Kunnanvaltuuston hyväksymä RYMÄTTYLÄ 2010
|
|
- Jarkko Sipilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kunnanvaltuuston hyväksymä RYMÄTTYLÄ 2010
2 R Y M Ä T T Y L Ä 2010 SISÄLTÖ 1. Saatesanat 2. Strategian lähtökohdat Alue ja sijainti Väestö ja elinkeinot Talous 3. Toiminta-ajatus 4. Rymättylä 2010 visio 5. Toiminnan painopisteet 6. Tavoitteet ja toiminta painopistealueittain 6.1 Asuinkuntapolitiikka Lähtökohdat Rymättylä 2010 Toimenpiteet ja toimintaperiaatteet Elinkeinopolitiikka Lähtökohdat Rymättylä 2010 Toimenpiteet ja toimintaperiaatteet Lasten ja nuorten hyvinvointi Lähtökohdat Rymättylä 2010 Toimenpiteet ja toimintaperiaatteet Kunnan talous Rymättylä 2010 Toimenpiteet ja toimintaperiaatteet
3 2 1 SAATESANAT Kuntien toimintaympäristö (kunnan toimintaan vaikuttavat muutostekijät) muuttuu pelottavan nopeasti. Väestörakenteiden muutokset, muuttoliike, aluerakenteen uudelleenmuotoutuminen, kuntien talouskehityksen eriytyminen, teknologian kehityksen tuomat mahdollisuudet, kansainvälistymisen nopea kasvu jne. vaikuttavat voimakkaasti, mutta eri tavoin kuntien toimintaedellytyksiin. Muutoksille on tyypillistä niiden heikko ennustettavuus, asioiden lisääntyvä monimutkaisuus ja kiihtyvä kilpailu osaavista ihmisistä, asukkaista ja yrityksistä. Muutosten seurauksena kunnat joutuvat tänä päivänä entistä tarkemmin miettimään mm. palvelutarpeitaan, toimintatapojaan ja niukkojen resurssien käyttöä. Meneillään olevaan muutokseen liittyy kunnan roolin muuttuminen perinteisestä palvelujen tuottajasta niiden järjestäjäksi. Tämä merkitsee mm. sitä, että erilaisten järjestelmien ja hierarkioiden maailmasta siirrytään monimuotoisten verkostojen maailmaan eli tarve hakeutua monipuoliseen yhteistyöhön eri tahojen kanssa kasvaa ja korostuu. Rymättylän kunnan toimintaan vaikuttaa edellä mainituista muutostekijöistä ehkä eniten muutokset väestössä. Väestö ikääntyy, mikä tuo paineita yleisen yhdyskuntasuunnittelun lisäksi erityisesti vanhustenhuoltoon. Vaatimukset eri palvelu- ja hoitomuotoja kohtaan lisääntyvät ikärakennemuutosten myötä. Koska Rymättylälle on ominaista kaikkein korkeimpien ikäryhmien suuri kasvu, nykyiset resurssit eivät riitä kovinkaan pitkälle tulevaisuuteen. Vanhustenhuoltoon tarvitaan mm. tarkoituksenmukaisia tiloja ja uudenlaisia toimintatapoja. Vanhustenhuoltoon liittyviä asioita on tarkasteltu Rymättylän kunnan vanhustenhuollon ja terveyspalvelujen kehittämistä koskevassa raportissa ( ). Rymättylä on moneen kuntaan verrattuna mielenkiintoisessa asemassa siinä, että myös lapsimäärän kasvu aiheuttaa kunnalle paineita. Päivähoitoasiat ovat tällä hetkellä kunnossa ja uuden koulunkin rakentaminen alkanee pikapuoliin. Valtakunnallisten ennusmerkkien mukaan Rymättylässä on kuitenkin varauduttava jatkuvasti kasvussa oleviin nuoriso-ongelmiin, erityisesti nuorison syrjäytymisen ehkäisemiseen. Strategiassa on omaksi painopisteeksi asetettu lapsi- ja nuorisopolitiikka. Rymättylän kunnan strategian sisällön oleellinen osa on profiloituminen asuinkunnaksi. Tämä merkitsee sitä, että kunnan on hoidettava tinkimättömästi maapolitiikkaan, kaavoitukseen ja asuntotuotantoon liittyvät asiat. Lisäksi on huolehdittava luonnosta ja ympäristön siistiydestä sekä tarjottava hyvät peruspalvelut. Jotta työssäkäynti kunnan ulkopuolella (ja kunnassa) sujuu ongelmitta, on myös liikenneväylät saatava sellaiseen kuntoon, että asuinkunta-ajattelu on realistista. Tämä vaatii tehokasta edunvalvontaa tieviranomaisiin päin. Työpaikkaomavaraisuuden nosto ja kunnan taloudellisten toimintaedellytysten turvaaminen vaativat kunnalta aktiivista ja tehokasta elinkeinopolitiikkaa. Kunnan strategiassa onkin elinkeinopolitiikka, mukaan lukien matkailu ja maaseutupolitiikka, otettu yhdeksi toiminnan painopistealueeksi.
4 3 Rymättylä panostaa strategiatyössään verkostoyhteyksiensä kehittämiseen, hyödyntää omat vahvuutensa ja osaamisensa sekä käyttää hyväksi jokaisen esille tulevan, vähäisenkin mahdollisuuden. Kunnan strategia on valmisteltu kunnan johtavien luottamushenkilöiden (valtuusto ja hallitus) ja viranhaltijoiden yhteistyönä. Se on tehty toteutettavaksi. 2 STRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT Alue ja sijainti Väestö ja elinkeinot Rymättylän vuonna 1869 perustettu kunta sijaitsee Länsi-Suomen läänissä keskellä Turun saaristoa. Naapurikuntia ovat Merimasku, Naantali, Turku, Parainen, Nauvo, Korppoo ja Velkua. Kunnalla on pohjoisessa Merimaskun kanssa maaraja, mutta muihin ilmansuuntiin kunnat erottelee toisistaan vesiraja. Rymättylän keskustasta on matkaa Turkuun 32 km ja Helsinkiin 204 km. Lähin merisatama on Röölässä (4 km), lentokenttä Ruskon kunnassa (40 km, Turun lentoasema) ja rautatieasema Naantalissa (19 km). Kunnan kokonaispinta-ala on 335 km 2, josta vesistöä on 186 km 2. Kunnan rantaviivan pituus on 590 km. Rymättyläläiselle maisemalle on tyypillistä meren lahdet, järvet ja jyrkkäpiirteinen mäkimaasto. Pääsaaren lisäksi kunnan suurimpia saaria ovat etelässä Airismaa, Aaslaluoto, Kramppi, Kuusinen, Vähämaisaari, Maisaari, Samsaari. Lännessä Pakinainen, Ruotsalainen, Sakoluoto, Korvenmaa ja Pähkinäinen. Suurten saarten lisäksi kuntaan kuluu noin 400 pienempää saarta. Kunnanvaltuustossa on 17 valtuutettua. Suomen keskustalla on 8, kansallisella kokoomuksella 7 ja sosialidemokraateilla 2 paikkaa. Rymättylän asukasluku oli 1954 henkeä jakautuen seuraavasti: 0-15 vuotiaita 20 %, vuotiaita 62 % yli 65 vuotiaita 18 %. Rymättylän väestöllinen huoltosuhde*) on toiseksi korkein Turun seutukunnassa. Rymättylän luku on 0,60 kun se Turun seutukunnassa keskimäärin on 0,47. ) Väestöllinen huoltosuhde ilmoittaa kuinka monta alle 15-vuotiasta ja yli 64-vuotiasta on yhtä työikäistä (15-64 v)kohti. Kunnan alueella olevien työpaikkojen toimialarakenne v alkutuotanto 25.5 % jalostus 32,5 % palvelut 39,1 % toimiala tuntematon 2,9 %
5 4 Ammatissa toimivan väestön elinkeinorakenteen kehitykselle on ollut ominaista maaja metsätalousväestön väheneminen ja palveluammateissa toimivien määrän voimakas lisääntyminen. Työttömyysaste on Rymättylässä noin 7.9 %. Tämä on alempi kuin maassa keskimäärin (12,6 % ) ja myös alempi kuin Turun työvoimapiirin kunnissa ( 11 %). Rymättylässä on loma-asuntoja Ympärivuotisia näistä on vajaa 700 kappaletta. Talous Kunnan taloudellinen tila on vakaa. Vuoden 2001 tilinpäätöksen mukaan vuosikate ylittää selvästi poistojen määrän ja on asukasta kohti laskettuna 268 euroa. Verotuloprosentti on ollut vuoden 2000 alusta lukien 17,75 %. Ennen korotusta veroprosentti oli yli 20 vuotta 17. Verojen osuus kunnan tuloista on 66.6 %. Valtionosuuksien osuus kunnan tuloista on 20.5 % ja toimintatuottojen 11.4 %. Kunnalla on velkaa asukasta kohti noin 14 euroa. Kassavaroja on euroa ja kassan riittävyys 27 päivää. 3 TOIMINTA-AJATUS Rymättylän saaristokunta tarjoaa puhtaan, merellisen ympäristön vakituiseen ja vapaaajan asumiseen, mahdollisuuden yrittämiseen sekä hyvät peruspalvelut kaikenikäisille asukkailleen. 4 RYMÄTTYLÄ 2010 VISIO Visio kertoo lyhyesti sen, millainen kunta Rymättylä on vuonna Se on valtuuston määrittelemä tavoitetila, jota kohti kunta kaikessa päätöksenteossaan ja toiminnassaan etenee. Rymättylä on vuonna 2010 viihtyisä asuinkunta, jossa on säilynyt puhdas luonto, saaristoluonnon omaleimaisuus ja perinteinen viljelymaisema. Kunnassa on kolme keskusta, kaupallis-hallinnollinen kuntakeskus, matkailullinen Röölä ja Poikon kylätaajama. Kuntakeskuksen yleisilme on viihtyisä ja palvelut monipuoliset. Röölä on kunnan matkailuvaltti, jonka saunat, savustamot, kaupat ja ravintolat ovat laajalti tunnettuja. Poikko on palveluvarustukseltaan kehittyvä asuinalue, jonka asukkaiden enemmistö käy työssä Turun seudulla. Kunnassa hallinto on motivoitu ja mitoitettu järkevästi olemassa oleviin tehtäviin nähden. Valtuuston ja hallituksen työskentelyssä noudatetaan osallistuvia työmenetelmiä ja lautakuntiin on valittu innostuneita, asiansa tuntevia jäseniä. Keskeisessä asemassa kunnan päätöksenteon valmistelussa on tulevaisuuslautakunta, joka on korvannut kuntasuunnittelutoimikunnan. Luottamushenkilöt ja viranhaltijat toimivat läheisessä yhteistyössä ja vievät kunnan asioita eteenpäin yhdessä valmistelemaansa strategiaan sitoutuneina. Kuntalaisille on kehitetty erilaisia mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon jo ennakolta. Kunta on hallinnossaan panostanut tietotekniikan hyväksikäyttöön ja avoimeen tiedottamiseen.
6 5 Kunnan taloutta on hoidettu suunnitelmallisesti. Kunnan veroprosentti on onnistuttu pitämään kohtuullisena ja vuosikate positiivisena. Verotuloja on kasvatettu hankkimalla uusia asukkaita ja luomalla työpaikkoja aktiivista tonttipolitiikkaa noudattaen ja kunnan asuinkunta -imagoa hyödyntäen. Velkaantumista ei ole päästetty ylittämään maan keskitasoa. Kunnan toiminta on koordinoitu talouden kanssa mm. niin, että kunnan rahoja ei ole sidottu pitkiksi ajoiksi kaava-alueisiin. Investointien ajoitus on kaikin puolin suunniteltu loppuun saakka ja niiden rahoitukseen on varauduttu ennakolta. Kunnan väestönkasvu on hallittua. Useat Rymättylän kesäasukkaat ovat muuttaneet vapaa-ajan asuntonsa ympärivuotisiksi ja osa kunnassa työssäkäyvistä on asettautunut asumaan kuntaan pysyvästi. Kunnan asuinkuntaimago on houkutellut kuntaan sopivasti uusia työikäisiä, lähiseuduilla ja etätyönä työtä tekeviä asukkaita. Kunnan lapsiluku on voimakkaassa kasvussa. Kunta kiinnittää erityistä huomiota lapsiin ja nuoriin, jotka voivat hyvin sekä henkisesti että fyysisesti. Nuorten poismuutto Rymättylästä on jonkin verran vähentynyt. Kunta on varautunut vastaanottamaan paluumuuttajia suurten ikäluokkien eläkkeellesiirtymisen yhteydessä luomalla kotona asumista ja omatoimisuutta tukevan ikäihmisten vanhuuspolitiikan. Kunnan elinkeinoelämässä alkutuotannolla on merkittävämpi osuus kuin yleensä Suomen kunnissa. Rymättylä tunnetaan varhaisperunastaan, kalatuotteistaan ja koristekasveistaan. Jatkuvasti kasvava pieni ja keskisuuri yritystoiminta on alkutuotantoa jalostavaa ja erityisesti saaristoon soveltuvaa. Matkailu elinkeinona on kehittynyt merkittäväksi. Röölän satama-alue ja Aaslalle rakennettu elämysmatkailun keskus toimivat monipuolisina matkailutukikohtina, minkä lisäksi hyvin organisoitu ohjelmallinen maatilamatkailu on kysyttyä. Perinteiset kyläyhteisöt ovat saaneet lisää elinvoimaa. Eri ikäiset kyläläiset tukevat toisiaan. Jokaisella kylällä on oma kyläasiamiehensä, joka pitää yhteyttä kunnan kehityksestä vastuussa olevaan tulevaisuuslautakuntaan. 5 TOIMINNAN PAINOPISTEET Painopistealueet ovat kunnan strategiassa niitä toiminnallisia asiakokonaisuuksia, joihin kunta lähitulevaisuudessa panostaa sekä henkisiä että aineellisia voimavaroja. Rymättylän kunnanvaltuusto on kokouksessaan päättänyt, että Rymättylän strategian tarkistamisen yhteydessä tarkastellaan erityisinä painopistealueina asuinkuntapolitiikkaa, elinkeinopolitiikkaa, lasten ja nuorten hyvinvointia sekä kunnan taloutta. Vanhustenhuoltoa ei ole asetettu tässä omaksi painopistealueeksi vaan Rymättylän kunnanhallituksen hyväksymä vanhustenhuollon ja terveyspalvelujen kehittämisen raportti toimii omana strategiana kunnan strategian rinnalla. Ikääntymisen mukanaan tuomia haasteita on sijoitettu soveltuvin osin kunnan muihin painopistealueisiin.
7 6 6 TAVOITTEET JA TOIMINTA PAINOPISTEALUEITTAIN 6.1 Asuinkuntapolitiikka Lähtökohdat VAHVUUDET Tontteja on Saariston omaleimaisuus Kaupunkikeskusten läheisyys. Turvallinen maaseutuympäristö Väestö tuntee toisensa Koko kylä kasvattaa ja tukee/hoivaa/pitää Huolta Monipuolinen elinkeinorakenne Kesäpitäjä MAHDOLLISUUDET Teollisuustontit Kunnan sijainti Kesäpitäjä Väljät tontit Vuokratontit Kesäasuntoja talvikäyttöön Rymättylä 2010: Kunnassa on saatu aikaiseksi eri ikäisten asukkaiden asumisen, elämisen ja luonnon sopusointu. Rakentaminen tapahtuu kunnassa hyväksyttyihin yleiskaavoihin perustuen. Kunnan kiinteistöt ja yleiset alueet on hoidettu asianmukaisesti. Rymättylän julkisuuskuva on myönteinen ja kunnan markkinointi toimii tehokkaasti. Kunnassa on tarkoituksenmukaiset, laadukkaat peruspalvelut ja ne ovat lähellä käyttäjiä. Kuntalaisilla on mahdollisuus osallistua kunnan päätöksentekoon ja toimintaan lähidemokratian periaatteiden mukaisesti. Kunnan tiestö ja liikennejärjestelyt ovat kunnossa. Toimenpiteet ja toimintaperiaatteet : - Hankitaan kunnalle raakamaata asemakaavoitusta varten. - Käytetään valtuustokausittain tarkistettuja osayleiskaavoja kunnan alueiden käytön yleisinä kehittämisvälineinä. Kuntakeskukset suunnitellaan detaljikaavoilla. - Kaavoitetaan ja rakennetaan ainoastaan hyvin ympäristöön sopeutuvia pientaloalueita. - Vaikutetaan aktiivisesti eri tahoihin kunnan tieyhteyksien parantamiseksi sekä kehitetään kunnan tieverkostoa ja parannetaan tiestön laatua tukemalla yksityistiekuntia kunnan tieavustuksilla. - Lisätään työntekijöitä vanhustenhuollon avopalveluihin ja kannustetaan yksityisen hoivapalvelun kehittymistä ja kiinnitetään huomiota vanhusten itsenäistä asumista tukeviin perusparannuksiin sekä kehitetään palveluasuntomuotoista asumista. - Turvataan riittävä erityisopetus omassa kunnassa sekä pidetään luokkakoot inhimillisinä ja huolehditaan siitä, että koulutilat ja opetusvälineet ovat riittävät sekä kehitetään kunnan kirjastoa monipalvelupisteenä kuntalaisten tapaamispaikaksi. - Määritellään peruspalvelut ja niiden laatukriteerit (sisältää myös liikenteen).
8 7 - Markkinoidaan kuntaa aktiivisesti asuinkuntana ja valmistellaan Tervetuloa rymättyläläiseksi paketti, joka sisältää mm. Rymättylässä tarjottavat palvelut (myös yksityiset). - Teetätetään viihtyvyyden lisäämiseksi yleisten alueiden osalta parannussuunnitelma ja toteutetaan suunnitelmaa välittömästi. - Valmistellaan laajat ympäristökysymykset yhdessä naapurikuntien ja muiden sidosryhmien kanssa. 6.2 Elinkeinopolitiikka Lähtökohdat VAHVUUDET Ainutlaatuinen saaristo Omaleimaisuus Kaupunkien läheisyys Monipuolinen elinkeinorakenne Erikoisviljely Turvallinen elinympäristö MAHDOLLISUUDET Matkailun kehittäminen Maatalouden erikoistuminen Liikenneyhteyksien parantaminen Seutukunnallinen yhteistyö Kalastus, jalostus Asuinkuntapolitiikka Rahastokauden mahdollisuudet Rymättylä 2010: Kunnan työpaikkaomavaraisuus on 75 prosenttia. Kunnan maaseutu saaristo-osineen on säilynyt elinvoimaisena. Rymättylä tunnetaan laajalti matkailupitäjänä ja erikoistuotteistaan. Liikenneyhteydet ovat kunnossa. Osa keskiasteen opinnon suorittaneista saa valmistuttuaan työpaikan Rymättylästä. Kunnalla on ajan tasalla oleva elinkeinopoliittinen ohjelma. Toimenpiteet ja toimintaperiaatteet : - Parannetaan liikenneyhteyksiä (tehokas yhteistyö tieviranomaisiin päin). - Valmistellaan 2010-strategiaan perustuva elinkeinopoliittinen ohjelma, jossa tarkastellaan mm. - kunnan markkinointia, - tonttitarjontaa, - yrittäjyyskasvatusta kouluissa, - seutukunnallista yhteistyötä ja verkostoitumista, - yritystoiminnana edellytyksiä, - saaristoon sopivan, ympäristöystävällisen pk-yritystoiminnan saamista kuntaan, - maatalouden ja kalastuselinkeinojen kehittämistä (mm.liitännäiselinkeinot/tuotteiden jatkojalostus/hoivapalvelut). - Kehitetään matkailua kiinnittämällä huomiota mm. - yhteismarkkinointiin osallistumiseen ja internetin hyödyntämiseen, - Röölän satama-alueen kehittämiseen (asemakaava, EU-tuet), - Kirkonkylän venesataman kehittämiseen (Kirkkolahden yleissuunnitelman päivittäminen/toteuttaminen), - Aaslan elämysmatkailun kehittämiseen,
9 8 - maatilamatkailun kehittämiseen. - Edistetään eri tukimuotojen hyödyntämistä ja yhteistyötahojen tunnetuksi tulemista 6.3 Lasten ja nuorten hyvinvointi Lähtökohdat VAHVUUDET Turvallinen ja hyvä elinympäristö yhteisön koko sopiva tunnettavuus Hyvä päivähoito ja tuettu kotihoito perhepäivähoito päiväkoti iltapäiväkerho kuntalisä; kotihoito ja yksityinen hoito Hyvä koulu Lasten monipuoliset harrastusmahdol- Lisuudet myös kirkonkylän ulkopuolella nuorisojärjestöt, muut järjestöt ja yhteisöt liikuntajärjestöt vapaa-aikatoimi Luonto; erilaiset elementit: vesi, metsä, Kalliot, väljää ja puhdasta Rymättyläläisillä nuorilla arvot kohdallaan MAHDOLLISUUDET Kaikki lasten ja nuorten asialle järjestöt; yhteistyö kunta; kaikki hallintokunnat ja viranhaltijat Kasvatus tulevaisuuteen projekti Vanhemmat rupeavat jälleen vanhemmiksi Yhteistyö kaikki kaikkien kanssa ja alueellinen yhteistyö muiden kuntien kanssa Kuntastrategia: lapset ja nuoret mukaan suunnittelemaan Kaavoitus Yrittäjyyskasvatus kouluissa Rymättylä 2010: Rymättyläläinen nuori on toista ihmistä kunnioittava, toisten omaisuutta ja omaa elinympäristöään arvostava ihminen. Rymättyläläiset lapset ja nuoret ovat aikuiseksi kasvaessaan muodostaneet kunnasta myönteisen asuinkuntakuvan. Kunnan perhekulttuurissa on omaksuttu aikaa lapselle periaate. Kunnan päivähoito toteutuu monipuolisena, eri vaihtoehtoja valinnanvapauksia sisältävänä. Kunta toimii lasten ja nuorten asioissa läheisessä yhteistyössä ns. kolmannen sektorin ja seurakunnan kanssa olemassa olevat resurssit tehokkaasti hyödyntäen. Kunnan nuorisolla on käytettävissä viihtyisä aikuisten valvoma nuorisotila. Toimenpiteet ja toimintaperiaatteet : palkataan koulukuraattori/perhetyöntekijä tuetaan vanhemmuutta jatketaan Rymättylä-lisän myöntämistä
10 9 säilytetään monipuoliset päivähoitopalvelut ja huomioidaan erityislapset eri sukupolvien yhteistyötä kehitetään; päivähoitopappa, esikoulumummo, adoptoitu lapsenlapsi jne kehitetään ekologista ajattelua kunnassa järjestämällä esim. teemavuosia ehkäistään ilkivaltaa hoitamalla ympäristö hyvin otetaan luonto huomioon kaikessa toiminnassa järjestetään koululaisille iltapäivätoimintaa. luodaan toimiva suhde ala-asteen ja yläasteen välille saadaan osa seitsemännen luokan kursseista Rymättylään otetaan yläasteikäiset mukaan suunnitteluun luodaan nuorisolinkki nuorten ja päättäjien välille tehdään nuorten ja lasten kyselyjä ja haastatteluja tarpeen mukaan tehdään tiivistä yhteistyötä eri tahojen välillä ja aloitetaan sosiaalitoimen, vapaa-aikatoimen ja koulutoimen yhteiset kuukausipalaverit tehdään liikennejärjestelyillä ja suunnittelulla liikkuminen turvalliseksi 6.4 Kunnan talous ja henkilöstö Rymättylä 2010: Vuosikate positiivinen. Verotusperusteet ovat maan keskimääräisessä tasossa. Velkaantumistaso on alle maan kaikkien kuntien keskiarvon. Maksuvalmius on hyvä. Investoinnit toteutetaan suunnitelmallisesti. Kunnan henkilöstö on osaavaa ja työhönsä motivoitunutta. Henkilökunnan määrä on mitoitettu riittäväksi tuotettavien palvelujen määrään nähden. Kunta huolehtii henkilöstöstään. Toimenpiteet ja toimintaperiaatteet : - Tarkistetaan maksujen ja taksojen taso vuosittain. - Panostetaan verotulojen lisäämiseksi asuinkuntapolitiikkaan ja elinkeinojen kehittämiseen suunnitellulla tavalla. - Hyödynnetään kunta-alan uuden palkkausjärjestelmän uudistamisen aikana kertyneitä tietoja esimerkiksi koulutuksen suunnittelussa ja pelisääntöjen luomisessa. - Pidetään yllä henkilöstön osaamista tarpeellisella koulutuksella. - Mahdollistetaan työntekijöiden hakeutuminen koulutukseen, josta saa valmiuksia kehittää omaa työtään. - Huolehditaan siitä, että kunnan koko henkilöstö tulee työkykyä ylläpitävän toiminnan piiriin. - Kannustetaan henkilöstöä omatoimiseen fyysisen ja henkisen kunnon ylläpitoon. - Suhtaudutaan henkilöstöön voimavarana, ei yksin menoeränä. - Selvitetään sektoreittain henkilömäärän riittävyys tuotettaviin palveluihin nähden.
Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja
Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion
LisätiedotKuntastrategia Kh Liite 8 ( 105) Kv Liite 1 ( 23)
Kuntastrategia 2019-2025 Kh 20.5.2019 Liite 8 ( 105) Kv 10.6.2019 Liite 1 ( 23) Ihmisen kokoinen Marttila 2000 Asukasta 100 Työntekijää 11 Esimiestä 220 Yritystä 530 Työpaikkaa 41 Yhdistystä Kuntastrategia
LisätiedotRistijärven kuntastrategia
Ristijärven kuntastrategia 2018-2030 Johdanto Kuntastrategiassa esitetään Ristijärven kunnan tavoitteet kaudelle 2018-2030. Kuntastrategian tavoitteet tarkennetaan vuosittain arvioitaviksi toimenpiteiksi
LisätiedotPÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN
PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on
LisätiedotKUNNAN VISIO JA STRATEGIA
KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA
LisätiedotKuntastrategia
Kuntastrategia 2018-2021 Olemme nuorekas ja uudistuva kunta Luontoa, palveluita, yrittäjyyttä kaikki kätevästi liikenneyhteyksien varrella. Liperissä kaikki tarvittava on luonnollisesti lähellä kolmessa
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS
MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.
NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät
LisätiedotMYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020
Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten
LisätiedotVaalan kuntastrategia 2030
Vaalan kuntastrategia 2030 Mikä on kuntastrategia? Kuntastrategiassa kunnanvaltuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Strategisen suunnittelun tarkoituksena on etsiä
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö
LisätiedotKosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta
Kosken Tl kunnan strategia 2014-2020 - Koski Tl älykäs kunta Koski Tl on kehittyvä kunta maaseudun rauhassa suurten pääkeskusten lähellä. Kunnassa on vireä keskustaajama sekä runsas tonttitarjonta. Koski
LisätiedotKUNTASTRATEGIA
KUNTASTRATEGIA 2018 2021 Arvot IHMISLÄHEINEN VASTUULLINEN AKTIIVINEN Visio KARSTULA ON ELINVOIMAINEN KUNTA, JOSSA IHMISTEN ON HYVÄ ELÄÄ JA YRITYSTEN MENESTYÄ! Palvelut ja hyvinvointi IHMISTÄ LÄHELLÄ Karstunen
LisätiedotMAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö
LisätiedotPORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS
PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ
LisätiedotElinkeinopoliittinen ohjelma
Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa
LisätiedotSulkavan elinvoimastrategia
Sulkavan elinvoimastrategia 2018-2021 Johdanto Elinvoimastrategia on osa Sulkavan kunnan kuntastrategiaa, ja se luo toimintalinjat Sulkavan elinvoiman kehittämiseen. Sulkavan kunnan elinvoima riippuu oleellisesti
LisätiedotJOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.
JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan
LisätiedotSulkavan elinvoimastrategia
Sulkavan elinvoimastrategia 2018-2021 Johdanto Elinvoimastrategia on osa Sulkavan kunnan kuntastrategiaa, ja se luo toimintalinjat Sulkavan elinvoiman kehittämiseen. Sulkavan kunnan elinvoima riippuu oleellisesti
LisätiedotKosken Tl kunnan strategia Koski Tl yhteisöllinen kunta
Kosken Tl kunnan strategia 2020-2026 - Koski Tl yhteisöllinen kunta Koski Tl on kehittyvä kunta maaseudun rauhassa suurten pääkeskusten lähellä. Kunnassa on vireä keskustaajama sekä runsas tonttitarjonta.
LisätiedotTaivassalo 2020 Paremppa arkki!
Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalon kunnan arvot, visio ja strategia Taivassalon kunta Kv strategiaseminaarit 6.5.2013, 24.9.2013 Kh 4.11.2013 Kv 11.11.2013 - Mut sellaista piti varsinaisesti sanoa,
LisätiedotSAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä
SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE 2018 2021 Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä SISÄLLYS S. 2-3 S. 4-5 S. 6-7 S. 8-9 S. 10-11 S. 12-13 Yleinen strateginen päämäärä Visio
LisätiedotKaupunginvaltuusto
Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä
LisätiedotPirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA
Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.
LisätiedotPyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia
Pyhäjoella virtaa 2030 Pyhäjoen kuntastrategia Toimintaympäristömme VAHVUUDET 1. Hanhikivi 1-investoinnit alueelle ja liikenneyhteyksiin 2. Kunnan talous on vakaa 3. Hyvät ja toimivat peruspalvelut 4.
LisätiedotPOLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4
POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle
LisätiedotNordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa
Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät
LisätiedotMAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2011-2024 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2011 2024 1 (4) JOHDANTO Strategia kattaa kuluvan valtuustokauden lopun ja kolme seuraavaa valtuustokautta. Tavoitteena
LisätiedotJUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA
JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA SISÄLTÖ Visio 2017 2 Päästrategia 3 Painopistealueet Painopistealueiden kehityssuunnitelmat 4 5-9 VISIO 2017 Itsenäinen Juuka- parasta Pielistä Visio tarkoittaa mm. - avaraa
LisätiedotKASKISTEN KUNTASTRATEGIA 2025 KASKISTEN KAUPUNKISTRATEGIA
KASKISTEN KAUPUNKISTRATEGIA KASKISTEN KUNTASTRATEGIA 2025 Kaupunkistrategiatyöryhmä elo-syyskuu 2018 Kaupunginhallitukselle esittely 25.9.2018 Asukas- ja yrittäjätilaisuus 28.1.2019 Kaupunginhallitus 5.3.2019
LisätiedotTUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI
TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei
LisätiedotMenestys rakennetaan sydämellä ja elinvoimalla. Laukaan kunnan strategia
Menestys rakennetaan sydämellä ja elinvoimalla. Laukaan kunnan strategia 2017 2021 SISÄLTÖ 4 Arvot 6 Slogan 8 Strategiakartta Missio Visio Strategia 10 Kärkiteemat Laukaassa 14 Tavoitteet, seuranta & mittaaminen
LisätiedotLiikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio
Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos 1/3 Kuntatalouden paineet
LisätiedotHYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ
HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA 13.1.2017 SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ MITÄ TEEMME TÄNÄÄN? Riskienhallinnan vaihe 3 seuranta ja raportointi Riskienhallinnan vaihe 2 operatiivinen
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Kaupunginhallitus 27.11.2017 Kaupunginvaltuusto 4.12.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki VETOVOIMA JA KASVU TOIMIVA KAUPUNKIYMPÄRISTÖ JA RAKENTAMINEN Strategiset
LisätiedotKUNTASTRATEGIA
KUNTASTRATEGIA 2017 2021 KUNTASTRATEGIA KUNNAN TOIMINNAN OHJENUORANA MERKITYS JA OHJAUSVAIKUTUS Kuntalain (410/2015) 37 :n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan
LisätiedotLAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN
LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.
LisätiedotKunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö
Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan
LisätiedotKUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65
KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii
LisätiedotHallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.
TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan
LisätiedotLUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS
LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja
LisätiedotKAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå
KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin
LisätiedotNurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset
Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla
LisätiedotIISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010
IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 KAUPUNGIN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT perusturvallisuus tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus asiakaslähtöisyys omatoimisuus ja lähimmäisenvastuu avoimuus ympäristön kunnioitus
LisätiedotSYDÄMELLÄ JA ELINVOIMALLA
Menestystarina rakennetaan SYDÄMELLÄ JA ELINVOIMALLA Laukaan kunnan strategia 2017 2021 Sisältö 1 Arvot 2 Slogan 3 Strategiakartta Missio Visio Strategia 4 Strategian kärkiteemat Laukaassa 5 Seuranta &
LisätiedotLOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1
LOIMAAN JUTTU 2020 + Strategian uudistaminen / päivitys 2017- Kh 14.8.2017 oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 Strategia-uudistaminen/päivitys 2017- Uusi valtuustokausi 1.6.2017 2020 Sote-uudistus
LisätiedotKittilä puhdasta kultaa. Kittilän kuntastrategia Kittilän kunnanvaltuusto
Kittilä puhdasta kultaa Kittilän kuntastrategia Kittilän kunnanvaltuusto 20.8.2018 Kittilän kuntastrategia Kittilän kunnanvaltuusto hyväksyi Kittilän kuntastrategian 20.8.2018 Kyseessä on kunnan ensimmäinen,
Lisätiedotkuntastrategia Ilomantsi idässä - turvallinen ja yritteliäs hyvien yhteyksien paikka, jossa on ilo elää ja tehdä työtä
Ilomantsi idässä - turvallinen ja yritteliäs hyvien yhteyksien paikka, jossa on ilo elää ja tehdä työtä Yritteliäisyyttä Yhteyksiä Turvaa Työtä Ilomantsi vuonna 2030 Ilolla idästä VISIO 2 Painopisteet
LisätiedotPYHÄJOEN MAANKÄYTTÖSTRATEGIA JA MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA, päivitys
PYHÄJOEN MAANKÄYTTÖSTRATEGIA JA MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA, päivitys 1 Lähtökohdat Pyhäjoelle on laadittu maankäyttöstrategia ja toteuttamisohjelma vuonna 2010. Tämän jälkeen vuonna 2011 Fennovoima
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotInkoo 2020 18.6.2015
Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut
LisätiedotKuhmoisten kunnan strategia Kuhmoinen -Pirkanmaan Portti Päijänteelle-
Kuhmoisten kunnan strategia 2017-2021 Kuhmoinen -Pirkanmaan Portti Päijänteelle- Johdanto Kuhmoisten kuntastrategia on suunnitelma kunnan tulevaisuudesta. Kuntastrategia on kunnanvaltuuston ja kuntalaisten
LisätiedotIHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020
IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti
LisätiedotAlavieskan kuntastrategia
Alavieskan kuntastrategia 2018-2021 26.4.2018 1 Johdanto Uusi kuntalaki tuli voimaan 1.5.2015. Kuntastrategiasta tuli kunnille pakollinen. Kuntastrategiaa koskevat säännökset tulivat sovellettavaksi 1.6.2017
LisätiedotRuoveden kuntastrategia 2021
Ruoveden kuntastrategia 2021 Toiminnan ja tulosten parantaminen Monikäyttöinen toimintaympäristö Mahdollistava maankäyttö Luonto- ja kulttuurimatkailu Yrittäjät HYVÄN ARJEN ELÄMÄ VIIHTYISÄ RUOVESI! Osaava
LisätiedotVihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva
Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista
LisätiedotPertunmaan kunnan strategia
Pertunmaan kunnan strategia 2019 2023 2019 PERTUNMAAN KUNTASTRATEGIA 2019 2023 KUNNAN VISIO 2023 Koko perheen Pertunmaa - yhteisöllinen ja yritysystävällinen PISTE! KEHITYKSEN POLKU Lapset ja nuoret Hyvinvointi
LisätiedotKUNNAN VISIO 2025 STRATEGIA. 1. Elinkeinot
KUNNAN VISIO 2025 Alavieska on elinvoimainen ja virkeä asumis- ja työpaikkakunta kahden naapurikaupungin vaikutuspiirissä. Se on noin 3000 asukkaan kotikunta, joka tarjoaa asukkailleen hyvät peruspalvelut,
LisätiedotNurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia
Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet
LisätiedotKuntastrategia Kuva: Tiia Heimonen, Lemi
Kuntastrategia 2025 Kuva: Tiia Heimonen, Lemi KUNNAN TEHTÄVÄ Hyvinvointi ja elinvoima SUUNTA: PIENESTÄ ISOKSI Lemi on hyvä paikka asua pienestä isoksi. Laadukkaita palveluja on tarjolla vauvasta vaariin.
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN STRATEGIA
UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA #UKI2O3OO Tavoitteena 20300 asukasta vuonna 2030 Oikeenlaista kemiaa korostaa uusikaupunkilaista asukasnäkökulmaa ja yhteisöllisyyttä. Autotehtaan ja muiden yritysten työpaikkojen
LisätiedotLapinlahden kuntastrategia 2011-2017
Lapinlahden kuntastrategia 2011-2017 visiona Elinvoimainen Lapinlahti 2025 Khall 7.3.2011 Lapinlahti ja Varpaisjärvi 2010 Nykytilanteen vahvuudet Maantieteellinen sijainti. Hyvät julkiset palvelut ja niiden
LisätiedotVIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus
VIRTAIN KAUPUNGIN Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu 2016 1. VIRROILLA VÄLITTYY POSITIIVINEN MIELIKUVA YRITTÄMISESTÄ JA ASUMISESTA. 2. VIRTAIN KAUPUNKISEUTU NÄYTTÄYTYY KIINNOSTAVANA ULKOPAIKKAKUNTALAISILLE.
LisätiedotVastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia
Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET
LisätiedotKIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008
KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.
LisätiedotArvomme ovat. Yhteistyökykyisyys Palveluhenkisyys Avoimuus
Jämsän tarina 2035 Arvomme ovat Yhteistyökykyisyys Palveluhenkisyys Avoimuus 2 Visio 2035 Jämsä Himoittu osaamisen, yrittämisen ja matkailun kaupunki 3 Toiminta-ajatus Jämpsän aktiiviset äijät ja ämmät
LisätiedotALUEELLINEN VETOVOIMA
ALUEELLINEN VETOVOIMA Antti Mykkänen 6.11.2017 Oulussa 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö - Veli Pelkonen 2 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö 4 6.11.2017
LisätiedotKUNTASTRATEGIA VIIHTYISÄ, TURVALLINEN JA ELINVOIMAINEN SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA
KUNTASTRATEGIA 2017- SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA KUNTASTRATEGIA 2017- Tahtotilana on, että Sonkajärvi on ihmisille ja yrityksille viihtyisä, turvallinen ja elinvoimainen asuin- ja toimintaympäristö.
LisätiedotPerustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina
Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,
LisätiedotSosiaalilautakunta 4.2.2004 16
1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.
LisätiedotToholammin kuntastrategia 2016-2020
Toholammin kuntastrategia 2016-2020 1. LÄHTÖKOHTA Lamppilaisen strategian tavoitteena on varmistaa itsenäisen kunnan elinkelpoisuus. Väestön ikääntyminen tulee vaikuttamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden
LisätiedotTERVO 2025 KUNTASTRATEGIN TARKISTAMINEN
TERVO 2025 KUNTASTRATEGIN TARKISTAMINEN Tervon kuntastrategian lähtökohdista Tervon kuntastrategia hahmottaa kunnan halutun tulevaisuuden kuvan, painopisteet ja päämäärät. Kuntastrategia on johtamisen
LisätiedotTaipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016
Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,
LisätiedotEURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto /84
EURAN KUNTASTRATEGIA 2020 voimaan 1.9.2016 Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto 4.12.2017/84 Kuntastrategia Kuntalaki (410/2015) 37 Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää
LisätiedotSTRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT
MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla
LisätiedotAikaansaavuutta kuntalaisten hyväksi! Kangasniemen kuntastrategia
Aikaansaavuutta kuntalaisten hyväksi! Kangasniemen kuntastrategia 2017-2021 KUNTASTRATEGIA MISTÄ SIINÄ ON KYSE? ELÄVÄ ASIAKIRJA Strategia on kunnan pitkän aikavälin kehittämissuunnitelma, jota pidetään
LisätiedotROHKEASTI UUDISTUVA KOKKOLA KOKKOLAN KAUPUNGIN STRATEGIA
ROHKEASTI UUDISTUVA KOKKOLA KOKKOLAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2018 2021 1 SOPIVASTI LÄHELLÄ Asukaslähtöisyys > Kaupungin palvelut sopivasti asukkaiden lähellä Kehitämme palveluita vastaamaan asukkaiden tarpeita,
LisätiedotHankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja
Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja 4.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotKaupunkistrategia
Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia
LisätiedotUNELMISTA NUUKAILEMATTA.
UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat
LisätiedotTHL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumiseen varautuminen kunnissa THL 12.3.2018 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2016 lopussa STM ja
LisätiedotELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030
ELINVOIMAOHJELMA 2018-2021 Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030 Elinvoimaisen kunnan teesit Hausjärven elinvoimaohjelma on laadittu elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittämiseksi yhdessä yrittäjien
LisätiedotMaaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö
Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin
LisätiedotTAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012
Sivu 1 / 5 Janakkalan Keskustan, Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden yhteinen TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 1. JANAKKALA on elinvoimainen, elämänmyönteinen, kasvava, yhtenäinen,
LisätiedotKysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.
Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen
LisätiedotLoimaan strategia , Tulevaisuus-/strategiatyöryhmä Tuuli Tarukannel
Loimaan strategia 1.10.2018, Tulevaisuus-/strategiatyöryhmä Tuuli Tarukannel 1 Aikataulu 16.4. valtuustoseminaari I 13.6. yhteistyön aloituskokous ELOKUU Tulevaisuus-/strategiatyöryhmä I, 7.8.2018 SYYSKUU
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset
Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän
LisätiedotAinutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään
2016 Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään atuinen Lappajä Visio: Lappajärvi on asukkaistaan välittävä turvallinen ja viihtyisä asuinkunta. Arvot: Lappajärvi on yhteistyöhön valmis itsenäinen
Lisätiedotämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet
ämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet Visio, toiminta-ajatus ja arvot Talousarvio ja toimintasuunnitelma Kunkin strategisen kärkitavoitteen suunnitelmien laatimisesta
LisätiedotMe teemme yhdessä Uutta Tuusulaa! Hyvinvointiseminaari Arto Lindberg
Me teemme yhdessä Uutta Tuusulaa! Hyvinvointiseminaari Arto Lindberg 3.10.2017 3. Tulevaisuuden kunnan kysymystä: Mistä tulemme? Missä olemme? Mihin haluamme mennä? Hallitus päätti neuvottelussaan 5.7.2017,
LisätiedotKIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012
KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.
LisätiedotMuhoksen kunnan elinvoimaohjelma 2025
Muhoksen kunnan elinvoimaohjelma 2025 Kehyskuntien elinvoima- analyysin 2015-2018 vahvuudet Muhoksella Väestön keski- ikä (38,7)valtakunnan (42,7)keskitasoa matalampi. Syntyvyys 11,9 lasta/ 1000 asukasta
LisätiedotPOLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/5
POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/5 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle
LisätiedotPOKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma
POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi
LisätiedotLeppävirran kuntastrategia 2010. Kunnanhallitus 20.2.2006
Leppävirran kuntastrategia 2010 Kunnanhallitus 20.2.2006 Sisältö VISIO TOIMINTA-AJATUS PÄÄSTRATEGIA Strategiat ELINKEINO ASUINKUNTA PALVELU HENKILÖSTÖ TALOUS VISIO Leppävirran kunta tarjoaa kasvavalle
LisätiedotSeutukierros. Kuhmoinen
Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7
LisätiedotLoimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI
Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku
LisätiedotLIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa
strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten
LisätiedotAlueiden kilpailukyky 2011
Valtakunnalliset sekä taustamuuttujakohtaiset tulokset 1 Kuinka paljon seuraavat tekijät vaikuttivat/vaikuttavat yrityksenne sijaintiin ja toimintaedellytyksiin alueella? Kaikki vastaajat, n=1280 Yritykselle
LisätiedotMIKKELIN STRATEGIA Yhdessä teemme Saimaan kauniin Mikkelin
Kaupunginhallitus 8.1.2018 Liite 1 7 MIKKELIN STRATEGIA 2018-2021 Yhdessä teemme Saimaan kauniin Mikkelin Strategisesta ajattelusta käytännön tekoihin Miten teemme yhteisestä visiosta totta? Arvokirjan
Lisätiedot