YLÄOUNASJOEN ALUELAUTAKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Transkriptio

1 YLÄOUNASJOEN ALUELAUTAKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

2 Sisällysluettelo Johdanto Lähtötilanne Yläounasjoen alueen maantieteellinen kuvaus Väestö- ja ikärakenne Elinkeinotoiminta Yläounasjoen kehittämistoiminta Kehittämistoimenpiteet Asuminen, liikenneyhteydet ja ympäristö Elinkeinorakenne Palvelurakenne Tietoliikenneyhteydet Arjen turvallisuus Vapaa-aika ja virkistys Asukkaiden osallisuus, vaikuttaminen, koulutus ja kehittäminen Viestintä- ja sidosryhmäyhteistyö Kehittämistoimenpiteiden resursointi Ohjelman toteuttaminen, seuranta ja päivittäminen... 23

3 Johdanto Yhteisten asioiden päätöksenteko lähellä asukkaita ja asuinaluetta. Osallisuuden vahvistaminen ja yhdessä tekeminen. Hyvinvointi ja elinvoimaisuuden edistäminen. Mahdollisuus luoda yhdessä ja ottaa kantaa. Aluelautakunta tekee työtä yhdessä asukkaiden, yhdistysten, järjestöjen, yrittäjien, oppilaitosten, kaupungin työntekijöiden ja johdon sekä päättäjien kanssa. Yhteistyö- ja sidosryhmien joukko on laaja. Lautakunta osallistuu myös alueensa asioiden valmisteluun. Aluelautakuntamallia ja -toimintaa kehitetään kaupunginvaltuuston linjausten pohjalta ( ). Yläounasjoen aluelautakunnan tehtävänä on vastata toiminta-alueensa määriteltyjen lähipalvelujen järjestämisestä 2014 alkaen: koulutuslautakunnalle kuuluvista varhaiskasvatuksen, esiopetuksen sekä perusopetuksen palveluista, vapaa-ajan lautakunnalle kuuluvista kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajanpalveluista sekä alueen yleisestä kehittämistoiminnasta. Vuonna 2015 aluelautakunta vastaa lisäksi perusturvalautakunnalle kuuluvista terveysneuvonnan ja kotihoidon palveluista sekä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. Aluelautakunta päättää alueensa asiakaspalvelun toimitilaverkosta kaupunginvaltuuston päättämien periaatteiden ja linjausten mukaisesti ja antaa lausuntoja toimialueensa yleis- ja asemakaavasta sekä niiden muutoksista (kaupunginhallitus , kaupunginvaltuusto ). Yläounasjoen aluelautakunnan kehittämissuunnitelma perustuu Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelmaan Ohjelma määrittelee kaikille aluelautakunta-alueille yhteisen maaseudun tavoitetilan sekä kehittämisen keskeiset tavoitteet. Maaseutuohjelmalla on laaja yhteys maakuntaja kaupunkitason kehittämiseen. Aluelautakuntien puheenjohtajat osallistuvat ohjausryhmään, joka seuraa ja koordinoi maaseudun kokonaiskehittämistä. MAASEUTUALUEEN TAVOITETILA 2020 Rovaniemen maaseutualue on helposti saavutettava, peruspalvelut, toimeentulon ja monipuoliset yrittämisen mahdollisuudet tarjoava asuinpaikka. Se on omatoiminen, luova ja jatkuvasti kehittyvä. Luonnonkauniissa ympäristössä on hyvä elää, yrittää ja viettää vapaa-aikaa. Rovaniemen maaseutualue on mahdollisuus kaikille. Maaseutualueen kehittämisen kaksi tavoitekokonaisuutta ovat asukkaiden hyvä arki sekä menestyvä, monipuolinen yritystoiminta. Tavoitteiden saavuttamisen edellytyksenä on kaikkien ulottuvilla olevat toimivat tietoliikenneyhteydet sekä väestöpohjan kasvu palvelukyläalueilla. Maaseudun tavoitetilan 2020 saavuttaminen edellyttää vahvaa kehitystyötä sekä uusia innovatiivisia menetelmiä ja toteutustapoja. 3

4 Aluelautakuntien kehittämissuunnitelmat on laadittu kaikille aluelautakuntakokeilun suuralueille: Alaounasjoki, Yläounasjoki, Alakemijoki, Yläkemijoki, Ranuantien ja Sodankyläntien suunnat. Suunnitelmat ovat aluelautakuntien toimintaa linjaavia, ohjaavia ja tavoitteiden saavuttamista tukevia asiakirjoja. Suunnitelmissa on kuvattu aluelautakuntien toimiala ja kokonaiskehittämisen tavoitetila. Kehittämissuunnitelmat toteuttavat osaltaan myös Rovaniemen asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelmaa Suunnitelmat sisältävät alueittaiset lähtötiedot, asukkaiden kehittämisehdotukset sekä yhteissuunnittelun pohjalta asetetut kehittämistoiminnan painopisteet. Yläounasjoen aluelautakunnan kehittämistoiminnan painopisteitä ovat: Asumisen ja liikenneyhteyksien kehittäminen Palvelut, palvelutarpeen ennakointi sekä uudet palveluinnovaatiot Elinkeinojen kehittämistä tukeva toiminta Yläounasjoen kehittäminen perustuu Rovaniemen kaupungin arvoihin: yhteisöllisyys, luovuus, ympäristötietoisuus ja vastuullisuus. Aluelautakunta huomioi Rovaniemen kaupungin arvot aktiivisesti kaikessa toiminnassaan painottaen erityisesti yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyys. Toimimme siten, että kaikilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet hyvään elämään. Toimimme luottamusta, turvallisuutta ja tasa-arvoisuutta edistäen. Arvostamme avoimuutta, yhdessä tekemistä ja kansalaiskeskustelua. Rakennamme kumppanuutta ja verkostoidumme. Luovuus. Etsimme uusia tapoja toimia. Toimimme tavalla, joka uudistaa ja voimistaa kuntaamme. Olemme luovia ja rohkeita. Tartumme mahdollisuuksiin. Arvostamme jatkuvaa kehittämistä. Teemme sen tasapainoisesti ja kestävästi. Ympäristötietoisuus. Toimimme ympäristötietoisesti ja kestävästi. Turvaamme myös tulevien sukupolvien mahdollisuudet hyvään elämään. Arvostamme historiaamme, kulttuuriamme ja ympäristöämme. Vastuullisuus. Kaiken toimintamme lähtökohta on asukkaiden hyvinvointi ja elinkeinoelämän menestymisen edistämisen. Toimimme pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti. Tämän kehittämissuunnitelman valmistelu on toteutettu avoimena yhteissuunnitteluna. Kehittämisen ideat, tavoitteet, toimenpiteet uudet tavat parantaa Yläounasjoen suunnan hyvinvointia ja elinvoimaa on esitetty ja työstetty , ja järjestetyissä kaikille avoimissa työpajoissa ja valmistelukokouksissa. Meltauksen koulun 1-6 luokkien lapset ja nuoret osallistuivat kehittämissuunnitelmaan järjestetyssä Oma asuinalueeni osallistun ja vaikutan työpajassa. Valmisteluun on voinut osallistua myös sähköisesti Otakantaa.fi:ssä. Kädessäsi on valmis Yläounasjoen aluelautakunnan kehittämissuunnitelma Toteuttaminen on käynnistynyt ja esitämme kutsun: Tule mukaan asukkaiden hyvinvoinnin ja osallisuuden sekä kylien elinvoimaisuuden kehittämiseen! 4 Yläounasjoen aluelautakunta

5 1. Lähtötilanne 1.1.Yläounasjoen alueen maantieteellinen kuvaus Yläounasjoen alue on yksi Rovaniemen kaupungin kuudesta aluelautakunta-alueesta. Aluelautakunta-alue sijaitsee Rovaniemeltä Kittilän suuntaan km etäisyydellä. Palvelukyläalueen kylät Patokoski, Meltaus, Tolonen, Jääskö, Maijanen, Porokari ja Lohiniva ovat sijoittuneet nauhamaisesti molemmin puolin Ounasjokea. Pellon suunnassa sijaitsee Marrasjärvi ja Sodankylään menevän tien suunnassa sijaitsee Perttaus. Aluelautakunta-alue on harvaan asuttua maaseutua, jossa kylät sijaitsevat pitkien etäisyyksien päässä toisistaan. Alueen palvelukylä on Meltaus, josta löytyvät alueen peruspalvelut. Alue sijaitsee matkailullisesti hyvällä paikalla Levin ja Ylläksen matkailukeskuksiin vievän tien varrella. Yläounasjoen alueen palvelujen järjestämisessä haasteina ovat pitkät välimatkat sekä aluetta halkova Ounasjoki, jonka ylityspaikkoja on harvassa. Alueella on myös puhelimen ja tietoliikenteen katvealueita. Parannusta asiaan on tulossa Ounasjokivarteen vedettävän valokuitukaapelin myötä. 1.2.Väestö- ja ikärakenne Yläounasjoen alueen väestömäärä on laskenut viime vuosina. Alueen asukkaat ikääntyvät, epävarmuus elinkeinoista ja palveluista luovat haasteita alueen kehittämiselle. Alueen elinvoimaisuuden säilymiseksi tulee huolehtia riittävästä rakennuspaikkatarjonnasta ja tukea alueen elinkeinotoimintaa ja palvelutarjontaa. 5

6 Väestön ikäjakauman kehityksestä on huomattavissa, että 65-vuotta täyttäneiden osuus kasvaa. Lasten ja nuorten sekä työikäisen väestön määrä vähenee. Kehityksen suuntaa voidaan kääntää positiiviseksi uusien työpaikkojen, riittävän rakennuspaikkatarjonnan työikäisten asukkaiden, toteutuvien lähipalvelujen ja avulla. 6

7 1.3. Elinkeinotoiminta Yläounasjoen alueen asukkaista puolet on eläkeläisiä, 38% työikäisiä ja 12% lapsia ja nuoria. Eläkeläisten suhteellisen suuri määrä asukaslukuun verrattuna ennakoi kotiintuotettavien palvelujen tarpeen kasvua. Uudet palveluinnovaatiot ja toimintamallit tulee ottaa käyttöön, jotta ikääntyvän väestön kotona-asuminen ja arjesta selviäminen voidaan turvata. Lähde:Tilastokeskus 2010 Alueen työpaikat/työssäkäyvät Alueella työssäkäyvillä tarkoitetaan kaikkia tällä alueella työssäkäyviä henkilöitä riippumatta heidän asuinpaikastaan. Alueella työssäkäyvät muodostavat ns. työllisen pääväestön, jonka määrää voidaan pitää mittarina alueen työpaikkojen määrälle. Alueen työpaikat keskittyvät maa- ja metsätalouteen, terveys- ja sosiaali-palveluihin sekä tukku- ja vähittäis-kauppaan. Työpaikkoja alueella on 69. Lähde:Tilastokeskus

8 2. Yläounasjoen kehittämistoiminta Yläounasjoen suuraluetta ja kyliä asuinympäristönä kehitetään kokonaisvaltaisesti asukkaiden tarpeista käsin. Asumisen ja liikenneyhteyksien kehittäminen, tiestön kunnossapito, palvelujen saatavuus, palvelutarjonnan vahvistaminen ja uudet palveluinnovaatiot sekä paikallista elinkeinotoimintaa tukevat toimet muodostavat aluelautakunnan kehittämisen kokonaisuuden. Aluelautakunnan kehittämissuunnitelman valmistelu on toteutettu avoimena yhteissuunnitteluna. Kehittämistoiminnan tavoitteet ja toimenpiteet perustustuvat avoimissa työpajoissa ja valmistelukokouksissa 11/2012-9/2013 työstettyihin asukkaiden sekä lasten ja nuorten esityksiin: IN- No-paja , maaseutuohjelman valmistelukokous sekä kehittämissuunnitelman valmistelukokous Meltauksen koulun oppilaille järjestettiin oma työpaja Oma asuinalueeni osallistun ja vaikutan Lapset ja nuoret loivat omat kehittämisehdotuksensa aluelautakunnalle. Valmistelutyöhön on voinut osallistua myös sähköisesti Otakantaa.fi:ssä. Yläounasjoen kehittämissuunnitelma Aluelautakunnan toimiala ja kehittämisen painopisteet Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Omatoimisuus, vuoropuhelu ja verkottuminen Kylien kehittäminen Koulutus Viestintä Kunnan järjestämisvastuulla olevat palvelut Palvelutarpeet, ennakointi ja palveluinnovaatiot Arjen hyvinvointia tukevien palvelujen kehittäminen Asukkaiden osallisuus ja vaikuttaminen Määriteltyjen lähipalvelujen järjestämistehtävä Alueen yleinen kehittäminen Elinkeinojen kehittämistä tukeva toiminta Asuminen ja liikenneyhteydet Ympäristö Arjen turvallisuus Tietoliikenneyhteydet Uusi työ - osuuskunnat, itsensä työllistäminen Paikallisen yrittäjyyden vahvistaminen, yhteistyö yrittäjien kanssa Verkottuminen 8

9 Asukkaiden esitykset on käsitelty ja kehittämisen painopisteet määritelty. Painopisteet muodostavat kokonaisuuden. Asukkaiden hyvinvointia ja turvallisuutta sekä kylien elinvoimaisuutta turvaavat kehittämistoimet muotoillaan toimenpiteiksi sekä käytännössä toimiviksi palveluinnovaatioiksi. Kylien ja asukkaiden yhdessä tekemistä ja yhteisöllisyyttä vahvistetaan. Kehittämistyö tapahtuu osana aluelautakuntatyöskentelyä, eri yhteistyö- ja sidosryhmien edustajien tavoitteellisina yhteistyötapaamisina sekä kylien hankekehittämisen kautta. Aluelautakunta järjestää Yläounasjoen kylien ja alueen kehittämisen työseminaarin vuosipuoliskolla Kehittämistoimenpiteet Asuminen ja liikenne Asuinympäristön tulee vastata kokonaisvaltaisesti ihmisen tarpeisiin. Sen on annettava mahdollisuuksia osallisuuteen ja yhdessä tekemiseen sekä virikkeelliseen toimintaan. Hyvä asuinympäristö on viihtyisä, siisti ja esteetön sekä inhimillistä turvallisuuden tunnetta vahvistava. Toimivat liikenneja kevyenliikenteen väylät, liikenneyhteydet sekä palvelujen saatavuus vaikuttavat asukkaiden arkipäivän toimintoihin ja mielikuviin omasta asuinalueesta. Hyvässä asuinympäristössä palvelut ovat saavutettavissa perinteisesti sekä etä- ja liikkuvien palvelujen muodoin. TAVOITTEET OSA-ALUEELLE Asuminen ja liikenne Sorapintaisen tiestön kunnostaminen. Toimivat työmatka-, koulumatka-, asiointi- ja palveluliikenneyhteydet. Alueen sisäisten kuljetusten järjestäminen (nuorisotila, iltapäiväkerhot, neuvola). Toimivat laajakaistayhteydet. TOIMENPITEET Alueen tiestön kunnostaminen, liikenneyhteyksien parantaminen, kuljetusten järjestäminen sekä toimivien tietoliikenneyhteyksien rakentaminen on alueen kestävän kehittämisen lähtökohta. Aluelautakunta valmistelee 2014 esityksen Lapin ELY- keskukselle alueen sorapintaisten teiden kunnossapidosta ja peruskunnostuksesta keväästä 2014 lähtien. Ensitoimenpiteisiin tulee sisällyttää myös tiestön paikkakohtaiset vauriomerkinnät. Aluelautakunta toimii yhdessä kaupungin yhdyskuntatekniikan yksikön kanssa alueen kulkuyhteyksien kehittämiseksi. Kehittämistyöhön kutsutaan alueen liikennöitsijät mukaan. Aluksi tehdään tarvekartoitus, jossa selvitetään työmatka-, asiointi- ja palveluliikenteen tarve alueella. Laaditaan kysely. Nykyistä työmatkaliikennettä kehitetään niin, että se palvelee myös Lohinivan aluetta. 9

10 Kaupungin resursseilla ei pystytä kaikilta osin ratkaisemaan alueen asukkaiden perustarpeisiin liittyvää kuljetustarvetta. Alueen sisäiseen kuljetustarpeeseen (nuorisotila, iltapäiväkerhot, neuvola) tarvitaan uudentyyppisiä ratkaisuja. Laaditaan esiselvitys (2-4 kk) Yläounasjoen alueen sisäisten kuljetusten järjestämisestä. Rahoitus anotaan Kylien kehittämissäätiöltä. Lähtökohta on, että kuljetusratkaisut sisältyvät alueella tuotettaviin palveluihin sekä vapaa-aika- ja virkistystoimintaan. Laajakaistayhteyksien rakentaminen alueelle etenee Rovaniemen kaupungin ja teleoperaattori Soneran yhteistyönä. Aluelautakunta toimii asiassa aktiivisesti, jotta hankkeen valmistelussa huomioidaan Yläounasjoen erityispiirteet laajakaistayhteyksien saamiseksi mahdollisimman moneen alueen kotitalouteen. Palvelutarpeet, ennakointi sekä palveluinnovaatiot TAVOITTEET OSA-ALUEELLE Palvelutarpeiden selvittäminen ja ennakointi sekä palveluinnovaatioiden kehittäminen Kotiin tuotettavien palvelujen kehittäminen vanhusten kotona asumisen mahdollistamiseksi. Lasten ja nuorten palvelujen ja toiminnan kehittäminen. Kylätalkkaritoiminnan käynnistäminen. Kaikkia ikäryhmiä palvelevan terveydenhoitajan vastaanoton säilyminen Meltauksessa. TOIMENPITEET Aluelautakunta valmistelee ja toteuttaa palvelutarvekyselyn (1/2014) yhteistyössä oppilaitosten kanssa: Lapin yliopisto, Lapin ammattikorkeakoulu tai Lapin ammattiopisto (LAO). Kylien vuorovaikutusta ja toimintaa aktivoidaan lasten ja nuorten toiminnan sekä ikäihmisten viriketoiminnan kehittämishankkeella. Hanke sisältää lähiliikuntaa, askartelu- ja taidetoimintaa, retkiä sekä kylien yhteisiä tapahtumia. Toiminnot yhdistävä teema on Kylien ja sukupolvien Yläounasjoki. Hanke on aluelautakunnan kehittämishanke. Käynnistäviin toimintoihin 2014 haetaan kehittämistukea Kylien kehittämissäätiöltä. Hankkeelle haetaan rahoitus Peräpohjolan Kehitys ry:ltä. Hyvinvointibussi-palvelukonseptin kehittäminen ja toteuttaminen liikkuvana palveluna on kaikkia aluelautakunta-alueita koskettava asia. Asian hankkeistaminen voidaan toteuttaa kestävästi osana julkisten ja yksityisten palvelujen sekä kolmannen sektorin toiminnan paikallista uudistamista. Hankkeessa tavoitellaan myös kumppanuutta Lapin ammattikorkeakoulun soveltavan aluekehittämisen sekä Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisen ja taiteiden tiedekunnan palvelujen kehittämiseen liittyvän tutkimustoiminnan kanssa. Hankkeelle voidaan hakea rahoitusta alueellisesta tai kansallisesta rahoituslähteestä tai EU-rakennerahastoista. Kirjastoauton palvelujen uudistaminen sisältyy Rovaniemen kaupungin toimintatavan ja palvelujen kokonaisuudistukseen. Aluelautakunta toimii yhteistyössä vapaa-ajantoimen ja -lautakunnan kanssa palvelujen monipuolistamisesta yhteistyössä muiden aluelautakuntien kanssa. 10

11 Tavoitteena on myös kaikkia ikäryhmiä palvelevan terveydenhoitajan vastaanoton säilyminen Meltauksessa. Aluelautakunta toimii yhteistyössä perusturvalautakunnan kanssa terveydenhoitajan ympärivuotisen säännöllisen vastaanoton säilyttämiseksi Lohinivassa ja Meltauksessa. Elinkeinoja tukeva toiminta TAVOITTEET OSA-ALUEELLE Elinkeinoja tukeva toiminta Luodaan Yläounasjoen palvelurekisteri. Luodaan vuorovaikutusta ja yhteistyötä alueen yrittäjien välille. Kehitetään Yläounasjoen palveluseteli. Selvitetään alueen metsästys-, kalastus- ja luontomatkailun (näköalapaikat) kehittämistä ja käynnistetään kehittämishanke. TOIMENPITEET Aluelautakunta toimii aktiivisesti alueen elinkeinojen ja yritystoiminnan toimintaedellytysten vahvistamiseksi sekä työllisyyden edistämiseksi. Aluelautakunnan toimialan ja vastuiden puitteissa edistetään yhteistyötä sekä uuden paikallisen yritystoiminnan selvittämistä ja käynnistämistä. Palvelujen kehittäminen mm. kylätalkkaritoiminnalla ja oman alueen palvelutarpeita vastaavalla palvelusetelillä vahvistaa paikallista yritystoimintaa ja luo uutta työtä. Hyödynnetään Yläkemijoen kotiapuseteli-mallia ja siitä saatuja kokemuksia. Osallistutaan uusia palveluja ja elinkeinoja selvittävään ja käynnistävään kehitys- ja tutkimustoimintaan. Luodaan Yläounasjoen palvelurekisteri alueen yrittäjistä ja elinkeinonharjoittajista. Rekisteriin kootaan myös sivutoimena eri palveluja tuottavat. Selvitetään alueen metsästys-, kalastus- ja luontomatkailun (näköalapaikat) kehittämistä ja käynnistetään kehittämishankkeen valmistelu. Tietoliikenneyhteyksien toimivuus ja liikenneyhteyksien kehittäminen myös lähiliikenteen uusilla muodoilla huomioidaan osana alueen elinkeinojen ja työllisyyden kehittämistoimenpiteitä. 11

12 2.2. Asuminen, liikenneyhteydet ja ympäristö Kaavoitus Kaavoituksen tavoitteena on kylien elinvoimaisuuden turvaaminen ja elinympäristön kehittäminen kunnan eri osa-alueilla. Rovaniemen alueiden käytön strategiasuunnitelmassa Meltaus on osoitettu keskuskyläksi. Tavoitteena on laatia kaikille keskuskylille oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Meltauksen osayleiskaava on valmisteluvaiheessa. Ajankohtaista tietoa Rovaniemen kylien ja kaupunginosien kaavoitustilanteesta saa sivulta Tiestö Valtion omistamat maantiet muodostavat tieverkon rungon. Maantieverkon ylläpidosta vastaa liikenne- ja viestintäministeriön alainen liikennevirasto. Yläounasjoen aluelautakunta-alueen halki Rovaniemi-Kittilä välillä kulkee kantatie 79. Meltauksen eteläpuolelta erkaantuu seututie 935 Pellon suuntaan. Meltauksen pohjoispuolelta erkaantuu seututie 952 Sodankylän suuntaan. Ounasjoen itäpuolella kulkee seututie 934 Rovaniemi-Meltaus, joka yhtyy Meltauksen jälkeen kantatie 79:n. Lisäksi alueella on valtion kunnossapitämiä teitä: Tolosentie, Suopajärventie, Iisingintie sekä Sieppijärventie (9631). Maanteiden luokittelu perustuu niiden valtakunnalliseen liikenteelliseen merkitykseen tieverkon osana seuraavasti: Valtatiet palvelevat valtakunnallista ja maakuntien välistä pitkämatkaista liikennettä. Kantatiet täydentävät valtatieverkkoa ja palvelevat maakuntien liikennettä. Seututiet palvelevat seutukuntien liikennettä ja liittävät näitä valta- ja kantateihin. Muut maantiet ovat yhdysteitä. Rovaniemen kaupunki jakaa yksityistiet kolmeen luokkaan: kaupungin kunnossapitämät, kaupungin avustamat sekä muut yksityistiet, joiden ylläpitoon kaupunki ei osallistu. Tien eri osat voivat kuulua eri luokkiin ja kaupunki voi tehdä tarvittaessa luokitusperusteisiin tarkistuksia. Jako luokkiin tehdään tiekunnan, tieosakkaiden tai yksityisen henkilön jättämän hakemuksen perusteella. Yläounasjoen alueella on kaupungin kunnossapitämiä teitä 50 km ja kunnossapitoavustettavia teitä 36 km. Muista yksityisteistä, joihin kaupungin hoitovelvoite ei koske, ei ole tietoa. Rovaniemen kaupunki kunnossapitää ympärivuotisesti seuraavat ehdot täyttävät yksityistiet: Tien vaikutuspiirissä tulee olla vähintään kolme vakituisesti ympärivuotisesti asuttua kiinteistöä. Asunnoista maksetaan vakituisen asunnon kiinteistövero. Kiinteistöjen asukkaat ovat kirjoilla Rovaniemen kaupungissa, heidän vakituinen osoitteensa on ko. kiinteistöille ja kyseessä on heidän ainoa asuntonsa. 12

13 Vähempikin kiinteistöjen määrä riittää, jos kaupunki omistaa tien vaikutuspiirissä vakituisesti asutun kiinteistön tai kiinteistöjä ja tiellä on paikkakunnan liikenteessä huomattava merkitys. Tie on kunnossapitokalustolla liikennöitävissä. Asukasmäärästä riippumatta kaupungin kunnossapitämäksi tieksi ovat oikeutettuja kuuden palvelukylän taajamamaisten ydinalueiden yksityistiet, jotka ovat kunnossapitokalustolla liikennöitävässä kunnossa. (Lähde: Rovaniemen kaupungin yksityistiekäytännöt 2012) Liikenneyhteydet Linja-autoliikenne liikennöi päivittäin kantatiellä 79 Rovaniemen ja Kittilän välillä. Rovaniemen kaupunki järjestää alueen asukkaille asiointi- ja palvelukuljetusta alueen palveluihin sekä työmatkaliikennettä. Alueella toimii kolme taksiyrittäjää. Lähin rautatieasema sijaitsee tunnin ajomatkan päässä Rovaniemen kaupungin keskustassa ja lentoasema sijaitsee noin 10 kilometriä kaupungin keskustasta pohjoiseen. Asuminen Yläounasjoen yleisin asumismuoto on omakotiasuminen. Alueen rivitalot löytyvät Meltauksesta, Patokoskelta ja Lohinivasta. Vapaa-ajan asukkaiden merkitys alueen elinvoimaisuudelle on huomattava ja he käyttävätkin alueen palveluja. Ympäristö Rovaniemen maaseutualue on luonnonkaunista aluetta vesistöineen ja vaaramaisemineen. Jokivarsiin sijoittuvien tienvarsien ja näistä avautuvien maisemien hoito on tärkeää maaseutukylien vetovoimaisuuden lisäämiseksi ja matkailullisesti arvokkaiden maisemien avaamiseksi. Yläounasjoen alue sijaitsee matkailullisesti merkittävällä alueella, sillä liikenne läntisen Lapin matkailukohteisiin kulkee sen kautta. Matkailijat arvostavat kauniita maisemia ja positiiviset kokemukset lisäävät matkailijavirtaa. Kaunis Ounasjoki näkyy tielle 13

14 vain paikoitellen, koska jokivarsi on pahoin vesakoitunut ja puusto on ehtinyt kasvaa joen rannoille. Aluelautakunta valmistelee aluettaan koskevan ympäristönhoitohankkeen 2014 aikana yhteistyössä maanomistajien kanssa Elinkeinorakenne Yläounasjoen aluelautakunta-alueen elinkeinotoiminta on monipuolista. Rovaniemen Kehityksen yritysrekisterin 2011 mukaan alueella on 30 yritystä. Yritysten tyypillisin yritysmuoto on yksityinen elinkeinonharjoittaja. Useimmat yrityksistä on toimivat metsätalouden, kaupan, palvelujen sekä liikennöintipalvelujen tuottajina. Maatalous Alue on perinteikästä maatalousaluetta. Rovaniemen kaupungin maatalouspalvelujen 2012 mukaan alueella toimii 14 heinän-/kasvistuottajaa, seitsemän porotaloutta, neljä lypsykarjatilaa ja neljä lihanautojen kasvatustilaa. Lisäksi alueella on useita sivutoimisia poronhoitajia. Poronhoito Rovaniemen alueella toimii kahdeksan paliskuntaa. Vuonna 2012 Rovaniemellä asui 414 poronomistajaa, jotka omistivat yhteensä eloporoa. Poronomistajista 62 kuului eloporotukea saavien poronomistajien joukkoon ja omisti 72 % koko alueen poroista. Eloporotukea myönnetään yli 80 poroa omistaville työikäisille ruokakunnille. Yläounasjoen aluelautakunta sijoittuu Jääskön ja Poikajärven paliskuntien alueille. (Lähde: Paliskuntain yhdistys, tilastot ) Osuuskunta Meltauksen Veräjä Aluelautakunta-alueella toimii osuuskunta Meltauksen Veräjä, joka perustettu 1990-luvun alussa. Osuuskunta tarjoaa siivous-, rakennus- ja kunnossapitopalveluja Palvelurakenne Julkiset palvelut Koulutuspalvelut Yläounasjoen vuosiluokkien 0-6 osalta on järjestetty Meltauksen koululle. Vuosiluokkien 7-9 oppilaat saavat opetusta Ounasjoen koululla. Osa Lohinivan oppilaista käy koulua Kittilän kunnassa, oppilasmäärä vaihtelee vuosittain. Rovaniemen kaupungin kansalaisopisto järjestää kurssitoimintaa Meltauksen kylällä. 14

15 Terveys- ja päivähoitopalvelut on järjestetty seuraavasti. Meltauksessa toimii Vaaranlammen päiväkodin alainen ryhmäperhepäivähoitokoti 0-6 -vuotiaille lapsille. Lasten neuvola on auki kerran kuukaudessa. Äitiysneuvola, lasten lääkärineuvolan palvelut sekä hammaslääkäripalvelut ovat Sinetässä. Alueen asukkaiden lääkäri- ja terveydenhoitopalvelut sijaitsevat Rovaniemen kaupungissa ja asukkaat kuuluvat Koskitiimiin. Varhaiskasvatuksen palveluohjaus hoidetaan keskitetysti Osviitan asiakaspalvelussa kaupungintalolla. Yläounasjoen ikäihmisten palveluista, vanhustenhuollosta sekä kotihoidosta vastaa Rovaniemen kaupungin Rovatiimi. Tiimissä työskentelee kaksi kotisairaanhoitajaa, neljä lähihoitajaa, kodinhoitaja ja kotiavustaja. Palveluihin kuuluvat: kotisairaanhoito, kotipalvelu, päiväpalvelu, ateria- ja muut tukipalvelut. Kotisairaanhoitajat pitävät seniorineuvolavastaanottoa Meltauksessa sekä Lohinivassa. Iltakäynnit ostetaan yksityiseltä palveluntuottajalta Coronarialta. Ounasjoen ostopalvelut on sovittu ostettavan asti, jonka jälkeen kotihoidon ostopalvelut järjestellään uudelleen. Uusista palveluntuottajista on tehty päätös alkaen. Alustavaa vuoden 2014 suunnitelma on, että Ounasjoen iltavuorot tuotetaan omana toimintana. Yöpartion toiminta ei ylety Ounasjoelle saakka, vaan sitä saavat asiakkaat, jotka asuvat 10 kilometrin säteellä kunnan keskuksesta. Yhteistyö omaisten kanssa on tärkeää, kun mietitään erilaisia vaihtoehtoja, jotta asiakas voi asua kotonaan turvallisesti. Uudet asiakkaat tulevat palveluohjauksen arviointikäyntien perusteella, jossa määritellään asiakkaan palvelut. Ounasjoella ei ole kotiutustiimiä, koska kotiutustiimi toimii 10 kilometrin säteellä kunnan keskuksesta. Neuvontapiste Nestori palvelee ikäihmisiä, omaisia ja läheisiä kun on kysyttävää esim. kotihoitoja palveluasumisesta, omaishoidontuesta yli 65 -vuotiaille, palveluseteliasioista, ateria-, kuljetus- ja turvapalveluista tai siivous- ja kodinhoitopalveluista. Neuvontapiste Nestori palvelee osoitteessa Pohjolankatu 2, Rovaniemi, puhelin Neuvontapiste on avoinna arkisin klo Tarvittaessa tehdään myös kotikäyntejä palvelutarpeen selvittämiseksi. Kirjasto, liikunta- sekä muut virkistyspalvelut Yläounasjoen alueella toimivat seuraavasti. Yläounasjoen asukkaita palvelee Meltauksen kyläkirjasto. Kirjastoauton reitti kiertää seuraavat kylät: Patokoski, Törmänki, Marrasjärvi, Meltaus, Tolonen, Jääskö, Maijanen, Porokari, Lohiniva, Perttaus. Patokoskella on frisbee-golf rata ja beach-volley kenttä. Alueen liikuntatilana on Meltauksen koulun sali. Hoidettu latu/kuntopolku ja luistelukaukalo löytyy myös Meltauksesta. Maijasessa on valaistu ulkoilureitti. Yläounasjoen alueen nuorille ei ole järjestetty kaupungin nuorisopalveluja, mutta alueella toimii Meltauksen VPK, jolla on aktiivista nuorisotoimintaa. Yläounasjoen perhe ja sosiaalipalveluista vastaa Rovaniemen kaupungin perhe- ja sosiaalipalvelu. Alueen asiointipalvelut hoidetaan Osviitan asiakaspalvelussa kaupungintalolla sekä sähköisten ja etäpalvelun avulla. Yksityiset palvelut Yläounasjoen alueella on kaksi kauppaa, Meltauksessa ja Lohinivassa. Kauppojen yhteydessä toimii polttoaineenjakelupisteet. Meltauksen kaupan yhteydessä on postin palvelut ja Lohinivan kaupan yhteydessä Matkahuollon asiamies. Alueella toimii myös elintarvike-, ravintola-, puunjalostus-, puunkorjuu-, kiinteistönhoito-, kuljetus-, matkailu- sekä matkailualaa tukevia yrityksiä. 15

16 2.5. Tietoliikenneyhteydet Toimivat ja tehokkaat puhelin- ja tietoliikenneyhteydet mahdollistavat sujuvan arjen maaseudulla. Yritykset investoivat toimitiloihin maaseutualueella, koska sähköinen markkinointi, yhteydenpito asiakkaisiin ja nettikauppa tuo asiakkaat lähelle. Loma-asukkaiden viipymä alueella kasvaa hyvien etätyömahdollisuuksien vuoksi. Asukkaiden peruspalvelujen toimivuus ja saatavuus paranee ja uudet sähköiset palvelut ovat suosittuja myös iäkkäiden kyläläisten keskuudessa. Yhteyttä pidetään niin kyläalueen palvelukeskukseen, kaupungin virastoon, kuin omiin tuttaviin ja sukulaisiin (Rovaniemen maaseutuohjelma ). Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen valtakunnallisesta laajakaistaverkkohankkeesta. Päätöksen mukaan vuoden 2015 loppuun mennessä lähes kaikki (yli 99 % väestöstä) vakinaiset asunnot sekä yritykset ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaiset toimipaikat ovat enintään kahden kilometrin etäisyydellä nopeudella 100 Mbit/s toimivan yhteyden mahdollistavasta valokuitu- tai kaapeliverkosta. Lapin liitto on alueellisena toimijana vastannut laajakaistayhteyksien määrittelystä yhteistyössä kuntien ja kaupunkien kanssa sekä toiminut kilpailutuksen toteuttajana. Vuoden laajakaistakilpailutuksessa Ounasjoen alueelle saatiin tarjous TeliaSonera Oyj:ltä. Rovaniemen kaupunki sopii laajakaistarungon rakentamiseen liittyvät sopimukset. Kotitaloudet ja yritykset tekevät omat liityntäsopimuksensa palvelun tarjoajan kanssa. Kaupunginhallitus päätti , että Rovaniemen kaupunki ei lähde tässä vaiheessa mukaan kuntaomisteisen kuituverkkoyhtiön perustamiseen. Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että kaupunki seuraa ja edellyttää valtiolta, että nyt rakentamisen ulkopuolisten alueiden täyttäminen tapahtuu vähintään lakiperusteisella 1 Mb:n internet yleispalveluvelvoitteella Rovaniemen alueella. Kuituprojekti etenee Ounasjoen alueella TeliaSoneran toimesta siten, että asiakasrakentaminen valmistuu Ounasjoella Arjen turvallisuus Arjen turvallisuus koostuu turvallisesta ympäristöstä ja asumisesta, toimivista sosiaalisista verkostoista sekä mahdollisuudesta mielekkääseen tekemiseen omien voimavarojen puitteissa. Se on keskeinen osa hyvinvointia. Arjen turvallisuutta parantavat toimivat peruspalvelut, arjen hyvinvointia täydentävät palvelut, toimivat yhteydet sekä mahdollisuus saada tarvittaessa kiireellistä apua. Arjen turvallisuuteen voimme vaikuttaa yhteisöllisyyden edistämisellä, yhteistyöllä, suunnittelulla ja ennakoinnilla sekä koulutuksella. Lapin sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma sisältää 73 hyvinvointi- ja turvallisuustoimenpidettä. Syksyn 2013 aikana toimintaa on käynnistetty kunnissa. Aluelautakunnat ja kyläyhdistykset osallistuvat mahdollisuuksiensa mukaan asukkaiden omiin asuinalueen viihtyisyyttä ja turvallisuutta lisääviin toimenpiteisiin sekä kotona asuvien iäkkäiden turvallisuuden parantamiseen. 16

17 Lapin aluehallintovirasto hallinnoi Arjen turvaa kunnissa hanketta. Hankkeen tavoitteena on muodostaa laaja-alainen hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyön toimintamalli. Mallin avulla parannetaan arjen turvaa sekä monipuolistetaan palvelutuotantoa harvaan asutulla maaseudulla. Tavoitteena on saada kunnassa toimivat tahot kyläyhdistykset, järjestöt, kunta, seurakunta, yritykset, pelastuslaitos, poliisi ja eri kehittämishankkeet tekemään yhdessä töitä asukkaiden hyvinvoinnin ja arjen turvan edistämiseksi. Tavoitteena on hyödyntää tehokkaammin olemassa olevat resurssit ja muodostaa laaja-alaisia palvelukokonaisuuksia. Resurssien yhteensovittamisella ja painopisteen siirtämisellä turvallisuusyhteistyötä kehitetään korjaavasta kohti ehkäisevää työtä. Rovaniemen kaupunki valmistelee uutta turvallisuussuunnitelmaa. Ohjelman painopisteinä ovat lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy, oppilaitosten turvallisuus, ikäihmisten turvallisuusryhmät sekä asuinalueiden kehittäminen ja yhteisöllisyys. Ohjelma valmistuu Kylien turvallisuus sisältyi Rovaniemen kaupungin vuosien turvallisuussuunnitelmaan. Ohjelmassa selvitettiin kylien turvallisuusriskejä. Asukkaiden nimeämät kylien turvallisuusriskit ja toimet niiden pienentämiseksi ovat edelleen ajankohtaisia. 1) Alueellinen perusinfrastruktuurin kunto, 2) huoli peruspalvelujen toteutumisesta, 3) viranomaisresurssien keskittyminen kuntakeskukseen sekä 4) sosiaalinen turvallisuus. Aluelautakuntien alueilla pidetyissä avoimissa tilaisuuksissa ovat korostuneet liikenneturvallisuuden ja asukkaiden inhimillisen turvallisuuden parantaminen. Keskeisiä toimia kylien turvallisuuden parantamiseksi ovat: Kylien hyvinvointi- ja turvallisuuskartoitukset sekä kylien turvallisuuskävelyt (kyläkävelyt). Kartoitusten toimenpideesitysten kytkeminen kaupungin vuosittaiseen toimintasuunnitelmaan ja talousarvioon, aluelautakunnan kehittämissuunnitelmaan sekä kylien kehittämis-suunnitelmiin. Hyvinvoinnin ja turvallisuuden tsekkauslista, Kansalaisen käsikirja. Listan avulla jokainen voi arvioida oman asuinalueensa nykytilaa sekä kartoittaa riskejä. Tarkoituksena on keskittyä niihin asioihin, jotka vaativat vielä kehittämistä. Tarkistuslista on tehty kylän toiminnan näkökulmasta, mutta sitä voi soveltaa toimintansa mukaan myös muut yhteisöt, järjestöt sekä yksittäiset ihmiset. Pohjois-Suomen Osaamiskeskus POSKE. Järjestöjen, yritysten, kunnan ja hankkeiden palvelujen kartoittaminen, palvelujen saavutettavuuden sekä palveluista tiedottamisen kehittäminen. Palvelumuotoilu käyttäjälähtöisten palvelujen ja palvelukokonaisuuksien kehittämiseksi. Palveluja muotoillaan vastaamaan kylien asukkaiden palvelutarpeita mm. kaupungin, kyläyhdistysten sekä muiden kylillä toimivien yhdistysten ja järjestöjen, yrittäjien, ev.-lut. seurakunnan, poliisin ja pelastuslaitoksen, alueen oppilaitosten sekä eri kehittämishankkeiden kanssa. 17

18 Osaksi Yläounasjoen kehittämissuunnitelmaa valmistellaan suuralueen hyvinvointi- ja turvallisuuskartoitus. Kartoitus sisältää toimenpide-esitykset suuralue- ja kylätasolla. Välineenä käytetään Hyvinvoinnin ja turvallisuuden tsekkauslistaa, Kansalaisen käsikirja Pitkien etäisyyksien Yläounasjokea turvaa Meltauksen VPK, joka nimestään huolimatta, sijaitsee Patokoskella. Meltauksen VPK on toiminut vuodesta 1938 lähtien. Nuoremmille omia harjoituksia vetävät vanhemmat vapaapalokuntalaiset Toiminta on jakautunut hälytys, ensivaste- ja nuorisojaostoon. Uudet jäsenet ovat tervetulleita mukaan toimintaan Vapaa-aika ja virkistys Yläounasjoen alueella toimii kylittäin vilkasta yhdistystoimintaa. Kylätoiminta sekä metsästysseura toiminta ovat yleisimpiä vapaa-ajantoimintoja. Alueella toimii useampia epävirallisia kerhoja esim. mummokerhot Meltauksessa ja Lohinivassa. Seurakunta järjestää kerhoja lapsille sekä ikääntyville diakonia- ja kotiseutupiiritoimintaa. Meltauksen VPK toimii vireästi Patokoskella lasten, nuorten ja aikuisten parissa. Urheiluseurojen toiminta on vähentynyt viime vuosina, mahdollisesti toimijoiden ikääntymisen vuoksi. Räväsojan Känsäkourat keräävät laajalta alueelta teatterinharrastajia ja järjestävät vuosittain alueella teatteritapahtuman. Yläounasjoen alueen toimivat yhdistykset kylittäin: Meltaus: Meltaus-Patokoski kyläyhdistys ry, Ounasjoen metsästys- ja kalastusseura ry, Meltauksen Mahti ry, Ounasjoen Voima ry. Patokoski: Meltaus-Patokoski kyläyhdistys ry, Meltauksen VPK, Patoerästäjät, Namalikon Erämiehet ry, Suopan Erakot Marrasjärvi: Marrasjärven kyläyhdistys ry, Marrasjärven maa- ja kotitalousseura, Marrasjärven Pyytömiehet, Keskustan Marrasjärven paikallisosasto ry, Törmänki: Törmangin kyläyhdistys ry, Taapajoen Erä Tolonen: Tolosen erämiehet ry. Jääskö: Porokari-Maijanen-Jääskö kylät ry, Jääskön Luisto ry, Jääskön Erä ry, Äijävaaran Kiertäjät ry. Porokari: Porokarin kyläyhdistys ry., Molkojoen Eräpojat ry. Lohiniva: Lohinivan kylätoimikunta, Lohinivan Erästäjät ry. Perttaus: Perttaus-Osma-Mitkasvaara kylätoimikunta, Osman maamiesseura ry, Perttaus-Osma Riistamiehet ry, Perttaus-Osma diakoniatoimikunta 18

19 Yläounasjoen kylät, niiden yhdessä kehitettävät toimintamahdollisuudet sekä palvelut toimivat lasten ja nuorten kasvun, eheyden ja osallisuuden vahvistamisen ympäristöinä. Osallisuuden aktiivinen vahvistaminen tukee lasten ja nuorten kehittymässä olevaa elämänhallintaa. Aluelautakunta kiinnittää aktiivisesti huomiota erityisesti lasten ja nuorten sekä kotona asuvien ikääntyneiden lähiliikunta- ja harrastusmahdollisuuksiin. Osa lasten ja nuorten vapaa-ajan toiminnoista järjestetään sukupolvien kohtaamisina. Tämä vahvistaa myös ikääntyvien osallisuutta ja luo osaltaan edellytyksiä toimintakyvyn säilymiselle. Aluelautakunta toimii yhteistyössä Meltauksen koulun kanssa. Harrastusmahdollisuuksia sekä lasten ja nuorten liikunnallisuutta vahvistetaan kylien ja alueella toimivien yhdistysten, järjestöjen sekä eri oppilaitosten kanssa. Kulttuuriharrastuksiin osana arjen toimintaympäristöä kiinnitetään huomiota. Selvitetään mahdollisuudet käynnistää omatoimista kyläteatteria sekä nukketeatteritoimintaa Meltauksessa yhteistyössä Räväsojan Känsäkourien, Lapin yliopistoteatterin tai Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan kanssa. Kyläteatterin perustamista voidaan esittää myös opinnäytteeksi Lapin yliopiston taiteiden tiedekuntaan. Kyläteatteritoimintaa voi olla myös nukketeatteri eri muodoissaan sorminukketeatterista itse valmistettuihin nukkiin ja lavasteisiin. Kylien vuorovaikutusta ja toimintaa aktivoidaan kehittämistoimenpiteissä mainitulla lasten ja nuorten toiminnan sekä ikäihmisten viriketoiminnan kehittämishankkeella. Hanke sisältää lähiliikuntaa, askartelu- ja taidetoimintaa, retkiä sekä kylien yhteisiä tapahtumia. Toiminnot yhdistävä teema on Kylien ja sukupolvien Yläounasjoki Asukkaiden osallisuus, vaikuttaminen, koulutus ja kehittäminen Yläounasjoen asukkaiden, yhdistysten ja järjestöjen, päättäjien ja kaupungin johdon, työntekijöiden vuorovaikutusta kehitetään kohti aktiivista yhdessä tekemistä ja tavoitteellista lähitulevaisuuden luomista. Kaiken ikäiset kylien asukkaat osallistuvat elinympäristöä ja palveluja koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Asukkaiden kylätoiminta ja kehittäminen sekä yhteisöllisyyden tunne vahvistuvat. Yhteistyötä tehdään aktiivisesti eri yhteistyö- ja sidosryhmien, esimerkiksi Rovaniemen kaupungin alueella toimivien oppilaitosten kanssa. Tavoitteena on yhteisöllinen ja yhdessä tekevä Yläounasjoki. Kylien asukkaiden osallisuutta, hyvinvointia sekä kehittämistoimintaa vahvistetaan koulutuksella ja säännöllisellä kyläviestinnällä. Kyläyhdistysten toimintaa kehitetään sekä otetaan käyttöön myös uusia tapoja ja välineitä osallistua ja vaikuttaa. Sähköinen demokratia Otakantaa.fi, sähköiset palvelut ja viestintä vahvistavat kylien osallisuutta ja elinvoimaa. Selvitetään mahdollisuudet käynnistää omatoimista kyläteatteria sekä nukketeatteritoimintaa Meltauksessa yhteistyössä Räväsojan Känsäkourien, Lapin yliopistoteatterin tai Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan kanssa. 19

20 Kylät osallistuvat aluelautakunnan kehittämissuunnitelman seurantaan ja jatkokehittämiseen. Aluelautakunnan ja kyläyhdistysten tapaaminen järjestetään vuosittain. Seurantaan ja jatkokehittämiseen liittyen järjestetään koululla myös alueen lasten ja nuorten työpajat. Yläounasjoen kylien ja Rovaniemen keskuksen alueen vuorovaikutus on myös osa alueen kehittämistä. Käynnistetään vuorovaikutus mm. Yläounasjoen alueella järjestettävien tilaisuuksien ja tapahtumien kautta. Koulutus ja kehittäminen Kylien elinvoimaa edistetään tavoitteellisesti kehittämissuunnitelmilla sekä kehittämisen valmiuksia parantavalla koulutuksella. Koulutus toteutetaan pääsääntöisesti lähellä ja kylien tarpeista käsin. Koulutustarvetta selvitetään aluetiedotteen kyselyllä. Esitettyjä koulutustarpeita ovat mm. atkkoulutusta ikäihmisille sekä atk-taitojen ylläpitokoulutusta, liikunnan ja ravinnon merkitys, sairaan ihmisen kohtaaminen, ruokasieni- ja yrttialan koulutusta, ensiapu-, vapaaehtoinen pelastus- ja etsintäkoulutus, vapaaehtoistoiminnan uudet muodot ja vertaistoiminta. Vuoden 2014 koulutukset käynnistyvät alueiden yhteisillä ensiaputaitojen koulutuksella (EA1 ja EA2) sekä VPK:n järjestämällä vapaaehtoisen alkusammutustyön koulutuksella 5/2014. Rovaniemen kaupungin kansalaisopisto suunnittelee ja toteuttaa vuosittaiset koulutusohjelmansa asukaslähtöisesti ja alueen tarpeesta käsin. Alueen kyläyhdistykset voivat järjestää myös yhdessä koulutuksia. Kylien elinvoimaa ja asukkaiden osallisuutta kehitetään myös yhteistyössä Lapin ammattiopiston (LAO), Lapin ammattikorkeakoulun sekä Lapin yliopiston kanssa. Opiskelijoille tarjotaan aktiivisesti harjoittelu-mahdollisuuksia sekä tutkimusaiheita Viestintä- ja sidosryhmäyhteistyö Yläounasjoen kylien elinvoimaa sekä asukkaiden osallisuutta ja vaikuttamista edistetään osana avointa, aktiivista, tasapuolista ja vastuullista Rovaniemen kaupungin viestintää. Omatoimista alue- ja kyläviestintää tiedotteet, lehdet, sosiaalinen media kehitetään aktiivisesti. Otakantaa.fi käyttöönottoa tuetaan. VIRTU hyvinvointi- ja asiointipalvelujen teknologiaa voidaan käyttää monipuolisesti myös kylien ja aluelautakuntien väliseen omatoimiseen yhteydenpitoon sekä harraste- ja viriketoiminnan kursseihin. Meltauksen, Patokosken ja Yläounasjoen kylillä on facebook-sivut, joiden kautta viestitään aktiivisesti. Meltauksen, Marrasjärven, Patokosken ja Lohinivan kylillä on olemassa omat kyläsivut Rovaniemen kaupungin kylä- ja asukastoimintasivuston alta. Sivuja päivittää kaupungin asukasasiamies sekä kylien aktiiviset yhdyshenkilöt. Yläounasjoen alueella viestintä tapahtuu lehtien seurapalstan 20

21 kautta, kylien kauppojen ilmoitustauluilla ja Ounaskello- tiedotteessa ja sosiaalisessa mediassa. Viestinnän tehostamiseksi käytetään Lapin Kansan menoinfo-kanavaa, josta tieto jakautuu useampaan mediaan samalla kerralla. Yläounasjoen aluelautakunnan viestinnän kokonaiskehys Kyläviestintä, alueviestintä, kaupungin viestintä, media Suora vuorovaikutus ja viestintä, puskaradio Tekstiviesti- ja sähköpostijakelulistat Tilaisuuksien ja tapahtumien tiedotteet Kylien www-sivut, Facebook, Twitter Kylän sisäinen ja ulkoinen viestintä Suuralueen sisäinen ja ulkoinen viestintä Aluelautakuntien välinen viestintä ja yhteistyö Suora vuorovaikutus ja viestintä, puskaradio Tekstiviesti- ja sähköpostijakelulistat Tiedotteet, aluetiedote, aluelehti Www-sivut, Facebook, Twitter, VIRTU Viestintävälineet Media Kaupungin sisäinen ja ulkoinen viestintä Sanomalehdet painettu/ sähköinen): ilmoitukset, ennakkojutut, uutisointi Radio ja tv: menovinkit, haastattelut, ohjelmat Päättäjille, johdolle ja henkilöstölle tiedottaminen: sähköpostijakelut, kaupungin intra (Lanssi) Rovaniemi-lehti, Rovaniemi.fi Otakantaa.fi, VIRTU 21

22 3. Kehittämistoimenpiteiden resursointi Aluelautakunnan kehittämissuunnitelman ja Rovaniemen maaseutuohjelman valmistelussa on huomioitu maaseutualueen kehittämisen rahoitusmahdollisuudet. Rahoituskausi on vaihtumassa ja uudet ohjelmat rahoituskaudelle valmistumassa. Alle on poimittu maaseudun kehittämisen rahoitustahoja. Ajankohtaiset tiedot, ohjelmat ja ohjeet rahoitusten hakemiseksi löytyvät ko. tahojen internet-sivuilta. Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee uutta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa vuosille Tukihakemukset osoitetaan Lapin ELY -keskuksen maaseutu ja energia vastuualueelle tai Peräpohjolan kehitys ry Leader -toimintaryhmälle. Lisätietoa: www. perapohjola.fi Euroopan sosiaalirahasto (ESR) kohdentaa toimensa nuorten ja muiden heikossa työmarkkina asemassa olevien työllistämiseen, työn tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseen. Lisätiedot: Lapin liitosta EAKR -rahoitusta voivat hakea oppilaitokset, tutkimuslaitokset, kunnat ja kuntayhtymät, seutukunnat, elinkeinoyhtiöt yms. sekä muut oikeuskelpoiset yhteisöt tai niiden yhdistelmät. EAKR -tukea on haettavissa myös Lapin ELY -keskuksesta ja Finnverasta. Lisätietoja: Rovaniemen kylien kehittämissäätiön tarkoituksena on vahvistaa Rovaniemen kylien elinkelpoisuutta sekä edistää niiden asukkaiden hyvinvointia. Lisätietoja: / asukkaat / kylät ja kaupunginosat / Kylien kehittämissäätiö. Rovaniemen kylien kehittämissäätiö myöntää vuosittain varoja Rovaniemen Kehitys Oy:lle käytettäväksi maaseutualueella toimivien yritysten Yritysseteleihin. Lisätietoja: Raha-automaattiyhdistys (RAY) Raha-automaattiyhdistys (RAY) ohjaa strategiakaudella avustuksia yhä vahvemmin järjestö- ja kansalaistoimintaan kuten vapaaehtois- ja vertaistyöhön, tiedotukseen ja neuvontaan, osallistumismahdollisuuksien edistämiseen sekä vaikuttamiseen ja edunvalvontaan. Lisätietoja: Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus (TEKES) myöntää Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) varoista osarahoitusta pienille ja keskisuurille yrityksille Lisätietoja: 22

23 23

24 24