Alakemijoen. aluelautakunnan kehittämissuunnitelma
|
|
- Eveliina Niemelä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Alakemijoen aluelautakunnan kehittämissuunnitelma
2 Sisällysluettelo 1. Lähtötilanne Alakemijoen aluelautakunta-alueen maantieteellinen kuvaus Väestö- ja ikärakenne Elinkeinot ja työpaikat Alakemijoen kehittämistoiminta Kehittämistoimenpiteet Asuminen, liikenneyhteydet ja ympäristö Tietoliikenneyhteydet Elinkeinotoiminta Palvelurakenne Arjen turvallisuus Vapaa-aika ja virkistys Osallisuus ja vaikuttaminen Viestintä- ja sidosryhmäyhteistyö Kehittämistoimenpiteiden resursointi Kehittämissuunnitelman toteuttaminen, seuranta ja päivittäminen... 27
3 Johdanto Alakemijoen aluelautakunnan kehittämissuunnitelma perustuu Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelmaan Ohjelma määrittelee kaikille aluelautakunta-alueille yhteisen maaseudun tavoitetilan sekä kehittämisen keskeiset tavoitteet. Maaseutuohjelmalla on laaja yhteys maakuntaja kaupunkitason kehittämiseen. Aluelautakuntien puheenjohtajat osallistuvat ohjausryhmään, joka seuraa ja koordinoi maaseudun kokonaiskehittämistä. Aluelautakunta tekee työtä edistämällä kylien elinvoimaisuutta ja hyvinvointia yhdessä asukkaiden, yhdistysten, järjestöjen, yrittäjien, oppilaitosten, kaupungin työntekijöiden ja johdon sekä päättäjien kanssa. Yhteistyö- ja sidosryhmien joukko on laaja. Aluelautakuntamallia ja -toimintaa kehitetään kaupunginvaltuuston linjausten pohjalta ( ). Vuoden 2014 alusta Alakemijoen aluelautakunnan tehtävänä on vastata toiminta-alueensa määriteltyjen lähipalvelujen järjestämisestä: koulutuslautakunnalle kuuluvista esiopetuksen sekä perusopetuksen palveluista, vapaa-ajan lautakunnalle kuuluvista kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajanpalveluista sekä alueen yleisestä kehittämistoiminnasta. Vuonna 2015 aluelautakunta vastaa lisäksi perusturvalautakunnalle kuuluvista terveysneuvonnan ja kotihoidon palveluista sekä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. Aluelautakunta päättää alueensa asiakaspalvelun toimitilaverkosta kaupunginvaltuuston päättämien periaatteiden ja linjausten mukaisesti ja antaa lausuntoja toimialueensa yleis- ja asemakaavasta sekä niiden muutoksista (Kaupunginhallitus , kaupunginvaltuusto ). Maaseutualueen tavoitetila 2020 Rovaniemen maaseutualue on helposti saavutettava, peruspalvelut, toimeentulon ja monipuoliset yrittämisen mahdollisuudet tarjoava asuinpaikka. Se on omatoiminen, luova ja jatkuvasti kehittyvä. Luonnonkauniissa ympäristössä on hyvä elää, yrittää ja viettää vapaa-aikaa. Rovaniemen maaseutualue on mahdollisuus kaikille. Maaseutualueen kehittämisen kaksi tavoitekokonaisuutta ovat asukkaiden hyvä arki sekä menestyvä, monipuolinen yritystoiminta. Tavoitteiden saavuttamisen edellytyksenä on kaikkien ulottuvilla olevat toimivat tietoliikenneyhteydet sekä väestöpohjan kasvu palvelukyläalueilla. Maaseudun tavoitetilan 2020 saavuttaminen edellyttää vahvaa kehitystyötä sekä uusia innovatiivisia menetelmiä ja toteutustapoja. Aluelautakuntien kehittämissuunnitelmat on laadittu kaikille aluelautakuntakokeilun suuralueille: Alaounasjoki, Yläounasjoki, Alakemijoki, Yläkemijoki, Ranuantien ja Sodankyläntien suunnat. Suunnitelmat ovat aluelautakuntien toimintaa linjaavia, ohjaavia ja tavoitteiden saavuttamista tukevia asiakirjoja. Suunnitelmissa on kuvattu aluelautakuntien toimiala ja kokonaiskehittämisen ta- 3
4 voitetila. Kehittämissuunnitelmat toteuttavat osaltaan myös Rovaniemen asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelmaa Suunnitelmat sisältävät alueittaiset lähtötiedot, asukkaiden kehittämisehdotukset sekä yhteissuunnittelun pohjalta asetetut kehittämistoiminnan painopisteet. Alakemijoen suunnalla aluelautakunnan kehittämistoiminnan painopisteitä ovat: Asuminen, liikenneyhteydet ja arjen turvallisuus Palvelut, palvelutarpeen ennakointi sekä uudet palveluinnovaatiot Elinkeinot ja yritystoiminta. Aluelautakunta huomioi Rovaniemen kaupungin arvot aktiivisesti kaikessa toiminnassaan ja painottaen erityisesti yhteisöllisyyttä ja vastuullisuutta. Yhteisöllisyys. Toimimme siten, että kaikilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet hyvään elämään. Toimimme luottamusta, turvallisuutta ja tasa-arvoisuutta edistäen. Arvostamme avoimuutta, yhdessä tekemistä ja kansalaiskeskustelua. Rakennamme kumppanuutta ja verkostoidumme. Luovuus. Etsimme uusia tapoja toimia. Toimimme tavalla, joka uudistaa ja voimistaa kuntaamme. Olemme luovia ja rohkeita. Tartumme mahdollisuuksiin. Arvostamme jatkuvaa kehittämistä. Teemme sen tasapainoisesti ja kestävästi. Ympäristötietoisuus. Toimimme ympäristötietoisesti ja kestävästi. Turvaamme myös tulevien sukupolvien mahdollisuudet hyvään elämään. Arvostamme historiaamme, kulttuuriamme ja ympäristöämme. Vastuullisuus. Kaiken toimintamme lähtökohta on asukkaiden hyvinvointi ja elinkeinoelämän menestymisen edistämisen. Toimimme pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti. Tämän kehittämissuunnitelman valmistelu on toteutettu avoimena yhteissuunnitteluna. Kehittämisen ideat, konkreettiset tavoitteet, toimenpiteet uudet tavat parantaa Alakemijoen suunnan hyvinvointia ja elinvoimaa on esitetty ja työstetty ajalla 11/2012-9/2013 järjestetyissä kaikille avoimissa työpajoissa ja valmistelukokouksissa. Rautiosaaren ja Hirvaan 1-6 luokkien sekä Muurolan koulun 1-9 luokkien lapset ja nuoret osallistuivat kehittämissuunnitelmaan 19.9, ja järjestetyissä Oma asuinalueeni osallistun ja vaikutan työpajoissa. Valmisteluun on voinut osallistua myös sähköisesti Otakantaa.fi:ssä. Kädessäsi on nyt valmis Alakemijoen aluelautakunnan kehittämissuunnitelma Toteuttaminen on käynnistynyt ja esitämme kutsun: Tule mukaan asukkaiden hyvinvoinnin ja osallisuuden sekä kylien elinvoimaisuuden kehittämiseen! Alakemijoen aluelautakunta
5 1. Lähtötilanne 1.1 Alakemijoen aluelautakunta-alueen maantieteellinen kuvaus Alakemijoen palvelukyläalue on yksi Rovaniemen kaupungin kuudesta aluelautakunta-alueesta. Aluelautakunta-alue sijaitsee Rovaniemeltä Kemin suuntaan km välisellä etäisyydellä. Palvelukyläalueen kylät ovat Rautiosaari, Hirvas, Muurola, Pisa, Leive, Jaatila ja Petäjäinen. Lähimpänä Rovaniemeä on Rautiosaari ja etäisin kylä on Leive. Tämä palvelukyläalue on selkeästi kaupungin läheistä maaseutua. Kaupungin läheisyys näkyy voimakkaasti kyläalueen elinkeinorakenteessa ja vahvassa lähiöasumisessa. Alakemijoen alueen asutus on pääosiltaan sijoittunut Muurolaan, Hirvaalle sekä Rautiosaareen. Asutusta on vähemmän Jaatilassa, Petäjäisisellä sekä Pisan ja Leipeen suunnissa. Alueella on kysyntää asuinpaikkoina, erityisesti kaupungin läheisyydessä Hirvaalla, Rautiosaaressa sekä Muurolassa. Alakemijoen aluelautakunnan alueen palvelukylä on Muurola, josta löytyvät asukkaiden peruspalvelut täydennettyinä lukiolla sekä terveyspalveluilla. Peruspalveluja on saatavissa myös muilla alueen kylillä. Suurin osa Alakemijoen aluelautakunta-alueen kylistä sijoittuu nauhamaisesti Kemijokea myötäillen. Alueen tiheimmin asuttu asuintaajama on Muurolan palvelukylän alue. Rovaniemen kaupungin läheiset kylät Hirvas ja Rautiosaari ovat kasvavia kyliä. Alueen pienempien kylien Leive, Jaatila, Petäjäinen, Pisa kohdalla asukastiheys harvenee ja muuttuu maaseutu- ja maanviljelyalueeksi. Rautiosaari sijaitsee Rovaniemen keskustasta lounaaseen vajaan kahdenkymmenen kilomerin päässä Kemijoen itäpuolella. Maisemaa hallitsee Kemijoki ja peltomaisemat. Kylässä asuu yli 600 asukasta ja asukasluku on ollut jatkuvasti nouseva. Kylää pidetään kauniina ja rauhallisena asuin- 5
6 paikkana. Luonnonläheisyys tarjoaa asukkaille monenlaisia harrastusmahdollisuuksia. Rautiosaari koetaan houkuttelevana asuin / rakennuspaikkana, jotka mahdollistavat kylän kasvun tulevaisuudessa. Kylällä on lasten päiväkoti ja alakoulu, jossa on noin 60 oppilasta. Kirjastoauto kylällä käy ja kyläläisten omat kerhot tarjoavat hyvät harrastusmahdollisuudet. Muiden peruspalvelujen osalta kylältä tukeudutaan kaupungin ja Muurolan palvelukylän palveluverkostoon. Kylällä sijaitsevat yhdet Suomen suurimmista hiidenkirnuista. Hirvas sijaitsee 4-tien varressa Alakorkalon ja Muurolan kylien välissä Rovaniemen keskustasta etelään. Kylä alkaa noin 11 km Rovaniemen keskustasta ja on noin 11 km pitkä. Kylän vahvuus on se, että se sijaitsee maalla, lähellä luontoa ja Kemijokea. Matka kaupunkiin ei ole pitkä ja sinne pääsee kätevästi 4-tietä pitkin. Kylän oma alakoulu on ehdoton elinvoimaisuuden edellytys, ja koulu onkin kyläläisten tärkein kokoontumis- ja harrastuspaikka. Hirvaalla on 35-paikkainen päiväkoti sekä koulun yhteydessä toimiva kyläkirjasto. Hirvaan kylällä asuu noin 750 asukasta. Hirvaalla on tällä hetkellä 338 taloutta, ja uusia tontteja on tarjolla. Kylällä on paljon uutta väkeä ja koulun oppilasmäärä on kasvussa; Hirvas on kasvava kylä. Muurolan kylä sijaitsee Kemijoen varrella Rovaniemen keskustasta etelään johtavan 4tien varressa. Muurolan palvelukylässä toimivat kattavat julkiset peruspalvelut. Rautatieliikenne niin etelään kuin pohjoiseen on palvellut kyläläisiä aina vuodesta Junat pysähtyvät edelleen Muurolassa. Palvelukylä tarjoaa kunnalliset peruspalvelut koko Alakemijoen alueen kaiken ikäisille asukkaille. Muurolan kirjasto toimii kylän asukkaiden monipalvelupisteenä ja kylästä löytyy useita kaupallisia palveluja. Asukkaita Muurolan kylässä on n Pisan ja Leipeen kylät sijaitsevat Rovaniemen lounaisosassa 45 km Rovaniemen keskustasta. Pisan asukasluku on 54 henkilöä ja Leipeen kylän asukasluku on 62 henkilöä. Pisan ja Leipeen välissä sijaitsee Pisavaaran luonnonpuisto joka on eräs Suomen luonnonsuojelualueista. Se on perustettu vuonna 1938 ja on kooltaan noin hehtaaria. Puisto sijaitsee Rovaniemen ja Tervolan kuntien alueella. Luonnonpuistoon on pääsy ilman erillistä lupaa kielletty. Pisavaara on eteläisen Lapin korkein vaara, Liljalaki kohoaa 262 metriä merenpinnan yläpuolelle. Jaatilan kylä sijaitsee 4-tien varressa Rovaniemen etelälaidalla noin 40 km päässä Rovaniemen keskustasta. Kaunista peräpohjalaista kulttuurikylää halkoo Kemijoki, johon istutetaan vuosittain kirjolohta, siikaa ja taimenta. Kylän asutus on keskittynyt Kemijoen länsipuolelle, itäpuolella on runsaasti kesämökkiasutusta. Jaatila on Rovaniemen vanhimpia kyliä. Asukkaita kylässä on hieman alle 200. Tärkeä työnantaja kylässä on Kemijoki Oy, Petäjäskosken voimalaitoksen myötä. Petäjäinen sijaitsee Rovaniemen kaupungin keskustasta etelään 4tietä 36 km. Petäjäiselle on sujuvat valtatieyhteydet ja Kemijoki kulkee vierellä. Kylä on syntynyt Petäjäskosken voimalaitoksen ympärille ja oli elinvoimaisimmillaan voimalaitoksen rakentamisen aikaan. Voimalaitos ja patosilta ovat suosittuja turistien pysähtymispaikkoja varsinkin kesäisin ja kevättulvien aikaan. Petäjäisen vahvuuksia on puhdas luonto ja Kemijoki, jotka antavat hyvät ulkoilumahdollisuudet. Petäjäisissä asuu 171 asukasta. 6
7 1.2 Väestö- ja ikärakenne Väestönkehitys Alakemijoen alueella on viime vuosina ollut maltillista. Rovaniemen kaupungin läheisyydessä oleva Hirvaan kylä on kasvattanut väestöään tasaisesti, kun taas Muurola on viime vuosina menettänyt asukkaita. Muissa kylissä muutos on ollut pientä. Kokonaisuudessaan Alakemijoen alueen väestömäärä on pysytellyt tasaisena (noin 2900 asukasta). Lähde: Tilastokeskus 2011 Alakemijoen alue on tilastollisesti aikuisten sekä pienten lasten vanhempien suosiossa. Alueen vuotiaiden sekä 0-6 vuotiaiden lasten ikäluokat ovat olleet viimevuosina kasvussa. Kouluikäisten, nuorten aikuisten sekä ikäihmisten lukumäärä on laskenut. Lähde: Tilastokeskus
8 1.3. Elinkeinot ja työpaikat Alakemijoen alueen asukkaista työvoiman osuus on 43,3%. Työvoimasta työllisiä on 85,4% ja työttömiä 14,6%. Työllisistä yrittäjiä on 9,6% ja palkansaajia 90,4%. Maatalousyrittäjien osuus yrittäjistä on 19,2%. Työvoiman ulkopuolella ovat lapset, opiskelijat, eläkeläiset, varusmiehet sekä ns. muut, joista ei ole tietoja. Työvoiman ulkopuolella olevien osuus koko väestöstä on 56,7 %. Alakemijoen alueen kaikista asukkaista palkansaajia on eniten (34%). Eläkeläisiä on 27% ja vuotiaita lapsia 20%. Alueen asukkaista 8% on opiskelijoita ja nuoria. Työttömien osuus alueen kaikista asukkaista on 7%. Yrittäjiä on 4%, joista maatalousyrittäjien osuus on 1%. Lähde: Tilastokeskus
9 2. Alakemijoen kehittämistoiminta Rovaniemen aluelautakuntakokeilussa Alakemijoen suuraluetta ja kyliä asuinympäristönä kehitetään kokonaisvaltaisesti asukkaiden tarpeista käsin. Kehittämistä toteutetaan osana aluelautakuntatyöskentelyä, aluelautakunnan ja kyläyhdistysten vuorovaikutuksen ja yhteistyön kehittämistä, yhteistyöja sidosryhmien tavoitteellisissa yhteistyötapaamisissa sekä monipuolisen hankekehittämisen kautta. Aluelautakunta järjestää kylien ja alueen kokonaiskehittämisen työseminaarin 2014 työohjelman 1. vuosipuoliskolla. Aluelautakunnan kehittämissuunnitelman valmistelu on toteutettu avoimena yhteissuunnitteluna. Kehittämistoiminnan tavoitteet ja toimenpiteet perustustuvat avoimissa työpajoissa ja valmistelukokouksissa 11/2012-9/2013 työstettyihin asukkaiden sekä lasten ja nuorten esityksiin: INNopaja , avoin kyläkokous , kehittämissuunnitelman valmistelukokous Rautiosaaren, Muurolan ja Hirvaan koulujen oppilaille järjestettiin Oma asuinalueeni osallistun ja vaikutan työpajat 19.9, 24.9 ja Pajoissa lapset ja nuoret loivat omat kehittämisehdotuksensa aluelautakunnalle. Asukkaiden esitykset on käsitelty ja kehittämisen painopisteet määritelty. Valmistelutyöhön on voinut osallistua myös sähköisesti Otakantaa.fi:ssä. Työpajojen ja valmistelukokousten koosteet ovat keskeinen lähtökohta kehittämissuunnitelman valmistelussa. Alakemijoen kehittämissuunnitelma Aluelautakunnan toimiala ja kehittämisen painopisteet Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Omatoimisuus, vuoropuhelu ja verkottuminen Kylien kehittäminen Koulutus Viestintä Kunnan järjestämisvastuulla olevat palvelut Palvelutarpeet, ennakointi ja palveluinnovaatiot Arjen hyvinvointia tukevien palvelujen kehittäminen Asukkaiden osallisuus ja vaikuttaminen Määriteltyjen lähipalvelujen järjestämistehtävä Alueen yleinen kehittäminen Elinkeinojen kehittämistä tukeva toiminta Asuminen ja liikenneyhteydet Ympäristö Arjen turvallisuus Tietoliikenneyhteydet Uusi työ - osuuskunnat, itsensä työllistäminen Paikallisen yrittäjyyden vahvistaminen, yhteistyö yrittäjien kanssa Verkottuminen 9
10 Alakemijoen aluelautakunnan kehittämistoiminnan painopisteitä ovat: Asuminen, liikenneyhteydet ja arjen turvallisuus Palvelut, palvelutarpeiden ennakointi sekä uudet palveluinnovaatiot Elinkeinot ja yritystoiminta (Alakemijoen aluelautakunta ) Kehittämisen painopisteet muodostavat kokonaisuuden. Asukkaiden hyvinvointia ja turvallisuutta sekä kylien elinvoimaisuutta vahvistavat kehittämistoimet muotoillaan toimenpiteiksi sekä käytännössä toimiviksi palveluinnovaatioiksi. Kylien ja asukkaiden yhdessä tekemistä vahvistetaan yhteisöllisesti ja vastuullisesti Kehittämistoimenpiteet Asuminen, liikenneyhteydet ja arjen turvallisuus TAVOITTEET OSA-ALUEELLE Asuminen, liikenneyhteydet ja arjen turvallisuus Tonttitarjontaa kyliin pysyvien sekä vapaa-ajan asukkaiden saamiseksi Alueen liikenneväylien ja -yhteyksien sekä liikenneturvallisuuden parantaminen Arjen turvallisuuden kokonaisvaltainen kehittäminen Alakemijoen suuralueella Asuinympäristön tulee vastata kokonaisvaltaisesti ihmisen tarpeisiin. Hyvä asuinympäristö on viihtyisä, siisti ja esteetön sekä inhimillistä turvallisuuden tunnetta vahvistava. Sen on annettava mahdollisuuksia osallisuuteen ja yhdessä tekemiseen sekä virikkeelliseen toimintaan. Toimivat liikenne- ja kevyenliikenteen väylät, liikenneyhteydet sekä palvelujen saatavuus vaikuttavat asukkaiden arkipäivän toimintoihin sekä mielikuviin omasta asuinalueesta. Hyvässä asuinympäristössä palvelut ovat saavutettavissa perinteisesti sekä etä- ja liikkuvien palvelujen muodoin. Alakemijoen suuralueen elinvoimaisuuden kehittäminen edellyttää uusia pysyviä asukkaita kylille, vapaa-ajan asukkaita sekä asumismuotojen aktiivista kehittämistä. Kaavoitettuja rakennuspaikkoja tulee olla tarjolla ja niitä pitää markkinoida aktiivisesti. Alueen tiestön kunnostaminen, alikulkujen sekä kevyenliikenteenväylien rakentaminen sekä liikenneyhteyksien parantaminen ovat tärkeä osa-alue alueen kehittämistä. Osa-alue edellyttää kokonaiskartoitusta ja toteuttamissuunnitelman laadintaa. Arjen turvallisuutta aluelautakunta kehittää kokonaisvaltaisesti. Kehittämisen lähtökohdat ovat ympäristö ja asuminen, yhteydet ja sosiaaliset verkostot sekä mahdollisuus mielekkääseen tekemiseen omien voimavarojen puitteissa. 10
11 Turvallisuus on keskeinen osa asukkaiden hyvinvointia. Sitä vahvistavat toimivat peruspalvelut, hyvinvointia täydentävät palvelut, toimivat yhteydet sekä mahdollisuus saada tarvittaessa kiireellistä apua. Siihen vaikutetaan kehittämällä alueen toimijoiden, yhteistyötahojen ja sidosryhmien yhdessä tekemistä sekä vahvistamalla yhteisöllisyyttä. Aluelautakunta painottaa turvallisuusasioiden ennakointia, suunnittelua ja ehkäisevän turvallisuustyön muotoja. Tätä kaikkea edistetään alueen asukkaiden, yhdistysten, järjestöjen, yksityisten ja julkisten palvelujen tuottajien vuorovaikutuksella ja verkottumisella sekä tavoitteellisella koulutustoiminnalla. Myös tekniikka sisällytetään naapuriavun ja kotihoidon kehittämistoimiin. TOIMENPITEET Aluelautakunta on aloitteellinen ja vaikuttaa Rovaniemen kaupungin kaavoitukseen kaavoitettujen rakennuspaikkojen saamiseksi Alakemijoen suuralueelle. Aluelautakunta toimii tarvittaessa yhteistyössä muiden aluelautakuntien kanssa. Myös yksityisiä maanomistajia aktivoidaan myymään alueelta maata rakennuspaikoiksi. Kaupungin tonttipörssiä käytetään aktiivisesti tonttien markkinointiin ja myyntiin. Alakemijokea asuinalueena markkinoidaan aktiivisesti eri tapahtumissa. Valmistellaan osaksi aluelautakunnan kehittämissuunnitelmaa suuralueen hyvinvointi- ja turvallisuuskartoitus. Kartoitus sisältää toimenpide-esitykset suuralue- ja kylätasolla. Välineenä käytetään Hyvinvoinnin ja turvallisuuden tsekkauslistaa, Kansalaisen käsikirja. Listan avulla voidaan arvioida asuinalueen nykytilaa sekä kartoittaa riskejä. Keskitytään asioihin, jotka vaativat vielä kehittämistä. Hyvinvoinnin ja turvallisuuden tarkistuslista on tehty kylän toiminnan näkökulmasta (Pohjois-Suomen Osaamiskeskus POSKE). Aluelautakunta päättää kartoituksen pohjalta asumisen, tiestön ja liikenneyhteyksien sekä arjen turvallisuuden kehittämistoimenpiteistä (esiselvitykset, toteuttamishankkeet) sekä aloitteista. Osana hyvinvoinnin ja turvallisuuden kokonaiskartoitusta asukkailta kerätään tiedot alueen liikenneyhteyksien toimivuuden parantamisesta koulu- ja työmatkaliikenteen osalta. Aluesihteeri valmistelee kyselyn yhteistyössä aluelautakunnan kanssa. Lautakunta kutsuu liikennöitsijän mukaan käsittelyyn ja kehittämistoimenpiteiden selvittämiseen. 11
12 Palvelutarpeet, ennakointi sekä palveluinnovaatiot TAVOITTEET OSA-ALUEELLE Palvelutarpeiden selvittäminen ja ennakointi sekä palveluinnovaatioiden kehittäminen Lähipalvelujen nykytason säilyttäminen, järjestäminen ja kehittäminen (julkiset ja yksityiset palvelut) painopisteenä: Kotiin tuotettavien palvelujen kehittäminen Kirjastoauton kehittäminen asiointipalvelujen monipalveluautoksi Alakemijoen osuuskuntatoiminnan käynnistäminen Palveluinnovaatiot Palveluinnovaatio voi olla uusi liiketoimintamalli, uusi asiakasrajapinta, tapa tarjota palvelu asiakkaalle tai uusi palvelu. Uudessa liiketoimintamallissa yritys luo kokonaan tai osittain uuden tavan ansaita palvelullaan tai tuoda arvoa yritykselle tai organisaatiolle. Hyvinvointimme säilyminen ja kasvu riippuu tulevaisuudessa entistä enemmän kyvystä synnyttää palveluinnovaatioita. (Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö) Osuuskunta Osuuskunta on erityinen yhdistys, jolla on taloudellinen tarkoitus ja jonka toimintaa ohjaa osuuskuntalaki (421/2013, OKL, voimaan ). Uuden OKL:n mukaan osuuskunnan voi perustaa vain yksi luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö. Aiemmin edellytettiin kolmea luonnollista henkilöä. Osuuskunta syntyy rekisteröimisellä ja se on jäsenistään erillinen oikeushenkilö. Keskeisesti tämä tarkoittaa, että jäsenet ja muut osuuksien ja osakkeiden omistajat eivät vastaa henkilökohtaisesti osuuskunnan velvoitteista (OKL 1:2.2). Pienosuuskunnista suuri osa on työ-, palvelu- ja asiantuntijaosuuskuntia. Sosiaali- ja hyvinvointipalveluita sekä markkinointia tarjoavat osuuskunnat on myös merkittävä uusien osuuskuntien ryhmä. Pienosuuskuntien ryhmässä on jonkin verran myös maa- ja metsätaloutta, matkailua sekä kalastusta palvelevia uusia osuuskuntia. TOIMENPITEET Toteutetaan palvelutarvekysely (10-11/2013) Lapin Liiton kanssa toteutettavaan osuuskuntatoiminnan käynnistämiseen liittyen. Kyselyä syvennetään tarvittaessa alueen Lapin Ammattiopiston (LAO) palvelutarvekyselyllä alkuvuodesta Kotiin tuotettavien arjen hyvinvointia tukevien hoivapalvelujen kehittäminen, mm. osuuskuntatoiminnalla. Palveluinnovaatioiden hankkeistaminen voidaan toteuttaa kestävästi osana julkisten ja yksityisten palvelujen sekä kolmannen sektorin toiminnan paikallista uudistamista. Hankkeessa tavoitellaan myös kumppanuutta Rovaniemen ammattikorkeakoulun soveltavan aluekehittämisen sekä 12
13 Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen ja taiteiden tiedekunnan palvelujen kehittämiseen liittyvän tutkimustoiminnan kanssa. Hankkeelle voidaan hakea rahoitusta alueellisesta tai kansallisesta rahoituslähteestä tai EU-rakennerahastoista. Osallistutaan hyvinvointibussin kehittämisen selvitys- ja toteuttamishankkeisiin mahdollisuuksien mukaan. Kirjastoauton palvelujen uudistaminen sisältyy Rovaniemen kaupungin toimintatavan ja palvelujen kokonaisuudistukseen. Aluelautakunta toimii yhteistyössä perusturvan ja vapaa-ajantoimen, asiantuntija- sekä muiden aluelautakuntien kanssa palvelujen monipuolistamiseksi. Elinkeinot ja yritystoiminta TAVOITTEET OSA-ALUEELLE Elinkeinot ja yritystoiminta Alueen yrittäjien ja elinkeinojen harjoittajien, julkisten palvelujen, yhdistysten ja järjestöjen, alueen oppilaitosten sekä muiden tapauskohtaisten sidos- ja yhteistyötahojen vuorovaikutuksen ja yhteistyöverkon kehittäminen Alueen elinkeinojen ja yritystoiminnan kehittäminen uusia palveluja ja elinkeinoja selvittävällä kehitys- ja tutkimustoiminnalla TOIMENPITEET Aluelautakunta toimii tavoitteellisesti alueen elinkeinojen ja yritystoiminnan toimintaedellytysten vahvistamiseksi sekä työllisyyden edistämiseksi. Aluelautakunnan toimialan ja vastuiden puitteissa edistetään uuden paikallisen yritystoiminnan selvittämistä ja käynnistämistä. Aluelautakunta järjestää kylien ja alueen kokonaiskehittämisen työseminaarin 2014 työohjelman 1. vuosipuoliskolla. Palvelujen kehittäminen mm. kylätalkkaritoiminnalla ja oman alueen palvelutarpeita vastaavalla kotiapusetelillä vahvistaa paikallista yritystoimintaa ja luo uutta työtä. Osallistutaan uusia palveluja ja elinkeinoja selvittävään ja käynnistävään kehitys- ja tutkimustoimintaan. Luodaan aktiivisesti paikallista yritystoimintaa ja nuorten työllistymistä edistäviä yhteistyösuhteita sekä verkostoidutaan tätä tavoitetta edistävien hankkeiden, yhteistyö- ja sidosryhmien sekä yrittäjien kanssa. Tietoliikenneyhteyksien toimivuus ja liikenneyhteyksien kehittäminen myös lähiliikenteen uusilla muodoilla huomioidaan osana alueen elinkeinojen ja työllisyyden kehittämistoimenpiteitä. 13
14 2.2. Asuminen, liikenneyhteydet ja ympäristö Asuminen Alakemijoen alueen asukkaiden yleisin asumismuoto on omakotiasuminen. Rivitaloasuntoja on Muurolassa, Rautiosaaressa, Hirvaalla, Petäjäisellä sekä Jaatilassa. Alueen kerrostalot ovat sijoittuneet Muurolaan. Alueen lähimmät kylät sijaitsevat kaupungin läheisyydessä ja kaupungin palvelutarjonta on helpommin tavoitettavissa. Kauempana sijaitsevien kylien lähipalvelut löytyvät alueen palvelukylä Muurolasta. Kaavoitus Kaavoituksen tavoitteena on kylien elinvoimaisuuden turvaaminen ja elinympäristön kehittäminen kunnan eri osa-alueilla. Rovaniemen alueiden käytön strategiasuunnitelmassa tavoitteena on laatia kaikille keskuskylille oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Ajankohtaista tietoa Rovaniemen kylien ja kaupunginosien kaavoitustilanteesta saa sivulta Muurolan kylässä on voimassaoleva asemakaava, Hirvaalla ja Rautiosaaressa on osayleiskaava. Rautiosaaren osayleiskaava on päivitysvaiheessa tarkoituksena päivittää yleiskaava mahdollisuuksien mukaan ns. kyläyleiskaavaksi. Muurolassa on vapaita rakennuspaikkoja Rovaniemen kaavatorin mukaan yhdeksän kappaletta. Alla Hirvaan ja Rautiosaaren alueen vapaat rakennuspaikat. Punaisella merkityt ovat yksityisomistuksessa ja kaupungin omistamat on merkitty sinisellä. 14
15 Liikenneyhteydet Alakemijoen aluelautakunta-alue sijoittuu Kemijoen molemmin puolin. Länsipuolella alueen halki kulkee 4tie ja itäpuolella kulkee Kemijoen Itäpuolentie. Alueen länsipuolella kulkee rautatie ja junien pysäkkinä on Muurolan asema. Lähin lentokenttä sijaitsee Rovaniemellä. Julkinen linja-autoliikenne kulkee pääsääntöisesti 4tietä ja kaupungin paikallisliikenne ulottuu Muurolaan saakka. Linja-autovuoroille on järjestetty ns. syöttöliikennettä kauempana sijaitsevilta kyliltä. Alueen asukkaita palvelee myös kaupungin järjestämä työ- ja asiointiliikenne. Alakemijoen alueen halki kulkee rautatie ja junat pysähtyvät Muurolan asemalla. Rautatieyhteys on tärkeä alueen asukkaille asiointi, työmatka, sekä virkistysliikenteessä. Rovaniemen lentoasema sijaitsee noin 10 kilometrin päässä kaupungin keskustasta pohjoiseen. Tiestö Alakemijoen aluelautakunta-alueen halki kulkee 4tie ja Muurolasta Aavasaksan suuntaan lähtee ns seututie 930, josta tieyhteys Pisaan ja Leipeelle. Näiden teiden kunnossapidosta vastaa valtio. Valtion omistamat maantiet muodostavat tieverkon rungon. Maantieverkon ylläpidosta vastaa liikenne- ja viestintäministeriön alainen Liikennevirasto. Maanteiden luokittelu perustuu niiden valtakunnalliseen liikenteelliseen merkitykseen tieverkon osana seuraavasti: Valtatiet palvelevat valtakunnallista ja maakuntien välistä pitkämatkaista liikennettä. Kantatiet täydentävät valtatieverkkoa ja palvelevat maakuntien liikennettä. Seututiet palvelevat seutukuntien liikennettä ja liittävät näitä valta- ja kantateihin. Muut maantiet ovat yhdysteitä. Rovaniemen kaupunki jakaa yksityistiet kolmeen luokkaan: kaupungin kunnossapitämät, kaupungin avustamat sekä muut yksityistiet, joiden ylläpitoon kaupunki ei osallistu. Tien eri osat voivat kuulua eri luokkiin ja kaupunki voi tehdä tarvittaessa luokitusperusteisiin tarkistuksia. Jako luokkiin tehdään tiekunnan, tieosakkaiden tai yksityisen henkilön jättämän hakemuksen perusteella. Alakemijoen alueella on kaupungin kunnossapitämiä teitä 68,5km ja kunnossapitoavustettavia teitä 18,2 km. Muista yksityisteistä, joihin kaupungin hoitovelvoite ei koske, ei ole tietoa. Rovaniemen kaupunki kunnossapitää ympärivuotisesti seuraavat ehdot täyttävät yksityistiet: Tien vaikutuspiirissä tulee olla vähintään kolme vakituisesti ympärivuotisesti asuttua kiinteistöä. Asunnoista maksetaan vakituisen asunnon kiinteistövero. Kiinteistöjen asukkaat ovat kirjoilla Rovaniemen kaupungissa, heidän vakituinen osoitteensa on ko. kiinteistöille ja kyseessä on heidän ainoa asuntonsa. Vähempikin kiinteistöjen määrä riittää, jos kaupunki omistaa tien vaikutuspiirissä vakituisesti asutun kiinteistön tai kiinteistöjä ja tiellä on paikkakunnan liikenteessä huomattava merkitys. Tie on kunnossapitokalustolla liikennöitävissä. Asukasmäärästä riippumatta kaupungin kunnossapitämäksi tieksi ovat oikeutettuja kuuden palvelukylän taajamamaisten ydinalueiden yksityistiet, jotka ovat kunnossapitokalustolla liikennöitävässä kunnossa. (Lähde: Rovaniemen kaupungin yksityistiekäytännöt 2012) 15
16 Ympäristö Ympäristöasioissa Alakemijoen aluelautakunta tulee ottamaan tiukan otteen kylien asuin- ja luontoympäristön ympäristöturvallisuudesta. Lautakunta seuraa ja ottaa kantaa luonnon monimuotoisuuden säilymisen puolesta, maankäytön, luontomatkailun, jätehuollon ja mahdollisen tulevan kaivostuotannon ympäristövaikutuksista. Alakemijoen alueen ympäristö on puhdasta ja rauhallista maalaismaisemaa. Aluetta hallitseva leveä Kemijoki luo mahdollisuudet monipuolisiin harrastusmuotoihin. Haasteita maisemanhoidolle luo rantojen sekä teiden risteysalueiden vesakoituminen Tietoliikenneyhteydet Toimivat ja tehokkaat puhelin- ja tietoliikenneyhteydet mahdollistavat sujuvan arjen maaseudulla. Yritykset investoivat toimitiloihin maaseutualueella, koska sähköinen markkinointi, yhteydenpito asiakkaisiin ja nettikauppa tuo asiakkaat lähelle. Loma-asukkaiden viipymä alueella kasvaa hyvien etätyömahdollisuuksien vuoksi. Asukkaiden peruspalveluiden toimivuus ja saatavuus paranee ja uudet sähköiset palvelut ovat suosittuja myös iäkkäiden kyläläisten keskuudessa. Yhteyttä pidetään niin kyläalueen palvelukeskukseen, kaupungin virastoon, kuin omiin tuttaviin ja sukulaisiin. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen valtakunnallisesta laajakaistaverkkohankkeesta. Päätöksen mukaan vuoden 2015 loppuun mennessä lähes kaikki (yli 99 % väestöstä) vakinaiset asunnot sekä yritykset ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaiset toimipaikat ovat enintään kahden kilometrin etäisyydellä nopeudella 100 Mbit/s toimivan yhteyden mahdollistavasta valokuitu- tai kaapeliverkosta. Lapin liitto on alueellisena toimijana vastannut laajakaistayhteyksien määrittelystä yhteistyössä kuntien ja kaupunkien kanssa sekä toiminut kilpailutuksen toteuttajana. Rovaniemi on mukana Lapin liiton laajakaistahankkeessa. Vuoden laajakaistakilpailutuksessa Rovaniemen alueelle on saatu tarjoukset Ounasjoen ja Ranuan suunnan alueille. Kummassakin tarjouksessa tarjoajana on TeliaSonera Oyj. Rovaniemen kaupunki sopii laajakaistarungon rakentamiseen liittyvät sopimukset. Kotitaloudet ja yritykset tekevät omat liityntäsopimuksensa palvelun tarjoajan kanssa. Kaupunginhallitus päätti , että Rovaniemen kaupunki ei lähde tässä vaiheessa mukaan kuntaomisteisen kuituverkkoyhtiön perustamiseen. Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että kaupunki seuraa ja edellyttää valtiolta, että nyt rakentamisen ulkopuolisten alueiden täyttäminen tapahtuu vähintään lakiperusteisella 1 Mb:n internet yleispalveluvelvoitteella Rovaniemen alueella. 16
17 Syksyllä 2013 kuituprojekti etenee alueilla Ounasjoki ja Ranuantie TeliaSoneran toimesta siten, että asiakasrakentaminen valmistuu Ounasjoella ja Ranuantiellä Kevään aikana on tarkennettu Eltel Oy:n toimesta suunnitelmia ja laskelmia alueille Sodankyläntie, Alakemijoki ja Yläkemijoki. Näiden alueiden laajakaistan rakentamiseksi on kaksi vaihtoehtoa: A, kaupunki tekee itse (osuuskunta tai kaupungin kuituyhtiö) ja B, kaupunki ei tee mitään (lakisääteinen markkinaehtoinen 1 Mb datayhteys). Kaupunginhallitus käsitteli kuituverkon rakentamista Jatkotoimenpiteenä selvitetään vaihtoehtoa A, kaupunki tekee itse ja sen toteutusvaihtoehtoja osuuskunta/kaupungin kuituyhtiö Elinkeinotoiminta Alueen palkansaajista suurin osa käy töissä Rovaniemen kaupungissa. Alakemijoen alueen työvoimasta 76% on palkansaajia. Yrittäjiä on 9%, joista maatalousyrittäjiä 2%. Työvoimasta työttömiä on 15%. Maatiloja on Alakemijoen alueella 22. Maatilojen päätuotantosuunnat ovat kasvinviljely (11), lypsykarjatilat(7). Muut tuotantoalat ovat porotalous, lihasika ja lihanautakasvatus. Lähde: Tilastokeskus 2010 Yrityksiä aluelautakunta-alueella on Rovaniemen Kehityksen 2011 tilaston mukaan 143 kpl ja niiden suurimmat toimialat ovat kauppa ja -palvelut, rakennusala, terveys ja hyvinvointipalvelut sekä liikenne. Muut toimialat koostuvat aloista, jolla on vähemmän kuin 6 yritystä/ala. Lähde: Rovaniemen Kehitys Palvelurakenne Julkiset palvelut Koulutuspalvelut Alakemijoen alueella järjestetään perusopetusta vuosiluokille 1-6 kolmella eri koululla. Koulut ovat Hirvaan koulu, Muurolan koulu sekä Rautiosaaren koulu. Yläluokkien oppilaat saavat opetusta Muurolassa. Muurolassa tarjotaan opetusta myös Tervolan kunnan oppilaille. Muurolassa toimii lukio. Kansalaisopisto järjestää ohjattua toimintaa Hirvaan, Muurolan, Ruikan ja Jaatilan kylillä. 17
18 Päivähoitopalvelut sekä esiopetus on järjestetty seuraaviin päiväkoteihin: Muurolan päiväkoti ( 1-2v, 1-2v, 3-5v, 3-5v ja 6v, esiopetus) Hirvaan päiväkoti (1-3v, 3-5v sekä esiopetus) Rautiosaaren päiväkoti (1-2v ja 3-6v, esiopetus). Varhaiskasvatuksen palveluohjaus hoidetaan keskitetysti Osviitasta. Neuvola ja terveydenhoitopalvelut toimivat Muurolassa ja sieltä on saatavissa neuvola, äitiys- ja lasten sekä seniorineuvolan palvelut. Muurolan sairaala tarjoaa alueen asukkaille laboratoriopalveluja. Myös hammashoitola toimii Muurolassa. Kouluterveydenhoitajan vastaanotolle voi hakeutua Muurolan, Rautiosaaren ja Hirvaan kouluilla. Terveydenhoitopalveluissa alueen asukkaat kuuluvat Koskitiimiin. Ikäihmisten palveluista vastaa Rovaniemen kaupungin Uittotiimi. Rautiosaaressa on oma tiimi, joka toimii Rautiosaaren alueella sekä Hirvaalla. Muurolassa on oma tiimi, joka toimii Muurolan kylällä, Pisa, Leive, Jaatila, Jaatilansaari, Ruikka, Petäjäinen alueella. Kotihoitotyö koostuu pääsääntöisesti hoiva ja huolenpitotyöstä. Kotisairaanhoito kuuluu kotihoitoon. Tukipalveluja kotihoidossa on ateriapalvelu ja päiväpalvelu. Siivouksen asiakas ostaa yksityiseltä siivoojalta Neuvontapiste Nestori palvelee ikäihmisiä, omaisia ja läheisiä kun on kysyttävää esim. kotihoidosta ja palveluasumisesta, omaishoidontuesta (yli 65v), palveluseteliasioista, ateria-, kuljetus- ja turvapalveluista tai siivous- ja kodinhoitopalveluista. Neuvontapiste Nestori palvelee osoitteessa Pohjolankatu , Rovaniemi puh Neuvontapiste on avoinna arkisin klo Tarvittaessa palvelusta tehdään myös kotikäyntejä palvelutarpeen selvittämiseksi. Asiointipalvelut Rovaniemen kaupunki järjestää aluelautakunnan alueen asukkaille palveluliikennekuljetuksia. Ajankohtaiset reitit ja aikataulut Alueen asiointipalvelut hoidetaan Muurolan kirjastossa ja Osviitan asiakaspalvelussa kaupungintalolla sekä sähköisten ja etäpalvelun avulla. Kirjasto, liikunta- sekä muut virkistyspalvelut Alakemijoen alueen kirjasto sijaitsee Muurolassa ja Hirvaan kyläkirjasto sijaitsee Hirvaan koululla. Kirjastoauto kiertää seuraavilla kylillä Muurola, Rautiosaari, Hirvas, Pisa, Leive, Jaatila ja Petäjäinen. Muurolassa sijaitsee alueen isoin liikuntatila Totto-halli ja koulujen liikuntasalit ovat kyläläisten käytössä. Alakemijoen alueen hoidetut hiihtoladut ja kuntopolut sijaitsevat seuraavilla kylillä: Hirvas, Muurola, Rautiosaari ja Jaatila. Hoidetut kaukalot sijaitsevat Muurolassa, Hirvaalla sekä Rautiosaaressa. Jaatilassa, Pisantien varressa on myös urheilukenttä. Nuorisopalvelut Alakemijoen alueen nuorisotila Murkku sijaitsee Muurolassa koulun tiloissa. Perhe ja sosiaalipalvelut Rovaniemen kaupungin perhe- ja sosiaalipalvelut palvelevat Alakemijoen asukkaita. Yksityiset palvelut Alakemijoen alueen asukkaita palvelee kaksi kauppaa, jossa toisessa on saatavissa postin palvelut. Alueella on polttoaineenjakelupiste Jaatilassa ja matkailijoita palvelee hotelli Landmark Muurolassa. Alakemijoen alueella on useita hyvinvointipalveluita tuottavia yrityksiä ja Muurolassa toimii pesula. 18
19 2.6. Arjen turvallisuus Arjen turvallisuus koostuu turvallisesta ympäristöstä ja asumisesta, toimivista sosiaalisista verkostoista sekä mahdollisuudesta mielekkääseen tekemiseen omien voimavarojen puitteissa. Se on keskeinen osa hyvinvointia. Arjen turvallisuutta parantavat toimivat peruspalvelut, arjen hyvinvointia täydentävät palvelut, toimivat yhteydet sekä mahdollisuus saada tarvittaessa kiireellistä apua. Arjen turvallisuuteen voimme vaikuttaa yhteisöllisyyden edistämisellä, yhteistyöllä, suunnittelulla ja ennakoinnilla sekä koulutuksella. Lapin sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma sisältää 73 hyvinvointi- ja turvallisuustoimenpidettä. Syksyn 2013 aikana toimintaa on käynnistetty kunnissa. Aluelautakunnat ja kyläyhdistykset osallistuvat mahdollisuuksiensa mukaan asukkaiden omiin asuinalueen viihtyisyyttä ja turvallisuutta lisääviin toimenpiteisiin sekä kotona asuvien iäkkäiden turvallisuuden parantamiseen. Lapin aluehallintovirasto hallinnoi Arjen turvaa kunnissa hanketta. Hankkeen tavoitteena on muodostaa laaja-alainen hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyön toimintamalli. Mallin avulla parannetaan arjen turvaa sekä monipuolistetaan palvelutuotantoa harvaan asutulla maaseudulla. Tavoitteena on saada kunnassa toimivat tahot kyläyhdistykset, järjestöt, kunta, seurakunta, yritykset, pelastuslaitos, poliisi ja eri kehittämishankkeet tekemään yhdessä töitä asukkaiden hyvinvoinnin ja arjen turvan edistämiseksi. Tavoitteena on hyödyntää tehokkaammin olemassa olevat resurssit ja muodostaa laaja-alaisia palvelukokonaisuuksia. Resurssien yhteensovittamisella ja painopisteen siirtämisellä turvallisuusyhteistyötä kehitetään korjaavasta kohti ehkäisevää. Rovaniemen kaupunki valmistelee parhaillaan uutta turvallisuussuunnitelmaa. Ohjelman painopisteinä on lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy, oppilaitosten turvallisuus, ikäihmisten turvallisuusryhmät sekä asuinalueiden kehittäminen ja yhteisöllisyys. Ohjelma valmistuu Kylien turvallisuus sisältyi Rovaniemen kaupungin vuosien turvallisuussuunnitelmaan. Ohjelmassa selvitettiin kylien turvallisuusriskejä. Asukkaiden nimeämät kylien turvallisuusriskit ja toimet niiden pienentämiseksi ovat edelleen ajankohtaisia. 1) Alueellinen perusinfrastruktuurin kunto, 2) huoli peruspalvelujen toteutumisesta, 3) viranomaisresurssien keskittyminen kuntakeskukseen sekä 4) sosiaalinen turvallisuus. Aluelautakuntien alueilla pidetyissä avoimissa tilaisuuksissa ovat korostuneet liikenneturvallisuuden ja asukkaiden inhimillisen turvallisuuden parantaminen. 19
20 Keskeisiä toimia kylien turvallisuuden parantamiseksi ovat: Kylien hyvinvointi- ja turvallisuuskartoitukset sekä kylien turvallisuuskävelyt (kyläkävelyt). Kartoitusten toimenpide-esitysten kytkeminen kaupungin vuosittaiseen toiminta-suunnitelmaan ja talousarvioon, aluelautakunnan kehittämissuunnitelmaan sekä kylien kehittämissuunnitelmiin. Hyvinvoinnin ja turvallisuuden tsekkauslista, Kansalaisen käsikirja. Listan avulla jokainen voi arvioida oman asuinalueensa nykytilaa sekä kartoittaa riskejä. Tarkoituksena on keskittyä niihin asioihin, jotka vaativat vielä kehittämistä. Hyvinvoinnnin ja turvallisuuden tarkistuslista on tehty kylän toiminnan näkökulmasta, mutta sitä voi soveltaa toimintansa mukaan myös muut yhteisöt, järjestöt sekä yksittäiset ihmiset. Pohjois-Suomen Osaamiskeskus POSKE. Järjestöjen, yritysten, kunnan ja hankkeiden palvelujen kartoittaminen, palvelujen saavutettavuuden sekä palveluista tiedottamisen kehittäminen. Palvelumuotoilu käyttäjälähtöisten palvelujen ja palvelukokonaisuuksien kehittämiseksi. Palveluja muotoillaan vastaamaan kylien asukkaiden palvelutarpeita mm. kaupungin, kyläyhdistysten sekä muiden kylillä toimivien yhdistysten ja järjestöjen, yrittäjien, ev.-lut. seurakunnan, poliisin ja pelastuslaitoksen, alueen oppilaitosten sekä eri kehittämishankkeiden kanssa Vapaa-aika ja virkistys Luonnossa liikkuminen, marjastus ja kalastus ovat Alakemijoen suunnan alueella suosittuja vapaaajan virkistysmuotoja. Kylillä on runsaasti muitakin harrastus ja virkistysmahdollisuuksia ja aktiivista seura ja yhdistystoimintaa. Monipuolista toimintaa löytyy kaikenikäisille asukkaille. Hirvaalla on useita virkistys- ja harrastusalueita. Tuomiojan ja Hirvasojan virkistysalueet sijaitsevat Kemijoen rannassa. Tuomiojalla on uimaranta ja tulipaikka, ja Hirvasojalla laavu sekä kesällä 2013 valmistunut satuaiheinen luontopolku. Hirvaalla on noin 23 kilometrin verran hiihtolatuja, kolme veneenlaskupaikkaa ja yhteensä kolme laavua. Ruikka-Petäjäinen-Jaatila kylillä on yleiset uimarannat. Jaatilansaaren päässä ja Jaatilan Lauantairannalla sijaitsevat laavut ja Jaatilansaareen on rakenteilla uusi kota. Jaatilansaaressa on valaistu hiihtolatu sekä urheilukenttä. Muurolan monipuoliset ulkoliikuntamahdollisuudet ovat ympäri vuoden käytössä oleva pururata / valaistu latu, uimaranta, urheilukenttä ja tenniskenttä/kaukalo. Rovaniemen kaupunki järjestää kyläläisille vapaa-ajan toimintaa nuorisotila Murkussa ja Totto-urheiluhallissa. Suomen Punainen Risti, vapaapalokunta ja Muurolan Kisaveikot järjestävät monipuolisia aktiviteettejä. Pisa-Leipeen alueella on yhteiskäyttöön tarkoitettuja vapaa-ajan viettopaikkoja, jotka on rakennuttanut Leipeen kylätoimikunta. Kota, joka on rakennettu Ruikan aavan laidalle, on erinomainen tulistelu- ja taukopaikka niin talvella kuin kesällä. Leipeen kyläyhdistys on panostanut lasten viihtyvyyteen 20
21 kylällä. Lapsille on laitettu leikkipuisto varusteineen, kodalla on iso mäki, jossa viihtyy niin pienemmät kuin isommatkin mäenlaskussa. Kodan alapuolella, Ruikan aavalla oleva rallirata on käytössä talvisin. Metsästys on vapaa-ajanharrastuksista erittäin suosittu hyvien metsästysmaiden ansiosta. Pisajärvi ja alueen joet ja purot ovat vapaa-ajankalastajien mieleen. Rautiosaaressa on vapaa-aikaan liittyen moninaiset mahdollisuudet alkaen Sukulanrakan hiidenkiurujen alueen ainutlaatuisasta v. sitten luonnonmuovaamista nähtävyyksistä, sinne ihmisten rakentamaan kotarakennukseen ja Kekkosenkallion retkeilyreitin hyödyntämiseen. Alueella on erinomaiset mahdollisuudet harrastaa myös kalliokiipeilyä (lisätietoa sivuilta. Kylällä on valaistua latua noin 2.5 km. Latuverkkoa on yhteensä noin 7 km. Latuverkon varressa on Niilon laavu jossa voi välillä hengähtää nuotion loisteesta vaikkapa eväitä nauttien. Kylällä on urheilukenttä ja rannassa kaupungin uimaranta. Koululla on täysimittainen liikuntasali, jääkiekkokaukalo, urheilukenttä ja lasten leikkipuisto. Kyläläisten kokoontumistilana on metsästysseuran omistama Valajastalo, joka on myös samalla Rautiosaaren kylätalo. Ympärillä oleva luonto tarjoaa hyvät mahdollisuudet veneilyyn, kalastukseen, metsästykseen, marjastukseen, retkeilyyn ja talvella kelkkailuun. Alakemijoen kylät, niiden toimintamahdollisuudet sekä palvelut toimivat lasten ja nuorten kasvun, eheyden ja osallisuuden vahvistamisen ympäristöinä. Aluelautakunta kiinnittää aktiivisesti huomiota lasten ja nuorten lähiliikunta- ja harrastusmahdollisuuksiin. Osallisuuden aktiivinen vahvistaminen tukee lasten ja nuorten kehittymässä olevaa elämänhallintaa. Aluelautakunta toimii yhteistyössä Hirvaan, Muurolan ja Rautiosaaren koulujen kanssa. Harrastusmahdollisuuksia sekä lasten ja nuorten liikunnallisuutta vahvistetaan kylien ja alueella toimivien järjestöjen kanssa. Kulttuuriharrastuksiin osana arjen toimintaympäristöä kiinnitetään huomiota. 21
22 Selvitetään lasten ja nuorten ohjatun kerho- ja vapaa-ajan toiminnan käynnistäminen Hirvaalla, Muurolassa ja Rautiosaaressa yhteistyössä yhdistyksen, järjestöjen ja oppilaitosten kanssa, mm. liikunta-, taide- ja askartelukerhotoimintaa. Selvitetään kiertävien nuorten iltojen järjestäminen. Aluelautakunta päättää selvityksen pohjalta uuden toiminnan käynnistämisestä Alueen koulujen leikkipaikkojen välineistöä kohennetaan määrärahojen puitteissa, kiikut, liukumäet, kiipeilytelineet. Toimitaan yhteistyössä koulujen kanssa. Osa lasten ja nuorten vapaa-ajan toiminnoista järjestetään, myös ikäihmisten osallisuutta vahvistaen, sukupolvien kohtaamisina. Alakemijoen kylien kokoontumistilat Kylä Kylätila Omistustaho Vastuutaho Kaupungin tuki Leive Kylätalo Leipeen kyläyhdistys ry Jaatila Kylätila (Jaatilan Yksityisomistus koulutiellä) Ruikka Kylätalo Ruikan kylätila Ruikan Erä ry Yksityisomistus Petäjäinen Hirvas Hirvaan koulu Rovaniemen kaupunki Muurola Rautiosaari Uitonpirtti Murkku Muurolan koulu Valajastalo Rautiosaaren alakoulu Rovaniemen kaupunki Yksityisomistus Rovaniemen kaupunki Leipeen kyläyhdistys ry Jaatilan kylät ry Ruikan Erä ry Ruikan kyläläiset Rovaniemen kaupunki Rovaniemen kaupunki kyllä kyllä kyllä Alakemijoen suuralueella toimii aktiivisesti lukuisa määrä yhdistyksiä, kuten kyläyhdistyksiä, metsästys- ja kalastusseuroja, paikallisia uskonnollisia yhdistyksiä, paikallisia poliittisia yhdistyksiä, urheiluseuroja, vanhempainyhdistyksiä, Martta-yhdistyksiä, Suomen Punainen Risti ja Alakemijoen Vapaaehtoinen Palokunta Osallisuus ja vaikuttaminen Alakemijoen asukkaiden, yhdistysten ja järjestöjen, päättäjien ja kaupungin johdon, työntekijöiden vuorovaikutusta kehitetään kohti aktiivista yhdessä tekemistä ja tavoitteellista lähitulevaisuuden luomista. Kaiken ikäiset kylien asukkaat osallistuvat elinympäristöä ja palveluja koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Asukkaiden yhteisöllisyyden tunne ja omatoiminen kylätoiminta ja kehittäminen vahvistuvat. Yhteistyötä tehdään aktiivisesti eri yhteistyö- ja sidosryhmien, esimerkiksi Rovaniemen kaupungin alueella toimivien oppilaitosten kanssa. Tavoitteena on vahva ja osallistuva Alakemijoki verkostoineen. 22
23 Kylien asukkaiden osallisuutta, hyvinvointia sekä kehittämistoimintaa vahvistetaan kylien kehittämissuunnitelmilla, koulutuksella ja säännöllisellä kyläviestinnällä. Koulutus toteutetaan pääsääntöisesti lähellä ja kylien tarpeista käsin. Osa-alueita mm. järjestysmies-, ensiapu-, vapaaehtoinen palo- ja pelastustyökoulutus (VAPAPE), tietokone tutuksi ja atk-tukikoulutukset. Vuoden 2014 koulutukset käynnistyvät ensiaputaitojen (EA1 ja EA2) sekä vapaaehtoisen palo- ja pelastustyön koulutuksilla 2-3/2014. Kyläyhdistysten toimintaa kehitetään sekä otetaan käyttöön myös uusia tapoja ja välineitä osallistua ja vaikuttaa. Sähköinen demokratia Otakantaa.fi, sähköiset palvelut ja viestintä vahvistavat kylien osallisuutta ja elinvoimaa. Rovaniemen kaupungin kansalaisopisto suunnittelee ja toteuttaa vuosittaiset koulutusohjelmansa asukaslähtöisesti ja alueen tarpeesta käsin. Alakemijoen aluelautakunta huomioi toiminnassaan aktiivisesti alueen lasten ja nuorten, lapsiperheiden sekä ikäihmisten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämisen sekä sukupolvien välisen vuorovaikutuksen edistämisen. Lautakunta toimii yhteistyössä Hirvaan, Muurolan ja Rautiosaaren koulujen sekä vanhuspalvelujen kanssa. Kylät osallistuvat aluelautakunnan kehittämissuunnitelman seurantaan ja jatkokehittämiseen. Aluelautakunnan ja kyläyhdistysten tapaaminen järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Seurantaan ja jatkokehittämiseen liittyen järjestetään kouluilla myös alueen lasten ja nuorten työpajat. Alakemijoen kylien ja Rovaniemen keskuksen alueen vuorovaikutus on myös osa alueen kehittämistä. Avataan ja käynnistetään vuoropuhelua ja yhdessä tekemistä mm. Alakemijoen alueella järjestettävien tilaisuuksien ja tapahtumien kautta. 23
24 2.9. Viestintä- ja sidosryhmäyhteistyö Alakemijoen kylien elinvoimaa sekä asukkaiden osallisuutta ja vaikuttamista edistetään osana avointa, aktiivista, tasapuolista ja vastuullista Rovaniemen kaupungin viestintää. Alakemijoen aluelautakunta viestii osaltaan aktiivisesti kaupungin päättäjille, johdolle, hallinnolle ja palveluille sekä joukkotiedotusvälineille. Alakemijoen aluelautakunnan viestinnän kokonaiskehys Kyläviestintä, alueviestintä, kaupungin viestintä, media Suora vuorovaikutus ja viestintä, puskaradio Tekstiviesti- ja sähköpostijakelulistat Tilaisuuksien ja tapahtumien tiedotteet Kylien www-sivut, Facebook, Twitter Kylän sisäinen ja ulkoinen viestintä Suuralueen sisäinen ja ulkoinen viestintä Aluelautakuntien välinen viestintä ja yhteistyö Suora vuorovaikutus ja viestintä, puskaradio Tekstiviesti- ja sähköpostijakelulistat Tiedotteet, aluetiedote, aluelehti Www-sivut, Facebook, Twitter, VIRTU Viestintävälineet Media Kaupungin sisäinen ja ulkoinen viestintä Sanomalehdet painettu/ sähköinen): ilmoitukset, ennakkojutut, uutisointi Radio ja tv: menovinkit, haastattelut, ohjelmat Päättäjille, johdolle ja henkilöstölle tiedottaminen: sähköpostijakelut, kaupungin intra (Lanssi) Rovaniemi-lehti, Rovaniemi.fi Otakantaa.fi, VIRTU 24
25 Omatoimista alue- ja kyläviestintää tiedotteet, lehdet, sosiaalinen media kehitetään aktiivisesti. Otakantaa.fi käyttöönottoa tuetaan. VIRTU -hyvinvointi- ja asiointipalvelujen teknologiaa voidaan käyttää monipuolisesti myös kylien ja aluelautakuntien väliseen omatoimiseen yhteydenpitoon sekä harraste- ja viriketoiminnan kursseihin. Alueen tietoliikenneyhteyksien katveet hidastavat jossain määrin sosiaalisen median käyttöönottoa kyläviestinnässä. Luodaan kattavat sähköposti- ja tekstiviestijakelulistat kylien sisäiseen, kylien väliseen sekä suuraluetta koskevaan viestintään. Rautiosaaren, Hirvaan ja Leipeen kylillä on omat kyläsivut. Puuttuvilta osin luodaan kylien kotisivut. Kaikki alueen kylät on esitelty myös Rovaniemen kaupungin kylät- ja kaupunginosat sivustolla, josta löytyy myös linkkejä kylien palveluihin ja yrityksiin. Aluelautakuntakokeilun aikana julkaistaan jokaiseen talouteen jaettavaa Alakemijoen Airut -tiedotetta. Aluelautakunta tiedottaa kaupungin virallisen ohjeistuksen mukaisesti. Alakemijoen alueelle on perustettu 10/2013 alueen kylien yhteinen facebook-ryhmä - Ala-Kemijoki 3. Kehittämistoimenpiteiden resursointi Aluelautakunnan kehittämissuunnitelman ja Rovaniemen maaseutuohjelman valmistelussa on huomioitu maaseutualueen kehittämisen rahoitusmahdollisuudet. Rahoituskausi on vaihtumassa ja uudet ohjelmat valmistumassa rahoituskaudelle Alle on poimittu maaseudun kehittämisen rahoitustahoja. Ajankohtaiset tiedot, ohjelmat ja ohjeet rahoitusten hakemiseksi löytyvät ko. tahojen internet -sivuilta. Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee uutta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa vuosille Tukihakemukset osoitetaan Lapin ELY -keskuksen maaseutu ja energia vastuualueelle tai Peräpohjolan kehitys ry Leader -toimintaryhmälle. Lisätietoa: index/maaseudunkehittamisohjelmat/ohjelmakausi.html, Euroopan sosiaalirahasto (ESR) kohdentaa toimensa nuorten ja muiden heikossa työmarkkina asemassa olevien työllistämiseen, työn tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseen. Lisätiedot: Lapin liitosta EAKR -rahoitusta voivat hakea oppilaitokset, tutkimuslaitokset, kunnat ja kuntayhtymät, seutukunnat, elinkeinoyhtiöt yms. sekä muut oikeuskelpoiset yhteisöt tai niiden yhdistelmät. EAKR -tukea on haettavissa myös Lapin ELY -keskuksesta ja Finnverasta. Lisätietoja: Rovaniemen kylien kehittämissäätiön tarkoituksena on vahvistaa Rovaniemen kylien elinkelpoisuutta sekä edistää niiden asukkaiden hyvinvointia. Lisätietoja: / asukkaat / kylät ja kaupunginosat / Kylien kehittämissäätiö. Rovaniemen kylien kehittämissäätiö myöntää vuosittain 25
26 varoja Rovaniemen Kehitys Oy:lle käytettäväksi maaseutualueella toimivien yritysten Yritysseteleihin. Lisätietoja: Raha-automaattiyhdistys (RAY) ohjaa strategiakaudella avustuksia yhä vahvemmin järjestö- ja kansalaistoimintaan kuten vapaaehtois- ja vertaistyöhön, tiedotukseen ja neuvontaan, osallistumismahdollisuuksien edistämiseen sekä vaikuttamiseen ja edunvalvontaan. ray.fi/ray/toiminta/avustustoiminta Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus (TEKES) myöntää Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) varoista osarahoitusta pienille ja keskisuurille yrityksille Lisätietoja: 26
27 27
28 28
Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015
Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden
LisätiedotKehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA
Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys
LisätiedotKaupunkistrategia
Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia
LisätiedotMillä tavalla alueiden kyliä tulisi kehittää ? Mitä kylät ja ihmiset tarvitsevat?
Millä tavalla alueiden kyliä tulisi kehittää 2017-2021? Mitä kylät ja ihmiset tarvitsevat? Aluelautakunta-alueiden työpajat 8.11.-2.12.2016 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 19.12.2016 Asukkaiden esitykset;
LisätiedotTOPAKKA (toimivat lähipalvelut paikallisdemokratian avulla) -hanke
TOPAKKA (toimivat lähipalvelut paikallisdemokratian avulla) -hanke Lähidemokratia -hanke Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Hankkeen kestoaika 1.10.2012 31.12.2013 Rahoitus / Peräpohjolan kehitys ry
LisätiedotAluelautakuntien järjestämistehtävä. Työseminaari Sirpa Salminen
Aluelautakuntien järjestämistehtävä Työseminaari 13.2.2013 Sirpa Salminen Palvelujen järjestäminen Aluelautakunta tilaajana vastaa palvelujen järjestämisestä, määrittelee määrän ja laadun, noudattaa valtuuston
LisätiedotLUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS
LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja
LisätiedotRistijärven kuntastrategia
Ristijärven kuntastrategia 2018-2030 Johdanto Kuntastrategiassa esitetään Ristijärven kunnan tavoitteet kaudelle 2018-2030. Kuntastrategian tavoitteet tarkennetaan vuosittain arvioitaviksi toimenpiteiksi
LisätiedotLÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa?
LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa? Lähidemokratiaseminaari Päijät Hämeessä 16.3. 2010 Rovaniemen kaupunki / Yläkemijoen aluelautakunta Meeri Vaarala YLÄKEMIJOEN ALUE Yläkemijoki
LisätiedotOnko aluelautakunnista apua alueen elinvoimaisuuden kehittämisessä?
Onko aluelautakunnista apua alueen elinvoimaisuuden kehittämisessä? Rovaniemen kaupunki ja sitä ympäröivä Rovaniemen maalaiskunta yhdistyivät vuonna 2006 Uudesta Rovaniemestä muodostui väestöltään Suomen
LisätiedotAsia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu
PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -
LisätiedotSulkavan elinvoimastrategia
Sulkavan elinvoimastrategia 2018-2021 Johdanto Elinvoimastrategia on osa Sulkavan kunnan kuntastrategiaa, ja se luo toimintalinjat Sulkavan elinvoiman kehittämiseen. Sulkavan kunnan elinvoima riippuu oleellisesti
LisätiedotSulkavan elinvoimastrategia
Sulkavan elinvoimastrategia 2018-2021 Johdanto Elinvoimastrategia on osa Sulkavan kunnan kuntastrategiaa, ja se luo toimintalinjat Sulkavan elinvoiman kehittämiseen. Sulkavan kunnan elinvoima riippuu oleellisesti
LisätiedotPäämäärät / Kaupunkistrategia
Päämäärät / Kaupunkistrategia Asukkaiden Rovaniemi Rovaniemi järjestää asukkailleen riittävät ja laadukkaat peruspalvelut ja luo edellytykset muille hyvinvointipalveluille. Asukkaille tarjotaan viihtyisä
LisätiedotKehittyvä Alakemijoki
Kehittyvä Alakemijoki Asukaslähtöinen palvelutuotanto Kyläparlamentti 15.6.2011 Sirkka Liisa Peteri 1 Mikä on Alakemijoki? 31.12.2009 alueella 2908 asukasta Tervolan rajalta Eteläkeskukseen Jaatilan kylät
LisätiedotKUNTASTRATEGIA
KUNTASTRATEGIA 2018 2021 Arvot IHMISLÄHEINEN VASTUULLINEN AKTIIVINEN Visio KARSTULA ON ELINVOIMAINEN KUNTA, JOSSA IHMISTEN ON HYVÄ ELÄÄ JA YRITYSTEN MENESTYÄ! Palvelut ja hyvinvointi IHMISTÄ LÄHELLÄ Karstunen
LisätiedotKYLÄN TURVALLISUUSLISTA
KYLÄN TURVALLISUUSLISTA KYLÄN TURVALLISUUSLISTA Kylän turvallisuussuunnittelu perustuu laaja-alaiseen turvallisuuden käsitteeseen. Se ei ole pelkästään pelastusviranomaisten työtä, vaan turvallisuus on
LisätiedotLähidemokratialla kohti elinvoimaista maaseudun tulevaisuutta. ROVANIEMEN KAUPUNKI Meeri Vaarala ja Maarit Alikoski
Lähidemokratialla kohti elinvoimaista maaseudun tulevaisuutta ROVANIEMEN KAUPUNKI Meeri Vaarala ja Maarit Alikoski 3.4.2017 Esityksen rakenne Kuntien ja maaseudun tulevaisuuskuvista Demokratiatoimintaympäristöstä
LisätiedotArjen turvaa kunnissa -hanke
Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Esittelydiat 12.4.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto
LisätiedotArjen turvaa kunnissa
Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1
LisätiedotTUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI
TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei
LisätiedotYLÄOUNASJOEN ALUELAUTAKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
YLÄOUNASJOEN ALUELAUTAKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 1. Lähtötilanne... 5 1.1.Yläounasjoen alueen maantieteellinen kuvaus... 5 1.2.Väestö- ja ikärakenne... 5 1.3.
LisätiedotPohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme
Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä Kontiolahti 7.5.2013 Turvallisuus on yhteinen etumme Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 7.5.2013 1 KAMU kaikki mukaan
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö
LisätiedotEtelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset
Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Vuorela, Toivala ja Jännevirta Yhteenvetoja vastauksista Siilinjärvi 2012 Kysely suoritettiin alueella Vuorela, Toivala, Jännevirta - Ranta- Toivala Kehvo Kysely
LisätiedotRahoitus ja verkostot. Katariina Pylsy
Rahoitus ja verkostot Katariina Pylsy Mistä rahoitusta? Aluehallintovirastolta Euroopan Unionilta Kaupungeilta Maakuntien liitoilta Ministeriöiltä Opetushallitukselta Säätiöiltä ja rahastoilta Taiteen
LisätiedotViestintä ja materiaalit
Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi
LisätiedotRauman Tarina osa 2 Kaupunginvaltuusto
Rauman Tarina osa 2 Kaupunginvaltuusto 27.11.2017 Rauman Tarina 2, 2018-2021 2 Hyvinvointia ja elinvoimaa tukevat linjaukset Terveellinen, turvallinen ja palveleva Rauma Vireän elinkeinoelämän Rauma Hyvien
LisätiedotTORNION KYLIEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
TORNION KYLIEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2014 2016 TORNION KYLIEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2014 2016 Tässä kylien kehittämissuunnitelmassa määritellään Tornion maaseutumaisten alueiden ja kylien kehittämisen
Lisätiedot1. HYTE: 2. Matkailu: 3. Teollisuus 4. Kasvupalvelut:
Elinkeinostrategian valmisteluun ovat osallistuneet Keminmaan kunnan henkilöstön lisäksi luottamushenkilöt ja Keminmaan yrittäjiä. Elinkeinostrategiaan liittyen on järjestetty kaksi avointa työpajaa ja
LisätiedotVaalan kuntastrategia 2030
Vaalan kuntastrategia 2030 Mikä on kuntastrategia? Kuntastrategiassa kunnanvaltuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Strategisen suunnittelun tarkoituksena on etsiä
LisätiedotKUNTASTRATEGIA
KUNTASTRATEGIA 2017 2021 KUNTASTRATEGIA KUNNAN TOIMINNAN OHJENUORANA MERKITYS JA OHJAUSVAIKUTUS Kuntalain (410/2015) 37 :n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan
LisätiedotPALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA Yhdistykset
PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA Yhdistykset Vastaajan taustaorganisaatio 35% 12% 53% Muu kylä- tai asukasyhdistys Kyläavustajan työllistänyt yhdistys Muu yhdistys Kyläavustajatoiminnan tunnettavuus 9%
LisätiedotTyrnävän kunnan laaja hyvinvointikertomus Toimenpiteet ja suunnitelma
Tyrnävän kunnan laaja hyvinvointikertomus 2017-2020 Toimenpiteet ja suunnitelma Hyvinvointityö Tyrnävällä Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen osana kaikkea kunnan toimintaa Osallisuuden ja yhteisöllisyyden
LisätiedotPUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen
Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa
LisätiedotHilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.
Hilkka Halonen toimitusjohtaja Meriva sr hilkka.halonen@meriva.com Hyvinvointi määritelmät Elintaso tulot, asuminen, työllisyys, koulutus ja terveys Yhteisyyssuhteet paikallis- ja perheyhteisyys, ystävyyssuhteet
LisätiedotMitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta?
Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta? Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen aluekierros 2017 1 11.9.2017 - 2 11.9.2017 - 3 11.9.2017 - 4 11.9.2017 - 5 11.9.2017
LisätiedotOnko harvaan asuttu maaseutu turvassa?
8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla
LisätiedotPÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN
PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on
LisätiedotTHL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumiseen varautuminen kunnissa THL 12.3.2018 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2016 lopussa STM ja
LisätiedotTulevaisuuden Kaukovainio. Asuinalueiden kehittämisohjelma
Tulevaisuuden Kaukovainio Asuinalueiden kehittämisohjelma 2013-15 Mervi Uusimäki 28.5.2013 KAUKOVAINIO 3 km keskustasta Rakennettu v. 1965-1975 4700 asukasta Kaukovainio kehittämisalueena Kaukovainion
LisätiedotPaikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo
Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,
LisätiedotLähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä)
Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) MTK-Pohjois-Savo ry Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi 2.12.2013 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,
LisätiedotTEEMME TURVALLISTA KAUPUNKIA YHDESSÄ. ERILAISET IHMISET OVAT VAHVUUTEMME.
KUNTIEN JA 3. SEKTORIN YHTEISTYÖ VARAUTUMISESSA JA ARJEN TURVALLISUUDESSA, HELSINKI 28.6.2019 JOENSUUN KONSERNISTRATEGIA: ROHKEASTI UUDISTUVA TEEMME TURVALLISTA KAUPUNKIA YHDESSÄ. ERILAISET IHMISET OVAT
LisätiedotVaskion kyläkyselyn tuloksia
Vaskion kyläkyselyn tuloksia ke 15.10.2014 Kylien Salo, FM Tanja Ahola VASTAAJAT (134 vast.) Kumio 8 % Pampari - Toivila 37 % Vaskion kirkko - Ruotsala 24 % Sahala Perälä - Kuttila 9 % Heinäsuo 9 % Kierla
LisätiedotUNELMISTA NUUKAILEMATTA.
UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat
LisätiedotHankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja
Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja 4.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotPalvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo
Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Etunimi Sukunimi 29.8.2014 Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden
LisätiedotKYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE
KYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE Tällä kyselyllä kartoitetaan Teidän mielipiteitänne omasta kylästänne. Mitkä asiat kylällä ovat hyvin ja mitkä asiat kaipaisivat muutosta? VASTAAJAN TAUSTATIEDOT: Ikä: 18-44
LisätiedotKYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät
KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä
LisätiedotKemin kaupunkistrategian 2030 valmistelu Kuntalaisten osallistaminen Yhteenveto kyselyjen tuloksista
Kemin kaupunkistrategian 2030 valmistelu Kuntalaisten osallistaminen Yhteenveto kyselyjen tuloksista 24.10.2017 Kuntalaisten osallistaminen KYSELYT INNODUEL-SOVELLUKSELLA: Lukiolaiset: Millaisessa Kemissä
LisätiedotOPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ. Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5.
OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto 13.5.2013 Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5.2013 1 SISÄISEN TURVALLISUUDEN OHJELMAN
LisätiedotPOKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma
POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi
LisätiedotMaaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina
Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina 2016-2018 Mirja Kettunen Verkostokoordinaattori Lapin liitto Arjen turvan lähtökohta Palvelut Toimeentulo
LisätiedotKUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65
KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii
LisätiedotToiminnan arviointi: omistajaohjaus
20.2.2017 Toiminnan arviointi: omistajaohjaus Oulunkaaren ja kuntien, kuntien johtoryhmät Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen toteutuminen Toiminnan kehitys uusi rooli Sote- ja maakuntauudistuksen
LisätiedotIhmisten kokoisille ideoille! För dina idéer!
Ihmisten kokoisille ideoille! För dina idéer! Trygga och aktiva byar Hankkeen tarve ja tausta yhteiskunta muuttuu nopeasti ja varsinkin maaseutualueiden palveluita supistetaan kylien turvallisuussuunnitelmilla,
LisätiedotMitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta?
Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta? Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen aluekierros 2017 1 8.9.2017 - 2 8.9.2017 - 3 8.9.2017 - 4 8.9.2017 - 5 8.9.2017 -
LisätiedotPuhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun
LisätiedotKYLÄN ABC. turvallisuussuunnittelun. Kylien turvallinen ja toimiva arki
suomeksi KYLÄN turvallisuussuunnittelun ABC Kylien turvallinen ja toimiva arki Törmäätkö kylälläsi ongelmiin, jotka mielestäsi kaipaisivat ratkaisuja? Ongelmat voivat olla erilaisia arjen epäkohtia vaikkapa
LisätiedotNÄKÖKULMIA KULTTUURITOIMINTALAIN UUDISTAMISEEN
NÄKÖKULMIA KULTTUURITOIMINTALAIN UUDISTAMISEEN Rovaniemen kaupungin näkökulma saatavuuteen ja saavutettavuuteen Oulu 07.02.2018 Palvelualuepäällikkö Merja Tervo Rovaniemen kaupunki 8.2.2018 Elinvoimainen
LisätiedotMonialainen hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnan menestystekijänä
Monialainen hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnan menestystekijänä Ville Nieminen, projektipäällikkö, Kuntaliitto @ViVaNieminen 1. Hyvinvoinnin edistäminen indikaattoreista toimenpiteisiin 2. Hyvinvointiennakointi
LisätiedotDina Solatie Kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN SYYSPÄIVÄT 6.9.
Dina Solatie Kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN SYYSPÄIVÄT 6.9. 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja edunvalvontaelin, joka käsittelee ja
LisätiedotRovaniemen kaupunki Rautiosaaren yleiskaavan muutos Tilan Eskola RN:o 127:6 alueella
Rovaniemen kaupunki Rautiosaaren yleiskaavan muutos Tilan Eskola RN:o 127:6 alueella OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVOITUS 2007 SUUNNITTELUALUE: SIJAINTIKARTTA Rovaniemen kaupunki, Rautiosaaren
LisätiedotYleishyödyllisten investointien rahoittaminen, ml. laajakaistahankkeet
Yleishyödyllisten investointien rahoittaminen, ml. laajakaistahankkeet Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lokakuu 2018 Yleishyödyllisyys Yleishyödyllistä investointia voidaan tukea, jos siitä saatava hyöty
LisätiedotHallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.
TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan
LisätiedotTämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi
Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Pohjois-Karjalan Sairaskotiyhdistys
LisätiedotStrateginen tulosohjausasiakirja , I-taso
Strateginen tulosohjausasiakirja 2015 2018, I-taso 1. SOPIMUSOSAPUOLET Tämän sopimuksen osapuolia ovat Rovaniemen kaupunginhallitus ja Rovaniemen aluelautakunnat: Alakemijoen, Alaounasjoen, Ranuantien,
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kysely kylätoimijoille
Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kysely kylätoimijoille Tämän kyselyn tarkoitus oli löytää Pohjois-Pohjanmaan kylätoiminnan tärkeimmät kehityskohteet sekä saada tietoa maakunnallisen kyläyhdistyksen, Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotToimikuntien tehtävät
Toimikuntien tehtävät H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, YLI- II Yhdistymissopimuksen täsmentäminen (sopimuksen paalut + mahd. tarvittavat lisäpaalut) Yhdistymishallitus
LisätiedotMaaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö
Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin
LisätiedotAinutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään
2016 Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään atuinen Lappajä Visio: Lappajärvi on asukkaistaan välittävä turvallinen ja viihtyisä asuinkunta. Arvot: Lappajärvi on yhteistyöhön valmis itsenäinen
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2016
Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin
LisätiedotAla-Ounasjoen tontti-ilta Sinetän monitoimitilassa osallistujia 140
TONTTI-ILLAT ROVANIEMEN PALVELUKYLISSÄ Rovaniemen kaupungilla on tiivis keskusta ja laaja maaseutuympäristö kymmenine kylineen. Kaupunki on kasvanut viime vuosina reippaasti ja tämän vuoksi rakentamisen
LisätiedotOsallisuussuunnitelma
Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotIkäystävällinen Hervanta
Valokuva: 2012 BLOM Ikäystävällinen Hervanta Ympäristöministeriö Tampereen kaupunki Tampereen Kotilinnasäätiö Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry 24.3.2016 Ikäystävällinen Hervannan palvelualue -projekti
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2015
Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin
LisätiedotYhdistysten rooli muuttuvassa sote- ja kuntakentässä. Opastavan päätösseminaari Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys
Yhdistysten rooli muuttuvassa sote- ja kuntakentässä Opastavan päätösseminaari 4.4.2017 Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Järjestämislailla säädetään,
LisätiedotPertunmaan kunnan strategia
Pertunmaan kunnan strategia 2019 2023 2019 PERTUNMAAN KUNTASTRATEGIA 2019 2023 KUNNAN VISIO 2023 Koko perheen Pertunmaa - yhteisöllinen ja yritysystävällinen PISTE! KEHITYKSEN POLKU Lapset ja nuoret Hyvinvointi
LisätiedotTontti-illat Rovaniemen palvelukylissä 2017
Tontti-illat Rovaniemen palvelukylissä 2017 ROVANIEMEN KYLIEN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ 1. TONTTI-ILLAT ROVANIEMEN PALVELUKYLISSÄ Rovaniemen kaupungilla on tiivis keskusta ja laaja maaseutuympäristö kymmenine kylineen.
LisätiedotKysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.
Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen
LisätiedotHajalan asukaskysely. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu
Hajalan asukaskysely Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu 16.8.2011 Taustatietoja Sukupuoli Ikä 20 15 15 16 10 10 10 7 5 1 0 alle 25-v. 25-34 35-44 45-54 55-64 yli 64-v. Hajalalaisuus Kuinka paljon
LisätiedotLOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1
LOIMAAN JUTTU 2020 + Strategian uudistaminen / päivitys 2017- Kh 14.8.2017 oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 Strategia-uudistaminen/päivitys 2017- Uusi valtuustokausi 1.6.2017 2020 Sote-uudistus
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS
MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu
LisätiedotKuntastrategia
Kuntastrategia 2018-2021 Olemme nuorekas ja uudistuva kunta Luontoa, palveluita, yrittäjyyttä kaikki kätevästi liikenneyhteyksien varrella. Liperissä kaikki tarvittava on luonnollisesti lähellä kolmessa
LisätiedotKiikalan pitäjäkyselyn tuloksia
Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, FM Tanja Ahola VASTAAJAT (194 vast.) muut 1 % yksi aikuinen 27 % lapsiperhe 15 % kaksi aikuista 57 % Lähetettiin 1040 kpl julkinen tiedote postinumeroalueille:
LisätiedotEURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto /84
EURAN KUNTASTRATEGIA 2020 voimaan 1.9.2016 Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto 4.12.2017/84 Kuntastrategia Kuntalaki (410/2015) 37 Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina 2016-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho,
LisätiedotLuovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu
Luovaa osaamista Luovien alojen kehittämisfoorumi Rakennerahasto-ohjelman rakenne Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 1. Pk-yritysten kilpailukyky Uuden liiketoiminnan luominen Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen
LisätiedotLeader! http://leadersuomi.fi/
Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta
LisätiedotSatakunnan maakuntaohjelma
Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen
LisätiedotKunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä
Kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä Aluehallintovirastot arvioivat säännöllisesti kuntien peruspalveluja. Nuorisotoimen vuoden 2017 arviointikohteena
LisätiedotSASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ
SASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ vs. kaavasuunnittelija Mia Saloranta Hämeenkyrön kunta Mahnalan työpaja 28.6.2017 Jyväpirtillä Osallistujat: 27 hlöä, joista 11
LisätiedotKOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ
KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten
LisätiedotEsityksen sisältö; 1. Sotesoppa ja kunnat 2. Kunnallisen nuorisotyön toimiala 3.Yhdyspinnat ja uudet rakenteet
Kari Sjöholm 30.10.2018 Esityksen sisältö; 1. Sotesoppa ja kunnat 2. Kunnallisen nuorisotyön toimiala 3.Yhdyspinnat ja uudet rakenteet Kari Sjöholm 30.10.2018 3 Kari Sjöholm Etelä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät
LisätiedotROHKEASTI UUDISTUVA KOKKOLA KOKKOLAN KAUPUNGIN STRATEGIA
ROHKEASTI UUDISTUVA KOKKOLA KOKKOLAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2018 2021 1 SOPIVASTI LÄHELLÄ Asukaslähtöisyys > Kaupungin palvelut sopivasti asukkaiden lähellä Kehitämme palveluita vastaamaan asukkaiden tarpeita,
LisätiedotKohti uutta kuntaa Rovaniemen Demokratiapäivän 2015 avoin keskustelufoorumi. Maarit Alikoski ROVANIEMEN KAUPUNKI
Kohti uutta kuntaa Rovaniemen Demokratiapäivän 2015 avoin keskustelufoorumi Maarit Alikoski 21.10.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Kunnan rooli ja tehtävät uudistuvat Yksi keskeinen vaikuttava tekijä: sosiaali-
LisätiedotKAUPUNKISTRATEGIA
KAUPUNKISTRATEGIA 2017-2025 VISIO 2025 - Hulluna Huittisiin! Huittinen on turvallinen ja kehittyvä lapsiystävällinen kaupunki, jossa on yhteisöllisyyden ja hyvän ilmapiirin myötä hyvä elää ja yrittää.
LisätiedotRuoveden kuntastrategia 2021
Ruoveden kuntastrategia 2021 Toiminnan ja tulosten parantaminen Monikäyttöinen toimintaympäristö Mahdollistava maankäyttö Luonto- ja kulttuurimatkailu Yrittäjät HYVÄN ARJEN ELÄMÄ VIIHTYISÄ RUOVESI! Osaava
Lisätiedot