Deliberatiivisen demokratian uusin aalto - innovaatiodemokratia

Transkriptio

1 Deliberatiivisen demokratian uusin aalto - innovaatiodemokratia Arkkitehtitoimisto K2S Oy 2013 ARK-house arkkitehdit Oy 2003 Kärtsy Hatakka ja Maunula-levy Deliberatiivisen demokratian tutkimusja kehittämispäivä Hannu Kurki, Maunula-Seura Simo Sankari, Pakila-Seura 1

2 Esityksen sisältö Kansilehti...1 Esityksen sisältö.. 2 Kommunikaatio- ja verkottumisrakenne 3 Kaupunginosan kehittäjäverkosto Roolit kehittäjäverkostoissa.5 Kehitysprosessien hitaus 6 Muutoksen havaitseminen ja mittaaminen....7 Kaupunginosista innovaatioalustoja..8 Muutos kaupunginosiin liittyvissä rooleissa ja uskomuksissa..9 Kirjallisuutta

3 Kommunikaatio- ja verkottumisrakenne Tuottaa uusia toimijoita Luo mielikuvan Digitaaliset foorumit kaupunginosasta Kotisivut Alueellisen kehittämisen pelilauta Dialogi, keskustelu Paikallinen palveluportaali Työkalu toimijoille Kontaktit alueen ulkopuolisten toimijoiden kanssa Luo ja kerää uutta tietoa alueelle Ylläpitää ja stimuloi keskustelua paikallisista aiheista Luo verkostoja Tuo esiin uusia hankkeita Stategisen työn väline Aluefoorumit: Ihmiset tapaavat toisiaan Tietoa saadaan ja jaetaan 1996 Viestintä, julkisuus 1999 Facebook 2012 Verkostoituminen, organisoituminen Paikallinen sanomalehti Kohtaamispaikat Fyysiset tilat Tehokas paikallinen media, tarkasti luettu Luo paikallista identiteettiä Ilmoittelupaikka paikallisille yrityksille ja yrittäjille % Paikallisuus Kohtaamispaikka Verkostoituminen Organisoituminen Fyysisesti lähellä asukkaita ja paikallisia toimijoita Projektien tukikohta Toiminnallinen keskus 1999 Hannu Kurki / /HR

4 Kaupunginosan keittäjäverkosto 4

5 Roolit kehittäjäverkostoissa Kehittämisprosesseissa on tarjolla erilaisia rooleja. Rooli -käsite yhdistää tehtävän, osaamisen ja intressin. toimija Vapaaehtoinen, joka tekee välttämätöntä työtä, joka ei kuitenkaan edellytä erityisosaamista. haltija Päättäjä, päättää organisaation (esim. taloyhtiön) kytkeytymisestä prosessiin. profeetta Ulkopuolinen innovaattori, jonka missiona on pilotoida uutta ideaa. tietäjä Kyky abstraktiin ajatteluun, suunnittelee tulevaisuutta. Tietäjällä on tiettyyn alaan liittyvää korkean tason tietämystä narri Sosiaalisesti lahjakas henkilö, joka kytkee uusia ihmisiä mukaan kehittämisprosessiin. mielipiteellä vaikuttaja Henkilö, joka ilmaisee julkisesti mielipiteensä kokouksessa, netissä, lehdessä, kyselyssä. mestari Omaa erityistaitoa kuten taittaa lehteä tai tekee kotisivuja. velho Saa muutosprosessin liikkeelle. Omaa strategista kyvykkyyttä eli kyvyn toimia oikea-aikaisesti. kulutuksella vaikuttaja Vaikuttaa asuinalueen kehitykseen kulutuspäätöksillä. Valinnoilla kuluttaja voi edistää alueen kehittymistä. 5

6 Visio 2030 Kehitysprosessien hitaus Maunulan menneisyys Maunulan tulevaisuus 114 aluefoorumia yhteisöllistä järkeilyä Toiset 114 aluefoorumia yhteisöllistä järkeilyä? Yleiskaava 2002 Yleiskaava 2016 Vanhusten kuntopolku Hissien rakentaminen kerrostaloihin Yleiskaava 2030? CO2-päästöjen vähentäminen? Täydennysrakentaminen Saunabaarin keskustan kriisi Ottoautomaatti Saunabaarille Maunulan keskustan suunnittelu ja toteutus Suursuon pientaloalueet Putkiremontit: Ryhmäkorjaus Liikkuminen ja palvelut? Vanheneva väestö? Lapsiperheet? Lapset ja nuoret? Vieraskielisten integrointi?

7 Muutoksen havaitseminen ja mittaaminen Koettu turvallisuus on parantunut Maunulassa monipuolisen ja tiiviin vuorovaikutuksen sekä alueen kehittämistyön ansiosta Tieken mittauksissa Katja Vilkama, Henrik Lönnqvist, Jenni Väliniemi-Laurson, Martti Tuominen (2014) Erilaistuva pääkaupunkiseutu sosioekonomiset erot alueittain sivu 60: Turvattomuuskokemusten alueelliset erot näyttävät siis tuottavan, asuinalueiden sosioekonomisen statuksen mukaisesti tarkasteltuna, varsin samankaltaisen kuvan Helsingin alueellisista eroista muiden tässä luvussa kuvattujen huono-osaisuuden riskiä tarkemmin kuvaavien indikaattoreiden kanssa. 7

8 Kaupunginosista innovaatioalustoja Luonnos paikallisten innovaatioalustojen arviointikriteereistä Kaupallisesti arvokas hyöty (siirrettävissä muualle) Paikallinen hyöty, joka kumuloituu viihtyvyytenä ja alueen maineena (vetovoima, elinvoima, asuntojen arvo). Ulkopuoliset resurssit (henkilöitä/ ) Julkinen tuki (henkilöitä/ ) Paikalliset osaamisverkostot (henkilöitä) - ulottuvat alueen ulkopuolelle) Paikallinen kollektiivinen tieto alueesta ja sen kehityksestä (kollektiivinen tieto on helposti muiden käytettävissä esim. netissä) Paikallinen viestinnän ja verkottumisen rakenne jonka puitteissa tapahtuu tiedon rakentaminen ja asukkaiden mobilisointi. Eino Rantala

9 Muutokset rooleissa ja uskomuksissa Innovaatioalustaksi muovautuvat kaupunginosat ja alueet ovat mallintaneet kehitysprosesseja ja niillä on tietoa kehittämisprosesseja edistävistä tekijöistä. Niillä on myös näyttöjä innovaatioprosesseista ja innovaatioista. Kehittäminen on pitkäjänteistä (jopa 20 vuoden prosesseja). Luovilla alueilla on kehittäjäverkostoja, joiden avulla niissä järjestään esim. kaupunginosajuhlia ja tapahtumia, jotka taas kasvattavat alueen verkostoja ja yhteisöllisyyttä. Perinteisesti toimivat kaupunginosat ja alueet: Toimintatapa on etujärjestömäinen, jossa alue on objekti ja kunta subjekti. Toiminta on säilyttävää ja muutosta kaihtavaa; se on suuntautunut esimerkiksi alueen historiaan (ei tulevaisuuteen). Helkassa on 77 jäsenjärjestöä Eino Rantala

10 Kirjallisuutta Bäcklund, Pia (toim.) (2004) Tietoyhteiskunnan osallistuva kansalainen - Tapaus Nettimaunula, Helsingin kaupungin tietokeskus Halme, Timo & Koski, Kimmo & Niskanen, Saija & Kurki, Hannu (2001) Lähiöiden palvelut - kysyntä, tarjonta ja kehittämiskeinot, Ympäristöministeriö, Suomen ympäristö 475, Helsinki Horn, Leena Marketta (1996) Saksalainen kaupunkidialogi - miten mobilisoida kollektiivinen järki kaupungin aseman parantamiseksi, Miljöörakentamiskeskus R1/1996, ESPOO Kanninen, Vesa (toim.) (2005) Neloskierrettä kaupunginosiin - Kumppanuudet ja roolit alueiden kehittämisessä, Helsingin kulttuuriasiainkeskus, Helsinki (netissä) Kostiainen, Juha (2007) Kaupunkiseutujen kehitys ja itseuudistuminen - Käsitteellistä perustaa etsimässä. Tampereen yliopisto, Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö, Työraportti 16/2007 (netissä) Kurki, Hannu (2001) Luova ja elinvoimainen kaupunginosa, Kvartti 2/2001, Helsingin kaupungin tietokeskus Kurki, Hannu (2000) Kestävää prosessimaista kehittämistä Maunulassa, Asu ja rakenna -lehti 5/2000, Ympäristöministeriö (netissä) Kurki, Hannu (1999) "Omaehtoinen asuinalueen kehittäminen". Teoksessa: Kanninen, Vesa (toim.) Lähiö ABC. Helsinki, Stakes Kurki, Hannu (1999) Lähitalouden kehittämisen mahdollisuudet, Kvartti 1/1999, Helsingin kaupungin tietokeskus Marjala, Saeeda & Tolvanen, Ari (toim.) (2010) Ruohonjuuresta ruohonkärjeksi, Helsingin kulttuurikeskus, Helsinki (netissä) Niemenmaa, Vivi (1997) Kommunikatiivista kaupunkisuunnittelua: Berliinin Stadtforumista Jyväskylä-Forumiin, Helsingin yliopisto, Suunnittelumaantiede, Pro gradu -tutkielma Päivänen, Jani & Kurki, Hannu & Virrankoski, Lauri (2002) Parempaan kaupunginosaan - Aluefoorumi kehittämisen menetelmänä, Ympäristöministeriö, Suomen ympäristö 589, Helsinki (netissä) Sollo, Petteri (2002) Aluefoorum Maunulan suunnittelussa, Helsingin yliopisto, Maantieteenlaitos, Suunnittelumaantiede, Pro gradu -tutkielma Staffans, Aija (2004) Vaikuttavat asukkaat - Vuorovaikutus ja paikallinen tieto kaupunkisuunnittelun haasteina (väitöskirja), Teknillinen korkeakoulu, Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja, Espoo (netissä) Ståhle, Pirjo (1998) Supporting a system's capasity for self-renewal, Department of Teacher Education, University of Helsinki, Research Report 190, Yliopistopaino, Helsinki 10