II RISKIKARTOITUS JUANKOSKI MUSTANHARJU II-LUOKAN POHJAVESIALUE

Transkriptio

1 II RISKIKARTOITUS JUANKOSKI MUSTANHARJU II-LUOKAN POHJAVESIALUE SKVSY SAVO-KARJALAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY

2 SISÄLLYSLUETTELO MUSTANHARJUN POHJAVESIALUE GEOLOGIA JA HYDROGEOLOGIA POHJAVEDEN LAATU POHJAVEDEN HAVAINTOPUTKET POHJA VESIMUODOSTUMASTA SUORAAN RIIPPUVAISET PINTAVESI- JA MAAEKOSYSTEEMIT MUSTANHARJUN MAANKÄYTTÖ- JA KAAVATILANNE MUSTANHARJUN POHJAVESIALUEELLA SIJAITSEVAT RISKITOIMINNOT, NIIDEN ARVIOINTI JA TOIMENPIDESUOSITUKSET ASUTUS Öljysäiliöt Maalämpökaivot Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot LIIKENNE JA TIENPITO Tiestö, liikennemäärät ja tienpito Liukkauden torjunta ja pohjaveden kloridipitoisuudet Vaarallisten aineiden kuljetukset YRITYSTOIMINTA Pohjavesialueella sijaitsevat ympäristölupavelvolliset yritykset MAA-AINESTEN OTTO Maa-aineslupamenettely ja pohjavesialueella sijaitsevat ottoalueet POSKI projektissa luokitellut alueet SOKKA MAA- JA METSÄTALOUS MUUNTAMOT PILAANTUNEET TAI MAHDOLLISESTI PILAANTUNEET MAA-ALUEET ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS POHJAVETEEN LÄHTEET... 8 KARTAT Kartta 1. Yleiskartta 1: Kartta 2. Mustanharjun pohjavesialue, kallioperäkartta Kartta 3. Mustanharjun pohjavesialue, maaperäkartta Kartta 4. Mustanharjun pohjavesialue, pohjaveden havaintoputket, virtaussuunnat 1

3 Mustanharjun pohjavesialue Mustanharjun pohjavesialue sijaitsee Juankosken ja Rautavaaran rajalla noin 2,5 km Säyneisen keskustaajamasta koilliseen. Pohjavesialueen eteläisin osa rajoittuu Suuri-Säyneiseen, itäosa Suuri-Valkeiseen, pohjoisin osa Myllypuroon, länsiosa Mustanlampeen ja Pieni-Valkeiseen ja lounaisosa Nuottisuohon. 1.1 Geologia ja hydrogeologia Juankosken Mustanharjun pohjavesialue on vedenhankinnan soveltuva II-luokan pohjavesialue. Alueen kokonaispinta-ala on noin 0,97 km 2, josta pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on noin 0,57 km 2. Alueen arvioitu antoisuus on 562 m 3 /d, kun sadannasta imeytyy 60 % pohjavedeksi. Mustanharjun pohjavesialueen muodostaa kapea, jyrkkäreunainen Mustaharjun ns. syöttöharju ja siihen eteläosassa liittyvä (Valkeisenkankaan) laakea delta noin tasossa +140 m mpy. Materiaali syöttöharjussa on karkeaa kivistä soraa. Deltan materiaali on hiekkavaltaista. Pieni- Valkeisesta ja Mustanlammesta saattaa imeytyä vesiä harjuun. Muodostuvat pohjavedet purkautuvat Suuri-Valkeiseen ja Säyneiseen. Mustanlampi purkaa vesiään myös Myllypuron suuntaan. Alueen käyttökelpoisuus vedenhankintaan on hyvä. Mustanharjun pohjavesialueen pituus on noin 2 kilometriä Suuri-Säyneisen rannalta Myllypuroon. Pohjavesialue on leveimmillään 950 metriä Valkeisenkankaan kohdalla ja kapeimmillaan n.100 metriä pohjavesialueen pohjoisosassa Rautavaaran/Juankosken rajalla. Kallioperä Mustanharjun kallioperä on esitetty kartassa 2. Alueen kallioperä on pääasiassa kiillegneissiä. Pohjavesialueen lounaisosassa kallioperä on kataklastista granodioriittis - tonaliittista gneissiä. Mustanharjun itäosalla kalliopinta on noin 2,5-6 metrin syvyydellä maanpinnantasolta. Valkeisenkankaan eteläosalla kalliopinta on noin 10 metrin syvyydellä maanpinnantasolta. Maaperä Alueen maaperä on esitetty osittain kartassa 3. Mustanharjun alueen maaperä on kivistä soraa ja lievealueiltaan hietaa. Valkeisenkankaan alueen maaperä on pääsoin hiekkaa. Soistuneet alueet pohjavesialueen reunaosissa ovat saraturvetta. Mustanharjun itäosalla maakerroksen paksuus on 2,5 metristä 6 metriin. Valkeisenkankaan eteläosalla maakerroksen paksuus on noin 10 metriä. Pohjavesi Mustanharjun pohjavesialue on akfiverityypiltään delta, antikliininen ympäristöönsä vettä purkava. Pohjavesi virtaa pääosaltaan kaakkoon. Pohjavettä purkautuu Pieni- 2

4 Valkeisesta ja Mustanlammesta saattaa imeytyä vesiä harjuun. Pohjavedet purkautuvat Suuri-Valkeiseen ja Säyneiseen. Mustanlampi purkaa vesiään myös Myllypuron suuntaan. Alueen käyttökelpoisuus vedenhankintaan on hyvä. Pohjaveden laatua tulee tutkia tarkemmin, mikäli alue otetaan vedenhankinta käyttöön. Pohjavesialue on luokiteltu varavedenottoalueeksi. 1.2 Pohjaveden laatu Mustanharjun pohjavesialueen pohjaveden laatua ei ole määritetty. Alueella ei ole riskitoimintoja, joten voidaan olettaa että määrällinen ja kemiallinen tila on hyviä. 1.3 Pohjaveden havaintoputket Mustanharjun pohjavesialueella sijaitsee yksi teräksinen pohjaveden havaintoputki Havaintoputken halkaisija on 32 mm. Pohjaveden havaintoputkea ei ole vaaittu, joten pohjavedenpinnan tasoa ei voi määrittää. Vuonna 2000 suoritetussa mittauksessa pohjavedenpinta oli samassa tasossa maanpinnan tason kanssa. Pohjaveden havaintoputkessa on kierrekorkki. Pohjaveden havaintoputken paikka on esitetty kartassa Pohja vesimuodostumasta suoraan riippuvaiset pintavesi- ja maaekosysteemit Mustanharjun pohjavesialue rajautuu Mustanlampeen, Pieni- Valkeiseen, Suuri- Säyneiseen ja Suuri-Valkeiseen. Pohjavesialueella on Ruutanalampi. Mustanlammen vedenpinnan taso on noin + 129,2 m mpy, Pieni- Valkeisen taso on noin + 129,3 m mpy, Suuri- Valkeisen taso on noin + 116,1 m mpy ja Suuri- Säyneisen taso noin + 115,9 m mpy. Kaikkien vesistöjen vedet ovat ruskeavetisiä, lievästi reheviä ja lievästi happamia. Pohjavesialueen pohjoisosassa on Myllypuro, joka laskee edelleen Kuikkalampeen. 1.5 Mustanharjun maankäyttö- ja kaavatilanne Mustanharjun pohjavesialueella on voimassa Pohjois- Savon maakuntakaava. Kaava on vahvistettu Ympäristöministeriössä Alue on määritetty arvokkaaksi harjualueeksi. 3

5 Taulukossa 1 on esitetty Mustanharjun maankäytön tila ympäristöhallinnon ylläpitämän vuoden 2006 slices aineiston mukaan. Taulukko 1. Maankäyttö Mustanharjun pohjavesialueella (ha/%). Slices2000 aineisto. Pinta-ala (ha) Pinta-ala (%) 57 ha 97 ha Maankäyttöluokka muodostumisalueellalueellalueellalueella pohjavesi- muodostumis- pohjavesi- Taajama-asutus Haja-asutus Loma-asutus Peltoviljely 0 1,1 0 1,1 Metsätalous 55,1 83,3 96,7 85,9 Maa-ainestenotto Vesistöt 1,3 12,9 12,3 13,3 Teollisuus - tai varastoalue Varalla Virkistyskäyttö Kuva 1. Maankäyttö Mustanharjun pohjavesialueella. 4

6 2 Mustanharjun pohjavesialueella sijaitsevat riskitoiminnot, niiden arviointi ja toimenpidesuositukset 2.1 Asutus Öljysäiliöt Mustanharjun pohjavesialueella ei sijaitse öljysäiliöitä. Koska alueella ei ole asutusta eikä muita riskitoimintoja voidaan olettaa ettei alueella ole öljysäiliöitä eikä näin ollen aiheudu riskiä pohjavedelle Maalämpökaivot Alueella ei ole maalämpökaivoja. Ongelmia voivat aiheuttaa lämmönsiirtoaineiden vuodot, pintavesien pääsy pohjaveteen puutteellisesti tiivistettyjen kaivorakenteiden takia, porauksen aiheuttama pohjaveden samentuminen tai pohjaveden eri kerrostumien sekoittuminen keskenään. Tällä hetkellä riskiä ei alueella ole Viemäriverkosto, verkostoon kuulumattomat kiinteistöt ja jätevedenpumppaamot Alueella ei ole asutusta eikä näin olleen viemäreitä. Viemäröinnistä ei aiheudu vaaraa pohjavedelle, koska alueella ei ole viemäreitä. 2.2 Liikenne ja tienpito Tiestö, liikennemäärät ja tienpito Mustanharjun pohjavesialueella sijaitsee vain metsäteitä. Tienpidon ja liikenteen aiheuttamat pohjavesiriskit ovat suurimmillaan vilkkailla pääteillä. Mustanharjun alueella ei ole vilkasta liikennettä, joten siitä ei aiheudu vaaraa pohjavedelle. 5

7 2.2.2 Liukkauden torjunta ja pohjaveden kloridipitoisuudet Savo- Karjalan tiehallinnon (nykyisin Pohjois- Savon ELY-keskus) toimintasuunnitelman mukaan tärkeät vilkkaat päätiet pidetään sulana tai niillä on pitävä talvikeli. Muilla pääteillä ja vilkkaimmilla seutu- ja yhdysteillä on pitävä talvikeli, mutta teillä esiintyy ajoittain liukkautta. Muilla teillä peruskelinä on välttävä talvikeli, jolloin turvallinen liikkuminen teillä vaatii ajonopeuden alentamista. Pääasiassa pohjavesialueilla sijaitsevilla suolattavilla teillä liukkaudentorjuntaan käytetään syksyllä ja keväällä kalsiumkloridia ja talvella natriumkloridia. Sorateillä mahdollisesti tarvittavaan pölynsidontaan käytetään kalsiumkloridia. Savo-Karjalan tiepiiri on pyrkinyt vähentämään teiden talvisuolausta useilla tieosuuksilla, mutta joillakin tieosuuksilla talven aikana tiesuolausta lisätään teiden hoitotasovaatimusten kiristymisen takia. Mustanharjun pohjavesialueella ei sijaitse suolattavia teitä Vaarallisten aineiden kuljetukset Suurimmat riskit pohjavesille valtatiellä tapahtuviin vaarallisten aineiden kuljetuksiin, ja niiden mahdollisiin suistumisonnettomuuksiin. Öljyn ja muiden vaarallisten aineiden kuljetukset aiheuttavat onnettomuustilanteissa riskin pohjavesille. Vaarallisten aineiden kuljetuksissa riskiä aiheuttavia aineita ovat polttoainehiilivedyt ja niiden lisäaineet sekä erilaiset kuljetettavat kemikaalit. Mustanharjun pohjavesialueella ei kuljeteta vaarallisia aineita, joten riskiä pohjaveden pilaantumiselle ei aiheudu. 2.3 Yritystoiminta Pohjavesialueella sijaitsevat ympäristölupavelvolliset yritykset Pohjavesialueelle sijoittuneen teollisuuden tulee kaikissa toimissaan huomioida pohjaveden pilaantumisvaara. Yritysten ympäristönhallintajärjestelmissä tulee ottaa huomioon myös pohjavesiriskit ja niihin varautuminen. Teollisuuden päästöjen pohjavedelle aiheuttaman riskin suuruuteen vaikuttaa mm. maaperä- ja pohjavesiolosuhteet, maaperään joutuneen kemikaalin myrkyllisyys ja vesiliukoisuus. Mustanharjun pohjavesialueella ei ole voimassa yhtään ympäristölupaa eikä alueella ole yritystoimintaa. Alueella ei ole pohjaveden pilaantumisriskiä aiheuttavia toimintoja. 6

8 2.4 Maa-ainesten otto Maa-aineslupamenettely ja pohjavesialueella sijaitsevat ottoalueet Mustanharjun pohjavesialueella ei ole voimassa olevia maa-aineslupia. Jonkin verran maa-ainestenottoa on ollut Mustanharjun itälaidalla POSKI projektissa luokitellut alueet Pohjois- Savon ympäristökeskuksen Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen eli POSKI-projekti selvitti 2007 luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaita harjualueita. Projektin tavoite oli turvata maakunnassa hyvän ja turvallisen pohjaveden saanti yhdyskuntien vesihuoltoon sekä laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskunta- ym. rakentamiseen. Mustanharjun alue luokiteltiin luonnon ja maisemansuojelun kannalta maakunnallisesti arvokkaisiin harjualueisiin. Alue on hiekka- ja soramuodostuma, jolla erityisiä maisema- ja luonnonarvoja. POSKI luokituksen mukaan Mustanharju- Valkeisenkangas tunnus ,4 hehtaarin alue on maa-ainestenottoon soveltumaton SOKKA Pohjois- Savon ympäristökeskuksen SOKKA-projekti selvitti vanhojen maaainesottoalueiden tilaa Juankosken alueella vuonna Mustanharjun pohjavesialueella ei ole yhtään maisemoimaton maa-ainesten ottoaluetta. Maa- ainestenottoa ei alueella ole, joten siitä ei aiheudu riskiä pohjaveden laadulle. 2.5 Maa- ja metsätalous Mustanharjun pohjavesialueella on peltopinta-alaa yhteensä noin 1,1 ha, mikä on noin 1 % pohjavesialueen kokonaispinta-alasta. Kaikki pellot sijaitsevat pohjavesialueen reuna-alueella. Mustanharjun pohjavesialueella on metsätaloutta 83,3 ha alalla, mikä on 85,9 % pohjavesialueen kokonaispinta-alasta. Metsätalous käsittää 55,1 ha / 96,7 % pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen kokonaispinta-alasta. Mustanharjun pohjavesialueella ei ole eläinsuojia. 7

9 Kuva 2. Metsää Mustanharjun pohjavesialueella. Kati Määttä Maa- ja metsätaloudesta ei aiheudu suurta riskiä pohjavesialueelle. Maa- ja metsätaloudessa on käytettävä pohjavesialueille soveltuvia torjunta-aineita. 2.6 Muuntamot Mustanharjun pohjavesialueella ei sijaitse muuntamoja. 2.7 Pilaantuneet tai mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet Pilaantuneita ja mahdollisia pilaantuneita maa-alueita ei Maaperän tilan tietojärjestelmän (Matti-rekisterin) mukaan Mustanharjun pohjavesialueella ole yhtään kappaletta. 2.8 Ilmastonmuutoksen vaikutus pohjaveteen Ilmastonmuutoksen arvioidaan lisäävän sadantaa tulevaisuudessa ja etenkin rankkasateista johtuvien tulvien ennustetaan lisääntyvän. Ilmastonmuutoksen myötä vuosisadannan odotetaan kasvavan 2-40 % vuoteen 2080 mennessä. Sateisuus lisääntyisi erityisesti talvikuukausina arvioiden mukaan 5-75 %. Kesäkuukausina muutos olisi %. Lisäksi harvinaisen rankkojen sateiden on arvioitu kasvavan yleensä keskimääräisiä sadantoja enemmän. Kasvava sadanta lisää valuntaa ja virtaamia. Suurimmat muutokset tulevat tapahtumaan valunnan, virtaaman ja vedenkorkeuden vuodensisäisessä vaihtelussa. 3 Lähteet Ritva Britschgi, Merja Antikainen, Maria Ekholm-Peltonen, Vesa Hyvärinen, Esko Nylander, Petri Siiro ja Tapani Suomela, 2009.Ympäristöopas / 2009, 75 s., Suo- 8

10 men ympäristökeskus (SYKE). URN:ISBN: , ISBN (PDF). Elintarviketurvallisuusvirasto internetsivut Gustafsson, Juhani, Kinnunen, Timo, Kivimäki, Anna-Liisa & Suomela, Tapani Pohjavesien suojelu. Taustaselvitys osa IV. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 25. Teiden liukkaudentorjunnan pohjavesivaikutusten erityisseurantakohteet (The monitoring programme for the impacts of the road salting on groundwater), Suomen ympäristökeskuksen moniste 289, ISBN (pdf).sykemo289 Gustafsson, Juhani Tiesuolauksen riskikartoitus pohjavesialueilla : valtakunnallinen yhteenveto. Suomen ympäristökeskus Suomen ympäristö nro 361. Teema: Ympäristönsuojelu. ISBN Hämäläinen Jyrki, Gustafsson Juhani, Hellsten Pasi ja Nysten Taina Natriumkloridin vaikutus mineraalisten luiskasuojausten vedenläpäisevyyteen Suomen ympäristökeskus Suomen ympäristö nro ISBN Isomäki E, Britschgi R, Gustafsson J, Kuusisto E, Munsterhjelm K, Santala E, Suokko T, Valve M Yhdyskuntien vedenhankinnan tulevaisuuden vaihtoehdot. Suomen ympäristö 27, luonnonvarat. Suomen ympäristökeskus. ISBN: Juvonen J Lämpökaivo Maalämmön hyödyntäminen pientalossa Ympäristöopas. Suomen ympäristökeskus,helsinki.issn: x(verkkoj). Koponen Lea; Pohjois- Savon alueellisen jätesuunnitelman tarkistus 2003 alueelliset ympäristöjulkaisut s. ISBN Korhonen J Suomen vesistöjen virtaaman ja vedenkorkeuden vaihtelut. Suomen ympäristö, luonnonvarat 45. Suomen ympäristökeskus. ISBN: Liikenne- ja viestintäministeriö, Vaarallisten aineiden kuljetukset 2007, viisivuotisselvitys. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 44/2009. Liikenne- ja viestintäministeriö, Vaarallisten aineiden kuljetukset 2002, viisivuotisselvitys. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 47/2004. Maaperän tilan tietojärjestelmä ympäristöhallinto. Nuortimo E, Strengell, M., 2010 Pohjavesialueilla sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve. SOKKA-projekti. Pohjois- Savon ympäristökeskus Pohjois- Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus, liikenne ja infrastruktuuri tiesuolaus sähköposti Teemu Saastamoinen 9

11 Pohjois- Savon Pelastuslaitos, Ilkka Itkonen. Suullinen tiedonanto Pohjois-Savon ympäristökeskus PSAJUA Juankoski Mustanharju Alustava pohjavesiselvitys Pohjois-Savon ympäristökeskuksen raportteja 1/2007. Pohjois-Savon ympäristökeskus. Kuopio Pohjois-Savon ympäristökeskus Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma pohjavesille, Kuopio. Raskaan liikenteen liikennemääräkartta Ratahallintokeskus, Rataverkko-osasto. Helsinki Ratahallintokeskuksen julkaisuja A 9/2008. ISBN , ISBN (pdf), ISSN , ISSN (pdf) Remes, Paula & Valta, Helena (toim.) Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Peltosalmi-Ohenmäki, Honkalampi ja Haminamäki-Humppi. Savo-Karjalan tiepiiri Savo-Karjalan tiepiiristä saatua lähtöaineistoa. Savo-Karjalan tiepiiri ;Suvi Nenonen, Jussi Sipilä. Savo-Karjalan tiepiirin pohjavesiaineiston päivitys ja pohjaveden suojelun toimenpideohjelma Kuopio Tiehallinto, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja -sarja 12/2009 ISSN X ; 12/2009 (internetjulkaisu) Savo-Karjalan Tiepiiri. Liikennemääräkartta Savo-Karjalan Tiepiiri. Liikennemääräkartta Savon Voima. Muuntamot, Sähköposti , Savon Voima, Kriittiset muuntamot, Sähköposti.2009 Arvi Kääriäinen Savon Voima, Muuntamotyyppi, Sähköposti Urpo Savolainen Suomen ympäristökeskus, Jari Rintala Maalämpö pohjavesialueilla tiedonanto sähköposti Suomen ympäristökeskuksen internet-sivut, maaliskuu-marraskuu ( Tiehallinto Talvisten teiden hoitoluokat internetsuvut Tidenberg, S., Kosonen, E:, Gustafsson, J Teiden talvikunnossapidon vaikutukset pohjaveteen. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristökeskuksen ra- 10

12 portteja 10/ s. ISBN , ISBN (pdf) SYKEra10/2007 Tiljander Mia (toim.). Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen - Pohjois-Savon loppuraportti. Pohjois-Savon ympäristökeskuksen raportteja 4/2007 URN ISBN: ISBN: (PDF). Ylä-Savon Vesi Oy, Olli Hirsimäki Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Vieremän kunta Marjomäki ja Lehmimäki- Karjalaisenkangas Ympäristöhallinto Hertta 5.2- tietojärjestelmä. Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009, Luonnonvarat, Ympäristöministeriö. URN:ISBN: ISBN: (PDF). Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010, Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje, Ympäristöministeriö. Ympäristöhallinto ja Maanmittauslaitos Tieto tuotettu SLICES-aineistosta, joka valmistui syksyllä http// 11

13 MUSTANHARJU Yleiskartta Kartta 1. Mustanharju 1: SKVSY/KMa Affecto Finland Oy, Karttakeskus Lupa L4659 SYKE, ELY-keskukset SAVO-KARJALAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY

14 MUSTANHARJU Kallioperä Kartta 2. MERKKIEN SELITYKSET: Pohjavesialueen raja Pohjavesialueen osa-alueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja 1: Mica schist Cataclastic granodioritic -tonalitic gneiss SKVSY/KMa pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 60/MML/10 tutkimuskeskus SYKE, ELY-keskukset SAVO-KARJALAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY

15 MUSTANHARJU Maaperä Kartta 3. SKVSY/KMa : pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 60/MML/10 tutkimuskeskus SYKE, ELY-keskukset MERKKIEN SELITYKSET: Pohjavesialueen raja Pohjavesialueen osa-alueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja Kallio Moreeni; Moreenimuodostuma Sora Hiekka Karkea hieta Hieno hieta Rahkaturve Saraturve SAVO-KARJALAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY