KESKIVIIKKO 2. HELMIKUUTA 2011

Transkriptio

1 KESKIVIIKKO 2. HELMIKUUTA 2011 Puhetta johti puhemies Jerzy BUZEK (Istunto avattiin klo ) 1. Istuntokauden uudelleen avaaminen Puhemies. (PL) Julistan Euroopan parlamentin torstaina 20. tammikuuta 2011 keskeytetyn istuntokauden uudelleen avatuksi. 2. Edellisen istunnon pöytäkirjan hyväksyminen: ks. pöytäkirja 3. Puhemiehen julkilausumat Puhemies. (PL) Haluaisin kertoa viisi uutista alustavina huomautuksina. Ensinnäkin käsittelen Välimeren tilannetta, joka muuttuu hyvin nopeasti, kuten me kaikki tiedämme. Euroopan parlamentti oli ja on valmis antamaan tukensa kansalaisten eli meidän eurooppalaisten naapureidemme itsensä käynnistämille demokraattisille muutoksille. Kun keskustelemme tänään Tunisiasta, keskustelemme kumppanimaasta, joka on jo siirtynyt polulle kohti todellista demokratiaa. Vain vähän aikaa sitten tapasin viiden muun Euroopan parlamentin jäsenen kanssa Tunisian ulkoministerin. Egyptin tilanne on erilainen, ja on epävarmempaa, mihin suuntaan sitä vievät muutokset, jotka ovat jo peruuttamattomia. Näitä muutoksia on kuitenkin jatkettava. Näillä kahdella maalla on yksi yhdistävä tekijä: kaikkien demokraattisten voimien on pikaisesti pyrittävä kaikin tavoin tekemään ensin poliittisia uudistuksia ja sitten taloudellisia ja sosiaalisia uudistuksia. Niiden on myös luotava perusta vapaille ja demokraattisille vaaleille, niin että ihmisten demokratiavaatimuksiin varmasti vastataan. Meidän on myös tehtävä tiettäväksi minkä myös teemme tällä istuntojaksolla sekä tämänpäiväisen että huomisen äänestyksen aikana että naapurimaiden demokratia on Euroopan unionille aivan yhtä tärkeää kuin niiden vakaus. Demokratiaa ja vakautta ei voida asettaa vastakkain, koska kumpikin on välttämätöntä. Toinen asia on se, että 20. tammikuuta 2011 oli Latvian historiallisesti "verisunnuntaina" tunnetun päivän 20. vuosipäivä. Tuona päivänä entisen Neuvostoliiton OMON-yksiköt hyökkäsivät juuri syntyneen valtion pääkaupungin strategisiin rakennuksiin. Latvian itsenäisyyttä puolustavilla barrikadeilla kuoli seitsemän ihmistä ja useita loukkaantui. Alankomaalainen ja siten EU:n kansalainen Zahra Bahrami hirtettiin Iranissa 29. tammikuuta 2011 kansainvälisten normien vastaisen oikeudenkäynnin jälkeen. Vaadin Iranin viranomaisia antamaan selvityksen Zahra Bahramia vastaan esitetyistä syytteistä ja vaikeaselkoisesta oikeudenkäynnistä. Euroopan unioni on sitä mieltä, että kuolemanrangaistusta ei voida koskaan pitää oikeudenmukaisena tekona. Ihmisoikeuksien puolustaja ja kansalaisoikeusaktivisti David Kato murhattiin Ugandassa 26. tammikuuta Vaadin Ugandan viranomaisia pidättämään tämän rikoksen tekijät. Me kaikki tuomitsemme sen, että homoseksuaalisuutta pidetään tässä maassa edelleen rikoksena.

2 Lopuksi viimeinen uutiseni: Liittyen Eurooppa-neuvoston 4. helmikuuta pidettävän kokouksen valmistelua koskevaan tämänpäiväiseen keskusteluun haluan ilmoittaa teille, että 8. helmikuuta eli ensi viikolla pidetään puheenjohtajakokous, joka on kaikille parlamentin jäsenille avoin. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy on vieraana tässä erityiskokouksessa, jossa hän esittelee perjantain huippukokouksen päätelmät noudattaen Lissabonin sopimusta, jonka mukaan puheenjohtajan on annettava meille näistä asioista kertomus. Michael Cashman (S&D). - (EN) Arvoisa puhemies, toivon, että parlamentti ja te suotte minulle ilon onnitella teitä julkilausumasta, jonka annoitte Ugandassa murhatun David Katon puolesta. Kuten te sanoitte, hän oli ihmisoikeuksien puolustaja ja puolusti lesbojen, homojen ja biseksuaalien oikeuksia. Haluan vain todeta, että me tässä parlamentissa olemme hyväksyneet esityksen Ugandan tapahtumista. On erittäin tärkeää, että me tuemme Ugandan kansalaisyhteiskuntaa ja muistamme, että David oli jättiläinen, joka oli niiden yläpuolella, jotka julistavat vihaa ja syrjintää, ja meidän pitää muistaa hänen perhettään tänä surullisena aikana. Puhemies. (PL) Kiitos. 4. Valiokuntien ja valtuuskuntien kokoonpano: ks. pöytäkirja 5. Valtakirjojen tarkastus: ks. pöytäkirja 6. Oikaisu (työjärjestyksen 216 artikla): ks. pöytäkirja 7. Rauenneet kirjalliset kannanotot: ks. pöytäkirja 8. Neuvoston toimittamat sopimustekstit: ks. pöytäkirja 9. Suulliset kysymykset (vastaanotetut asiakirjat): ks. pöytäkirja 10. Täytäntöönpanotoimenpiteet (työjärjestyksen 88 artikla): ks. pöytäkirja 11. Vastaanotetut asiakirjat: ks. pöytäkirja 12. Käsittelyjärjestys: Puhemies. (PL) Puheenjohtajakokouksen työjärjestyksen 137 artiklan mukaisesti torstaina 20. tammikuuta 2011 pidetyssä kokouksessa poliittisten ryhmien kuulemisen jälkeen laadittu lopullinen esityslistaluonnos on jaettu. Siihen on ehdotettu seuraavia muutoksia: [Keskiviikko/Brysselin istuntojakso]: Kohta 1: Annan julkilausuman romanien toisen maailmansodan aikaisen kansanmurhan tunnustamisesta EU:ssa, ja sen jälkeen seuraavat kohdat ovat neuvoston julkilausuma, komission julkilausuma ja poliittisten ryhmien romanien kansanmurhaa koskevat puheenvuorot.

3 Kohta 2: Tunisian tilannetta koskevan keskustelun otsikkoa muutetaan seuraavasti: "Komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkilausuma Välimeren alueen ja erityisesti Tunisian ja Egyptin tilanteesta". Kohta 3: Äänestys Tunisiaa koskevista päätöslauselmaesityksistä toimitetaan suunnitellusti huomenna. Äänestys Egyptiä koskevista päätöslauselmaesityksistä toimitetaan helmikuun toisella istuntojaksolla Strasbourgissa. Kohta 4: Keskustelu elintarvikkeiden hintojen nousua koskevista neuvoston ja komission julkilausumista siirretään helmikuun toiselle istuntojaksolle. Sen sijasta käydään keskustelu EVV:n puheenjohtajien nimityksiä koskevista neuvoston ja komission julkilausumista. Julkilausumia seuraa poliittisten ryhmien puhujakierros. [Torstai/Brysselin istuntojakso]: Haluaisin ilmoittaa jäsenille, että Speronin mietintö Tamás Deutschin parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämistä koskevasta pyynnöstä esitellään äänestysten aikana. (Käsittelyjärjestys vahvistettiin) (1) Ioan Mircea Paşcu (S&D). - (EN) Arvoisa puhemies, pyytäisin teitä harkitsemaan puheenjohtajakokouksen kanssa minuutin puheenvuorojen aikaistamista, koska edellisillä istuntojaksoilla ne oli siirretty keskustelumme viimeiselle tunnille. Siitä seuraa yleensä, että yhä harvemmat ovat halukkaita osallistumaan niihin, mikä ei varmaankaan ole siirron tarkoitus. Pyydän siis harkitsemaan niiden siirtämistä aikaisempaan ajankohtaan, jotta me voisimme osallistua niihin entiseen tapaan. Puhemies. (PL) Kiitos huomautuksestanne. Voitte olla varma, että me keskustelemme tästä asiasta ja päätämme, mitä sen suhteen tehdään seuraavaksi. 13. Romanien toisen maailmansodan aikaisen kansanmurhan tunnustaminen EU:ssa Puhemies. (PL) Esityslistalla on seuraavana puhemiehen julkilausuma romanien toisen maailmansodan aikaisen kansanmurhan tunnustamisesta EU:ssa (2010/3020(RSP)). Romanit ovat nykyisin Euroopan unionin suurin etninen vähemmistö. He ovat myös tällä hetkellä Euroopan sorretuin yhteisö. Natsit vainosivat heitä toisen maailmansodan aikana rodun vuoksi samalla tavalla kuin juutalaisia. Satojatuhansia romaneja, joiden esivanhemmat olivat olleet jo sukupolvien ajan eurooppalaisia, tapettiin säälimättä. Auschwitz-Birkenaun vapauttamisen 66. vuosipäivä, jota vietimme 27. tammikuuta kuluvaa vuotta, muistuttaa meitä siitä, että romanit olivat keskitysleirin kolmanneksi suurin uhriryhmä. Valitettavasti kaikki eurooppalaiset eivät ole tästä tosiasiasta tietoisia. Vain harvat EU:n jäsenvaltiot ovat tunnustaneet romanien kansanmurhan virallisesti. On aika valistaa EU:n kansalaisia siitä, että keskuudessamme elävät romanit ovat kokeneet yhteisönä kansanmurhan aiheuttaman trauman. Koulutus on paras keino torjua syrjintää. Euroopan parlamentti toimii EU:n äänenä ihmisoikeuksien puolustamisessa. Me puhumme tänään romaniveljiemme ja -siskojemme puolesta. Me haluamme, että heidän kärsimyksensä muistetaan ja heidän tilanteensa ymmärretään paremmin. (1) Muut käsittelyjärjestykseen tehdyt muutokset: ks. pöytäkirja.

4 (EN) Hyvät kollegat, käymme nyt tästä aiheesta hyvin lyhyen keskustelun, joten pyydän teitä pysymään salissa. Kuulemme ensin neuvoston julkilausuman, ja tehän tiedätte, että romanien integrointi on yksi Unkarin puheenjohtajakauden painopisteistä. Sitä seuraa komission varapuheenjohtajan julkilausuma ja poliittisten ryhmien puolesta annettavat lyhyet julkilausumat. Enikő Győri, neuvoston puheenjohtaja. (HU) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, haluan aluksi lainata porajmosista eloonjääneen Friderika Kolompárin sanoja: "Me löysimme isäni, kun menimme Auschwitziin 2. elokuuta 1994 tai Heidän nimensä olivat kaiverrettu suureen laattaan. Me tiesimme, että heidät oli viety Saksaan, mutta emme tienneet tarkkaa paikkaa. Jos mustalaismies Fehérvárista ei olisi pysäyttänyt minua, olisin kurottanut uuniin ja ottanut sieltä palan. Ajattelin, että otan ja vien sen kotiin muistona. Silloin poikani Józsi sanoi: 'Älä koske siihen, äiti, voit saada jonkin infektion.' 'Ei sillä ole väliä, poikani', minä vastasin. 'Mistä tiedät, että se kuului veljellesi tai isällesi?' hän kysyi. Minä pyörryin, ja minut vietiin pois krematoriosta." Haluan yhtyä puheenjohtajavaltio Unkarin puolesta tähän ylevään aloitteeseen, jonka kautta Euroopan parlamentti ja puhemies Buzek henkilökohtaisesti haluavat muistaa romanien kansanmurhan porajmosin uhreja tässä istunnossa. Miksi muistaminen on tärkeää? Eikö meidän pitäisi keskittyä sen sijaan tulevaisuuteen? Yhdysvaltalainen historioitsija George Santayana kirjoitti vuonna 1905 näin: "Ne, jotka eivät tunne historiaa, ovat tuomittuja toistamaan sitä." Vaatimattomimpienkin arvioiden mukaan toisen maailmansodan aikana ja sen varjossa kuoli romania ja sintiä. Heidät tapettiin pelkästään siksi, että he kuuluivat näihin kahteen etniseen ryhmään tai heidän vainoajiensa sanoin "rotuun". He olivat unkarilaisia, tšekkejä, romanialaisia, ranskalaisia, saksalaisia, puolalaisia, serbejä ja kuka tietää minkä muiden kansallisuuksien edustajia. Miehiä ja naisia, vanhuksia ja lapsia. Paljon, paljon lapsia. Jos he olisivat elossa, monet heistä olisivat nyt EU:n kansalaisia. Muisteluissa tuodaan toistuvasti esiin se, että toisin kuin juutalaiset vangit, Auschwitz-Birkenau mustalaisleirin perheet saivat pysytellä yhdessä. Kuten eräs unkarilainen joukkomurhasta selvinnyt muistutti: "jopa SS tiesi, että mustalaisperheitä ei voinut erottaa. He saivat olla yhdessä 2. ja 3. elokuuta 1944 väliseen yöhön asti, jolloin heidän leirissään elossa olevat vankia murhattiin polttamalla heidän parakkinsa." EU syntyi toisen maailmansodan jälkeen tästä aallonpohjasta, juutalaisten ja romanien kansanmurhan helvetistä. EU:n perustajien unelmana oli, että ihmiset Euroopassa torjuisivat yhdessä kaiken, mikä oli johtanut tällaiseen äärimmäiseen ihmiselämän halveksuntaan, Auschwitziin ja Birkenauhun. Euroopan kansat yhdessä, mukaan lukien eurooppalaiset romanit, joita on tällä hetkellä miljoonaa. "Sehän on kuitenkin ollutta ja mennyttä", joku voisi sanoa. "Missä siinä on tulevaisuus?" Puheenjohtajavaltio Unkari katsoo, että meidän todella täytyy puhua samanaikaisesti menneisyydestä ja tulevaisuudesta. Kun Unkarin pääministeri Viktor Orbán esitteli Unkarin puheenjohtajakauden ohjelman Euroopan parlamentille 19. tammikuuta, hän sanoi: "Romanistrategia on yksi puheenjohtajavaltio Unkarin ensisijaisina pitämistä seikoista, koska älykkäässä Euroopassa ei ole mitään mieltä, jos sillä ei ole sydäntä. Euroopalla on kuitenkin sydän vain, jos se luo

5 sosiaalisen osallisuuden mahdollisuuksia epäedullisimmassa asemassa oleville yhteiskuntaryhmille." Olisin itse hyvin ylpeä, jos me voisimme kaikki yhdessä hyväksyä yhteisen romaneja koskevan EU:n puitestrategian tämän puheenjohtajakauden aikana. Euroopan parlamentin ja Euroopan komission sitoutumisen ansiosta työ on aloitettu. Neuvosto ja sen puheenjohtaja Unkari haluaisivat osallistua siihen. Me haluaisimme osaltamme vahvistaa oivallusta siitä, että Euroopan ja koko maailman kaikkien ihmisten ja etnisten ryhmien tavoin romanit eivät ole ongelma vaan taloudellinen, kulttuurinen ja inhimillinen voimavara. Maroš Šefčovič, komission varapuheenjohtaja. (EN) Arvoisa puhemies, vietimme Euroopan parlamentissa muutama päivä sitten holokaustin muistopäivää yhdessä joukkomurhasta eloonjääneiden kanssa. Kerron komission puolesta, että me arvostamme suuresti myös romanien joukkomurhan uhrien muistamista. Oswiecimissa, Yad Vashemissa tai Washington DC:ssä sijaitsevassa holokaustimuseossa käytyään on aina järkyttynyt juutalaisten joukkomurhan tekijöiden epäinhimillisyydestä. Ne, jotka ovat käyneet Jerusalemissa lasten paviljongissa, ovat varmasti samaa mieltä kanssani siitä, että sieltä poistuu järkyttyneenä eikä voi uskoa, että tällaiset tapahtumat olivat mahdollisia Euroopassa vain vuotta sitten. Siksi meidän on puhuttava tästä. Meidän on kerrottava tästä surullisesta asiasta lapsillemme, koska historialla on taipumuksena toistaa itseään, kuten tiedämme. Siksi meidän on ehdottomasti varmistettava, että tämä kammottava asia muistetaan eikä se koskaan toistu. Meidän on kaikkien yhdessä torjuttava menneisyyden haamut. Historia on opettanut meille karvaasti, mitä rotuviha ja suvaitsemattomuus voivat saada aikaan. Euroopan unionin perustana ovat siksi perusoikeudet ja arvot, joihin kuuluvat vähemmistöjen suojeleminen, vapaan liikkuvuuden periaate ja syrjinnän kieltäminen, ja kaikki nämä koskevat kaikilta osin romaneja. On mahdotonta hyväksyä sitä, että romanit kohtaavat yhä 2000-luvulla syrjintää etnisen alkuperänsä vuoksi. Liian monet romanit ovat yhä rasismin, syrjinnän ja syrjäytymisen uhreja. Liian monet romanilapset oleilevat yhä kaduilla koulun käymisen sijaan. Liian monilta romaneilta evätään yhä oikeudenmukaiset mahdollisuudet työmarkkinoilla, ja liian monet romaninaiset ovat yhä väkivallan ja hyväksikäytön uhreja. Romanien osallistaminen on EU:n yksi painopisteistä, ja se edellyttää kansallisten ja paikallisten viranomaisten, kansalaisyhteiskunnan ja EU:n toimielimien sitoutumista asiaan sekä niiden yhteisiä toimia. Komissio on puolestaan hyvin sitoutunut parantamaan romaniväestön tilannetta ja erityisesti heidän sosiaalista ja taloudellista integrointiaan. Me olemme tehneet jatkuvasti töitä tähän tavoitteeseen pääsemiseksi: tämä on meille pitkäaikainen sitoumus. Meidän on kuitenkin tunnustettava, että vastuu romanien integroimisesta on ensisijaisesti jäsenvaltioilla, ja siksi me esitimme niille viime vuonna antamassamme tiedonannossa luettelon käytännön toimista, joilla ne voivat tehostaa romanien integrointipolitiikkaansa. Se oli kaikkien aikojen ensimmäinen erityisesti romanien asialle omistettu valmisteluasiakirja. Meidän arviointimme kuitenkin osoittaa, että jäsenvaltioissa on vielä paljon tehtävää romanien integrointipolitiikan tehostamiseksi. Siksi komissio laatii huhtikuussa tiiviissä yhteistyössä puheenjohtajavaltio Unkarin kanssa romanien kansallisia integrointistrategioita

6 koskevan EU:n puitekehyksen, jossa tehdään ehdotuksia romanien syrjäytymisen torjumiseksi. Lopuksi haluan tänä juhlavana hetkenä korostaa komission puolesta vielä kerran sitä, miten tärkeää Euroopassa on suojella perusoikeuksia ja varmistaa kaikkien sopuisa integroituminen yhteiskuntaan. On erittäin tärkeää varmistaa, että historia ei missään tapauksessa toista itseään. Lívia Járóka, PPE-ryhmän puolesta. (HU) Arvoisa puhemies, hyvä valtiosihteeri, hyvä komission jäsen, hyvät kuulijat, haluan ilmaista Euroopan kansanpuolueen ryhmän (kristillisdemokraattien) puolesta tyytyväisyyteni ja kiitollisuuteni siitä, että Euroopan parlamentti muistaa ensimmäisen kerran holokaustin romaniuhreja. Juuri niin meidän, heidän jälkeläistensä, on tehtävä: muistettava ja otettava opiksi. Meidän on osoitettava kunnioitusta uhrien kärsimykselle ja sisällytettävä nämä tuskalliset kokemukset yksimielisesti ja keskinäisellä suvaitsevaisuudella yhteiseen historiaamme ja yhteiseen muistiimme. Siksi meidän on tärkeää tukea yliopistoja, tiedeyhteisöjä ja tutkimuslaitoksia, jotka auttavat paljastamaan ja tuomaan esiin romanien pitkän historiamme aikana kohtaamat ja kestämät vastoinkäymiset. Ehdotan, että kaikkien Euroopan maiden kansallisissa opetussuunnitelmissa kerrottaisiin useimpien yhteiskuntien ja romanien satojen vuosien pituisesta yhteisestä historiasta. Tämä päivä tarjoaa myös tilaisuuden vahvistaa tätä yksimielisyyttä ja varmistaa, että me romanit olemme maidemme kansalaisia ja osa valtiota, vapaita ja tasa-arvoisia EU:n kansalaisia. Meidän ei pitäisi tyytyä vähempään. Takanamme on seitsemänsataa vuotta yhteistä historiaa, kamppailun täyttämät seitsemän vuosisataa, joiden aikana me olemme lukuisissa tilanteissa osoittaneet uskollisuutemme kotimaillemme ja Euroopalle. Meidän on muistettava synkät erottelun ja vainon ajat mutta samanaikaisesti ammennettava voimaa yhteisen historiamme innostavista hetkistä ja löydettävä toivoa siitä, että yhtenäisinä meistä voi tulla kunnioitettava, sopusointuinen yhteisö. Samalla tavalla kuin meillä on yhteinen historia, meillä on myös yhteinen tulevaisuus, kuten me kaikki tiedämme, ja toivon, että me voimme yhdessä saavuttaa kaiken, koska olen myös varma, että vain yhdessä voimme saavuttaa kaiken. Seuraavien sukupolvien on sitouduttava ponnistelemaan sen hyväksi, että kaikki pyrkisivät omassa elämässään ja omassa ympäristössään luomaan hyväksyttävämmän ja täydellisemmän maailman. Meidän esivanhempamme ovat osoittaneet lukuisia kertoja, että kansamme pystyvät yhdistymään, jos kohtalomme on vaarassa. Meille romanien tilanne Euroopassa on kohtalonkysymys. Nyt on meidän vuoromme, ja ensimmäinen askel on otettava tänään. Esittäisin vielä yhden ajatuksen: toinen askel on otettava kahden viikon kuluttua täysistunnossa, kun EU:n romanistrategia lopultakin käynnistetään meidän kaikkien odotusten mukaisesti. Hannes Swoboda, S&D-ryhmän puolesta. (DE) Arvoisa puhemies, kiitän teitä julkilausumastanne ja haluaisin kiittää myös neuvoston puheenjohtajaa ja komission varapuheenjohtajaa. Haluaisin kiittää kaikkia niitä, jotka ehdottivat tämän keskustelun käymistä minun ryhmästäni erityisesti Kinga Göncziä. Kuten te, arvoisa puhemies, sanoitte tänään, romanien joukkotuho on jäänyt taka-alalle, kun on puhuttu juutalaisten joukkotuhosta. Kansallissosialistien julmuuksilla oli kuitenkin muitakin uhreja. Tässä

7 yhteydessä haluaisin mainita myös homoseksuaalit, kuten tekin, hyvä puhemies, teitte tänään toisessa yhteydessä. Olen neuvoston puheenjohtajan ja edellisen puhujan kanssa samaa mieltä siitä, että paras tapa muistaa on ajatella myös tulevaisuutta. Me emme voi olla tyytyväisiä romanien tämänhetkiseen tilanteeseen maanosassamme. Heitä syrjitään edelleen, ja ennakkoluuloja on yhä olemassa. Kun yhdessä maassa harkitaan nyt sekaannusten välttämiseksi nimityksen "mustalaiset" palauttamista käyttöön "romanien" tilalle, en todella halua arvostella sitä vaan sanoa vain, että tärkeää on ennakkoluulojen ja syrjinnän torjuminen eikä syrjintään sopeutuminen nimeä vaihtamalla. Me olemme keskustelleet romanien asiasta tässä parlamentissa jo vuosia, ja meidän on myönnettävä myös vieraillessamme eri maissa että meillä on vielä hyvin suuria ongelmia, syrjinnän ja epäkohtien kierre ei vieläkään ole katkennut ja monia lapsia opetetaan yhä erillisissä kouluissa. Siksi olen myös hyvin kiitollinen puheenjohtajavaltio Unkarille siitä, että se on tuonut tämän aiheen esiin. Kaikista tähän asiaan liittyvistä mielipide-eroistamme huolimatta, puheenjohtaja Győri, saavutamme toivottavasti yhdessä paljon menestystä. Meidän ryhmämme on ollut jonkin aikaa Martin Schulzin kautta yhteydessä saksalaiseen kirjailijaan Günter Grassiin, joka on myös perustanut romanisäätiön. Günter Grass sanoi kerran: "Te romanit olette pysyvässä hajaantumisen tilassanne tarkasti ottaen eurooppalaisia siinä mielessä kuin meidän, jotka olemme kansallisuuksiemme rajoittuneisuuden vankeja, pitäisi muistaa, jotta yhdentyneestä Euroopasta ei kehity byrokraattista, hallinnollista ja kaikkivoipaa talousjättiä. Ainakin tässä suhteessa ihmiset, joita me kutsumme mustalaisiksi, ovat rajat ylittävässä liikkuvuudessaan meitä edellä. Heille pitäisi ennen kaikkea sallia henkilöllisyyden todistaminen EU-passilla, joka takaa heille oikeuden oleskella missä tahansa Romaniasta Portugaliin." (lainauksen loppu) Meidän pitäisi luoda olosuhteet, joissa kaikki romanit tuntevat olevansa kotona missä tahansa he sitten ovatkin. Meidän pitäisi myös luoda olosuhteet, jotka sallivat heidän matkustavan vapaasti kaikkialla Euroopassa ilman, että heidät toistuvasti karkotetaan. Kun tämä lopulta toteutuu, olemme todella tehneet paljon romanien hyväksi, ja silloin olemme onnistuneet siirtämään natsien romaneille toisen maailmansodan holokaustin aikana tekemät kauheudet menneisyyteen. (Suosionosoituksia) Renate Weber, ALDE-ryhmän puolesta. (RO) Arvoisa puhemies, "samudaripen" on sana, joka tarkoittaa romanien kielellä "maanpäällistä helvettiä" eli kansanmurhaa tai holokaustia. Maanpäällinen helvetti on kuvaus sille, miten Euroopan romanit elivät toisen maailmansodan aikana, jolloin satojatuhansia heistä murhattiin vain siksi, että he olivat romaneja. Emme tosiasiassa tiedä tarkkaa lukua. Washington DC:ssä sijaitsevan holokaustimuseon arvion mukaan se on noin neljännesmiljoona. Muiden tutkimusten mukaan noina vuosina murhattiin yli miljoona romania. Tämä epävarmuus johtuu siitä, että holokaustin uhreina olleet romanit olivat niin huomaamattomia. Se on lisätodiste siitä, että tämä kansa on vuosisatojen ajan ollut järjestelmällisen syrjinnän kohteena tai sivuutettu kokonaan. Siksi Euroopan parlamentin puhemiehensä kautta antama julkilausuma on historiallinen hetki. Emme kuitenkaan saa tyytyä vain siihen. Tätä tilaisuutta on jatkettava erityistoimenpiteillä sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla. Jokaisen jäsenvaltion täytyy

8 tunnustaa romanien kansanmurha, ja tietoa tästä historiamme luvusta on levitettävä EU:n kansalaisille. Siihen asti, kunnes eurooppalaiset lapset oppivat koulussa tästä holokaustista ja vuosisadoista, joiden aikana romaneja on pidetty orjina monissa nykyisissä EU:n jäsenvaltioissa, ja kunnes EU:n yhteiskunta tunnustaa, että meillä on historiallinen velvollisuus tätä väestönosaa kohtaan, rasisminvastaiset kampanjamme eivät toteuta tehtäväänsä eivätkä kansalliset ja EU:n romanien osallistamisstrategiat ole kovinkaan onnistuneita. Catherine Grèze, Verts/ALE-ryhmän puolesta. (FR) Arvoisa puhemies, puhun täällä tänä iltapäivänä syvän tunteen vallassa. Arvoisa puhemies, haluaisin ennen kaikkea kiittää teitä henkilökohtaisesti omistautumisestanne asialle. Romanien kansanmurhan tunnustaminen on historiallinen hetki niille miljoonille eurooppalaisille, joihin kuuluvat jenishit, sintit, romanit, manouchet ja liikkuva väestö. Satojatuhansia heidän sukulaisiaan murhattiin noina synkkinä vuosina usein sen jälkeen, kun heidät oli häpeällisesti leimattu yhteiskunnassa hylkiöiksi. Tämä on kuitenkin historiallinen hetki meille kaikille Euroopan unionin kansalaisille. Me emme saa unohtaa, että romanit liikkuivat ensimmäisinä Euroopan maasta toiseen kauan ennen kuin yhteinen alueemme perustettiin. Tällä hetkellä tämä 10 miljoonainen kansa on suurin enemmistömme. Heidän historiansa on myös meidän historiaamme. Hyvät kuulijat, on korkea aika palauttaa näiden EU:n kansalaisten luottamus EU:n toimielimiin. Heitä on karsastettu yhteiskunnissamme, ja he kärsivät yhä kaksinkertaista rangaistusta. Sodan kauhujen lisäksi he ovat joutuneet laiminlyöntien, välinpitämättömyyden ja vaikenemisen kohteeksi. Romanien kansanmurhan tunnustaminen on siksi osoitus aidosta muistamisesta. Se tarjoaa selvästikin tilaisuuden muistaa, mutta sen pitäisi ennen kaikkea taata erilainen tulevaisuus. Viime viikolla Saksan liittopäivillä Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien jäsenet niin idästä kuin lännestäkin kantoivat vastuunsa historiasta kannustamalla tunnustamaan tämän kansanmurhan. Tämä on ensimmäinen askel kohti muutosta siinä, miten kansalaisemme suhtautuvat näihin eurooppalaisiin. Meillä on vielä pitkä matka kuljettavana. Tehkäämme romaneista oikeutetusti EU:n kansalaisia. Marek Henryk Migalski, ECR-ryhmän puolesta. (PL) Arvoisa puhemies, se, että romanit olivat toisen maailmansodan aikana kansanmurhan uhreja on yhtä itsestään selvää kuin se, että juutalaiset olivat saman prosessin uhreja. Jokaiseen, joka kieltää tämän tosiasian, pitäisi suhtautua yhtä anteeksiantamattomasti kuin niihin, jotka kieltävät juutalaisten holokaustin. Olette oikeassa sanoessanne, että romanit olivat Auschwitzissa surmattujen kolmanneksi suurin etninen ryhmä. Toiseksi suurin ryhmä olivat puolalaiset. Kaikkia toisen maailmansodan holokaustin uhreiksi joutuneita kansoja on muistettava. Meidän on muistettava kaikki, mitä Auschwitzissa ja muissa keskitysleireissä tapahtui, samoin kuin Katyńissä ja muissa paikoissa näiden hirvittävien viiden kuuden vuoden aikana tehdyt murhat, jotta tällaiset tapahtumat eivät koskaan enää toistuisi. Euroopan parlamentilla on moraalinen ja poliittinen velvollisuus varmistaa, että tämä muisto pidetään elossa, ja meidän keskustelumme on yksi keino toteuttaa se. Cornelia Ernst, GUE/NGL-ryhmän puolesta. (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, tämä on todella tärkeä hetki, koska me Euroopan parlamentissa muistamme tänään ensimmäisen kerran holokaustin romani- ja sintiuhreja.

9 Haluan aloittaa jäähyväiskirjeellä, jonka 14-vuotias poika Robert Reinhard kirjoitti vuonna 1943, ennen kuin hänet karkotettiin saksalaisesta lastenkodista Auschwitziin. Hän kirjoitti näin: "Olen löytänyt vanhempani uudelleen. Meidät kuljetetaan keskitysleiriin. Olen tutkinut sieluani niin paljon, että pystyn kohtaamaan kuoleman. Kiitos vielä kerran kaikesta, mitä te olette tehneet hyväkseni. Terveisiä teille kaikille. Nähdään taivaassa. Robert." Tämä poika ei muun romanin ja sintin tavoin koskaan palannut takaisin, ja vaikka romanit ja sintit olivat juutalaisten lisäksi tehdasmaisen joukkomurhan ensimmäisiä uhreja, täyttä totuutta tapahtumista ei ole vieläkään kerrottu, vaikka niistä on kulunut 66 vuotta. Yhteiskunnan enemmistön rikoskumppanuutta myös peitellään usein. Meidän on saatava kuulla koko totuus tästä historiamme luvusta. Romanien ja sintien holokaustista on rangaistava ja se on tunnustettava ihmiskunnan vastaiseksi rikokseksi, jotta varmistetaan, että sitä ei voi koskaan enää tapahtua. Meidän on taisteltava kiihkeästi näitä ihmisiä kohtaan tunnettujen ennakkoluulojen kitkemiseksi. Meidän on saatava loppumaan rotuviha ja väkivalta, jota nähtiin esimerkiksi viime vuonna Unkarissa, ja meillä pitää olla kansalaisrohkeutta toteuttaa se. Vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus eivät ole vain harvojen etuoikeuksia vaan kaikkien oikeuksia, koska ihmisoikeudet ja kansalaisoikeudet ovat jakamattomia. Niki Tzavela, EFD-ryhmän puolesta. (EL) Arvoisa puhemies, yhdyn aiempiin puheenvuoroihin. Romanit ovat vaikuttaneet ratkaisevasti Euroopan ja erityisesti sen kulttuurin kehitykseen. Haluaisin esittää yhden järkeenkäyvän huomautuksen siitä, että monet komission laatimat Euroopan unionin romaneja koskevat ohjelmat ovat hajanaisia ja liittyvät usein sosiaaliseen syrjäytymiseen. Ehdottaisin järkiperäisempää lähestymistapaa, toisin sanoen sitä, että komissio hyväksyisi pelkästään romaneja koskevan aloitteen, joka ei liity sosiaaliseen syrjäytymiseen, niin että meillä olisi pelkästään romaneja koskeva ohjelma. Sen kautta voisimme toimia kansallisella tasolla paljon tehokkaammin romanien puolesta. Puhemies. (EN) Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission varapuheenjohtaja, hyvät kollegat, kiitän teitä kaikkia huomautuksistanne. Tämä keskustelu on hyvin tärkeä meille kaikille sekä Euroopan parlamentille kokonaisuudessaan. Keskustelu on päättynyt. Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla) Cristian Dan Preda (PPE), kirjallinen. (RO) Olen erittäin tyytyväinen siihen, että Euroopan unioni vaatii tunnustamaan romanien kansanmurhan toisen maailmansodan aikana. Jotkin jäsenvaltiot ovat jo tehneet niin, ja toivon, että yhtä moni muu jäsenvaltiot sekä Euroopan unionin instituutiona tekee samoin. Valitettavasti suurin osa EU:n kansalaisista on tietämättömiä romanien kansanmurhasta. Siksi meidän ei pidä tyytyvä vain symboliseen eleeseen, kuten Romanian presidentti totesi lokakuussa 2007 pitämässään puheessa, jossa hän tunnusti romanien kansanmurhan. Meidän on kannustettava sisällyttämään tieto romanien kansanmurhasta EU:n koululaisten opetussuunnitelmiin. Toisaalta ei voida mitenkään hyväksyä sitä, että 66 vuotta sen jälkeen, kun Auschwitzin keskitysleirin vangit vapautettiin, etniseen vähemmistöön kohdistuu näin laajamittaista syrjintää kaikkialla Euroopan unionissa. Siksi romanien sosiaalisen osallistamisen, joka on yksi Unkarin puheenjohtajakauden painopisteistä, on mielestäni oltava erityisten, tehokkaiden ja mitattavissa olevien toimien avulla toteutettavan EU:n politiikan keskiössä.

10 Jarosław Leszek Wałęsa (PPE), kirjallinen. (PL) Kolmannen valtakunnan tyrannian toisen maailmansodan aikaisia uhreja koskevat asiat ovat yhä äärimmäisen arkaluonteinen aihe, mutta sitä kannattaa tarkastella lähemmin. Me haluamme nyt laajentaa holokausti-termin käyttöalaa, koska suuri yleisö ymmärtää sen tarkoittavan juutalaisten joukkotuhoa. Muiden etnisten, kansallisten ja sosiaalisten ryhmien "puhdistaminen" toisen maailmansodan aikana on myös muistettava ja sitä on muisteltava. Liian harvat ihmiset, erityisesti eurooppalaiset nuoret, ovat tietoisia siitä, mitä tapahtui. Tämän vuoksi me yritämme tuoda tämänpäiväisessä keskustelussa esiin tämän tuskallisen ja jossain määrin laiminlyödyn romanien joukkotuhonnan aiheen. Porajmos, joka on romanien tästä joukkotuhonnasta käyttämä termi, vaati miljoonan romanin hengen ympäri Eurooppaa. He olivat juutalaisten ja puolalaisten jälkeen kolmanneksi suurin Auschwitzissa murhattu kansanryhmä. Nämä tosiseikat eivät jätä sijaa epäilylle siitä, miten valtavia menetyksiä romanit kärsivät. Siksi me eurooppalaisina olemme velvollisia muistamaan niitä, jotka kärsivät tästä vääryydestä joutuessaan kansanmurhan uhreiksi, ja levitettävä tietoa heidän kohtalostaan. Tietoisuuden lisääminen näistä tapahtumista on tärkeä tehtävä nykyisille ja tuleville sukupolville. Elena Băsescu (PPE), kirjallinen. (RO) Romanit ovat tällä hetkellä EU:n suurin etninen vähemmistö, mutta heitä on myös kautta aikojen sorrettu eniten. Toisen maailmansodan aikana tapettiin ja vainottiin satojatuhansia romaneja. Valitettavasti vain jotkin jäsenvaltiot ovat tunnustaneet, että romanien joukkotuhonta oli tosiasiassa kansanmurha. Uhrien muiston kunnioittamiseksi ja syvän kunnioituksen osoittamiseksi holokaustista eloonjääneille romaneille Romanian presidentti tunnusti vuonna 2007 romanien kärsimät julmuudet ja myönsi kolmannen luokan kansallisen kunniamerkin "uskollisesta palvelusta" kolmelle romanille, jotka selvisivät kansanmurhasta. Romanit ovat osa Romanian, eurooppalaisen Romanian tulevaisuutta. Holokaustin murhenäytelmä on nyt osa kollektiivista muistiamme. Haluan hyödyntää tämän tilaisuuden ja ilmaista tyytyväisyyteni yhteen Unkarin puheenjohtajakauden painopisteistä, romanien integroimisstarategiaan. Paras tapa muistaa on katsoa tulevaisuuteen. Jokaisessa jäsenvaltiossa on tutkittava vuosisatojen ajan historiaa, jossa romanit ovat olleet mukana, ja vahvistettava nyt tätä romanialoitetta. He ovat vapaita, tasa-arvoisia EU:n kansalaisia. Meidän on luotava edellytykset romanien vapaalle liikkumiselle ilman, että heidät taas karkotetaan. Tarvitsemme yhteisön, joka on täysin integroitunut nyky-yhteiskuntaan. Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. (RO) Olen tyytyväinen Euroopan parlamentin puhemiehen Jerzy Buzekin aloitteeseen, jossa vaaditaan Euroopan unionia tunnustamaan virallisesti natsien ja heidän liittolaistensa toisen maailmansodan aikana tekemä romaniväestön kansanmurha, koska se on askel eteenpäin Euroopan laajimmalle levinneen etnisen vähemmistön oikeuksien puolustamisessa. Kymmenettuhannet romaniväestön jäsenet joutuivat kidutuksen uhreiksi tai murhattiin idän miehitetyillä alueilla ja tuhannet muut kuolivat natsihallinnon keskitysleireissä. Historioitsija Michael Billig tiivistää rodullista ylempiarvoisuutta koskevan opin periaatteen seuraavasti: "Ihmistä ei tapeta sen vuoksi, mitä hän tekee, vaan sen vuoksi, mikä hän on." Tässä virkkeessä tiivistyy sen ajan surullinen todellisuus, jolloin yli miljoonaa romania sorrettiin ja heiltä riistettiin kaikki vapaudet, myös lisääntymisvapaus. Me tarvitsemme mielestäni erityisiä EU-tason toimenpiteitä, joilla torjutaan rasismia ja sosiaalista syrjäytymistä. Kannatan yhteistyön parantamista ja hyvien käytäntöjen vaihtamista EU:n tasolla kansallisten ja EU:n romanien osallistamisstrategian välillä.

11 Eurooppa-neuvoston kokouksen (4. helmikuuta 2011) valmistelu (keskustelu) Puhemies. (PL) Esityslistalla on seuraavana neuvoston ja komission julkilausumat 4. helmikuuta 2011 pidettävän Eurooppa-neuvoston kokouksen valmistelusta. Ensimmäisenä puhuu neuvoston puheenjohtaja Győri neuvoston puolesta. Annan teille puheenvuoron. Enikő Győri, neuvoston puheenjohtaja. (HU) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, olen iloinen voidessani puhua teille ennen Eurooppa-neuvoston seuraavaa kokousta, vaikka neuvoston puheenjohtajan tehtävä määritellään Lissabonin sopimuksessa siten, että Eurooppa-neuvoston kokousten valmistelu on ensi sijassa pysyvän puheenjohtajan tehtävä. Neuvoston puheenjohtajavaltio on kuitenkin tehnyt hyvin tiivistä yhteistyötä pysyvän puheenjohtajan kanssa Eurooppa-neuvoston kokouksen valmistelussa esimerkiksi Unkarin puheenjohtajakaudella maanantaina pidetyssä yleisten asioiden neuvoston kokouksessa. Eurooppa-neuvoston päätelmien täytäntöönpanoa seurataan luonnollisesti lisäksi yleisten asioiden neuvostossa ja neuvoston muissa kokoonpanoissa. Haluaisin ensiksi luoda silmäyksen helmikuun kokouksen asialistan jossa keskitytään ensi sijassa energiaan ja innovointiin tärkeimpiin kysymyksiin. Eurooppa-neuvosto päätti maaliskuussa 2010 Eurooppa strategiaa määritellessään järjestää aihekohtaisen keskustelun energiasta ja innovoinnista. Minun ei varmaankaan tarvitse muistuttaa, miten äärimmäisen tärkeitä nämä kaksi alaa ovat Euroopan talouskasvulle ja työllisyydelle. Tämä johtuu siitä, että Eurooppa-neuvoston tehtävä ei ole ainoastaan vastata suoraan kriisitilanteisiin vaan myös laatia strategisia suuntaviivoja tulevaisuutta varten. Haluaisin aloittaa energia-asioista. Energiaturvallisuus on painopiste meille kaikille. Se edellyttää energiamarkkinoiden tiiviimpää yhdentymistä ja yhteenliittämistä. Meidän on lisättävä tutkimuksen ja kehityksen varoja, tehtävä taloudesta kilpailukykyisempi ja kestävämpi sekä tiivistettävä yhteistyötä pääasiallisten kauttakulku-, energiantuottaja- ja energiankuluttajamaiden kanssa. Ensimmäinen näkökohta on sen vuoksi yhdentyneet ja yhteenliitetyt energiamarkkinat. Täydellisten energian sisämarkkinoiden luominen on välttämättömyys. Eurooppa-neuvoston on tämän vuoksi päätettävä useista tärkeistä toimista. Ensinnäkin sen on pantava täytäntöön energian sisämarkkinoiden alan lainsäädäntö. Meillä on myös edessämme lainsäädännöllisiä tehtäviä. Meidän on esimerkiksi yksinkertaistettava uuden infrastruktuurin rakentamista koskevia lupamenettelyjä. Meidän on lisäksi pyrittävä vakavasti uudenaikaistamaan ja laajentamaan Euroopan energiainfrastruktuuria ja myös liittämään markkinat yhteen rajat ylittävällä yhteistyöllä. Emme saa antaa minkään EU:n maan tai alueen jäädä eristyksiin. Pääosin yksityisen sektorin on rahoitettava tätä. Lisäksi on vahvistettava rajatylittäviä sijoituksia koskevien kustannusten jakoperiaatteet. Kolmanneksi on hankkeita, jotka eivät ole vieläkään tarpeeksi houkuttelevia, jotta niitä voidaan rahoittaa täysin yksityisellä pääomalla, huolimatta siitä, että ne ovat erityisen merkittäviä energiavarmuudelle. Tällaisissa tapauksissa voi olla perusteltua myöntää rajallista julkista rahoitusta hankkeille jäsenvaltioiden tai EU:n varoista. Tämänhetkisten keskustelujen tavoitteena ei ole kuitenkaan vaikuttaa kesäkuun lopussa aloitettavaan neuvotteluun monivuotisesta rahoituskehyksestä. Toinen tärkeä aihe energia-alalla on energiatehokkuus ja uusiutuva energia. On sanomattakin selvää, että ne lisäävät kilpailukykyä ja edistävät energian toimitusvarmuutta. Ne ovat myös kestävän kehityksen mukaisia alhaisemmin kustannuksin. Neuvosto tarkastelee vuonna 2011 uutta energiatehokkuussuunnitelmaa koskevaa ehdotusta, joka

12 toimitetaan komissiolle. Ehdotuksessa otetaan huomioon se, mitä tähän mennessä on saavutettu vuodelle 2013 asetettujen EU:n energiatehokkuustavoitteiden osalta, ja siinä hahmotellaan myös lisätoimenpiteitä. Ulkosuhteet ovat myös erityisen tärkeitä energiapolitiikassa. EU:n ja jäsenvaltioiden pääasiallisia tuottaja-, kauttakulku- ja kuluttajamaita koskevat toimet on koordinoitava järjestelmällisemmin. Olisi hyödyllistä, jos jäsenvaltiot jakaisivat toistensa kanssa tietoja maakaasua koskevien sopimusten lisäksi myös muista energiamuodoista. On aloitettava konkreettinen työ, jotta keskeisten toimijoiden kanssa voidaan luoda kumppanuuksia, joissa käsitellään lainsäädäntömenettelyitä kaikilla yhteisen edun mukaisilla aloilla. Tämä koskee luonnollisesti Venäjää, mutta myös kaikkia EU:n kumppaneita ja naapureita. Siirryn seuraavaksi innovaatiokysymyksiin. Innovoinnilla voidaan auttaa ratkaisemaan aikamme kaikkein kriittisimmät sosiaaliset haasteet, jotka liittyvät terveyttä, elintarviketurvallisuutta, energiavarmuutta, kestävää kehitystä, ilmastonmuutosta ja ikääntyvää väestöä koskeviin haasteisiin, ja samalla voidaan tarjota mahdollisuuksia myös uusille markkinoille. Innovoinnilla voidaan myös auttaa ratkaisemaan budjettikurin ja kasvua edistävän politiikan välinen ongelma. Mistä saamme rahoitusta kasvua varten ennen kuin kasvu pysyy yllä itsestään? Emme luotoista, koska emme halua niitä. Haluamme päättää velkaantumisen. Sen vuoksi innovoinnin avulla voidaan saada aikaan luovuutta, joka voi auttaa meitä antamaan asianmukaisia vastauksia. Kun on kyse innovaatioista, meidän on keskityttävä vastamaan huomattaviin sosiaalisiin haasteisiin ja pyrittävä aikaansaamaan eurooppalainen tutkimusalue. Meidän on varmistettava tutkijoiden vapaa liikkuvuus, parannettava innovatiivisiin yrityksiin sovellettavia perusedellytyksiä, ja Eurooppa-neuvoston on myös vastattava valtiontuen järjestämistä koskevaan kysymykseen. Energia ja innovaatiot ovat tulevaisuutta varten tehtäviä investointeja. Eurooppa-neuvoston on myös käsiteltävä tämänhetkisiä talous- ja rahoituskysymyksiä, koska kuten me kaikki tiedämme, kriisiä ei ole vielä täysin ohitettu. Olemme vaikeassa tilanteessa. Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta yhteisvaluutta euroa suojellaan ja markkinoita rauhoitetaan. Euroopan rahoitusvakausvälinettä on sen vuoksi vahvistettava, ja myös pankkien stressitesteistä on keskusteltava. Puheenjohtajavaltio Unkari sitoutuu erityisesti pakettiin kuudesta taloushallintoa koskevasta laista. Haluamme esittää valtion- ja hallitusten päämiehille tietoja tästä ja siitä, miten neuvottelut edistyvät neuvostossa ja parlamentissa. Lopuksi meidän on käsiteltävä sitä, mitä täydentäviä yhteisiä toimia tarvitaan kilpailukyvyn varmistamiseksi. Tämänhetkisessä nopeasti kehittyvässä tilanteessa valtion- ja hallitusten päämiehet puhuvat myös Tunisian ja Egyptin tapahtumista. Hyvät parlamentin jäsenet, Eurooppa-neuvosto joutuu käsittelemään erittäin vaikeita asioita, joista voidaan esittää erityisiä kysymyksiä. Ne määrittelevät myös neuvoston työn tulevien kuukausien aikana, ja EU:n pysyvä puheenjohtaja Van Rompuy tiedottaa tästä kokouksen jälkeen. José Manuel Barroso, komission puheenjohtaja. (EN) Arvoisa puhemies, tämä Eurooppa-neuvoston kokous järjestetään erittäin tärkeällä hetkellä naapurimaillemme, erityisesti Egyptille, Tunisialle ja Valko-Venäjälle. Kunnioitan näiden valtioiden erityistilanteita, mutta odotan, että tämä Eurooppa-neuvosto ilmoittaa erittäin selvästi, että oikeusvaltiota, perusoikeuksien kunnioittamista ja moniarvoista demokratiaa koskevia periaatteita on noudatettava ja ne on hyväksyttävä. Demokratia on paras tapa saada aikaan vakautta ja vaurautta näissä valtioissa, kuten kaikkialla muualla.

13 Eurooppa-neuvosto keskustelee tänä perjantaina kahdesta alasta, jotka ovat erittäin tärkeitä Euroopan tulevaisuudelle ja sen taloudelle: energiasta ja innovoinnista. Kummatkin ovat Eurooppa strategian keskeisiä näkökohtia ja ensiarvoisen tärkeitä tavoitteellemme kestävän kasvun palauttamiseksi ja Euroopan unionin kilpailukyvyn lisäämiseksi. Emme saa unohtaa, että energia ja innovointi ovat kaksi alaa, joilla yhteisön lähestymistapa ja eurooppalainen ulottuvuus voivat tarjota paljon lisäarvoa. Tämä on tärkeä näkökohta tämänhetkisessä tilanteessa. Olemme sopineet Eurooppa strategiassa energiainnovaatioita koskevista kunnianhimoisista tavoitteista. Mainitsen esimerkiksi viime lokakuussa hyväksytyn innovaatiounionia koskevan lippulaivahankkeen tai viime viikolla hyväksytyn resurssitehokasta Eurooppaa koskevan lippulaivahankkeen, jossa energia on keskeisessä asemassa. Tällä viikolla järjestettävässä Eurooppa-neuvoston kokouksessa olisi esitettävä selkeitä ja konkreettisia toteutettavia toimia. Keskustelun ja niiden tuloksien olisi oltava mahdollisimman toiminnallisia ja tuottavia. Olen esittänyt, että energiapolitiikka on seuraava tärkeä eurooppalainen yhdentymishanke. Ei ole vaikeaa nähdä, miksi turvallinen, kestävä ja kohtuuhintainen energiahuolto on avaintekijä taloudellisille ja strategisille eduillemme maailmanlaajuisena toimijana. Olemme jo aikaisemmin toteuttaneet paljon toimia ilmasto- ja energiapaketissamme ja sisämarkkinoiden lainsäädännössä. Meidän on pohjattava toimemme niihin käyttämällä hyväksemme Lissabonin sopimuksen mahdollisuuksia, syventämällä nykyistä yhteistyötä ja tekemällä aloitteita energiavarmuuden kaltaisilla uusilla aloilla. Näin ollen energiapolitiikkamme uskottavuutta koskeva ensimmäinen koe on saada aikaan se, mistä olemme sopineet. Komissio on hahmotellut Energia tiedonannossa ja energiainfrastruktuuria koskevassa tiedonannossa toimenpiteitä, joita mielestämme tarvitaan kiireellisesti. Haluan, että Eurooppa-neuvosto hyväksyy nämä painopisteet ja että se sitoutuu selvästi saamaan aikaan energian sisämarkkinat vuoteen 2014 mennessä. Tänä vuonna olisi vahvistettava yhteiset tekniset standardit sähköautojen latausjärjestelmistä ja vuoden 2012 loppuun mennessä älykkäistä verkoista ja mittareista. Aidosti yhdennetyt energian sisämarkkinat ovat keskeisiä kasvun ja työllisyyden lisäämiseksi, teknisen kehityksen edistämiseksi, infrastruktuurimme uudenaikaistamiseksi sekä tuonnille ja hintavaihteluille altistumisemme vähentämiseksi. Meidän on myös varmistettava, että mitään jäsenvaltiota ei eristetä energian vuoksi EU:n muista valtioista. Haluan, että jäsenvaltiot sopivat, että energiasaarekkeet on poistettava Euroopassa vuoteen 2015 mennessä. Olemme tehneet hyvää työtä liittääksemme Itämeren valtiot keskieurooppalaiseen järjestelmään. Nyt haluan, että Keski- ja Itä-Eurooppa liitetään pohjoisen ja etelän välisiin energiaverkkoyhteyksiin. Haluaisin, että syksyllä sovitaan Itämeren ja Adrianmeren väliseen yhteyteen tarvittavista hankkeista. Vaikka olemme saavuttamassa uusiutuvia energialähteitä koskevat tavoitteemme, tämänhetkisen suorituskyvyn perusteella pystymme vastaamaan vain puoleen energiatehokkuustavoitteistamme. Tehokkaampi energiankäyttö on avain valtaviin ympäristö- ja taloushyötyihin, ja se alentaisi Euroopan vuotuista energialaskua noin

14 miljardilla eurolla. Sillä voitaisiin myös luoda kaksi miljoonaa työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Pyydän tämän vuoksi, että Eurooppa-neuvosto antaa uutta vauhtia energiatehokkuutta koskeville pyrkimyksillemme. Voisimme käyttää julkisia hankintoja kaikkialla EU:ssa antaaksemme todellisen sysäyksen energiatehokkuudelle. Tällä tarjotaan paikallisia työpaikkoja, työpaikkoja, joita ei voida ulkoistaa, työpaikkoja pienille ja keskisuurille yrityksille ja todellisia säästöjä teollisuudelle ja kotitalouksille. Komissio hyväksyy seuraavien viikkojen aikana energiatehokkuussuunnitelman, jossa ehdotetaan erityistoimia energiatehokkuuden edistämiseksi; siihen sisältyy esimerkiksi se, että 1. tammikuuta 2012 mennessä kaikkien jäsenvaltioiden pitäisi sisällyttää julkisiin hankintoihin energiatehokkuusvaatimukset. Komissio tarkastelee tämän jälkeen näillä toimilla saavutettua edistystä vuoteen 2013 mennessä ja harkitsee lisätoimenpiteitä sekä ehdottaa tarvittaessa oikeudellisesti sitovia tavoitteita. Jäsenvaltioiden pitäisi sopia määräajasta, johon mennessä energiatehokkuusvaatimuksia sovelletaan kaikkiin julkisia rakennuksia ja palveluita koskeviin julkisiin hankintoihin. Komissio on omalta osaltaan valmis tarkastelemaan uusia toimenpiteitä kaupunkien energiasäästön, kestävien biopolttoaineiden, älykkäiden verkkojen ja energian varastoinnin aloilla. Meidän on myös keskityttävä Euroopan energiapolitiikan ulkoiseen ulottuvuuteen. Vain kaksi viikkoa sitten kävin rohkaisevan keskustelun Azerbaidžanin ja Turkmenistanin presidenttien kanssa EU:n pääsystä Kaspianmeren kaasukentille, minkä perusteella olisi mahdollista toteuttaa eteläinen kaasuputki. Merkittävä läpimurto saavutettiin, ja Azerbaidžanin kanssa allekirjoitettiin yhteinen julistus ja Turkmenistanin kanssa konkreettinen sitoumus kaasun toimittamisesta Eurooppaan. Tältä vierailultani tuoma viesti on seuraava: kun teemme energiaa koskevia keskeisiä päätöksiä EU:ssa, olemme vahva toimija maailmanlaajuisessa kilpailussa energiavaroista. Euroopan unionin energiapolitiikan ulkoisen ulottuvuuden merkityksen korostamisen pitäisi olla Eurooppa-neuvoston keskeinen viesti, joten odotan mielenkiinnolla erittäin tärkeää energiakeskustelua tässä Eurooppa-neuvoston kokouksessa ja olen iloinen voidessani todeta tämän täällä Euroopan parlamentissa. Tiedän, että Euroopan parlamentti on tukenut voimakkaasti vahvaa eurooppalaista energiapolitiikkaa, ja parlamentin puhemies on puolustanut menestyksellisesti vahvempaa EU:n energiapoliittista sitoumusta. Kun on kyse innovaatioista, uskon, että on jo laaja yksimielisyys siitä, mitä Eurooppa-neuvostossa pitäisi saada aikaan. Ehkä vähemmän ilmeistä on käsitys siitä, miten kiireellistä toiminta on; miksi tutkimuksen ja innovoinnin tukemista tarvitaan nyt, kun kaikki jäsenvaltiot tekevät vaikeita valintoja siitä, millä aloilla niiden talousarviota leikataan. Verotukselliset näkökohdat ja julkinen tuki innovoinnille eivät ole keskenään ristiriitaisia toimintalinjoja. Monet jäsenvaltiot ovat osoittaneet, että kokonaistalousarviota voidaan leikata ja silti säilyttää kasvua edistävät menot erityisesti tutkimuksen ja innovoinnin alalla. Tämä on tärkeää, koska innovointiin perustuvan talouden toteuttaminen on keskeinen perusteellinen rakennemuutos. Kilpailijamme tietävät tämän, ne lyövät jo vetoa innovoinnin puolesta. Jotta emme jää jälkeen, Eurooppa-neuvoston on hyväksyttävä innovointia koskeva strateginen ja yhtenäinen lähestymistapamme. Innovoinnin on oltava osa talouspolitiikkaamme eikä pelkästään tutkimuksen väline, kuten jotkut ajattelevat.

15 Voimme EU:n tasolla tarjota todellista lisäarvoa parantamalla tutkimuksen ja innovoinnin perusedellytyksiä Euroopan unionissa. EU:sta on tultava innovoinnin luonnollinen koti tehokkaan standardoinnin, tekijänoikeuksien paremman hyödyntämisen, innovointia edistävien julkisten hankintojen ja sellaisten toimien avulla, joilla autetaan pieniä innovatiivisia yrityksiä turvaamaan rahoitus. Monet näistä toimista eivät aiheuta kustannuksia, mutta niihin tarvitaan poliittista tahtoa. Tarvitaan poliittista tahtoa toteuttaa toimia eurooppalaisen lähestymistavan ja eurooppalaisen ulottuvuuden mukaisesti. Voimme myös hyödyntää paremmin eurooppalaista tutkimusaluetta ja käyttää täysimääräisesti hyväksi sisämarkkinoita parantamalla esimerkiksi tutkijoiden liikkuvuutta. Sen lisäksi, että käytämme varoja, meidän on käytettävä niitä paremmin. Olemme aloittaneet talousarvion tarkistamisen yhteydessä keskustelun siitä, miten yksinkertaistetaan tapaa, jolla EU:n varoja käytetään ja miten pyritään tutkimuksen ja innovoinnin rahoituksen yhteiseen strategiseen kehykseen. Toisin sanoen, kun saamme enemmän vastinetta rahalle, vähennämme myös byrokratiaa, jotta EU:n rahoitusta saavat tutkijat voivat käyttää enemmän aikaa laboratoriossa ja työhönsä byrokratian sijasta. Emme saa koskaan houkuteltua nerokkaimpia tiedemiehiä ja innovoivimpia yrityksiä monimutkaisiin ja byrokraattisiin sääntöihin perustuvalla epäyhtenäisellä rahoitusvälineiden kokonaisuudella. Tässä kuussa järjestettävässä Eurooppa-neuvostossa keskustellaan siten energiasta ja innovoinnista. Siinä keskustellaan myös taloudesta. Talous ja työttömien ongelmat ovat kansalaistemme suurimmat huolenaiheet. Olemme juuri aloittaneet ensimmäisen EU-ohjausjakson, jolla toteutetaan taloushallintatoimia. Vuotuinen kasvuselvitys otettiin hyvin vastaan. Viesti oli tarkka ja selkeä. Sen perusteella tarjotaan tarvittavia EU:n tason ohjeita, jotta jäsenvaltiot voivat ottaa kansallisia poliittisia päätöksiä tehdessään huomioon, että olemme toisistamme riippuvaisia. Hyvää edistystä on jo saatu aikaan niissä lainsäädäntöaloitteissa, jotka tukevat uutta talouden ohjausjärjestelmää. Haluaisin kiittää puheenjohtajavaltio Unkaria. Puheenjohtajavaltio Unkarilla on täysi tukeni työn nopeuttamiselle, jotta se voidaan hyväksyä kesäkuuhun mennessä. Lisäksi meidän on ratkaistava osana tätä kattavaa vastausta avoinna olevat kysymykset, jotka koskevat Euroopan rahoitusvakausvälinettä (ERVV:tä) ja Euroopan vakausmekanismia. ERVV:n osalta sen soveltamisalan laajentamisen lisäksi on kyse siitä, miten kasvatetaan sen todellista lainanantokapasiteettia, kuten komissio totesi vuotuisessa kasvuselvityksessä. Tämä asia olisi luonnollisesti sisällytettävä kokonaisvaltaisen vastauksen asiayhteyteen. Perjantain Eurooppa-neuvoston keskusteluissa todennäköisesti vastataan tarpeeseen vahvistaa talouspolitiikkojen koordinointia Euroopan unionissa ja euroalueella. Pidän tällaista keskustelua myönteisenä, ja se sopii erittäin hyvin komission vuotuisen kasvuselvityksen asiayhteyteen. EU-ohjausjaksossa ei ole itse asiassa kyse ainoastaan budjettipolitiikan koordinoinnista vaan laajempien kysymyksien, kuten makrotalouden epätasapainon ja kilpailukyvyn puutteen, ratkaisemisesta. Olemme lisäksi kuulleet hiljattain, että jotkut arvovaltaiset tahot ovat halunneet syventää talouden ohjausta, mutta ne ovat samalla ilmoittaneet, että tämä voidaan saada aikaan vain hallitustenvälisessä menettelyssä.