viittaa siihen, että viljelyssä on käytetty paljon myrkkyjä. Rasvattomat sirkat ovat hyviä painonvartijan kevyttuotteita, vähähiilihydraattiset sudenkorennot sopivat karppaajalle. Hyönteiset ovat mainiota ravintoa, sanoo tutkija Lena Huldén, jolle maistuvat muun muassa madot ja toukat. Vähähiilihydraattiset sudenkorennot sopivat erityisesti karppaajille. Kun syö viikunaa, nielee samalla pistiäisen, joka on hedelmöittänyt hedelmän ja jäänyt sitten sen sisään. Hunaja taas on meden ja mehiläisen eritteiden sekoitus, Huldén listaa. 2/2012 KEMIA 15

16 Monissa maissa pidetään järkyttävänä sitä, että suomalaiset käyttävät ruuakseen poroa, joulupukin uskollista apulaista. Aivan kaikki hyönteiset eivät kelpaa syötäväksi. Varoitusmerkkinä toimivat usein kirkkaat värit, joilla punatäpläperhonenkin muistuttaa mahdollisia saalistajia myrkyllisyydestään. Valerius Geng Mummon uudet lihapullat Mikäli suomalaiset alkaisivat todella hyödyntää hyönteisiä ravintonaan, ensimmäinen askel totuttelussa olisivat erilaisista kuivatuista hyönteisistä valmistetut jauhot. Esimerkiksi lihapullissa osa jauhelihasta voitaisiin korvata hyönteisjauheella, jolloin lopputulos olisi huomattavasti nykyreseptejä terveellisempi. Hyönteisistä valmistettujen tuotteiden käyttöönotto edellyttäisi kuitenkin myös viranomaistoimia. Ruuan turvallisuus on perustunut pääasiassa pitkään käyttöhistoriaan, eikä tavanomaisilta elintarvikkeilta ole edellytetty erillisiä turvallisuusselvityksiä. Perinteisistä elintarvikkeista poikkeavina hyönteistuotteet joutuisivat käymään läpi uuselintarvikeprosessin. Jos itse aikoo kerätä hyönteisiä luonnosta, lajit pitää tuntea kunnolla. Mitä tahansa ei pidä syödä, sillä jotkin hyönteiset saattavat aiheuttaa allergisia reaktioita tai olla jopa myrkyllisiä. Vaarallinen on esimerkiksi espanjankärpänen (Lytta vesicatoria), joka sisältää myrkyllistä kantaridiiniä. Kärpästä ei tavata meillä luonnossa, mutta Öölantiin se on jo levinnyt. Vaikka kantaridiiniä on käytetty potenssilääkkeenä, se voi syövyttävänä aineena koitua suun kautta nautittuna kuolemaksi. Suomen luontoon kuuluu esimerkiksi punatäpläperhosia, jotka sisältävät sinihappoa. Se salpaa soluhengityksen ja suurina annoksina aiheuttaa välittömän kuoleman. Nyrkkisääntönä hyönteisten keruussa on, että kannattaa varoa ötököitä, joissa on voimakkaita värejä ja karvoitusta. Tutkijan reseptit Rapeat chilisirkat Pane sirkat ensin jääkaappiin, sillä muuten ne karkaavat ennen pöytään päätymistä. Kylminä sirkat ovat kohmeisia ja helpommin käsiteltäviä. Kuumenna kattilassa öljyä. Kun öljy kiehuu, upota sirkat kattilaan noin 1,5 minuutiksi. Ennen keittämistä tarkista, että jokainen sirkka on varmasti elossa. Aseta kypsät sirkat talouspaperille, joka imee niistä ylimääräisen rasvan pois. Lopuksi ripottele sirkkojen päälle suolaa ja chilimaustetta. Pippuriset tartartoukat Kasvata jauhopukkien toukat eli jauhomadot purkissa esimerkiksi vehnäjauhoilla. Kun ryhdyt valmistamaan toukkia syötäväksi, tarkista ensin, että ne ovat elossa. Sen jälkeen puhdista toukat huuhtelemalla ne haalealla vedellä. Napsaise toukan pää pois, sillä madon suuosat ovat melko kovat. Aseta toukka lautaselle, sirottele päälle suolaa ja pippuria ja nauti. Jos käytät muiden kasvattamia toukkia, älä syö niitä raakoina vaan keitä ne ennen maustamista. Karppaajan sämpylät Kuivata jauhopukkien toukat uunissa ja jauha ne sitten jauheeksi. Lisää jauhetta tavallisiin sämpyläjauhoihin ja leivo sämpylät normaaliin tapaan. Pengo Pippurilla maustetut jauhomadot voi nauttia joko tartarina tai kypsennettyinä. 16 KEMIA 2/2012

17 Ambri Sirkkoja kasvatetaan lemmikkieläinten ruuaksi, mutta vaikkapa heinäsirkasta saa rapsakkaa purtavaa myös ihmisille. Myöskään uhanalaisia lajeja ei tietenkään saa ottaa, muistuttaa Lena Huldén, joka itse suosii kasvinsyöjiä ja välttää petohyönteisiä. Vasta-alkajalle suosittelen surviaissääsken toukkia, muurahaisia, loppukesän heinäsirkkoja ja hepokatteja sekä metsä- ja lapintorakkaa. Niitä on helppo kerätä. Hyönteisten keruussa on hyvä noudattaa samaa periaatetta kuin marjoja poimittaessa. Saalis on paras etsiä puhtaista ympäristöistä eikä esimerkiksi suurten teiden lähistöltä, jotta välttyy muun muassa raskasmetallien jäämiltä. Luonnonvaraisten hyönteisten ongelma ovat myös mahdolliset bakteerit. Ruuaksi valmistettavat villit ötökät pitää siksi kypsentää huolella. Jalostamalla erityisherkkua Kaikkein parasta olisi asiantuntijoiden mukaan kasvattaa hyönteiset itse. Esimerkiksi kovakuoriaisiin kuuluvan jauhopukin (Tenebrio molitor) viljeleminen on helppoa. Jauhopukin toukat eli jauhomadot viihtyvät hyvin pienessä tilassa. Viljellyt toukat ja madot tuottavat paljon vähemmän kasvihuonekaasuja kuin Vasta-alkajan ruokapöytään suositellaan surviaissääsken toukkia, muurahaisia, hepokatteja ja torakoita. vaikkapa lihakarja. Ravintona ne saattavat olla jopa turvallisempaa syötävää kuin nautaeläimet. Lena Huldén on syönyt muun muassa jauhomatoja, perhostoukkia ja mehiläistoukkia. Ne eivät hänen mukaansa sinänsä maistu juuri miltään, joten ne pitää maustaa hyvin. Todennäköisesti asia on osittain myös jalostamiskysymys. Toukat voisivat saada hieman lisää makua, jos ne kasvatettaisiin ajuruoholla. Silloin olisi tosin kyseessä erityisherkku, ei massatuotanto, Huldén arvioi kustannustehokkuutta. Hyönteisten laajamittaiseen kasvattamiseen tarvittaisiinkin uusia tuotantomenetelmiä ja lajien jalostamista. Aivan uusia ulottuvuuksia antaisi geenimuuntelu. Esimerkiksi Uudessa-Seelannissa elää 80 grammaa painavia sirkkojen sukulaisia, jotka eivät lennä. Ihanteellinen laji saataisiin aikaan yhdistämällä niiden suuri koko kotisirkkaan, joka on vaatimaton ja nopeasti lisääntyvä, Huldén innostuu. Yhdistelmänä syntyvä laji söisi melkein mitä tahansa kasvisperäistä ainetta, se ei olisi riippuvainen valosta, lisääntyisi nopeasti ja viihtyisi yhdessä muiden kanssa. Niitä, joiden mielestä ajatus hyönteisten käyttämisestä ravintona on ylipäätään vastenmielinen, tutkija rohkaisee maistamaan vaikkapa sirkkoja. Kun katsotaan eläinten ruokailutottumuksia, niin heinäsirkat ovat erittäin puhdasta ruokaa. Siihen, pitäisikö sirkat syödä kokonaisina vai kuoria ne samaan tapaan kuin katkaravut, Huldén ei ota kantaa. En osaa sanoa, mikä on oikeaoppinen tapa. Olen itse syönyt kypsentämiäni isoja kulkusirkkoja kuorineen, mutta poistin niiltä jalat ja tuntosarvet, jotka saattavat kutittaa kurkussa. Pienemmät kenttäsirkat ja kotisirkat olen friteerannut ja syönyt sellaisenaan. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. 2/2012 KEMIA 17

18 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Sama geeni lukihäiriön ja kuulo-ongelman takana Luku- ja kirjoitusvaikeuksille altistava epätavallinen geenimuoto aiheuttaa myös kuulon poikkeavuutta, osoittaa tuore suomalaistutkimus. ROBO1-geenin epätavallinen muoto heikentää kuuloratojen risteämistä aivoissa, kertoo Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja Tukholman Karoliinisen instituutin tutkimus. Mitä heikommin geeni toimii, sitä suurempaa on kuuloratojen poikkeavuus. Saman geenimuodon on ennestään tiedetty altistavan myös luku- ja kirjoitusongelmille. Professori Juha Keren vetämä tutkijaryhmä tunnisti jo vuonna 2005 suomalaisesta suvusta geenin harvinaisen toimintahäiriön, joka periytyy vallitsevasti yhdessä lukivaikeuksien kanssa. Kansainvälisissä tutkimuksissa on aiemmin esitetty, että lukihäiriöllä on yhteys on- gelmiin kuulotiedon käsittelyssä aivoissa. Käsitykset yhteyden voimakkuudesta vaihtelevat. Tarkka menetelmä mahdollisti havainnon Se, että ROBO1-geenin toimintahäiriö liittyy myös kuulon ongelmiin, onnistuttiin nyt osoittamaan ensimmäistä kertaa. Kiitos asiasta kuuluu akateemikko Riitta Harin johtamalle Aalto-yliopiston Aivotutkimusyksikölle ja tutkimusryhmän kehittämälle, magnetoenkefalografiaan (MEG) perustuvalle taajuusleimausmenetelmälle. Tutkimuksen koehenkilöinä oli ihmisiä, joilla on todettu sekä lukivaikeus että sama harvinainen, heikosti toimiva geenimuoto. Tavallisten kuulokokeiden perusteella heidän kuulonsa on normaali, eivätkä he itse huomaa kuulossaan mitään poikkeavaa, kertoo tutkija Satu Lamminmäki Aaltoyliopistosta. Käyttämämme herkän menetelmän avulla kykenimme kuitenkin havaitsemaan, että oikeasta ja vasemmasta korvasta tulevat ääniärsykkeet yhdistyivät heillä ennen aivokuorelle saapumistaan epätavallisen heikosti. Banaanikärpäsillä ja hiirillä tehdyt kokeet ovat paljastaneet, että jos ihmisen ROBO1- geeniä vastaava geeni ei toimi niillä lainkaan, hermoradat eivät sikiökehityksen aikana pääse risteämään aivojen keskiviivan yli. Niin vaikeasta kehityshäiriöstä kärsivä eläin ei selviä hengissä. Ihmisistä näin vakavaa ROBO1-geenin toimintahäiriötä ei ole ainakaan toistaiseksi löydetty. Lukihäiriöisillä geeni toimii Lamminmäen mukaan noin 50-prosenttisesti. Lukihäiriö voi ilmetä muun muassa vaikeutena erottaa kirjaimia toisistaan tai äänteiden yhdistämisessä tiettyihin kirjaimiin. Lukihäiriöön liittyviä geenejä muitakin Luku- ja kirjoitusvaikeuksiin liittyviä geenejä tutkitaan tiiviisti myös maailmalla. ROBO1:n lisäksi niitä on löytynyt kolme, ja muutaman muunkin geenin osuutta lukiongelmiin selvitetään. Geenien toimintahäiriöiden tiedetään altistavan kantajansa lukivaikeudelle. Lamminmäen arvion mukaan geenit eivät kuitenkaan tavallisesti yksinään aiheuta lukiongelmaa vaikka tutkitussa suomalaisessa suvussa niin näyttääkin tapahtuvan vaan sen synnyssä on mukana myös muita tekijöitä. Mitä ne ovat, on tutkijoille vielä epäselvää. Geenitieto joka tapauksessa karttuu jatkuvasti. Kun luku- ja kirjoitusvaikeuksien geneettistä taustaa ja aivojen toiminnassa tapahtuvia muutoksia opitaan ymmärtämään paremmin, myös nykyisiä lukihoitoja ja lukihäiriöisten tukitoimia voidaan kehittää entistä paremmiksi, Lamminmäki sanoo. Myös hoitojen nykyistä tehokkaampi kohdentaminen olisi tärkeää, sillä lukivaikeus on yleisin oppimishäiriö, jonka eri muodoista kärsii ehkä jopa 10 prosenttia suomalaisista. Scanstockphoto Päivi Ikonen 18 KEMIA 2/2012

19 Varaa paikkasi vuoden 2013 ykköstapahtumasta! BUSINESS NETWORKING INNOVATIONS Uudistunut ChemBio houkuttelee kävijöitä: Kaksipäiväinen tapahtuma Uudistunut ilme Vesikatu vesialan yrityksille Teemakortteli bioalan kasvuyrityksille Uudistunut Save the World -symposium Kemian ja bioalan ammattimessut Helsingin Messukeskus chembiofinland.fi Ota yhteyttä ja varaa osastosi tapahtumasta parhaat paikat myydään nyt! Myyntipäällikkö Esko Niini, puh , SAVE THE WORLD by Finnish Industry

20 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Koivu taipuu muovikalvoksi VTT ja Aalto-yliopisto ovat kehittäneet menetelmän, joka ensi kertaa mahdollistaa puupohjaisen muovinkaltaisen pakkausmateriaalin tuotannon isossa mittakaavassa. Nanofibrilloidut selluloosakalvot valmistetaan päällystämällä muovifilmi ohuella kerroksella koivufibrillisellua. Leviämisen, kiinnittymisen ja kuivauksen hallinnan ansiosta kalvot ovat täysin tasaisia eivätkä kutistu. Mitä fibrilloidumpaa eli hienompaa nanoselluloosaa käytetään, sitä läpinäkyvämpiä kalvoja siitä saadaan. Fibrilliselluloosakalvot eli NFC-filmit voidaan tuottaa edullisesti rullalta rullalle -menetelmällä, ja niitä on valmistettu VTT:n koelaitteilla Espoossa jo useita metrejä. Menetelmän kaikki vaiheet ovat siirrettävissä teolliseen tuotantoprosessiin. Kalvoa voidaan tuottaaa teollisuudessa jo olevilla laitteilla ilman merkittäviä lisäinvestointeja. Projektissa ja sen koeajoissa käytetty fibrilloitu nanoselluloosa on UPM:n toimittamaa. VTT ja Aalto-yliopisto hakevat teknologialle patenttia. Fibrilliselluloosakalvot sopivat esimerkiksi elintarvikepakkauksiin suojaamaan tuotteita pilaantumiselta. Puristaminen parantaa puun ominaisuuksia Pehmeän massiivipuun ominaisuuksia voidaan parantaa edullisesti ja ekologisesti puristamalla, osoittaa Aalto-yliopistossa tehty väitöstutkimus. Tekniikan tohtori Lauri Rautkari kehitti työssään puristustekniikoita kotoisia puulajejamme kuusta ja mäntyä varten. Puun pinnan puristamisen menetelmiä voidaan hänen mukaansa verrata tekstiilien mankeloimiseen tai höyryraudalla silittämiseen. Kun mankeloiminen suoristaa puuvillaisen lakanan kuituja ja tekee sen pinnan sileäksi ja likaa hylkiväksi, lattialankun puristaminen muuttaa sen pintaa jopa sata prosenttia kovemmaksi. Silloin massiivipuu vastaa kovuudeltaan ja kestävyydeltään sellaisia puulajeja kuin tammi tai pyökki. Rautkarin kehittämillä kolmella hieman erilaisella menetelmällä puun pintaa tiivistetään mekaanisesti puristaen, lämmön ja kosteuden avulla. Tiiviimpi, yhtenäinen pinta hylkii kosteutta. Lisäksi puristaminen tuo pihkan puun pin- nalle, jolloin syntyy suojaava kalvo, joka vielä osaltaan torjuu likaa ja kosteutta. Puu ei puristuksen jälkeen välttämättä kaipaa enää jälkikäsittelyä, joten tuotantokustannukset pienenevät. Menetelmät kaipaavat kuitenkin vielä jatkotutkimuksia ennen kuin ne voidaan siirtää puunjalostusteollisuuden käyttöön. Scanstockphoto Uusia kuitutuotteita vaahtorainauksella VTT:ssä on käynnistynyt kehityshanke, jossa rakennetaan maailman ensimmäinen teollisen mittakaavan vaahtorainausympäristö. Vaahtorainauksella voidaan laajentaa merkittävästi luonnonkuitupohjaisten, kierrätettävien ja yhä kevyempien tuotteiden kirjoa. Samalla saavutetaan huomattavia säästöjä tuotteiden valmistuskustannuksissa. Vaahtorainausteknologia parantaa nykyisten pakkaus-, paperi- ja kartonkituotteiden ominaisuuksia. Sillä voidaan myös valmistaa erilaisia, hyvin huokoisia, kevyitä ja tasaisia tuotteita, kuten eristeitä, suodattimia ja hygieniatuotteita. Teknologia saattaa mahdollistaa jopa painetun älyn ja elektroniikan sekä nano- ja mikroselluloosasovellusten valmistamisen. Vaahtorainausteknologiassa käytetään huomattavasti vähemmän vettä kuin perinteisessä paperin- ja kartonginvalmistuksessa. Kuitumassa sisältää hyvin suuren määrän ilmaa, mikä antaa nykyistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa lopputuotteen ominaisuuksiin, kertoo VTT:n teknologiapäällikkö Janne Poranen. Hänen mukaansa Metsäklusterin ohjelmissa on demonstroitu, että kuitutuotteissa päästään parhaimmillaan jopa kymmenien prosenttien säästöihin kuituraakaaineen käytössä. Kuusi ja mänty muuttuvat puristettuina yhtä kestäviksi kuin monet jalommat puut. 20 KEMIA 2/2012

21 AEL on Suomen johtava tekniikan koulutuspalveluiden tarjoaja. Meiltä saat tehokkaat ratkaisut yrityksen toiminnan kehittämiseen. Tarjontaamme kuuluvat myös avoimet ja yrityskohtaiset kurssit, seminaarit ja tutkinnot. AEL KOULUTTAA KEMIAN- JA LABORATORIOALAN OSAAJIA TORJU KEVÄTVÄSYMYS PIRISTY AEL:n KOULUTUKSESSA! Röntgenfluoresenssispektrometria (XRF).. Laboratorion laatuvastaavan työkalupakki.. Mikrobiologian peruskurssi... Kalvoerotustekniikka perusteet ja nykypäivän sovellukset... Mikrobiologisten menetelmien validointi.. Näytteen esikäsittely ja valmistus kemiallisessa analytiikassa... Laboratorion sisäiset auditoinnit... Perusmääritykset elintarvikenäytteistä... Laboratorion turvallisuus... Veden kierto ja hallinta (paperi)tehtaalla.. Oikeaoppinen näytteenotto laadukkaan tuotannon edellytys... Näytteenotto teollisuuden jätteistä ja sivutuotteista.. Laboratoriolaitteiden kalibrointi ja laadussapito... Kysy lisää: AEL:n asiakaspalvelu puh., AEL on mukana FinnTec -messuilla Helsingin Messukeskuksessa... osastolla K. Berner - Terveys ja tutkimus Antti Jokipii antti.jokipii@berner.fi Heikki Suortti heikki.suortti@berner.fi

22 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Rintasyöpään sairastuu vuosittain yli suomalaisnaista ja toistakymmentä -miestä. Syöpäsolulla on sorkkarauta Rintasyövän leviämisestä on saatu uutta tietoa. Helsingin yliopiston tutkijaryhmä löysi mekanismin, jolla syöpäsolut tunkeutuvat maitorauhasesta sitä ympäröivään kudokseen ja muodostavat sinne etäpesäkkeitä. Rintasyöpä syntyy maitorauhasessa ja rajoittuu alkuvaiheessaan rauhasen epiteelirakenteisiin. Epiteelirakenne voi kuitenkin hajota, jos LKB1-geenin toiminnassa on häiriöitä. Silloin syöpäsolut voivat murtautua rauhasesta ulos käyttämällä solupintansa seriiniproteaaseja sorkkarautana, kuvaa akatemiatutkija Juha Klefström. Toistaiseksi ei ole olemassa lääkkeitä, joilla geenimutaation voisi korjata. Epiteelivaurioita saatiin tutkimuksessa kuitenkin paikattua, kun tutkijat hidastivat seriaaniproteaasien toimintaa kemiallisilla estäjämolekyyleillä. Asiantuntijoiden mukaan on haastava tehtävä löytää lääkeyhdiste, joka kykenisi tunnistamaan juuri tietyn proteaasin. PNASlehdessä julkaistut tutkimustulokset saattavat silti avata uusia väyliä rintasyövän hoitoon. Scanstockphoto Geenien vauriot altistavat autismille Nanoputket syntyvät käärimällä Hermosolujen välistä viestintää ohjaavan geeniverkoston vaurioituminen altistaa autismille, kertoo tuore kansainvälinen tutkimus. Autisteilta löytyi SHANK2-geenistä mutaatioita, jotka vähensivät hermosolujen välisten synapsien eli liitosten lukumäärää soluviljelmässä. Lisäksi tutkijat havaitsivat muutoksia kolmessa muussa tunnetussa autismigeenissä, jotka vaikuttavat hermosolujen adheesioon eli kiinnittymiseen toisiinsa, sekä nikotiinireseptorigeenissä CHRNA7, jonka on aiemmin todettu toimivan poikkeavasti autistisen henkilön aivoissa. Tutkijoiden mukaan autistisen oireyhtymän syntyyn vaaditaankin useita haitallisia muutoksia perimässä. Helsingin yliopiston dosentin Irma Järvelän tutkijaryhmä analysoi yhdessä eurooppalaisten kollegoidensa kanssa SHANK2-geenin mutaatioita 455 autismipotilaalla ja 431 verrokilla. Tutkimuksessa oli mukana 99 suomalaista autismiperhettä. Autismikirjoon kuuluvia oireyhtymiä esiintyy noin yhdellä prosentilla väestöstä. Yleisimmät ovat infantiili autismi ja Aspergerin oireyhtymä. Tyypillisiä oireita ovat kielen kehityksen häiriö, heikot sosiaaliset vuorovaikutustaidot, elämää hallitsevat rutiinit ja rituaalit sekä epätavallinen reagointi aistiärsykkeisiin. Jyväskylän yliopiston nanotieteen keskuksen ja yhdysvaltalaisen Harvardin yliopiston tutkijat ovat löytäneet uudenlaisen tavan valmistaa nanomateriaaleja. Tutkimuksessa tehdyt tietokonesimulaatiot ennustavat, että grafeeni voidaan kääriä putkeksi kiertämällä pitkiä, kapeita grafeeninauhoja. Mekanismia voi tutkijoiden mukaan verrata vaikkapa selkärepun hihnan kiertämiseen. Koska ilmiö on pohjimmiltaan klassinen, se on monikäyttöinen ja sovellettavissa sekä makro-, mikro- että nanomittakaavassa. Menetelmän ansiosta hiilinanoputken muodostumista on mahdollista myös kontrolloida, mikä on aiemmin ollut mahdotonta. Tekniiikkaa voidaan soveltaa uudentyyppisten putkien valmistamiseen ja molekyylien sulkemiseen putkien sisälle. Lähdemateriaaliksi käy grafeenin lisäksi mikä tahansa tasomainen elastinen materiaali. Nanoputkia on jo parikymmentä vuotta kuvattu rullatusta grafeenista tehdyiksi kääryleiksi, vaikka putket eivät itse asiassa ole koskaan syntyneet rullaamalla, vaan ne valmistetaan kasvattamalla ne atomi kerrallaan. Suomen Akatemian rahoittaman tutkimuksen tulokset julkaistiin Amerikan fyysikkoseuran Physical Review B:ssä. Artikkeli sai Editor s Suggestion -tunnustuksen lisäksi esittelyn seuran arvostetussa Physics-erityisjulkaisussa. Hiilinauhoista syntyy nanoputkia, kun niitä kierretään kuin repun hihnaa. Pekka Koskinen 22 KEMIA 2/2012

23 Oleinitec Oy, Martinkuja 6, Espoo Kysy tarjous erittäin laadukkaista japanilaisista KEM Kyoto tiheysmittareista, automaattisista titraattoreista ja taitekerroinmittareista. Kysy lisää eri teollisuuden aloille räätälöidyistä valmiista sovelluksista. Mittaa, Monitoroi, validoi Hyödyllinen Materiaali- Paketti kontrolloiduissa ympäristöissä kosteus lämpötila Co 2 Paine-ero... Lataa materiaalipaketti: Kosteuden laskentakaavat Kosteuslaskin - ladattava tai online-versio Vaisalan kalibrointikirja (engl.kielinen) Artikkelit: Matching the Tool to the Task in Thermal Validation & 8 Steps to Thermal Validation/Mapping planning Puh

24 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Suomalaismenetelmä kasvattaa tryffelisatoa Scanstockphoto Aalto-yliopiston bioprosessitekniikan laboratoriossa ja Juvan tryffelikeskuksessa on kehitetty menetelmä, joka moninkertaistaa tryffelien kasvun. Tutkija Salem Shamekhin ideoimaa menetelmää kokeiltiin viime vuonna Qatarissa osana hanketta, jonka tarkoituksena on lisätä maan aavikkotryffelien satoa niiden luonnollisissa kasvuympäristöissä. Shamekhin mukaan sato nousi jo ensimmäisellä kasvukaudella normaaliin verrattuna viisinkertaiseksi. Qatarilaiset kumppanimme poimivat tammikuussa testipellosta yli 35 tryffeliä Maan alla kasvavat tryffelit kuuluvat sienten aateliin. päivän aikana, kun verrannepellossa oli vain muutamia tryffeleitä. Uutuustekniikka lisäsi myös tryffelien kokoa ja painoa, joka koepellossa kasvaneilla vaihteli 55 grammasta jopa 290 grammaan. Aalto-yliopiston ja Juvan tryffelikeskuksen hankkeella tuetaan ympäristöä säästävän, ilmastonmuutoksen vaikutukset kestävän tryffelinviljelyteollisuuden kehittymistä Qatarissa. Juvalla puolestaan kehitetään keinoja, joilla tryffelinviljelystä saataisiin kaupallisesti kannattavaa myös Suomessa. Amy Fowler Dna-testi paljasti ydinvoimalahäirikön Saaristomereltä on tavattu valekirjosimpukoita (Mytilopsis leucophaeata), kertovat Turun yliopiston evoluutiobiologian tutkijat. Suomelle vieras nilviäislaji on kotoisin Meksikonlahdelta. Airistolle Turun kupeeseen se on matkustanut ilmeisesti laivojen painolastivesien mukana. Valekirjosimpukka lisääntyy suotuisissa oloissa miljoonien yksilöiden kasvustoiksi. Pahamaineinen nilviäinen tunnetaan maailmalla siitä, että se tukkii ydinvoimalaitosten lauhdeputket. Suomen vesillä simpuk- ka tavattiin ensimmäisen kerran Loviisan ja Olkivuoden ydinvoimaloiden lähistöltä vuonna Valekirjosimpukka muistuttaa huomattavasti vaeltajasimpukkaa (Dreissena polymorpha), joten se kyettiin tunnistamaan ainoastaan dna-testin ansiosta. Turkulaistutkijoiden mukaan tuore löytö osoittaa, että valekirjosimpukka voi selvitä myös luonnontilaisilla pohjoisilla vesillä, joskin kylmä talvi saattaa koitua sille kohtalokkaaksi. Parin millimetrin mittaisella valekirjosimpukalla on todettu olevan merkittäviä vaikutuksia paitsi ydinvoimaloihin myös paikallisiin ekosysteemeihin. Scanstockphoto Rokotetta on tarkoitus tutkia sekä pikkulapsilla että vauvoilla heti, kun se on osoitettu turvalliseksi. Uusi rokote lasten vatsatauteihin Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksessa on kehitetty yhdistelmärokote norovirusta ja rotavirusta vastaan. Pistoksena annettava rokote sisältää hyönteissoluviljelmässä tuotettua noroviruksen pintaproteiinia ja rotaviruksen ydinproteiinia, jotka liittyvät yhteen rokotteen valmistusprosessissa. Alustavien tulosten perusteella yhdistelmä antaa tehokkaamman immuunivasteen molemmille viruksille kuin kumpikin osa erikseen. Rokote ei sisällä elävää virusainesta, apuaineita eikä lisäaineita. Tutkijaryhmää johtaneet professori Timo Vesikari ja tohtori Vesna Blazevic ovat solmineet lisensointisopimuksen japanilaisen UMN Pharma -yhtiön kanssa. Sopimuksen myötä rokotteesta valmistetaan eriä, joiden avulla sitä voidaan tutkia ihmisillä. Kliinisten kokeiden on tarkoitus käynnistyä vuoteen 2013 mennessä. Noro- ja rotavirukset ovat yleisiä oksennus- ja ripulitaudin aiheuttajia, jotka kiusaavat erityisesti lapsia. 24 KEMIA 2/2012

25 Euroopan unioni Euroopan sosiaalirahasto KANSAINVÄLINEN VIHREÄN KEMIAN JA BIOTUOTANNON KOULUTUSOHJELMA 120 op Kansainvälinen vihreän kemian ja biotuotannon koulutusohjelma on Oulun yliopiston monitieteinen maisteritason opetuskokonaisuus. Koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa laaja-alaisia maistereita ja diplomi-insinöörejä, jotka hallitsevat kemiallisen ja biologisen tuotannon eri osa-alueita kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Kaksivuotinen koulutus yhdistää biologian, kemian, ympäristötekniikan sekä tuotantotalouden opintoja. Haku mennessä, ohjeet Syksyllä 2012 alkavaan koulutukseen valittavilla opiskelijoilla tulee olla alempi korkeakoulututkinto (teknistieteellisiltä tai luonnontieteellisiltä aloilta) tai vastaava tutkinto suoritettuna mennessä. Koulutus sopii hyvin myös täydennystai muuntokoulutuksena aloilta valmistuneille ja mahdollisesti jo työelämässä oleville maistereille, diplomi-insinööreille, tohtoreille tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille, jotka haluavat laajentaa omaa osaamistaan. Koulutusohjelmaa rahoittavat Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus (ELY) ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Lisätietoja koulutuksesta: puh. (08) Aalto University is a new multidisciplinary science and art community in the fields of technology and science, business and economics, and art and design. The University s cornerstones are its strengths in education and research. Aalto University School of Chemical Technology, Department of Biotechnology and Chemical Technology, invites applications for: Tenure Track Position in Polymer Technology Rank will be commensurate with experience, but preference will be given to an appointment at the assistant or associate professor level. Research on synthesis and properties of polymers is one of the core fields in modern materials science. Aalto University is aiming to strengthen this field by opening a tenure track position in Polymer Technology. We search excellency in polymer chemistry, covering polymer synthesis, which can allow e.g. advanced structural control, functional materials, biopolymers and their applications. A successful candidate must have a Ph.D. or equivalent degree in related field. Applicants must demonstrate distinction in published research, evidence of consistent extramural funding and strong international experience and collaboration. The appointee will be expected to commit to teaching. Pedagogical studies are an advantage. The closing date for applications is April 5th, 2012.The position will be based in Espoo, Finland. To see the complete position description, please go to aalto.fi/en/openpositions. More information on the Aalto tenure track system is available at aalto.fi/en/tenuretrack. aalto.fi säihkyvää suorituskykyä DURAN ja Miele PRofessioNAl Yhteistyöhanke, joka tarjoaa kirkkaita etuja Analyyttisen tason puhdistus Toistettavat tulokset Hellävarainen mutta tehokas puhdistus Ympäristövastuu Koska laadukas laboratoriolasi ansaitsee ammattimaisen puhdistuksen.

26 ajankohtaista Osa yrityksistä yhä huonosti perillä velvoitteistaan Kemikaalivirasto varautuu seuraavaan ruuhkaan Kemikaalivirasto Echa varautuu seuraavaan ruuhkaan Reachasetuksen toimeenpanossa. Reilun vuoden kuluessa on tarkoitus saada rekisteröidyksi tuhansia uusia aineita. Leena Laitinen Kemikaaliasetus Reach määrää valmistajia ja maahantuojia rekisteröimään 31. toukokuuta 2013 mennessä vielä rekisteröimättömät aineet, joita ne valmistavat tai tuovat EU:n alueelle vähintään sata tonnia vuodessa. Kemikaalivirasto Echa on löytänyt tähän mennessä yli tällaista ainetta, ja listaa Ei ole yhdentekevää, millä tavoin kemikaaleja tuotetaan. täydennetään säännöllisesti. Virasto arvioi saavansa ainakin rekisteröintiasiakirjaa määräaikaan mennessä, ja arvio on ennemmin ala- kuin yläkanttiin. Kahdelle kolmasosalle Echan listaamista aineista on jo valittu päärekisteröijät, jotka johtavat työtä saman aineen rekisteröijien tiedonvaihtofoorumeissa. Uusien päärekisteröijien toivotaan ilmoittautuvan nopeasti kemikaalivirastoon. Suuret kemian yritykset ovat jo hyvin selvillä kemikaaliasetuksen velvoitteista, mutta kemikaalivirastossa kannetaan huolta siitä, saadaanko viesti perille kaikille maahantuojille, jatkokäyttäjille ja pk-yrityksille, joita asetus koskee. Echa järjesti helmikuussa aineiden päärekisteröijille ja kansainväliselle medialle kaksipäiväisen kokoontumisen nopeuttamaan tiedon jakamista ja vaihtamista. Loppuvuodesta on tarkoitus järjestää toinen vastaava tilaisuus. Vain vähän ilmoituksia kandidaattilistan aineista Reach tuli voimaan jo kesäkuussa Silti on edelleen paljon yrityksiä, jotka eivät tiedä asetuksen koskevan niitä. Myös työntekijät ja kuluttajat tarvitsevat lisää tietoa kemikaaleista ja niiden vaikutuksista, Echan pääjohtaja Geert Dancet sanoo ja toivoo median ja kuluttajajärjestöjen aktivoituvan tiedonvälitystalkoisiin kemikaaleista ja kemikaaliasetuksesta. Yksi osoitus siitä, että merkittävä osa yrityksistä on epätietoisia tai piittaamattomia Reachin velvoitteista, on kemikaalivirastoon tulleiden ns. kandidaattilistan aineita koskevien ilmoitusten pieni määrä. Kandidaattilistalla on nyt 73 ns. erityistä huolta aiheuttavaa ainetta, joiden valmistus ja tuonti saattavat päätyä luvanvaraisiksi. Listaa on tarkoitus täydentää kolmellatoista uudella aineella ensi kesäkuussa. Kandidaattilistan aineita sisältäviä esineitä valmistavien ja maahantuovien yritysten on eräiden reunaehtojen toteutuessa tehtävä Echalle ilmoitus kuuden kuukauden kuluessa aineen päätymisestä listalle. Määräys tuli voimaan viime vuonna, mutta viime vuodenvaihteeseen mennessä kemikaalivirastoon oli tullut vain parisensataa tällaista ilmoitusta. Niistä suurin osa koskee muutamaa ftalaattia ja palonestoainetta. Echa julkisti maaliskuun alussa nettisivuillaan echa.europa.eu ensimmäistä kertaa yrityksiltä saamiaan tietoja siitä, missä esineissä ja millä laajuudella kandidaattilis- Euroopan kemikaalivirasto Reach vähentää merkittävästi kemikaaleista aiheutuvia haittoja lähivuosikymmenten kuluessa, Geert Dancet uskoo. 26 KEMIA 2/2012

27 Scanstockphoto Huolta aiheuttavia kemikaaleja on kaikkialla arjessamme, esimerkiksi elektroniikassa, vaatteissa, huonekaluissa ja tapeteissa. tan aineita käytetään. Jatkossa tietoja päivitetään pari kertaa vuodessa. Rasite vai kilpailuetu? Yritysten näkökulmasta kemikaaliasetus on vähintäänkin rasite ja pahimmillaan toiminnan tappaja. Pääjohtaja Dancet puolestaan korostaa Reachin hyödyttävän ajan mittaan sekä terveyttä ja ympäristöä että eurooppalaisen kemianteollisuuden kilpailukykyä. Euroopassa tuotetaan 35 prosenttia maailman kemikaaleista, ja kemikaalien kysyntä kasvaa jatkuvasti. Ei ole yhdentekevää, millä tavoin niitä tuotetaan. Uskon, että kolmen, neljän seuraavan vuosikymmenen kuluessa saamme Reachin avulla vähennetyksi merkittävästi kemikaa- Ensimmäinen lista arvioitavista aineista leista aiheutuvia ympäristö- ja terveyshaittoja. Maailman kemikaaleista lähes 30 prosenttia tuottava Yhdysvallat ei ole EU:n pettymykseksi toistaiseksi lämmennyt rakentamaan Reachin kaltaista, maailman tiukimmaksi luonnehdittua kemikaalilainsäädäntöä. Dancet uskoo silti Reachin leviävän Kemikaalivirasto julkisti helmikuun lopussa ensimmäisen CoRAP-toimintasuunnitelman, joka sisältää 90 aineen listan ns. arvioitavista aineista. Aineiden arviointi on Reach-asetukseen sisältyvä erityismenettely, jonka tarkoituksena on selvittää, koituuko aineen valmistuksesta ja käytöstä vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Lista arvioitavista aineista ja niihin liittyvistä huolenaiheista löytyy kemikaaliviraston nettisivuilta echa.europa.eu. Ensimmäiseltä listalta löytyvät muun muassa metanoli, tolueeni, hydrokinoni, resorsinoli ja metyylisykloheksaani. Jatkossa listaa on tarkoitus päivittää vuosittain. Listalle päätyminen ei välttämättä merkitse aineiden rekisteröijille lisätöitä, mutta useissa tapauksissa on odotettavissa vastaamiseen velvoittava lisätietopyyntö. Aineen valmistajalta voidaan vaatia täydentäviä tietoja esimerkiksi tuotantotavoista tai aineiden pitoisuuksien mittaamisesta. ennen pitkää malliksi monien muiden maiden lainsäädäntöön. Kiinnostusta on virinnyt etenkin monissa Aasian maissa, joissa harppaus kemikaaliturvallisuuden nykytasosta Reachin vaatimukset täyttävälle tasolle vaatii kuitenkin paljon työtä ja aikaa. 2/2012 KEMIA 27

28 ajankohtaista Rekrytoinnit käynnissä. Kemikaaliviraston tiloihin Annankadulle etsitään uusia asiantuntijoita etenkin biosidiasetuksen valvontaan. Euroopan kemikaalivirasto Uusia tehtäviä ja työntekijöitä Kemikaaliviraston painoarvo EU:n keskusvirastojen joukossa kasvaa entisestään, kun uusi biosidiasetus tulee voimaan syyskuussa Uuden asetuksen valvonta tulee Echan vastuulle ja tuo virastoon lähivuosina yli sata työntekijää lisää nykyisen reilun 500:n lisäksi. Alun perin viraston arvioitiin työllistävän 450 henkeä. Valmistaudumme parhaillaan biosidiasetuksen tuloon rekrytoimalla asiantuntijoita ja rakentamalla uusia IT-työkaluja, kertoo Echan johtaja Jukka Malm, jonka mukaan uusia tehtäviä tuo myös ns. PIC-menettelyn valvonta. Uuden ilmoitusmenettelyn on tarkoitus tulla voimaan eduskunnan käsittelyn jälkeen ensi kesänä, ja se säätelee kohdemaiden kieltämien tai ankarasti rajoittamien kemikaalien vientiä EU:n ulkopuolelle. Viraston työntekijöillä riittää työsarkaa jo entuudestaan. Vuoden 2008 esirekisteröinnissä lähes yritystä toimitti kemikaalivirastoon huikeat 2,2 miljoonaa esirekisteröintiä yli sadastatuhannesta aineesta. Ensimmäisessä rekisteröintivaiheessa syksyllä 2010 aineita rekisteröitiin noin 4 300, ja Echa sai käsiteltäväkseen rekisteröintiasiakirjaa. Yritysten, komission ja aikataulujen ristipaineessa Pääjohtaja Geert Dancet sanoo olevansa ylpeä Echasta ja sen työntekijöistä, jotka ovat tehneet työtään suuressa paineessa. Viraston väki on joutunut toimimaan yritysten kysymystulvan, EU:n komissiosta viiveellä tulleiden ohjeiden ja Reachin joustamattomien aikataulujen puristuksessa. Ylitöiden ja -tunnollisuuden aiheuttamat uupumiset eivät ole harvinaisia. Sanon aina uusille työntekijöille kaksi asiaa. Ensinnäkin: Olkaa täsmällisiä, tämä on Suomi. Ja toiseksi: Olkaa tehokkaita ja hankkikaa muutakin elämää kuin työelämä. Virastossa oli maaliskuun alussa 500 työntekijää, joista 165 eli noin kolmannes on suomalaisia. Määrä vastaa tavanomaista isäntämaan edustusta EU:n keskusvirastoissa. Olkaa täsmällisiä, tämä on Suomi. Suomalaisten jälkeen eniten työntekijöitä on Ranskasta, Saksasta, Britanniasta, Italiasta ja Espanjasta. Dancet myöntää yllättyneensä muista Pohjoismaista ja Baltian maista tulleiden hakemusten suhteellisen pienestä määrästä. Ehkä Suomi ei ole lähellä asuville kyllin eksoottinen maa. Noin kaksi kolmannesta työntekijöistä tulee Echaan julkiselta sektorilta, kolmannes yksityiseltä. Rekrytoinnin haasteena on houkutella parhaat asiantuntijat ja heidän perheensä kylmään ja kaukaiseen EU:n kolkkaan. Sellaistakin sattuu, että koko rekrytointiprosessin jo onnistuneesti läpäissyt peruu viime tingassa tulonsa, koska ratkaiseva perhepalaveri on unohtunut pitää. Toisaalta tulijoille on tarjolla kilpailukelpoisen palkan lisäksi Helsingin hyvät palvelut ja viraston tarjoama apu muun muassa asunnon hankinnassa. Bulevardilla toimivan Eurooppa-koulun oppilaista enemmistö tulee nykyisin kemikaaliviraston työntekijöiden perheistä. 28 KEMIA 2/2012

29 Tervetuloa osastollemme 3e5! Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät (LIMS) kaikentyyppisille laboratorioille Laboratory Intelligence Laboratoriotiedon analysointi ja integrointi muihin tietoihin Sähköinen asiointi laboratorion asiakkaille Nyt meiltä myös laboratoriotarvikkeet! Laaja kemikaalitarjontamme on nyt täydentynyt Reageconin tuotteilla: standardi- ja kalibrointiliuokset titraus- ja puskuriliuokset muut laboratoriokemikaalit Puh (09) Fax Messuilla nähtävissä ADI2045TI on-line analysaattori, joka mahdollistaa jopa neljän analyysin teon yhtäaikaisesti. Tervetuloa tutustumaan analysaattoreihimme Analyysitekniikka 2012 messuille Helsingin messukeskukseen , osastollemme 3 D 18! Tarjoamme on-line analysaattoreita potentiometrisiin titrauksiin, vesipitoisuusanalyyseihin, kolorimetrisiin, ph-, redox-, COD, TOC, BOD mittauksiin, voltammetriaan ja ionikromatografiaan. Toimitamme analysaattorien lisäksi myös räätälöityjä näytteen esikäsittelykokonaisuuksia asiakkaillemme. Lisätietoja: Lisätietoja analysaattorista: mail@metrohm.fi, puh

30 UUTISIA Näytteiden esikäsittely voi säästää aikaa ja rahaa Miksei Mount Everestillä saa kunnon teetä? Tätä ja useaa muutakin käytännön esimerkkiä pohdittiin tammikuisessa teemaseminaarissa, joka keskittyi näytteiden esikäsittelyn vaiheista haihduttamiseen, konsentrointiin ja kylmäkuivaamiseen. PLD Finland Oy:n isännöimään teemaseminaariin osallistui asiantuntijoita ympäristö- ja elintarvikeanalytiikasta kliiniseen analytiikkaan ja lääkekehitykseen. Monet kiittelivät tarpeellisesta herättelystä pohtimaan tarkemmin näytteiden esikäsittelyä ja kyseenalaistamaan vanhoja käytäntöjä. Kun näyte on usein pitkän työn takana, arvokas ja ehkä ainutkertainenkin, ei ole yhdentekevää, miten sitä käsitellään. Näytteiden haihduttamiseen on tarjolla monia tekniikoita. Seminaarissa niistä keskiöön nousi vakuumisentrifugaalihaihdutus. Siinä näytteisiin kohdistuva G-voima parantaa saantoa, kun kuivattu näyte on painunut yhteen pisteeseen putken pohjaan. Kehittyneiden laitteiden suoravetomoottori tuottaa sähkömagneettimoottoreita suuremman 500 G:n keskipakoisvoiman. Kovemmat kierrokset yhdessä hallitun, portaittaisen vakuuminsäädön kanssa suojaavat näytteitä ryöpsähtelyltä. Kun laitteen automatiikka lisäksi haistelee, milloin haihtuminen on päättynyt ja pysäyttää ajon oikeaan aikaan, käyttäjän aika vapautuu vahtimisesta johonkin hyödyllisempään. Säästöä tulee myös käyttökustannuksissa, sillä typen kulutus voi olla huomattavaa typpivirtalaitteissa. Ekologinen vaihtoehto haihduttamiseen Modernit sentrifugaalihaihduttimet ovat jo monessa laboratoriossa korvanneet haihdutustekniikoita, joissa ikävätkin liuottimet haihdutetaan vetokaapin kautta suoraan yhteiseen ilmakehäämme. Laitteistoon integroitu tehokas kylmäloukku ottaa talteen suurimman osan liuottimista, jotka voidaan sen jälkeen kierrättää tai hävittää asianmukaisesti. Kylmäloukku tiivistää höyryt nestemäisiksi, jolloin pumpattava tilavuus olennaisesti pienenee ja vakuumipumpun toiminta tehostuu. Samalla myös haihdutus nopeutuu. Kylmäloukun teho perustuu siihen, että liuotinhöyry kulkee suoraan kylmien kondensointiputkien läpi tiivistyen alla olevaan keräyspulloon jäätymättä. Sentrifugaalihaihduttimissa liuotin kiehuu näytteelle turvallisessa, alhaisessa lämpötilassa, joka saavutetaan käyttämällä vakuumipumppua paineen laskemiseksi. Haihtuminen sitoo energiaa ja jäähdyttää näytteitä, kunnes liuottimen kiehuttua kuivaksi näyte lämpenee ympäröivän tilan lämpöiseksi. Haihtumisen nopeuttamiseen tarvittavaa lisälämpöä voidaan tuottaa esimerkiksi infrapunalampuilla. Kiinnostusta on herättänyt myös mahdollisuus konsentroida adapterien avulla suoraan isommasta tilavuudesta pikkupulloon, jolloin perinteisiin tekniikoihin verrattuna säästyy useitakin työvaiheita, eikä erillistä investointia robotiikkaan tarvita. Kylmäkuivaustekniikan perusteita käsiteltäessä todettiin, että aiheesta riittäisi puhuttavaa itsenäisen seminaarin verran. Tiedeyhteisön tunnetuimmat kylmäkuivausspesialistit, muun muassa Michael Pikal ja Henning Gieseler, kertovatkin aiheesta Insights in Lyophilization -seminaareissa, joita järjestetään toukokuussa Euroopan eri kaupungeissa. Seminaariohjelma löytyy osoitteesta Entä teehetki Mount Everestin huipulla? Sen pilaa alhainen ilmanpaine, vain kolmannes meren pinnan tason ilmanpaineesta. Teepuristit tietävät, että juoma pitää hauduttaa noin 95 celsiusasteessa, ja korkealla ohuessa vuoristoilmassa veden kiehumispiste jää paljon tätä alemmas. Hanna Laiho SP Scientificin Mark Shon kertoi seminaarissa maailman suurimmasta netissä toimivasta kylmäkuivausalan tietopankista LyoTech Centeristä. Vesa Rauhala 30 KEMIA 2/2012

31 Läpimurto radiolääketieteessä Teknetium-isotooppi syntyy syklotronilla Kanadalainen tutkijatiimi on kehittänyt sairaaloihin soveltuvan menetelmän, jonka avulla teknetium-alkuaineen radioaktiivista isotooppia voidaan tuottaa ilman ydinreaktoreita. Brittiläisen Kolumbian yliopiston UBC:n tutkijat tekevät nyt teknetiumin metastabiilia isotooppia Tc99m ydinreaktorin sijaan vaivattomasti syklotroneilla. Ryhmä kertoi läpimurrostaan Amerikan tieteiden edistämissäätiön AAAS:n vuosittaisilla Tieteen päivillä, jotka pidettiin Kanadan Vancouverissa helmikuuta. Kanadassa toimii tätä nykyä 18 sairaaloiden käytössä olevaa syklotronia, joista kuusi on Vancouverissa. Lisäksi suunnitteilla on seitsemän uutta syklotronia. Niiden valmistuttua maahan saataisiin koko mantereen poikki ulottuva syklotroniverkosto. Maailmassa tehdään vuosittain 40 miljoonaa radiolääketieteellistä toimenpidettä, joista lähes puolet Amerikan mantereella. Radiolääketieteen avulla voidaan diagnosoida muun muassa sydäntauteja, syöpiä, neu- Kuinka voidaan vähentää yrityksiä ja viranomaisia kuormittavien kemikaalisäädösten päällekkäisyyttä? Miten tiedottaa kemikaaliturvallisuudesta niin, että tieto menee kansalaisille perille? Kuinka lainsäädäntö ja toisaalta uudet teknologiat vaikuttavat kemian alan innovaatioiden kehitykseen? Entä miten rologisia sairauksia ja luuston sairauksia. Kolmen viime vuoden aikana radionuklidien maailmanlaajuisessa tarjonnassa on kuitenkin alkanut esiintyä häiriöitä. Syynä on se, että radionuklidien tuottamiseen käytetyt kaksi keskeistä ydinreaktoria toinen Hollannissa, toinen Kanadassa ovat jo ikääntyneet. Näillä kahdella reaktorilla on tuotettu lähes 75 prosenttia maailman tarvitsemista lääketieteellisistä radionuklideista. Tähtäimessä laaja käyttö Tc-99m-isotoopin tekemistä varten kanadalaistutkijat preparoivat ensin molybdeenista valmistettuja kiinteitä Mo-100- kohtioita, jotka asetettiin automaattisesti syklotronista saatavan hiukkassuihkun tielle. Sen jälkeen syntynyt teknetium-isotooppi eristettiin ja puhdistettiin epäpuhtauksista kemiallisesti. Neljäs HCF-tapahtuma pui säädösten päällekkäisyyttä TILAA VELOITUKSETTA Kemia-lehden uutiskirje löytää eläinkokeet korvaavia menetelmiä, joilla voidaan testata kemikaalien pitkäaikaisvaikutuksia? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia neljännessä kansainvälisessä Helsinki Chemicals Forum -tapahtumassa, joka kokoaa alan asiantuntijat eri puolilta maailmaa Suomen pääkaupunkiin toukokuuta Mukaan odotetaan satoja teollisuuden, viranomaistahojen, kansalaisjärjestöjen ja tutkimuksen edustajia. HCF-tapahtumasta saa lisätietoja ja osallistujaksi voi ilmoittautua osoitteessa www. helsinkicf.eu. Suomen Messut / Kimmo Brandt Ikiwaner Tutkijat pyrkivät kehittämään ideastaan sovelluksen, joka sopisi mahdollisimman monen syklotronin käyttöön. Kehitystyössä mukana olevan UBC:n funktionaalisen syöpäkuvantamislaitoksen johtajan Francois Bernardin mukaan tutkijoiden lopullisena päämääränä on saada aikaan sellainen tekninen sovellus, josta on hyötyä mahdollisimman monille potilaille ja joka sopii lähes kaikkien syklotronien käyttöön. PET-kuvantamiseen tarvittavien alkuaineiden isotooppeja tuotetaan Kanadassa jo maanlaajuisesti syklotroniverkoston avulla. Jarmo Wallenius HCF-tapahtumasta on kehittymässä kemikaalialan merkittävin kansainvälinen foorumi. 2/2012 KEMIA 31

32 UUTISIA Itä-Suomen verikeskukset yhteen tietojärjestelmään Laboratorioiden toiminnanohjauksen tietojärjestelmiin (LIMS) erikoistunut ohjelmistotalo Software Point toimittaa uuden, keskitetyn verikeskustietojärjestelmän Itä-Suomeen. Järjestelmä kattaa kaikki itäisen Suomen sairaalat, muun muassa Kuopion yliopistollisen sairaalan. Järjestelmä otetaan käyttöön vaiheittain vuosina Tietojärjestelmän avulla varmistetaan alueen sairaaloiden käyttämien verivalmisteiden laatu ja sopivuus potilaalle sekä hallitaan niiden verivarastoa. Järjestelmä seuraa valmisteiden koko ketjua niiden saavuttua SPR:n Veripalvelusta sairaalan verikeskukseen ja siitä edelleen potilaille. EU:n verensiirtodirektiivin mukaisesti järjestelmään kirjataan muun muassa tarkat tiedot jokaisesta verensiirtotapahtumasta ja siinä mahdollisesti ilmenneistä haittavaikutuksista. Järjestelmällä on Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymässä ISLAB:ssa noin 200 käyttäjää ja lisäksi tuhansia käyttäjiä alueen eri sairaaloissa. Software Pointin verikeskustietojärjestelmän otti ensimmäisenä käyttöön Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa vuonna Scanstockphoto EU:n verensiirtodirektiivi velvoittaa sairaaloita jäljittämään kaikkien verivalmisteiden käytön ja potilaiden verensiirtohistorian hyvin yksityiskohtaisesti. Biotien alkoholismilääke toimii tehokkaasti Bioyhtiö Biotie Therapiesin kehittämä lääke viinanhimoa vastaan vähentää alkoholin kulutusta noin kolmasosaan aiemmasta. Kolmosvaiheen viimeisten kliinisten tutkimusten tuloksista raportoitiin Euroopan psykiatriyhdistyksen kokouksessa Prahassa. Tutkimuksessa vajaat alkoholiriippuvaista potilasta käytti lääkettä kuuden kuukauden ajan. He ottivat yhden tabletin joka päivä silloin, kun mieliteko alkoholiin iski. Lääkkeen vaikuttava aine nalmefeeni suitsi mielitekoa tehokkaasti. Potilaiden kuukausittaisten rankkojen juopottelupäivien lukumäärä väheni puolessa vuodessa keskimääräisestä 19:stä seitsemään. Lääke on jo aiemmin osoittautunut turvalliseksi ja hyvin siedetyksi. Suomalaisvalmiste on ensimmäinen alkoholismilääke, joka ei pakota käyttäjäänsä täysraittiuteen vaan ainoastaan auttaa häntä rajoittamaan juomistaan. Tämänkaltaisen lääkkeen uskotaan sitouttavan potilaat hoitoon aiempaa paremmin. Biotien toimitusjohtajan Timo Veromaan mukaan uutuuslääkkeellä on kaikki edellytykset muuttaa alkoholiriippuvuuden hoitokäytäntöjä. Lääkkeen myyntilupahakemus on Euroopan lääkeviraston arvioitavana. Valmiste on tulossa myyntiin kauppanimellä Selincro. Fimean siirrolle lisäaika Suomalaisen viinanhimolääkkeen valtti on, että se sallii alkoholin kohtuullisen käytön. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen Fimean virat siirtyvät Kuopioon vasta vuoden 2018 loppuun mennessä. Sosiaali- ja terveysministeriön uusi päätös kumoaa aiemman suunnitelman, jonka mukaan Fimean piti muuttaa Helsingistä Kuopioon viimeistään elokuussa Lisäajan tarkoitus on taata Suomen lääketurvallisuuden taso ja asiantuntijoiden saatavuus. Fimean laboratorio jää ministeriön päätöksen mukaan Helsinkiin. Laboratorion on siten helpompi tehdä yhteistyötä muiden lääkkeitä ja lääkeaineita tutkivien laboratorioiden kanssa. Niitä ovat Tullilaboratorio, Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran laboratorio sekä keskuspoliisin Rikostekninen laboratorio. Fimealle jää myös muita tarvittavia työskentelytiloja Helsinkiin. Keskuksessa on tätä nykyä yhteensä noin 200 työntekijää, joista Kuopiossa työskentelee viitisenkymmentä. Scanstockphoto 32 KEMIA 2/2012

33 Tervetuloa Helsingin messukeskukseen Huhtikuuta 2012 Prosessiteollisuus & Analyysitekniikka messuille Osastollemme 3d35 Meiltä löydät ratkaisuja mm. FTIR & NIR -mittauksiin ph, johtokyky & lämpötila -mittauksiin Nesteiden annosteluun Homogenisointiin Näytteenottoon Uutuutena partikkeli standardit Osallistu pikakilpailuumme, arvomme 5 kpl Sagaform SOS tarjoiluastiaa. 200:lle ensimmäiselle Fisher Scientific kaulanauha mukaan. KNF_an_f i _0803. pdf : 18: 02 Nähdään osastollamme 3d35 Kalvopumpputekniikkaa asiantuntijoilta KNF Neubergerillä on laaja valikoima öljyvapaita pumppuja ja järjestelmiä kaasuille, höyryille ja nesteille. Kontaminaatiovapaat kompressorit, alipainepumput, nes teen s iirtoja annostelupumput. OEM - ja laboratoriovers iot. Asiakassovitteiset pumput ovat erikoisalaamme, ota yhteyttä. vaativiin sovelluksiin: Lääketieteen laitteet Analyysitekniikka Elintarviketekniikka Prosessilaitteet Laboratoriot T utkimus KNF Neuberger AB Tel info@knf.se w w w.knf.se Laadukkaat kaasugeneraattorit laboratorioihin ja teollisuudelle. Onko ammattiliittosi Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL Tekniikan Akateemiset TEK Uusi Insinööriliitto UIL Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL? Tai oletko Ympäristötieteellisen seuran jäsen? Tilaa nyt Kemia-lehti ja Uusiouutiset jäsenetuhintaan: Tilaukset Tilaukset

34 UUTISIA Kaivosteollisuudelle uusi messutapahtuma Suomi saa uuden, kansainvälisen kaivosteollisuuden ammattimessutapahtuman. Ensimmäiset EuroMining-messut pidetään Tampereen messukeskuksessa syyskuuta Tapahtuman toteuttaa Tampereen messut Oy yhteistyössä Vuorimiesyhdistys ry:n ja Tekesin Green Mining -ohjelman kanssa. Kestävä kehitys ja ekotehokkuus kuuluvat messujen teemoihin. Esillä ovat muun muassa kaivosgeologia, louhintamenetelmät, murskaus, vedenpoisto, rikastus ja prosessit, mineraalien erotus, näytteenotto ja analysointi sekä prosessointi ja automaatio. Vuorimiesyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja, Talvivaara Oy:n uusi toimitusjohtaja Harri Natunen odottaa uutuustapahtumasta tärkeää verkostoitumispaikkaa. Suomessa kaivosalan aktiviteetti ja painoarvo ovat voimakkaassa kasvussa, minkä vuoksi myös uusi alan kohtauspaikka on tervetullut, Natunen sanoo. Natusen mukaan tavoitteena on luoda EuroMiningista laadukas messutapahtuma, jossa alan toimijoilla on monipuoliset mahdollisuudet vahvistaa kaivosalan verkostoitumista ja keskustella alan mahdollisuuksista ja haasteista. SÄHKEITÄ Talvivaara sai uraaniluvan Valtioneuvosto on myöntänyt kaivosyhtiö Talvivaaralle luvan ottaa talteen uraania sen omasta malmista. Yhtiö suunnittelee uraanin erottelua ja talteenottoa Sotkamon nikkelikaivoksensa sivutuotteena. Talvivaara on jo rakentamassa uraanin talteenottolaitosta. Se tarvitsee vielä ympäristöluvan Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta, ja myös talteenottolaitos tarvitsee käyttöönottoluvan. UPM:lle mäntyöljyn biojalostamo Metsäyhtiö UPM rakentaa Lappeenrantaan biojalostamon, joka alkaa valmistaa liikenteen biopolttoaineita raakamäntyöljystä. Kaukaan tehdasalueelle nouseva laitos on lajissaan maailman ensimmäinen. Vuonna 2014 valmistuva laitos tuottaa noin tonnia biodieseliä vuodessa. Laitos työllistää suoraan 50 ja välillisesti 150 henkeä. Lappeenrannan laitos ei vaikuta UPM:n muihin biojalostamosuunnitelmiin. Fortumille integroitu bioöljylaitos Fortum rakentaa Joensuuhun bioöljylaitoksen, joka sijoitetaan kaupungin sähkö- ja lämpövoimalan yhteyteen. Nopeapyrolyysiteknologiaan perustuva integroitu bioöljylaitos on ensimmäinen teollisen mittakaavan laitos maailmassa. Syksyllä 2013 käynnistyvä bioöljylaitos käyttää raaka-aineena metsähaketta ja muuta puubiomassaa. Sähkön ja lämmön lisäksi laitos tuottaa vuosittain tonnia bioöljyä. Scanstockphoto Tampereen uutuusmessuilla paneudutaan myös maarakentamiseen. Kemian vuoden valokuvakisan satoa Oulun yliopistoon uusi NMR-laboratorio Oulun yliopistossa on avattu uusi materiaalitutkimuslaboratorio. NMR-laboratorioon on sijoitettu kolme uusinta teknologiaa edustavaa NMR-spektrometria, joiden avulla saadaan poikkeuksellisen monipuolista ja yksityiskohtaista tietoa muun muassa materiaalien ja biologisten makromolekyylien ominaisuuksista. Laiteinvestoinnin hinta oli 1,5 miljoonaa euroa. SÄHKEITÄ Opas ohjaa kaivosalaa ympäristöasioissa Metallimalmikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt on koottu kattavaksi oppaaksi, joka on suunnattu alan kaikille toimijoille. Opas sisältää kaivostoiminnan koko elinkaaren malminetsinnästä kaivoksen suunnitteluun, tuotantoon ja sulkemiseen sekä jälkihoitoon. Laatuaan alan ensimmäisen eurooppalaisen oppaan ovat toimittaneet Geologian tutkimuskeskus GTK ja Kainuun ely-keskus. Sen laatimiseen ovat osallistuneet myös muun muassa Kaivannaisteollisuus ry ja Suomen ympäristökeskus. Hiilihappoja. Aurora Heikkisen ottama kuva nappasi finaalipaikan kansainvälisen kemian vuoden 2011 valokuvakilpailussa. 34 KEMIA 2/2012

35 Suomalainen kalibraattori on myös kommunikaattori Pietarsaarelainen Beamex Oy on kehittänyt kalibraattorin, joka toimii myös kommunikaattorina. Laite kommunikoi suoraan modernien digitaalisten kenttäväylälaitteiden kanssa. Helppokäyttöinen laite myös opastaa käyttäjäänsä vaihe vaiheelta koko kalibrointiprosessin läpi. Viisivuotinen tuotekehityshanke oli 40-vuotisen historiamme suurin, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Raimo Ahola, jonka mukaan laitteelle on haettu useita patentteja ja tusinan verran erilaisia rekisteröityjä mallioikeuksia. Pietarsaarelainen Beamex valmistaa kalibrointilaitteita eli mittalaitteiden mittauslaitteita ja kalibrointien hallintaan tarkoitettuja ohjelmistoja. Yhtiö työllistää noin sata työntekijää. Beamex-ryhmän liikevaihto oli vuonna 2011 vajaat 20 miljoonaa euroa. Ryhmän muodostavat Beamex Oy ja sen tytäryhtiöt Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa sekä myynnin tukitoimistot Intiassa, Kiinassa ja Saudi-Arabiassa. Instrumentoinnista ja kalibroinnista vastaavien asentajien on kuljetettava mukanaan yhä useampia erilaisia mittalaitteita, joten suomalaisyhtiö uskoo monitoimilaitteelle riittävän kysyntää. Beamex Painetun älyn teollistaminen vauhtiin Oulussa Oulussa on avattu maailman ensimmäinen painetun älyn teollistamisyksikkö. Pilottipainokone pyörähti käyntiin maaliskuun puolivälissä. VTT:n tiloihin rakennettu PrintoCent-yksikkö perustuu VTT:ssä 1990-luvun lopulla alkaneeseen tutkimustoimintaaan, jonka käynnisti professori Harri Kopola. Yksikkö tarjoaa yrityksille ainutlaatuisen kehitys- ja laiteympäristön painetun älyn teollista pilottivalmistusta varten. Yritysten ei siten tarvitse liiketoiminnan käynnistysvaiheessa investoida omaan tuotantoympäristöön. PrintoCentin johtaja, VTT:n Ilkka Kaisto uskoo, että palveluympäristölle riittää kysyntää. Tämä on koko Suomen vientiteollisuudelle uusi ponnahduslauta kehitettäessä uusia tuotteita ja kilpailukykyä kansainvälisesti, Kaisto sanoo. Painetun älyn teknologia mahdollistaa monenlaisten uusien tuotteiden valmistuksen. Esimerkkejä teknologian sovelluskohteista ovat kotidiagnostiikka, elektroniikkatuotteet, älykkäät pakkaukset ja ympäristöt sekä hajautettu energiantuotanto. Vuonna 2009 startanneen PrintoCent-yhteisön perustajajäseniä ovat VTT:n lisäksi Oulun yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulu ja Business Oulu eli aiempi Oulu Innovation. FORTUMIN SÄÄTIÖN APURAHOJEN YLIMÄÄRÄINEN HAKU VUODELLE 2012 Fortumin säätiö myöntää apurahoja luonnontieteiden, teknillistieteiden ja taloustieteiden tutkimus-, opetus- ja kehitystyöhön energia-alalla. Säätiön painopiste-alueet energia-alalla ovat energian tuotanto ja energian käyttö sekä liikenteen energiaratkaisut. Vuonna 2012 säätiö suorittaa poikkeuksellisesti kaksi hakua. Ensimmäinen hakuaika oli talvella ja toinen toteutetaan Painopistealueet säilyvät ennallaan, mutta apurahalajeihin ja hakutapaan tulee muutoksia. Lisätietoa näistä löytyy säätiömme kotisivuilta: SÄHKEITÄ Nuoren tutkijan palkinto jaossa Euroopan nuorten kemistien järjestö EYCN on avannut kansainvälisen kilpailun alle 35-vuotiaille kemian alan tutkijoille. Kisan tavoitteena on nostaa esiin uusia lupaavia alan tutkijoita ja heidän tutkimuksiaan. Lisätietoja kilpailusta ja osallistumisohjeet saa osoitteesta Osallistumisaikaa on 5. toukokuuta asti. European Young Chemist Award -palkinto jaetaan Prahassa elokuussa 2012 järjestettävässä EuCheM- Sin kemian kongressissa. Apurahahakemukset on lähetettävä säätiölle uuden hakujärjestelmämme kautta klo mennessä. Apurahalajit ja hakuohjeet löytyvät säätiön kotisivuilta. LISÄTIETOJA on tarvittaessa saatavissa säätiön asiamieheltä: Jouni J Keronen, jouni.j.keronen@fortum.com (p ) 2/2012 KEMIA 35

36 VIHREÄT SIVUT GREEN PAGES Kysy ensin meiltä At your service ARWINA Oy Ollila puh. (02) faksi (02) Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Jäteliuottimien puhdistus Waste Solvent Cleaning Liuottimet Solvents Ongelmajätteiden käsittely Hazardous Wastes Treatment Bang & Bonsomer GROUP Oy Itälahdenkatu 18 A Helsinki PL 93, Helsinki puh. (09) faksi (09) company@bangbonsomer.fi Bayer Oy Turun toimipiste Pansiontie 47 PL 415, Turku Espoon toimipiste Keilaranta 12 PL 73, Espoo puh faksi etunimi.sukunimi@bayer.com Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Kasvinsuojeluaineet ja torjuntaaineet Crop Protection Agents and Control Substances Reseptilääkkeet, itsehoitovalmisteet ja välineet diabeteksen hoidon seurantaan Prescription Medicines, Consumer Health Products and Tools for Monitoring Diabetes Therapy Teollisuuden raaka-aineet ja kemikaalit Industrial Raw Materials and Chemicals Dosetec Exact Oy Vaakatie Nastola puh. (03) faksi (03) info@dosetec.fi etunimi.sukunimi@dosetec.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Annostelujärjestelmät Batching Systems Hihnavaa at Belt Weighers Jauheiden ja rakeitten säkitys Sacking for Pulver and Granulate Materials Laboratoriovaa at Laboratory Balances Punnitusjärjestelmät Weighing Systems Säiliövaa at Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet Dischargers for Sack Säkkien täyttökoneet Sack Filling Machines Vaa at Balances & Scales BASF Oy Tammasaarenkatu Helsinki puh. (09) etunimi.sukunimi@basf.com Vihreät sivut huomataan. For qualified wet milling & mixing Laadukkaaseen märkäjauhatukseen ja sekoitukseen BERGIUS TRADING AB PL Helsinki puh kim.jarlas@bergiustrading.com Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Sekoittimet Mixers Busch Vakuumteknik Oy Sinikellontie Vantaa puh. (09) faksi (09) info@busch.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Kompressorit Compressors Puhaltimet Blowers Pumput Pumps Tyhjiöpumput Vacuum Pumps Elektrokem Oy PL Helsinki puh. (09) faksi info@elektrokem.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Hienokemikaalit Fine Chemicals Laboratoriokemikaalit Laboratory Chemicals Laboratoriovälineet Laboratory Equipment 36