498 Länsiranta, kulttuurin ja vapaa-ajanranta Selvitys rantarakenteiden tyypeistä ja kustannuksista Selvitys 9

Transkriptio

1 498 Länsiranta, kulttuurin ja vapaa-ajanranta Selvitys rantarakenteiden tyypeistä ja kustannuksista Selvitys 9 Pohjarakennuskustannuksista savikolla Porvoonjoen rantavyöhyke on keskustassa paksulla savikolla. Kevyenliikenteen sillan vieressä on savea noin 15 m, Laamanninkadun päätteen kohdalla rannassa noin 20 m. Wileniuksen telakan kohdalla savea on noin 15 m, mutta sen molemmin puolin noin 20 metriä. Sitten savikerroksen paksuus kasvaa etelään mentäessä. Kokonniemen laskettelukeskuksen paikkeilla rannassa savea on noin 30 metrin kerros. Nykyisellä syvästabilointikalustolla päästään m syvyyteen, jolloin pilaristabiloitavat alueet täytyy suunnitella osittain kelluviksi ja syvästabiloinnin alapuolelle jäävien savikerrosten painumat on vaikea arvioida riittävällä tarkkuudella. Ramboll teki myös karkean tarkastelun pohjarakennuskustannuksista länsirannan kaavaluonnoksille eritellen kustannusarvioiden lähtökohtia ja oletuksia. kelluvan saunan alue pieni pysäköintialue 10 autolle n. 100 k-m2 palvelurakennuksen pohjarakentamiselle eri paalupituuksilla rantakaistan salpaseinälle (lamellistabilointi) n m2 asuinkorttelin pohjarakentamiselle Rambollin teki vertailua erilaisten rantarakenteiden perustamisen ja rakentamisen kustannuksista. Kustannusarviot yhdistettiin kaupunkikuvalliseen ja laadulliseen tarkasteluun. Luonnonkivinen satamalaituri Luonnonkivinen satamalaituri jo stabiloituun rantaan Betoninen tukiseinälaituri Betoninen tukiseinälaituri jo stabiloituun rantaan Puukantinen satamalaituri, veneille Puukantinen satamalaituri, kevyempi Puukantinen kulkutasanne teräspaaluilla Puukantinen perinteinen laituri puupaaluilla Puupaaluinen tukiseinälaituri Betoninen uiva ponttonilaituri Uusi hiekkaranta Luonnonmukainen rantakivikko Luonnonmukainen rantaniitty Arvioita pohjarakennuskustannuksista 1. Kelluva sauna Kustannusarvio käsittää kelluvalle saunalle rakennettavan kulkuyhteyden 100 m, paikoitusalueen 15 ap sekä putkijohtolinjan pohjanvahvistamisen. Mikäli kadun ja paikoitusalueen korkomaailma pidetään riittävän alhaalla, ne on mahdollista toteuttaa pengerkevennyksellä. Mikäli korkomaailma sijoitetaan ylemmäs (tulvarajan yläpuolelle), tulee pohja vahvistaa pilaristabiloimalla. Molemmat vaihtoehdot on tarkasteltu kustannusarviossa. Putkijohtolinjan osalta tarkasteltiin sekä vietto- että paineviemärivaihtoehdot. Kustannusarviossa on esitetty seuraavanlaiset vaihtoehdot: - VE1: matala penger (pengerkorkeus n ,5 m, tulvarajaa ei ole huomioitu) + paineviemäri - VE2: matala penger (pengerkorkeus n ,5 m, tulvarajaa ei ole huomioitu) + gravitaatioviemäri 1

2 - VE3: korkea penger (pengerkorkeus n. 2 3 m, tulvaraja huomioitu) + gravitaatioviemäri 2. Pysäköintipaikat ja ajoyhteydet Puistokäytävät eivät kestä ajoneuvoilla ajoa. Ajoyhteydet palvelurakennuksille ja satamalaitureiden lähelle on rakennettava niin, että ne kestävät myös huoltoajon raskailla ajoneuvoilla. Tulvavesi aiheuttaa vaaraa käyttäjille ja rikkoo käytävien rakennetta. Pysäköintialueiden osoittaminen tulvavaara-alueille saattaa johtaa vaara-tilanteisiin ja korvausvaatimuksiin. Pienten palvelurakennusten kuten saunojen ja kanoottivajojen lähelle voidaan osoittaa muutamia pysäköintipaikkoja tulvakorkeuden alapuolelle sillä oletuksella, että niiden käyttö on lyhytaikaista. Tulvat nousevat yleensä niin hitaasti, että autojen omistajat ehtivät hakea autonsa pois muutaman tunnin aikana. Ajoyhteys rantaan noin 100m ja kymmenen autopaikan pysäköintialue Tulvan alle jäävä kevyesti rakennettu ajoyhteys 100 m (330 /jm) Tulvarajan yläpuolelle + 1,7 m stabiloitu ja pengerretty ajoyhteys 100 m(3280 /jm) Tulvan alle jäävä kevyesti rakennettu pysäköintialue 10 ap (noin 300 m²) Tulvarajan yläpuolelle + 1,7 m stabiloitu ja pengerretty pysäköintialue 10 ap Pienen palvelurakennuksen pohjarakennuskustannukset Laskelmana on tehty palvelurakennukselle, joka on kooltaan 100 k-m2, ulkopiiriksi arvioitu 60 jm ja perustamistapana on paaluperustus. Pohjarakennuskustannukset ovat suoraan verrannollisia paalutuksen syvyyteen. Pohjarakennuskustannukset laskettiin kolmella eri paalupituudella: 15 m, 20 m ja 30 m. Kustannusarviossa ei ole mukana rakennuksen rakentamiskustannuksia eikä sille johtavan ajoyhteyden ja kunnallistekniikan pohjarakennuskustannuksia. Ne voivat muodostua merkittäviksi, mikäli rakennus sijoitetaan kauas Kokonniementiestä. Kun samanlainen palvelurakennus rakennetaan luonnostaan kantavalle pohjamaalle maanvaraisena anturaperustuksella, ovat perustamiskustannukset noin

3 Palvelurakennus n. 100 k-m2, pohjarakennuskustannukset (kustannusarvio Geokaavalla) paalupituus 15 m paalupituus 20 m paalupituus 30 m Asuinkortteli n m2 Asuinkortteli, josta noin puolet on rakennuksia ja puolet piha-aluetta. Kustannusarvio on tehty Geokaava-laskentaohjelmalla, joka on tarkoitettu tonttien pohjarakennuskustannusten arviointiin kaavoitusvaiheessa. Laskenta suoritettiin siten, että rakennukset mallinnettiin ohjelmaan yhtenä rakennuksena, jonka pinta-ala on 4000 m2 ja ulkopiiriksi arvioitiin 2500 jm. Paalupituudeksi arvioitiin 25 m ja piha-alueen pilaristabiloinnin syvyydeksi 20 m. Oletettiin, että piha-alue (4000 m2) pilaristabiloidaan kokonaisuudessaan. Vertailukohteessa sama rakentaminen 4000 m2, kantavalla pohjamaalla ja maanvaraisella anturaperustuksella olisi pohjarakennuskustannus 1,4 milj.. 5. Rantakaistan salpaseinä (lamellistabilointi) Nykyisen pohjatutkimustiedon ja aiemmin tehtyjen alustavien stabiliteettitarkastelujen pohjalta voidaan todeta, että rannan tasanteen stabiliteetti on heikko ja siinä on syytä varautua salpaseinään (lamellistabilointiin) alueellisen vakavuuden parantamiseksi. Kustannustarkastelussa salpaseinän pilarikooksi on valittu 700 mm, pilariväliksi 0,6 m ja lamelliseinien k/k-väliksi 2,0 m. Salpaseinän suunnitteluun vaikuttaa merkittävästi ranta-alueen korkeusmaailma ja rantarakenteet. Rannalla rantaviivan vavistus pilaristabiloinnilla maksaa noin 10 metriä leveällä kaistaleella /jm, kun savikerroksen paksuus on noin 15 m. Hinta nousee savikerroksen syvyyden kasvaessa. Yli 25 metriä syvien savikoiden stabilointiin ei juuri ole kalustoa Suomessa. 3

4 Erilaisten rantarakenteiden vertailu, rakenne, käyttöominaisuudet, ulkonäkö ja kustannukset 1. Luonnonkivinen tukiseinä -satamalaituri /jm, jos savea vain 15m. Hinta jo stabiloidulla alueella on /jm. Veneilijän kannalta hyvä, mahdollistaa kaikki eri kiinnitystavat veneille kylkikiinnitys, aisa, poiju, peräpaalu ja vaijeri. Sopii hyvin kävelyyn. Ei kunnossapitotarvetta. Käyttöikä noin v. 2. Betoninen tukiseinä satamaituri /jm, jo stabiloidulle alueelle /jm. Veneilijän kannalta hyvä, mahdollistaa kaikki eri kiinnitystavat veneille kylkikiinnitys, aisa, poiju, peräpaalu ja vaijeri. Sopii hyvin kävelyyn. Ei kunnossapitotarvetta. Käyttöikä noin v. 3. Puukantinen satamalaituri veneille Ei tukiseinää, laiturin alla on louheluiska. Kolme teräspaalua. Hinta kun stabiloidaan ja paalupukin paalut ankkuroidaan kallioon /jm Hinta jo stabiloidulla alueella /jm. Hinta ilman kallioon ankkurointia, kun ankkuripalkit stabiloituun taustakenttään /jm. (+uusi stabilointi joen pohjassa /jm, jos ruopataan ja on kääntyviä potkuriveneitä.) Veneilijän kannalta hyvä, mahdollistaa kaikki eri kiinnitystavat veneille kylkikiinnitys, aisa, poiju, peräpaalu ja vaijeri. Sopii hyvin kävelyyn. Teräspaalujen ja ankkureiden käyttöikä noin 50 v, puuosien käyttöikä noin 25 v. Vuosittainen kunnossapito sisältää puukannen korjaukset. Avoimia kysymyksiä: 4

5 millä/miten puhdistetaan laiturikannen alta? miten jäät nostavat ja vääntävät kantta? Miten yläjuoksulta tulevat isotkin jäälautat käyttäytyvät ko. kohdalla? Pienikin este saattaa aiheuttaa suurtakin vahinkoa. Joskus virran mukana tulee suuriakin jäälauttoja jotka saattavat tarttua/nousta pystyyn ulokkeisiin/päätyihin. 4. Puukantinen laituri teräspaaluilla Teräspaalut ja puukansi, joka on 3 m leveä kävelyyn sopiva kulkutasanne. Kaksi teräspaalua/paaluryhmä, ei kallioankkureita, ei ankkuripalkkeja /jm. Sopii stabiloituun tai stabiloimattomaan maahan, ruopatuille ja ruoppaamattomille matalille rannoille. Käyttöikä teräspaaluilla noin 50 vuotta ja puuosilla noin v. Vuosittainen kunnossapito sisältää puukannen korjaukset. Rantaluiskan hoito: koneellinen niitto, jos loiva savipitoinen luiska. Jos rakennettu kivikkoluiska, niin kivikon väleihin kasvaneiden korkeiden kasvien niitto siimaleikkurilla. Syvillä ruopatuilla rannoilla sopii veneilyyn ja mahdollistaa kaikki eri kiinnitystavat veneille kylkikiinnitys, aisa, poiju, peräpaalu ja vaijeri. Sopii hyvin kävelyyn. Matalilla ruoppaamattomilla rannoilla rakenne sopii hyvin kävelyyn ja kalastukseen. Ruoppaamattomat rannat eivät sovi veneilyyn veden korkeuden vaihtelujen vuoksi. Rannan suuntaisen laiturin kannan korkeus on + 1,0 korkeudella ja pien-/avoveneeseen astuminen on hankalaa. Matalan veden aikana vielä hankalampaa jopa mahdotonta ja vene saattaa jäädä pohjastaan kiinni. ( Jokeen poikittain suuntautuvana pistolaiturina rakenne sopii pienveneille.) Avoimia kysymyksiä: Mikä olisi hyvä laiturikannen korkeusasema, jotta jäät tai tulvavesi eivät riko sitä? 5

6 5. Perinteinen puukantinen laituri puupaaluilla Puupaalut m, puukansi on 3 m leveä kävelyyn sopiva kulkutasanne. Kaksi puupaalua/paaluryhmä, ei kallioankkureita, ei ankkuripalkkeja /jm. Sopii stabiloimattomaan maahan. Rannan ruoppaussyvyys rajaa mahdollisuudet veneilyyn. Käyttöikä noin puutavaran kyllästämistavastavan mukaan. Vedenpinnanvaihtelujen johdosta jäät nostavat puupaaluja paljonkin, mikä rikkoo kiinnitetyn puukannen. Vuosittaiset kunnossapitotarpeet voivat olla suuret. Ei suositeltava kunnossapidon näkökulmasta. Rantaluiskan hoito: koneellinen niitto, jos loiva savipitoinen luiska. Jos rakennettu kivikkoluiska, niin kivikon väleihin kasvaneiden korkeiden kasvien niitto siimaleikkurilla. Matalilla ruoppaamattomilla rannoilla rakenne sopii hyvin kävelyyn ja kalastukseen. Ruoppaamattomat rannat eivät sovi veneilyyn veden korkeuden vaihtelujen vuoksi. (Poikittain jokeen menevänä pistolaiturina tai jyrkemmillä rannoilla rakenne on periaatteessa toimiva pienveneille. Korkeus suunniteltava jäiden mukaan) Valokuvat Porvoosta, ylempi vuodelta 2015 ja alempi

7 6. Perinteinen puupaaluinen tukiseinä Saveen upotettava puupaalut noin m pitkiä, /jm. Käyttöikä vuotta puutavaran laadun mukaan. Ei kunnossapitotarvetta. Sopii stabiloimattomaan maahan. Rannan ruoppaussyvyys rajaa mahdollisuudet veneilyyn. Sopii hyvin veneiden kylkikiinnitykseen; pienveneille matala tukiseinä ja sisäpuolinen täyttö samalle korkeudelle, isommille veneille korkea tukiseinä kuten Sakta Fartenilla. Sopii paikkoihin jossa ei ole ruoppaustarvetta vaan joenpohja jyrkkenee nopeasti. Ylempi kuva Kokonniemestä ja alempi Saktafartenilta vuonna Uiva ponttonilaituri, puukantinen tai betoninen Kelluva ponttoonilaituri ja kiinnikkeet 750 /jm. Käyttöikä noin v. Vuosittainen kunnossapito sisältää laiturin siirrot siltojen välisellä alueella keväisin ja syksyisin ja korjaukset noin 1000 /vuosi/50 jm. Aleksanterinkadun sillan pohjoispuolella varsinkin joen keskellä olevien saarten tuntumassa sopii rannansuuntainen ponttonilaituri hyvin ympärivuoden. Veneilijän kannalta hyvä, mahdollistaa kaikki eri kiinnitystavat veneille aisa, poiju, peräpaalu ja vaijeri. Rakenne seuraa vedenpinnan korkeuden vaihtelua. Lukitsematon ponttoonilaituri sopii myös kävelyyn ja kalastukseen. Kuva vasemmalla Helsingin Huopalahdesta. Kuva oikealla Porvoon Länsirannalta

8 8. Hiekkaranta Olemassa olevan maan varaisesti hiekkaranta /jm. Käyttöikä noin 50- v. Hiekkaranta sopii sekä stabiloimattomaan, että stabiloituun maahan. Hiekka-aluetta rajaava raskas reunatuki voidaan sijoittaa vain jo stabiloidulle maalle. Stabiloimattomilla alueilla tulee käyttää vain kevyitä rajauksia. Vuosittainen kunnossapito on puhtaanapito ja hiekan lanaus, hiekan lisäys noin viiden vuoden välein. Hiekan sijasta on suositeltavaa käyttää pienirakeista soraa, joka ei helposti lähde veden virtauksen mukaan. Sopii kahlaamiseen, soutuveneiden ja kanoottien maihin vetoon. Valokuva Porin keskustasta vuonna 2014, Kokemäenjoen rannasta uimapaikalta, jossa on kesävesijohto ja kattamaton suihku kesäisin. Paviljongit sivuilla ovat kioskeja, taustalla pukukoppi. 9. Rantakivikko loivana luiskana Maanvaraisesti 800 /jm. Luonnonkivinen verhous sopii sekä stabiloimattomaan, että stabiloituun maahan. Käyttöikä noin v. Vuosittainen kunnossapito on puhtaanapito ja tarvittaessa kivien väliin kasvavien korkeiden heinien niitto siimaleikkurilla. Virkistyksen kannalta käyttökelvoton rantarakenne. Valokuvat Helsingistä. 8

9 11. Luonnonmukainen rantaniitty Maanvaraisesti 100 /jm. Rantaniitty sopii sekä stabiloimattomaan, että stabiloituun maahan. Käyttöikä noin v. Vuosittainen kunnossapito on tarvittaessa koneellinen niitto. Sopii kahlaamiseen, soutuveneiden ja kanoottien maihin vetoon. Valokuvat Kotkan ja Porin keskustoista vuonna Alakuvassa Porvoon Jokikadun ranta vuonna 1932 ennen rannan pengerrystä. Rantarakenteiden hintavertailu /jm Luonnonkivinen satamalaituri Luonnonkivinen satamalaituri jo stabiloituun rantaan Betoninen tukiseinälaituri Betoninen tukiseinälaituri jo stabiloituun rantaan Puukantinen satamalaituri, veneille Puukantinen satamalaituri, kevyempi Puukantinen kulkutasanne teräspaaluilla Puukantinen perinteinen laituri puupaaluilla Puupaaluinen tukiseinälaituri Betoninen uiva ponttonilaituri 750 Uusi hiekkaranta Luonnonmukainen rantakivikko 800 Luonnonmukainen rantaniitty 100 9