Turunmaan Blanka-kirjastojen. toimintastrategia

Transkriptio

1 (käännös) Turunmaan Blanka-kirjastojen toimintastrategia Mikaela Johansson ja Blanka-kirjastojen johtoryhmä Hyväksytty

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Opetusministeriön kirjastostrategia Blanka kirjastoyhteistyötä Turunmaalla 6 4. Blanka-kirjastojen toiminta-alueen kuntien esittely Blanka-kirjastojen toimintastrategia 14 Liitteet 1. Kirjastopoliittisen ohjelman laatusuositukset Seminaarit, kurssit ja sisäinen täydennyskoulutus 31 Kirjallisuusluettelo 2

3 1. Johdanto Tietoyhteiskunta on tuonut uusia haasteita yleisille kirjastoille. Tiedon määrä lisääntyy jatkuvasti, ja kirjastoilla on osavastuu kansalaisten tietohuollosta. Näin säätää mm. kirjastolaki (1998/904): Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. 1 Blanka-kirjastot ovat laatineet tämän kirjastostrategian voidakseen vastata uusiin haasteisiin. Strategia toimii ohjeistuksena, jonka avulla olemassaolevia kirjastoresursseja analysoidaan, hyödynnetään ja kehitetään sekä luodaan valmiudet tulevia tarpeita silmälläpitäen ja tuetaan Turunmaan kirjastojen ja muiden laitosten välisen yhteistyön kehittämistä edelleen. Strategia tukeutuu kirjastolain ohella myös opetusministeriön julkaisemiin Kirjastostrategiaan 2010 sekä Kirjastopoliittiseen ohjelmaan Näissä korostetaan strategian merkitystä välineenä, jonka avulla kirjastolaitoksen perustava infrastruktuuri saadaan toimimaan. Tämä edellyttää paikallisten ja alueellisten strategioiden laatimista sekä laatu- ja standardisuositusten käyttämistä palvelujen arvioimisessa. 2 Strategian liite 1 perustuu opetusministeriön antamiin suosituksiin. Strategiatyö aloitettiin syksyllä 2004 työprosessin suunnittelukokouksella, johon osallistuivat Blanka-kirjastojen johtoryhmä ja projektityöntekijä Mikaela Johansson. Vuoden aikana työ edistyi; ryhmän jäsenet pitivät kokouksia, olivat sähköpostitse yhteydessä toisiinsa ja järjestivät strategiaseminaarin kesäkuussa Alussa ryhmä 1 Suomen laki II, s Kirjastosta laaja-alaista kulttuuria ja laatua tiedonhakuun (2001), s.3 3

4 keskittyi laatimaan Blanka-kirjastojen yhteisen toiminta-ajatuksen ja tavoitteet. Tämän jälkeen yksittäiset kirjastot ovat luoneet omia paikallisia kirjastostrategioitaan. 2. Opetusministeriön kirjastostrategia 2010 Opetusministeriö julkaisi vuonna 2003 raportin, jossa kuvataan opetusministeriön tiedon ja kulttuurin saatavuuden politiikkaa erityisesti yleisten kirjastojen kannalta. Kirjastostrategiassa 2010 todetaan: Yleinen kirjasto on perusopetuksen ohella julkishallinnon tärkein tapa toteuttaa tietoyhteiskunnan kansalaisuuden perusedellytykset. 3 Nykyään kirjastoille asetetaan yhä enemmän vaatimuksia, mutta perinteinen kulttuuri- ja sivistystehtävä ei katoa, vaan yhdistyy tiedonvälitys- ja ohjaamistehtävään. Opetusministeriö haluaa strategiassaan ottaa esille kysymyksiä ja ongelmia, jotka eivät vielä ole toteutuneet kirjastoalalla, ts. sellaisia kysymyksiä, jotka edellyttävät uusia ajatustapoja ja toimintamalleja. Tavoitteena on, että kirjasto- ja informaatiopalvelut toimisivat yhteenhitsautuneena verkostona, jossa käyttäjä saa oikeaa tietoa oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan ikäänsä, kykyihinsä ja taitoihinsa mukautettuna. Strategian keskeiset kohdat ovat kirjastoverkostojen ja teknisen infrastruktuurin kehittäminen sekä kansalaisten tietohuollon parantaminen. Nämä ovat tärkeimmät toimenpiteet kansalaisten tasa-arvoisen tiedon saannin turvaamiseksi. Kirjastostrategian 2010 mukaan yleinen kirjasto: Välittää kirjasto-osaamista eli edistää tiedonhallintataitojen muuttumista kansalaistaidoiksi Toimii kuntalaisten kulttuurisena ja sosiaalisena kohtauspaikkana Tukee oman alueen hyvinvointia ja menestystä On kaikille avoin ja vahvistaa demokratiaa Toimii hybridi- eli yhdistelmäkirjastona, jossa perinteiset kirjastopalvelut ja digitaalinen kirjasto yhdistyvät Tarjoaa helposti saatavia palveluja Välittää kulttuuriperintöä Tuo dokumenttikokoelmiin ja verkkopalveluihin jatkuvuutta valikoimalla ja järjestämällä erilaisia aineistoja 3 Kirjastostrategia 2010 (2003), s. 6 4

5 Edistää lukutaitoa myös verkkolukutaitoa Kirjastojen on myös laajennettava, uudistettava ja sopeutettava palvelunsa ja kokoelmansa tietoyhteiskunnan vaatimusten mukaisiksi. Tämä tapahtuu: Laajentamalla tietopalveluita (sekä kirjaston fyysisissä tiloissa että etä-, virtuaali- ja mobiilipalveluina) Tarjoamalla entistä monipuolisempaa kirjastoaineistoa kuten esim. CD-ROM- ja DVD-levyjä, e-kirjoja ja lisensoitua verkkoaineistoa Monipuolistamalla kirjastotilojen ja välineiden käyttöä Säilyttämällä ennallaan kirjaston perinteiset tehtävät (mm. kirjastoaineiston lainaus, kaukolainaus, opastus, näyttelyt, satutunnit jne.) Luomalla virtuaalisia väyliä kirjastojen aineistoon, osaamiseen ja palveluihin (kokoelmatietokannat, kirjastojen itsensä verkkoon keräämä tieto, tapahtumakalenterit, keskustelupalstat, interaktiiviset ja henkilökohtaiset palvelut, aineiston varaus, ikä- tai asiakasryhmittäin kohdistetut palvelut jne.) Tarjoamalla etäpalveluita verkon välityksellä, langattomia yhteyksiä tai digitaalisia vuorovaikutusmahdollisuuksia (digi-tv) Julkaisemalla ja tuottamalla omaa aineistoa, esim. tiedonhakuoppaita, kirjailijatietokantoja, sivustoja lapsille ja kotiseutuaineistoa etupäässä internetissä. Toimenpiteiden toteuttaminen asettaa toiminnalle uusia haasteita. Kirjastojen tehtävät muuttuvat entistä monipuolisemmiksi ja väestön koulutustaso korkeammaksi, mistä seuraa uusia määrällisiä ja laadullisia vaatimuksia kirjastohenkilökunnan osaamiselle. Puutteelliset kirjastojärjestelmät ja hitaat tai epävakaat tietoliikenneyhteydet muodostavat myös ongelman. Opetusministeriö on esittänyt useita toimenpide-ehdotuksia kehittämistarpeisiin. Toimenpiteillä saavutetaan hyvä tulos ainoastaan kuntien ja valtion välisellä yhteistyöllä. Kuntien tehtävänä on peruspalveluista huolehtiminen, ts. kunnat vastaavat siitä, että kansalaisten ulottuvilla on kohtuullisen matkan päässä fyysisiä kirjastopalveluja verkko- ja etäpalveluiden lisäksi. Lisäksi kuntien on huolehdittava siitä, että kirjastoissa on tarpeeksi henkilökuntaa. Koulutetun ja osaavan henkilökunnan merkitys korostuu, ja siksi suositellaan kirjastojen seudullista yhteistyötä, jos kunta ei yksin pysty tuottamaan riittäviä kirjastopalveluja. Kuntien 5

6 osalta on myös tärkeää, että laaditaan selkeä suunnitelma opetuksen tietohuollon varmistamiseksi sekä koulujen ja yleisten kirjastojen välisen yhteistyön toteuttamiseksi. Tietohuolto on myös kirjattava kuntien tietostrategioihin, maakuntaohjelmiin jne. Valtion osaksi jää lähinnä mm. kirjastojen nopeiden tietoliikenneyhteyksien ja tietojärjestelmien tukeminen sekä eri hankkeiden rahoittaminen. 3. Blanka kirjastoyhteistyötä Turunmaalla Blanka on kirjastoverkosto, jonka turunmaalaiset kirjastot ovat muodostaneet palvelutasonsa kohottamiseksi. Samaa nimeä kantaa myös kirjastojen yhteinen tietokanta, joka tarjoaa seudun asukkaiden käyttöön huomattavasti laajemman ja monipuolisemman aineistovalikoiman kuin mitä yksittäiset kunnankirjastot pystyisivät ylläpitämään. Blankan muodostavat Dragsfjärdin, Houtskarin, Iniön, Kemiön, Korppoon, Nauvon, Paraisten ja Västanfjärdin kunnankirjastot, ja sitä hallinnoi jäsenkirjastojen johtajien muodostama johtoryhmä sekä verkoston koordinaattori. Blanka-verkostoon kuuluu yhteensä 12 kirjastoa sivukirjastoineen sekä lisäksi laitoskirjasto, kirjastovene, kahdeksan lainausasemaa ja siirtokirjakokoelmat kouluissa, palvelutaloissa, terveyskeskuksissa ja yhteysaluksilla. Vuoden 1994 alussa turunmaalaisten kirjastojen edustajat kokoontuivat tavoitteenaan muodostaa verkosto. Kirjastojärjestelmien siirtäminen tietokoneelle oli väistämätöntä, ja yhteistyötä pidettiin edellytyksenä sille, että pienet kirjastot saattoivat vähäisin henkilöstöresurssein toteuttaa tämän. Yhteistyöverkoston ensimmäinen tehtävä oli kirjastojen tarpeita vastaavan kirjastojärjestelmän valitseminen. Järjestelmän tuli olla PC-pohjainen ja täysin kaksikielinen. Valinnassa päädyttiin Geminikirjastojärjestelmään. Hankkeen Biblioteket skärgårdens informationscentral rahoittamiseksi ja yhteisen tietokannan rakentamiseksi haettiin avustusta opetusministeriöltä, ja vuosina projektiin oli palkattuna ulkopuolinen koordinaattori ja ohjaaja. Vuonna 1995 perustettiin yhteinen tietokanta, joka sijoitettiin Paraisille, ja samana vuonna aloitettiin aineiston rekisteröinti. Työ jaettiin rekisteröinnin yksinkertaistamiseksi ja nopeuttamiseksi. Samana vuonna julistettiin nimikilpailu, jossa kirjastojen välisen yhteistyöverkoston nimeksi valittiin Blanka. Blankan hallinnosta vastaa jäsenkirjastojen johtajien muodostama johtoryhmä. Johtoryhmän puheenjohtaja valitaan vuodeksi kerrallaan. Vuosittain valitaan myös 6

7 työvaliokunta. Työvaliokunta piti ahkerasti kokouksia 1990-luvun jälkipuoliskolla ja laati mm. yhteiset manuaalit sekä sopeutti standardisointi- ja luettelointisäännöt toisiinsa. Ostettiin yhteinen taustarekisteri luettelotietoineen, jota kaikki saattoivat hyödyntää. Vuonna 1997 kaikki kirjastot oli liitetty modeemin välityksellä Blankan yhteiseen tietokantaan. Tiedostonhallinta hoidettiin ostopalveluna. Nykyään luettelointitiedot lähetetään sähköpostitse, ja vuodesta 2001 lähtien Blankan koordinaattori on hoitanut tiedostonhallinnan. Blanka-kirjastojen aineisto lainataan yhteisen tietokannan kautta. Vuonna 1998 julkistettiin Blankan verkkosivut ja mahdollistettiin aineiston haku verkossa. Blankan verkkosivustoa hallinnoi vuoden 2005 huhtikuuhun asti pietarsaarelainen Kustnet. Vuoden 2005 huhtikuuhun asti yhteinen tietokanta päivitettiin kerran viikossa ja Blankan verkkosivut kerran kuukaudessa. Huhtikuun 2005 jälkeen Blankan verkkosivustoa hallinnoi Paraisten kaupunki. Nykyisin luettelotiedot toimivat miltei reaaliajassa, minkä johdosta käyttäjät voivat itse tarkistaa internetistä, missä toimipisteessä aineisto on ja onko se hyllyssä vai lainattuna. Blankan verkko-osoite on Vuoden 2005 syyskuusta lähtien Paraisten kaupunginkirjaston lainaajat ovat voineet tehdä varauksia ja pidentää laina-aikojaan verkon välityksellä. ATK-pohjainen lainaus aloitettiin Paraisilla jo vuonna 1997, ja nyttemmin ainoastaan Iniön kirjastossa on manuaalinen lainaus. Kemiönsaarella on ollut alusta lähtien online-yhteys, ja kaikkien kolmen kunnan kirjastoaineisto on rekisteröity samaan tietokantaan. Kirjastoilla on myös yhteinen asiakasrekisteri. Vuonna 2002 laadittiin yhteiset lainasäännöt niitä kirjastoja varten, joissa on käytössä tietokoneistettu lainaus. Samana vuonna otettiin käyttöön yhteinen kirjastokortti. Kirjastokortin logon kuten myös verkkosivujen ulkoasun on suunnitellut graafikko Joonas Sirviö. Kaikilla Kemiönsaaren kirjastoilla on yhteinen kirjastokortti. Länsi-Turunmaalla kortti on vielä aktivoitava kutakin kirjastoa varten. Lähitulevaisuudessa Blanka-kirjastot siirtyvät yhteiseen asiakasrekisteriin, jolloin samalla kortilla voi lainata mistä tahansa Blanka-kirjastosta ilman erillistä rekisteröintiä. Ensimmäinen Blanka-seminaari järjestettiin vuonna 1995, ja sen jälkeen on pidetty lukuisia seminaareja eri ajankohtaisista aiheista. Yhteisiä seminaareja on myös 7

8 järjestetty pohjanmaalaisen Fredrika-verkoston kanssa, joka käyttää samaa kirjastojärjestelmää kuin Blanka-kirjastot. Käytettäessä suhteellisen pienen järjestelmätoimittajan palveluja etuna ovat tiivis yhteydenpito sekä asiakkaan suuret vaikutusmahdollisuudet. Verkostot vaihtavat ajatuksia keskenään ja tukevat toisiaan myös muissa yhteyksissä. Blanka järjestää jatkuvasti yhteistä koulutusta henkilökunnalleen ja pyrkii lähettämään ainakin yhden Blankan henkilökunnan edustajan kursseille, joista on hyötyä yhteistyökirjastoille. Blanka pitää yhteistyötä Turunmaan seutu ry:n kanssa tärkeänä. Turunmaan seutu ry isännöi Saaristonetti-hanketta, jonka puitteissa on jo pitkään tehty töitä parempien ja ajanmukaisten tietokoneyhteyksien luomiseksi turunmaalaisten kuntien välille. Blanka-yhteistyö elää koko ajan. Uusia ajatuksia syntyy, niitä kokeillaan ja ne liitetään osaksi yhteistyötä, jos ne osoittautuvat tarpeellisiksi. Jo ensimmäisessä seminaarissa keskusteltiin erikoistumisesta hankinnoissa eli siitä, että kullakin kirjastolla on yksi tai useampia vastuualueita, joita se seuraa erityisen tarkkaan ja painottaa hankinnoissaan. Erikoistumista voi olla vaikea toteuttaa käytännössä. Kuitenkin erikoistuminen on yksi niistä keinoista, jonka avulla voidaan ottaa huomioon seudun erityiset kirjastoaineistotarpeet ja kysyntä. Erikoistuminen tuo mukanaan säästöjä, jotka näkyvät selkeämmin erikoistumisen muovauduttua ja logistiikan toimiessa tarkoituksenmukaisesti. Vuonna 2004 Blanka käynnisti logistiikkakokeilun, joka on osoittautunut niin onnistuneeksi, että se halutaan muuttaa pysyväksi ratkaisuksi Blanka-kirjastojen välisille runsaille kaukolainauksille. Blanka-kirjastot ovat myös kehittäneet ehdotuksia yhteisiksi valintaperiaatteiksi, jotka koskevat aineistovalintoja, varastointia ja aineiston poistamista. Blanka-kirjastot käynnistivät vuonna 1999 koululaisten lukutaidon kehittämiseksi kirjavinkkaushankkeen, jota täydennettiin kirjailijavierailuin. Opetusministeriö, Svenska kulturfonden, Konstsamfundet ja Länsi-Suomen lääninhallitus ovat myöntäneet varoja kirjavinkkaukseen ja kirjailijavierailuihin. Hanke jatkuu edelleen. Tiedonhaku muodostaa yhden Svenska kulturfondenin rahoittaman Bittis-hankkeen 4 peruskivistä. Hankkeen tavoitteena on tukea koulujen omia kirjastoja hankkimaan välttämättömiä kirjastojärjestelmiä sekä karsimaan ja rekisteröimään koulujen kokoelmia sekä kannustaa kouluja järjestämään erilaisia lukuhankkeita. 4 Bittis biblioteket i skolan ( Kirjasto koulussa ) 8

9 Opetusministeriö ohjaa melko pitkälle kirjastojen panostuksia myöntämällä projektivaroja erityistarkoituksiin. Blanka on kolmen vuoden ajan saanut varoja erikoisaineiston luettelointia ja indeksointia varten. Kotiseutukirjallisuuden suuresta suosiosta johtuen Turunmaan kirjastot päättivät ensisijaisesti luetteloida ja indeksoida kotiseutukokoelmat, jotta aineisto olisi paremmin suku- ja kotiseutututkijoiden käytettävissä. Joillakin kirjastoilla on kokoelmakokonaisuuksia, joita on saatu lahjoituksina esim. nuorisoseuroilta ja ammattiyhdistyksiltä. Nykyään myös näiden kokoelmien tiedot on saatavilla verkossa. Musiikkikokoelmien saatavuus on mahdollistettu osittain saman rahoituksen turvin. Vaikka Blanka on pieni verkosto, se on herättänyt suurta kiinnostusta myös kirjastomaailman ulkopuolella. Blankalla on ollut ja on edelleen edustajia useissa työryhmissä ja hallituksissa, ja Blankaa on pyydetty kertomaan toiminnastaan lukuisiin konferensseihin ja kokouksiin. Åbolands kulturråd myönsi vuonna 2002 Blankalle kulttuuripalkinnon, jota arvostettiin suuresti ja pidettiin todisteena siitä, että Blanka on löytänyt paikkansa seudulla. 4. Blanka-alueen kuntien esittely Blanka-kirjastoverkosto muodostuu kahdeksan turunmaalaisen saaristokunnan kunnankirjastoista. Kuntien asukasluku vaihtelee. Pienimmässä kunnassa Iniössä asuu 9

10 250 asukasta, kun taas Parainen on suurin asukkaallaan ja samalla ainoa kaupunki. Yhteensä alueella asuu miltei asukasta. Kunnat ovat kaksikielisiä. Dragsfjärd Dragsfjärdin kunta sijaitsee Kemiönsaaren lounaisosassa. Kunnan asukasluku on Asukkaista 76,5 % puhuu ruotsia äidinkielenään ja 23,2 % suomea. Kunnan keskustaajama on Taalintehdas, missä on harjoitettu rautateollisuutta vuodesta 1686 lähtien. Myös Björkbodassa on vanhastaan ollut teollisuutta. Sen jälkeen kun Hiittisten saaristo liitettiin Dragsfjärdin kuntaan vuonna 1969, kunta on tullut tutuksi ennen kaikkea saaristostaan, jossa on yli saarta. Kunnassa on viisi alakoulua: ruotsinkieliset Björkboda skola, Dalsbruks skola, Hitis-Rosala skola ja Ytterkulla skola sekä suomenkielinen Taalintehtaan koulu. Taalintehtaalla on vuosiluokille 7 9 ruotsinkielinen Dragsfjärds centralskola. Kunnankirjastolla on neljä toimipistettä: pääkirjasto Taalintehtaalla, Kärran kirjatupa, Björkbodan kirjatupa ja Hiittisten kirjasto. Lisäksi on kaksi lainausasemaa, toinen Högsårassa ja toinen Hanna-kodin vanhainkodissa. Siirtokirjakokoelmia on myös kouluissa ja terveyskeskuksessa. Kirjastossa on henkilöstöä 3,87 henkilötyövuotta. Työntekijöistä kolme on kokopäivätoimisia. Houtskari Houtskari on pieni kunta, joka lännessä rajautuu Ahvenanmaahan. Houtskarista tuli niinkin myöhään kuin vuonna 2003 kaksikielinen. Houtskarissa on useita kyliä, kunnan keskustaajama on Näsby. Kuntaan kuuluu yli saarta ja luotoa. Asukasluku on 673, joista 87,5 % puhuu ruotsia äidinkielenään ja 12,4 % suomea. Kunnassa on ruotsinkielistä opetusta vuosiluokille 1 6 (Träsk skola). Vuosiluokkien 7 9 ruotsinkieliset oppilaat käyvät toistaiseksi koulua Korppoossa. Myös suomenkieliset oppilaat käyvät koulua Korppoossa. Houtskarissa sijaitsee myös kansanopisto, Skärgårdsfolkhögskolan. Houtskarissa on pääkirjasto Näsbyssä sekä sivukirjasto Mossalan kylässä. Henkilötyövuosimäärä on 0,7. 10

11 Iniö Iniö on yksi Suomen pienimmistä kunnista. Kunta muodostuu yli saaresta ja luodosta. Yhdellätoista saarella on ympärivuotinen asutus, kunnan keskusta on Norrby. Asukasluku on 251, joista 73,5 % puhuu ruotsia äidinkielenään ja 26,5 % suomea. Kunnassa annetaan ruotsinkielistä perusopetusta vuosiluokille 1 9. Norrbyssä sijaitsevan pääkirjaston ohella kunnassa on kolme lainausasemaa (Keistiö, Kolko ja Åselholm) sekä siirtokirjakokoelmia yhteysaluksilla m/s Aurora ja Jurmo II. Kirjastossa työskentelee yksi osapäiväinen kirjastonhoitaja (0,2 henkilötyövuotta). Kemiö Kemiön kunta sijaitsee Kemiönsaaren pohjoisosassa, noin 60 kilometrin päässä Turusta. Kunnassa on asukasta. Kunnan asukkaista 64,5 % on ruotsinkielisiä ja 35,5 % suomenkielisiä. Kunnassa on viisi koulua: Amosparkens skola ja Tjuda skola (vuosiluokat 1 6), Mjösundin koulu (vuosiluokat 1 7), Kemiönsaaren keskuskoulu (vuosiluokat 1 9) ja Kimitonejdens skola (vuosiluokat 7 9) sekä Kemiönsaaren ainoa lukio. Yrkesinstitutet Sydvästillä on toimintapiste kunnassa. Kemiössä voi suorittaa maatalousalan, luonto- ja ympäristöalan sekä metsäalan perustutkinnon. Kemiössä toimii myös Karjaan Kurssikeskus ja Musiikkiopisto Arkipelag. Pääkirjasto sijaitsee Kirkonkylässä. Kirjastopalveluja tarjotaan myös siirtokirjakokoelmina Alma-kodin vanhainkodissa ja Solkullan palvelutalossa. Kirjastossa on henkilöstöä 3 henkilötyövuotta. Korppoo Korppoon kunta muodostuu kahdesta pääsaaresta, Kyrklandetista ja Norrskatasta. Niiden lisäksi kunnassa on noin saarta ja luotoa, joista Jurmo, Aspö ja Utö ovat tunnetuimmat. Korppoon asukasluku on 889, ja asukkaista 73,8 % puhuu ruotsia äidinkielenään ja 26,2 % suomea. Korppoossa on kolme koulua: ruotsinkielinen Skärgårdshavets grundskola (vuosiluokat 1 9) sekä suomenkieliset Ulkosaariston peruskoulu (vuosiluokat 1 9) ja Utön koulu (vuosiluokat 1 6). 11

12 Pääkirjasto sijaitsee Verkanissa. Lisäksi kunnassa on kaksi lainausasemaa (Norrskata ja Utö) sekä siirtokirjakokoelma vanhainkoti Sateenkaaressa. Kirjastossa on henkilöstöä 1,2 henkilötyövuotta. Nauvo Nauvon kunta muodostuu kahdesta pääsaaresta sekä pienemmästä saaresta. Asukasluku on 1 443, ja asukkaista 72,5 % puhuu ruotsia äidinkielenään ja 27,5 % suomea. Kunnassa on ruotsinkielinen yhtenäinen peruskoulu vuosiluokille 1 9 (Kyrkbackens skola) ja suomenkielinen koulu vuosiluokille 1 6 (Simonkylän koulu). Pääkirjasto sijaitsee kunnan keskustassa Kirkonkylässä. Lisäksi on Innamon lainausasema ja kaksi siirtokirjakokoelmaa (Simonkylän koulussa ja Grannasin palvelutalossa). Kirjaston henkilötyövuosimäärä on 1. Parainen Parainen on kaupunki, joka on täysin veden ympäröimä, mutta jonne on hyvät yhteydet suurista kaupungeista (23 km Turkuun). Paraisilla on asukasta, joista 54,4 % puhuu ruotsia äidinkielenään ja 44,5 % suomea. Kaupungissa annetaan ruotsinkielistä perusopetusta vuosiluokille 1 6 (Malms skola, Skräbböle skola, Våno skola, Sunnanbergs skola ja Kirjala skola) ja vuosiluokille 7 9 (Sarlinska skolan). Suomenkielistä perusopetusta vuosiluokille 1 6 annetaan Koivuhaan koulussa ja Nilsbyn koulussa sekä vuosiluokille 7 9 Paraistenseudun koulussa. Storgårdin koulu tarjoaa suomenkielistä opetusta oppilaille, joilla on erityistarpeita. Paraisilla on yksi ruotsinkielinen ja yksi suomenkielinen lukio (Pargas svenska gymnasium ja Paraisten lukio). Paraisilla toimii myös Åbolands folkhögskola (Språk- och turisminstitutet), Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti, Åbolands yrkesinstitut, Karjaan Kurssikeskus ja Musiikkiopisto Arkipelag. Paraisten kaupungintalossa sijaitsevassa pääkirjastossa on kymmenen työntekijää. Palvelua tarjotaan myös Suomen ainoassa kirjastoveneessä sekä Malmkullan laitoskirjastossa. Lisäksi on kuusi siirtokirjakokoelmaa (Kirjalan, Nilsbyn, Sunnanbergin, Skräbbölen ja Vånon kouluissa sekä eläkeläisten palvelutalossa). Kirjastossa on henkilöstöä 9,5 henkilötyövuotta. 12

13 Västanfjärd Västanfjärd on pienin Kemiönsaaren kolmesta kunnasta. Kunnan asukasluku on 812. Asukkaista 87,7 % puhuu ruotsia äidinkielenään ja 12,3 % suomea. Västanfjärdissä ei ole varsinaista ulkosaaristoa, mutta kuntaan kuuluu noin 80 sisäsaarta. Kunnassa on kaksi ruotsinkielistä koulua (Nivelax skola vuosiluokille 1 3 ja Brännboda skola vuosiluokille 4 6). Pääkirjasto sijaitsee Lammalassa. Lisäksi kunnassa on yksi lainausasema Nivelaxissa. Kirjastossa on henkilöstöä 1,58 henkilötyövuotta. Turunmaan elinkeinorakenne (2002), % Kunta Maa- ja Teollisuus Palvelut metsätalous Dragsfjärd 6,6 33,3 58,6 Houtskari 18,3 18,8 60,0 Iniö 19,1 7,3 69,1 Kemiö 12,9 20,0 63,9 Korppoo 11,9 10,3 74,5 Nauvo 18,6 18,8 59,7 Parainen 2,3 29,9 66,6 Västanfjärd 13,6 23,1 61,3 Turunmaan ikärakenne ( ), % Kunta 0 14-vuotiaat vuotiaat yli 65-vuotiaat Dragsfjärd 14,1 59,3 26,6 Houtskari 14,4 61,1 24,5 Iniö 9,5 66,4 24,1 Kemiö 16,3 60,4 23,3 Korppoo 14,1 62,9 23,1 Nauvo 15 65,2 19,8 Parainen 18,4 63,8 17,8 Västanfjärd 16 59,6 24,4 13

14 5. Blanka-kirjastojen toimintastrategia Blanka-kirjastojen toiminta-ajatus Blanka on ankkuroitunut saaristoon, suhtautuu avoimesti ulkomaailmaan ja on koonnut osaamisensa yhteen, ja tällä tavoin se haluaa tukea seudun kehitystä ja toimia houkuttelevan ja elinvoimaisen Turunmaan puolesta. Yhteistyön myötä halutaan edistää yksittäisten Blanka-kirjastojen kehitystä ja luoda Blankan yhtenäinen sudullinen kirjasto, jonka kokoelmat ovat tehokkaassa käytössä. Blankassa asiakas on keskipisteessä. Blanka haluaa tarjota palveluja kaikille ystävällisesti ja joustavasti sekä ylläpitää monipuolista aineistovalikoimaa. Päätavoitteet Toiminta-ajatuksen toteuttamiseksi Blanka-kirjastot ovat asettaneet seuraavat päätavoitteet. 1. Peruspalveluiden takaaminen paikallisella tasolla 2. Blankan tulee olla tunnettu käsite Turunmaalla 3. Yhteinen palvelupolitiikka ja tarkoituksenmukainen palvelu 4. Sähköisten kirjastopalveluiden jatkuva kehittäminen 5. Hyvien yhteyksien luominen muihin paikallisiin, alueellisiin ja kansallisiin järjestöihin ja instituutioihin 6. Yksinkertainen ja tehokas hallinto 7. Henkilöstö, joka vastaa siitä, että Blankan yhteinen toiminta-ajatus ja tavoitteet täyttyvät 14

15 Päätavoitteet toteutetaan seuraavien osatavoitteiden avulla. Osatavoitteet 1.Peruspalveluiden takaaminen paikallisella tasolla Tehdään yhteistyötä niin, että kunnilla on tasa-arvoiset osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet Blanka yhteistyö takaa, että myös pienimmät kunnankirjastot kehittyvät ajan vaatimusten mukaisesti 2. Blankan tulee olla tuttu käsite Turunmaalla Parannetaan Blanka-kirjastojen tarjoamien palvelujen markkinointia Luodaan Blankasta tuttu sisäänajokanava seudun kulttuuri- ja tietoresursseihin Blanka-kirjastojen tulee edistää paikallista kulttuuria Painotuotteiden ja PR-materiaalin yhteistuotanto 3. Yhteinen palvelupolitiikka ja tarkoituksenmukainen palvelu Kehitetään monipuolista ja erikoistunutta aineistovalikoimaa Kehitetään edelleen Blanka-kirjastojen yhteisiä aineistovalintaperiaatteita Yhtenäiset lainaussäännöt ja maksut Luodaan yhteinen asiakasrekisteri Mahdollisuus palauttaa aineisto mihin tahansa Blanka-kirjastoon riippumatta siitä, mistä aineisto on lainattu Järjestetään siirtokirjakokoelmia kirjastojen välillä Kehitetään logistiikkaa Selvitetään mahdollisuudet laajentaa kirjastovenepalvelua useamman kunnan alueelle 4. Sähköisten kirjastopalveluiden jatkuva kehittäminen Kehitetään Blankaa kirjastoverkostona Uudistetaan ja kehitetään Blankan verkkosivustoa 15

16 Blanka-kirjastojen tulee olla edustettuina kansallisessa sähköisessä viitepalvelussa Lisätään lisensoidun sähköisen aineiston saatavuutta Kehitetään kirjastojärjestelmää Tuotetaan kotiseutumateriaalia Blankan verkkosivuille 5. Hyvien yhteyksien luominen muihin paikallisiin, alueellisiin ja kansallisiin järjestöihin ja instituutioihin Kehitetään ja konkretisoidaan yhteistyömalli koulujen kanssa oppilaiden tiedonhaun ohjaamiseksi. Yksittäiset kirjastot muokkaavat mallia yhteistyössä opettajien kanssa, ja malli sopeutetaan paikallisiin tarpeisiin. Järjestetään lukuharrastusta edistäviä hankkeita kuten kirjavinkkausta Yhteistyö paikallisten ja seudullisten toimijoiden kanssa Aktiivinen kirjastojen välinen yhteistyö läänin ja koko maan tasolla 6. Yksinkertainen ja tehokas hallinto Luodaan korvausjärjestelmä erityispalveluiden myymiseksi kunnalta toiselle Tarkistetaan Blanka-kirjastojen välistä kustannusten jakoa Toimitaan pysyvän ja pitkällä aikavälillä kestävän mallin puolesta Blankakoordinaattorin palkkaamiseksi Tarvittaessa täydennetään johtoryhmää työryhmien avulla 7. Henkilöstö, joka vastaa siitä, että Blankan yhteinen toiminta-ajatus ja tavoitteet toteutuvat Käytetään ja kehitetään henkilöstön erikoisosaamista niin, että kaikki Blanka-kirjastot hyötyvät siitä Kehitetään sisäistä täydennyskoulutusta Luodaan henkilöstövaihtoa kirjastojen välille Laajennetaan edustustehtävien jakoa Blanka-kirjastojen henkilöstön välillä 16

17 Luodaan sisäinen tietoverkko, intranet Edistetään yhteenkuuluvuutta Blankan sisällä järjestämällä työryhmiä seminaareja ja yhteistä virkistystoimintaa. 17

18 Liite 1 Kirjastopoliittisen ohjelman laatusuositukset ja niiden toteutuminen Blankakirjastoissa 1. Palveluiden saatavuutta koskevat laatusuositukset Tekninen infrastruktuuri ja kirjastojen väliset yhteydet Suositus: Kirjastojärjestelmän on täytettävä tietyt standardit, joiden avulla voidaan käyttää keskitetysti tuotettuja palveluita ja vaihtaa sähköistä tietoa. Mitä pienempi kirjasto, sitä tärkeämpää on, että suurten ja hyvin varustettujen kirjastojen palvelut ovat saatavilla. Tilanne kirjastoissa: Blanka-kirjastojen käytössä on Abilitan kirjastojärjestelmä Gemini, joka on integroitu kirjastojärjestelmä. Se sisältää FINMARC-muotoisen kirjastotietokannan, hankinnat, lainauksen, kirjastoautojärjestelmän, yleisöpäätteet, yleisöpäätteet, joissa on verkkoyhteys, sekä varausjärjestelmän. Kirjastojärjestelmä täyttää opetusministeriön suosittamat standardit. Asiakaspäätteet Suositus: Asiakkaiden käytössä on oltava tarpeeksi tietokoneita, joissa on verkkoyhteys (1 tietokone/1 000 asukasta). Tavoite tulee sopeuttaa kunnan kokoon sekä rakenteeseen ja tehtävään (esim. maakuntakirjaston tehtävä on eri kuin kunnankirjaston). Tavoitteena on tarjota eri asiakasryhmille sellaista palvelua, joka täyttää tarpeet sekä käyttäjäystävällisyyden että ohjelman ominaisuuksien osalta. 18

19 Tilanne kirjastoissa: Kunta Asiakaskoneet, joissa on verkkoyhteys sekä mahd. käyttörajoitukset Dragsfjärd 5 tietokonetta (2 pääkirjastossa, 3 sivukirjastoissa) voidaan varata 0,5 h /as./pvä (+0,5 h, jos ei ole jonoa) Houtskari 2 tietokonetta (1 pääkirjastossa, 1 sivukirjastossa) voidaan varata 0,5 h/as./pvä Asiakaskoneet, joissa on verkkoyhteys asukasta kohden Asiakaskoneet, joissa ei ole verkkoyhteyttä, sekä käyttötarkoitus 1,5 1 tietokone, jossa on Wordohjelma kirjoittamista varten 3,1 Iniö Kemiö 2 tietokonetta voidaan varata 1 h/as./pvä Korppoo Nauvo Parainen 2 tietokonetta voidaan varata 1 h/as./pvä 1 tietokone asiakkaiden käytettävissä 0,5 h/as./pvä 4 tietokonetta 3 kpl 0,5 1 h käyttöä varten ja 1 sähköpostia 0,6 1 tietokone, jossa on Wordohjelma kirjoittamista varten 2,1 1 tietokone kirjastotietokannasta hakua varten 0,7 0,3 2 tietokonetta kirjastotietokannasta hakua varten varten Västanfjärd 1 tietokone 1,2 1 tietokone kirjastotietokannasta hakua varten (Osassa kirjastoja sama asiakas saa käyttää asiakaskonetta rajoitettua käyttöaikaa pidempään kysynnästä ja varauksista riippuen.) 19

20 Aukiolot Suositus: Suosituksen mukaan suurissa kaupungeissa tulisi ainakin yhden kirjaston olla avoinna arkisin klo ja lauantaisin. Aukioloaikoja vahvistettaessa alueen tarpeet on kartoitettava ja uudet vaihtoehtoiset palvelutasot on huomioitava. Asiakkaille ilmoitetaan selkeästi, milloin esim. vain kirjaston lukusali tai vain lainaus- ja palautuspalvelut ovat käytettävissä sekä milloin kaikki palvelut ovat käytettävissä. Tilanne kirjastoissa: Kunta Pääkirjaston aukioloajat Aukiolotunnit vuodessa Dragsfjärd ma ke 9 19 pe (kesäisin 9 15) (40 tuntia viikossa) Houtskari ma ti ke pe (14,5 tuntia viikossa) Iniö ke pe (8 tuntia viikossa) Kemiö ma ti to pe (34 tuntia viikossa) Korppoo ma ti 12 15, to , pe 12 15, (22 tuntia viikossa) Nauvo ma ti ke, pe (20 tuntia viikossa) Parainen ma to pe la (kesäisin ma to 13 19, pe 10 16, la suljettu) (46 tuntia viikossa) Västanfjärd ma, ke, pe ti (20 tuntia viikossa) Keskiarvo samankokoisissa kunnissa 20

21 Aukioloajat suhteessa käyttöön (= käynteihin) Tilanne kirjastoissa: Kunta Fyysiset käynnit /aukiolotunnit (2002) Fyysiset käynnit /aukiolotunnit (2003) Fyysiset käynnit /aukiolotunnit Keskiarvo samanko koisissa kunnissa Dragsfjärd 9,58 10,94 10,51 20,05 Houtskari 5,76 6,86 5,65 5,72 Iniö 3,25 4,25 3,89 5,72 Kemiö 11,23 12,67 11,52 20,05 Korppoo 11,93 11,96 11,66 9,21 Nauvo 7,88 7,75 7,54 11,14 Parainen 58,59 56,88 55,68 41,16 Västanfjärd 4,41 4,80 4,80 9,21 Tunnuslukujen keskiarvot 2004: Maaseutumaisissa kunnissa 21,25 Taajaan asutuissa kunnissa 38,95 Kaupunkimaisissa kunnissa 71,36 Koko maassa 45,24 Länsi-Suomen läänissä 39,47 On huomattava, että käyntien lukumäärä eri kirjastojen välillä ei ole täysin vertailukelpoinen. Tietyissä kirjastoissa automaattinen laskuri laskee käyntikerrat, kun taas toisissa kirjastoissa kävijöiden lukumäärä perustuu arvioon. 21

22 2. Mediahankintoja ja mediavalikoimaa koskevat laatusuositukset Suositus: Kirjojen uushankinta vähintään 400 kirjaa/1 000 asukasta. Hankinta tulee suhteuttaa aineiston käyttöön. Tilanne kirjastoissa: Kunta Kirjojen ja nuottien hankinnat /1 000 as. (2002) Kirjojen ja nuottien hankinnat /1 000 as. (2003) Kirjojen ja nuottien hankinnat /1 000 as. Keskiarvo samankokoisissa kunnissa Dragsfjärd 415,78 423,02 446,33 448,17 Houtskari 676,74 963,25 865,56 775,60 Iniö 550,42 798, ,82 775,60 Kemiö 323,45 253,08 341,01 448,17 Korppoo 795, , ,58 605,84 Nauvo 424,37 460,67 492,39 609,68 Parainen 352,71 301,63 340,47 343,56 Västanfjärd 809,52 861, ,27 605,84 Tunnuslukujen keskiarvot 2004: Maaseutumaisissa kunnissa 418,80 Taajaan asutuissa kunnissa 339,33 Kaupunkimaisissa kunnissa 269,80 Koko maassa 312,40 Länsi-Suomen läänissä 347,11 22

23 Suositus: Muun aineiston (esim. videofilmit ja musiikkitallenteet) hankinta vähintään 100 tallennetta/1 000 asukasta. Suositus on suuntaa antava, sillä muun aineiston hankintakulut ovat hyvin eritasoisia. Tilanne kirjastoissa: Kunta Muun aineiston hankinta, kpl/1 000 as. (2002) Muun aineiston hankinta, kpl/1 000 as. (2003) Muun aineiston hankinta, kpl/1 000 as. Keskiarvo samankokoisissa kunnissa Dragsfjärd 31,49 21,91 39,19 63,55 Houtskari 54,38 53,60 61,93 40,05 Iniö 0,00 0,00 0,00 40,05 Kemiö 10,78 21,25 33,65 63,55 Korppoo 18,60 21,25 5,43 70,71 Nauvo 1,40 6,32 2,77 76,39 Parainen 41,26 37,08 28,75 53,21 Västanfjärd 75,70 92,59 98,64 70,71 Tunnuslukujen keskiarvot 2004: Maaseutumaisissa kunnissa 56,96 Taajaan asutuissa kunnissa 53,68 Kaupunkimaisissa kunnissa 53,93 Koko maassa 54,51 Länsi-Suomen läänissä 55,97 Hankinnat suhteessa käyttöön: Tilanne kirjastoissa: Kunta Kokonaislainaus /yhteenlasketut hankinnat (2002) Kokonaislainaus /yhteenlasketut hankinnat (2003) Kokonaislainaus /yhteenlasketut hankinnat Keskiarvo samankokoisissa kunnissa Dragsfjärd 30,9 31,7 29,75 38,05 Houtskari 27,3 18,6 19,12 14,94 Iniö 17,3 9,3 6,79 14,94 Kemiö 29,7 39,0 28,51 38,05 Korppoo 24,0 21,7 21,63 22,80 Nauvo 27,3 26,2 24,01 22,57 Parainen 43,3 50,4 49,46 54,04 Västanfjärd 17,5 18,0 15,07 22,80 23

24 Taulukossa esitetyt tunnusluvut on laskettu kokonaislainauksen perusteella suhteessa hankintojen kokonaislukumäärään. Tilastotietokannasta näitä tietoja ei saa suoraan (ainoastaan lainat/kokoelma). Suositus: Sanoma- ja aikakauslehtiä 15 vuosikertaa/1 000 asukasta, kuitenkin vähintään 45 vuosikertaa (sisältää verkkolehdet, mutta ei aikakauslehtien irtonumeroita). Tilanne kirjastoissa: Kunta Aikakauslehdet, vuosikertoja (2003) Aikakauslehdet, vuosikertoja Keskiarvo samanko koisissa kunnissa Aikakauslehdet, vuosikertoja /1 000 as. (2002) Aikakauslehdet, vuosikertoja /1 000 as. (2003) Aikakaus lehdet, vuosikertoja /1 000 as. Keskiarvo samankokoisissa kunnissa Dragsfjärd ,18 39,15 41,53 31,48 Houtskari ,57 84,23 83,08 33,25 Iniö ,22 44,35 83,67 33,25 Kemiö ,31 50,50 45,17 31,48 Korppoo ,65 53,13 54,29 53,24 Nauvo ,43 64,61 63,62 44,69 Parainen ,22 23,13 23,08 20,29 Västanfjärd ,05 53,09 57,95 53,24 Tunnuslukujen keskiarvot 2004 (aikakauslehdet, vuosikertoja/1 000 asukasta): Maaseutumaisissa kunnissa 28,23 Taajaan asutuissa kunnissa 19,95 Kaupunkimaisissa kunnissa 15,07 Koko maassa 18,62 Länsi-Suomen läänissä 20,56 24

25 3. Tiloja ja henkilöstöä koskevat laatusuositukset Suositus: Toimitilaa vähintään 100 neliömetriä/1 000 asukasta. Tilanne kirjastoissa: Kunta Tilat, neliömetriä Neliömetriä /1 000 as. Dragsfjärd 355 m 2 (+ 64 m m m 2 = sivukirjastoissa) 103,7 m 2 (156,0 m 2 ) Houtskari 238 m2 (38 m 2 = sivukirjasto) Iniö noin 40 m 2 noin 40 m 2 Kemiö 485 m 2 145,8 m 2 Korppoo 246 m 2 261,4 m 2 Nauvo 288 m 2 202,4 m 2 Parainen m m 2 Västanfjärd 247 m 2 327,9 m 2 361,7 m 2 (419,6 m 2 ) Suositus (100 m 2 /1 000 asukasta) ei ole vertailukelpoinen eri kirjastojen välillä. Riittämättömien tai huonosti suunniteltujen tilojen johdosta tilat asiakaspäätteiden äärellä saattavat olla puutteelliset, jolloin koneen äärellä on vaikea keskittyä lukemaan tai tekemään töitä. 25

26 Suositus: Henkilöstöä vähintään 1 henkilötyövuosi/1 000 asukasta. Henkilöstön määrässä otetaan huomioon oppilaiden, opiskelijoiden ja opettajien tiedonhaun ohjaus sekä kirjastojen eri tehtävien, uusien aineistojen ja verkkopalveluiden aiheuttama henkilöstön lisätarve. Tilanne kirjastoissa: Kunta Henkilötyövuodet yhteensä (2003) Henkilötyövuodet yhteensä Henkilötyövuodet /1 000 as. (2003) Henkilötyövuodet /1 000 as. Dragsfjärd 3,70 3,87 1,08 1,13 0,85 Houtskari 0,70 0,70 1,07 1,06 0,68 Iniö 0,20 0,20 0,81 0,80 0,68 Kemiö 2,40 2,40 0,72 0,73 0,85 Korppoo 1,20 1,20 1,28 1,30 0,97 Nauvo 1,40 1,00 0,84 0,69 0,94 Parainen 8,50 9,50 0,71 0,79 0,79 Västanfjärd 1,65 1,58 2,04 1,95 0,97 Henkilötyövuodet /1 000 as. keskiarvo samankokoi sissa kunnissa 4. Kirjaston käyttöä koskevat laatusuositukset Suositus: Fyysisiä kirjastokäyntejä vähintään 10 käyntiä vuodessa/asukas. Tilanne kirjastoissa: Kunta Fyysiset käynnit/as. (2002) Fyysiset käynnit/as. (2003) Fyysiset käynnit/as. Dragsfjärd 8,07 9,27 8,81 12,28 Houtskari 7,67 9,06 7,59 8,02 Iniö 5,68 6,65 6,20 8,02 Kemiö 5,53 6,17 5,76 12,28 Korppoo 14,10 14,54 14,48 10,95 Nauvo 5,21 5,39 5,13 9,62 Parainen 12,25 11,92 11,90 11,80 Västanfjärd 5,41 6,01 6,07 10,95 Keskiarvo samankokoisis sa kunnissa 26

27 Tunnuslukujen keskiarvot 2004: Maaseutumaisissa kunnissa 11,69 Taajaan asutuissa kunnissa 12,18 Kaupunkimaisissa kunnissa 13,41 Koko maassa 12,84 Länsi-Suomen läänissä 12,60 Suositus: Lainauksia vähintään 18/asukas/vuosi. Mikäli kirjasto tarjoaa runsaasti etäpalveluita tai kyse on harvaan asutusta alueesta, tämä tulee huomioida. Tilanne kirjastoissa: Kunta Kokonaislainaus /asukasluku (2002) Kokonaislainaus /asukasluku (2003) Kokonaislainaus /asukasluku Dragsfjärd 13,81 14,11 14,45 19,45 Houtskari 19,94 18,88 17,74 11,46 Iniö 9,54 7,76 7,09 11,46 Kemiö 9,94 10,70 10,68 19,45 Korppoo 19,57 24,26 24,10 15,34 Nauvo 11,62 12,25 11,89 15,52 Parainen 17,04 17,07 18,26 21,36 Västanfjärd 15,52 17,22 18,73 15,34 Keskiarvo samankokoi sissa kunnissa Tunnuslukujen keskiarvot 2004: Maaseutumaisissa kunnissa 18,34 Taajaan asutuissa kunnissa 20,77 Kaupunkimaisissa kunnissa 22,16 Koko maassa 21,13 Länsi-Suomen läänissä 21,38 27

28 Www-käyntien lukumäärä perustuu käyntien seurantaan verkossa tai luotettavaan otantaseurantaan. (WWW-käynniksi lasketaan asiakkaan käynti kirjaston verkkosivuilla. Käynnin aikana asiakas voi suorittaa monta eri toimintoa.) Kunta www-käynnit (2002) www-käynnit (2003) www-käynnit Dragsfjärd Houtskari Iniö Kemiö Korppoo Nauvo Parainen Västanfjärd Suositus: Tuottavuuden mittarina voidaan käyttää esim. Kirjastoaineistokulut + Henkilöstökulut Fyysiset käynnit + Kokonaislainaus Mittari osoittaa palveluiden kustannukset asukasta kohden (aineisto ja henkilöstökulut ovat sellaisia resursseja ja menoja, joihin voidaan vaikuttaa suoraan). Kyseessä ei siis ole mikään suora tuottavuus- tai kannattavuusmittari, mutta se voi antaa osviittaa siitä, mihin suuntaan kehitys on kulkemassa. Huom. Mitä pienempi arvo, sitä parempi kannattavuus. Tilanne kirjastoissa: Kunta (2002) (2003) Suhteessa samankokoisten kuntien kirjastoihin Dragsfjärd 2,08 2,05 2,23 1,22 Houtskari 1,99 2,06 2,34 2,04 Iniö 2,78 3,01 3,50 2,04 Kemiö 2,04 1,82 1,97 1,22 Korppoo 1,62 1,72 1,62 1,92 Nauvo 2,54 2,70 2,88 1,74 Parainen 0,95 1,00 1,05 0,96 Västanfjärd 2,66 2,26 2,11 1,92 28

29 Tunnuslukujen keskiarvot 2004: Maaseutumaisissa kunnissa 1,17 Taajaan asutuissa kunnissa 0,94 Kaupunkimaisissa kunnissa 0,94 Koko maassa 0,98 Länsi-Suomen läänissä 0,99 5. Muita tilastotietoja Henkilöstökulut/asukasluku Kunta Henkilöstökulut/as. (2002) Henkilöstökulut/as. (2003) Henkilöstökulut/as. Dragsfjärd 34,83 38,18 41,58 27,27 Houtskari 40,69 42,82 45,12 25,24 Iniö 33,85 34,96 38,83 25,24 Kemiö 23,94 22,95 24,66 27,27 Korppoo 38,25 43,76 43,91 32,50 Nauvo 32,72 36,50 37,83 31,41 Parainen 19,97 21,22 23,05 24,11 Västanfjärd 38,41 32,94 32,06 32,50 Keskiarvo samankokoisis sa kunnissa Kirjastoaineistokulut/asukasluku Kunta Dragsfjärd 10,75 9,76 10,27 9,80 Houtskari 14,14 14,69 14,20 13,22 Iniö 8,54 8,48 7,72 13,22 Kemiö 7,66 7,69 7,80 9,80 Korppoo 43,76 23,06 18,56 13,21 Nauvo 9,96 11,08 11,14 12,24 Parainen 7,80 7,76 8,56 7,64 Kirjastoaineistokulut /as. (2002) Kirjastoaineistokulut /as. (2003) Kirjastoaineistokulut /as. Västanfjärd 17,36 19,49 20,20 13,21 Keskiarvo samankokoisissa kunnissa Tiedot ovat peräisin opetusministeriön tilastotietokannasta (Suomen yleisten kirjastojen tilastot) Samankokoisten kuntien kirjastoja vertailtaessa on käytetty seuraavia suhdelukuja: 29

30 Iniö ja Houtskari (kuntia, joiden asukasluku on alle 811 = 5 kpl) Korppoo ja Västanfjärd (kuntia, joiden asukasluku on = 11 kpl) Nauvo (kunta, jonka asukasluku on = 21 kpl) Dragsfjärd ja Kemiö (kuntia, joiden asukasluku on = 28 kpl) Parainen (kuntia, joiden asukasluku on = 25 kpl) 30

31 Liite 2 Seminaarit, kurssit ja sisäinen täydennyskoulutus Geminin käytön ja Finmarc-luetteloinnin peruskurssi Taalintehtaalla tulevaisuuden visioita koskeva laivaseminaari (johtoryhmä) yhteistyösopimusta koskeva laivaseminaari (johtoryhmä) Gemini-käyttäjien seminaari Lohjalla Skärgårdsnoden-koulutus Kemiössä sisäinen Gemini-koulutus (haku, raportit) Paraisilla Miksi nuoret eivät lue? keskustelu opettajien kanssa Västanfjärdissä (johtoryhmä) Internetin käytön täydennyskoulutus (maakuntakirjaston avustuksella) seminaari Nauvossa 7.5. aiheesta: "Blanka-yhteistyön tavoitteet ja strategiat" kirjastojen arviointityö kurssi opettajien opettamisesta käyttämään Internetiä Paraisilla. Kurssinvetäjä: Susanna Söderholm, SVIT-hanke suunnitteluseminaari Iniössä SWOT-analyysi toiminnasta (johtoryhmä) seminaari Västanfjärdissä aineiston valinnan periaatteista ja lainaukseen liittyvistä ongelmista informaatiokokous koulu kirjasto Paraisilla lokakuussa (Sydkustens landskapsförbund). Keskustelua SVIT-hankkeesta workshop Paraisilla Mebben-kansalaisverkosta yhteinen seminaari Fredrika-kirjastojen kanssa Dragsfjärdissä, Storfinnhova Gårdissa Seminaarin otsikko: Tulevaisuus meidän käsissämme??, aiheena järjestelmäkysymykset Maakuntakirjaston verkossa sijaitsevia tiedonlähteitä koskeva koulutus Paraisilla Maakuntakirjaston verkossa sijaitsevia tiedonlähteitä koskeva koulutus Paraisilla ja 4.3. yhteinen seminaari Fredrika-kirjastojen kanssa Kristiinankaupungissa Seminaarin otsikko: Paikkamme maailmassa 31

32 Kirjallisuusluettelo Kirjastosta laaja-alaista kulttuuria ja laatua tiedonhakuun. (2001). Helsinki, Opetusministeriö. Kirjastostrategia (2003). Helsinki, Opetusministeriö. Bittis biblioteket i skolan Suomen laki II.. Helsinki, Talentum. Sähköiset lähteet Kirjastopoliittinen ohjelma Työryhmän muistio. Opetusministeriön kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston julkaisusarjan nro 2/2001. Verkossa osoitteessa: Turunmaan seutu ry:n verkko-osoite: Suomen yleisten kirjastojen tilastot, verkossa osoitteessa: Tilastokeskuksen verkko-osoite: 32